Luulen että tämä johtuu vaan siitä että aikamme ilmapiiri on erilainen, kuin mitä on ollut vielä silloin kun osa näistä asioista on tapahtunut. Hyvä että asiat muuttuvat ,vääryydet tuodaan ilmi ja niihin puututaan.
Oliko tämä YLE:n juttu sinusta bussin alle heittämistä?
Olisin voinut muotoilla asiani selvemmin, mutta minä en ole vielä havainnut sitä mahtia jota näyttelijät niin kovasti pelkäävät julkitulojensa vuoksi. Päinvastoin. Näiden ohjaajien tueksi ei ole tainnut mikään vaikutusvaltainen taho ilmottautua. Ei mm. Bardy tai Selin.
Mutta mitäpä nämä ihmiset tietävät, akkoja kun ovat.
Itseäni toistaen: näyttelijät ovat kautta linjan julistaneet miten kaikki ovat olleet ongelmista tietoisia ja miten piirit ovat pienet Suomessa. Jos vuosien aikana olisi kiinnostusta löytynyt, olisi ala jo puhdistettu mätäpaiseista.
Jos katsoo pelkästään tuloksia, eli elokuvia, niin onhan Louhimies ihan omassa kastissaan.
Jos katsoo pelkästään tuloksia, eli elokuvia, niin onhan Louhimies ihan omassa kastissaan. Hänen metodeista voi olla montaa mieltä, mutta lopputuloksen mukaan hänen elokuvissaan näyttelijät ovat olleet parhaimmillaan. Siinä mielessä en ymmärrä lainattujen ihmisten neuvoja miten näyttelijöitä on paras ohjata. Jos arvostelijoilla olisi vyöllään edes lähelle Louhiniemen töiden tasolle pääseviä teoksia, olisi kritiikissä edes jotain pontta.
Eipä ole kukaan naispuolinenkaan. Pihla kertoi, että hänen piti syödä RUOKAA, johon Louhimies oli oksentanut, ei välttämättä siis juuri oksennusta, eikä kyseessä välttämättä ole kuin Louhimiehen väittämä, että ruokaan on oksennettu. Kuinka moni jaksaa oikeasti nähdä sen verran vaivaa, että oksentaisi oikeasti johonkin ruokaan. (Ehkä Louhimies, on se sen verran perfektionisti, mutta varmaksi tätäkään ei voi tietää.) Haapkylän tapauksessa se ei yrittänyt käyttää niitä tietoja häntä vastaan, vaan kävi supisemassa ennen ottoa hänen korvaansa, että muistelisi miltä se tuntui, kun vastaavia tapahtui hänelle. Ohjaajat yrittävät usein auttaa näyttelijää löytämään aitoa tunnekokemusta tunnemuistin kautta.Sitä vastoin meille ei ole kumpikaan herroista tai kukaan muukaan miespuolinen tullut kertomaan, että heille olisi syötetty oksennusta tai heidän sukupuolielämästään olisi kyselty yksityiskohtia, joita olisi sitten käytetty kohtauksissa "heitä vastaan".
Voi olla että tuottajan on vaikea kantaa vastuuta mutta viime kädessä vastuu on silti tuottajalla ja tuotantoyhtiöllä. Jos tuotantoyhtiö haluaa säästää eikä pidä stunt controlleria koko ajan paikalla ja jotain sattuu niin se on tuotantoyhtiön vastuulla se vahinko."Käsky-elokuvan tuottaja Aleksi Bardy Helsinki-filmistä sanoo, että Louhimiehen tapauksessa tuottajan on vaikea kantaa vastuutaan, koska ohjaaja muuttaa suunnitelmiaan lennosta.
On tässä jotain sellaista keskustelua ollut, että pyhittääkö päämäärä keinot, etenkin nuorten ja aloittelevien elokuvanäyttelijöiden kohdalla.
Laita ihmeessä tännekin. Lainauksessa niitä ei ainakaan ollut.Outi Mäenpäällä oli Facebook-sivullaan vastauksia siihen, auttaako näyttelijän shokeeraminen parempiin tuloksiin.
Sinä taidat olla ainoa, jota kiinnostaa kinastella yksityiskohdista, joista emme varmaan koskaan saa tietää lopullista totuutta. Kokonaiskuva on ollut alusta lähtien aika synkkä Louhimiehen suhteen, ja tässä matkan varrella "todistusaineisto" on vain lisääntynyt, mutta se ei ilmeisesti estä sinua tai monia muita pyrkimästä tarttumaan jokaiseen yksityiskohtaan, joka mahdollisesti voisi asettaa uhrit kyseenalaiseen valoon.Oleellista on se että Pamela Tola joutui raiskaus-kohtaukseen ilman vaatteita.
Kun selvisi että ei joutunut vaan vaatteet oli päällä niin se ei ollut olleelista vaan oleellista oli vaan se, että Louhimies painosti Tolaa osallistumaan ahdistavaan kohtaukseen ilman, että tästä olisi alunperin sovittu
Olisi vaan kieltäytynyt kuten edellisestäkin kohtauksesta, niin ei tarvitsisi ulista lumihiutaleena kymmenen vuoden päästä.Tämä logiikka on kyllä hienoa. Tyttö oli elokuvassa pakko raiskata kun se ei suostunut tekemään itsemurhaa. Pakkohan se. Ei vain ollut muuta vaihtoehtoa.
Miksei? Ainahan joku onnenonkija paikalle saapuu, kun on julkisuutta tiedossa.Sinä taidat olla ainoa, jota kiinnostaa kinastella yksityiskohdista
Onko Pamela siltikin mielestäsi uhri, vaikkei mitään hänen kertomaansa olisi tapahtunutkaan?se ei ilmeisesti estä sinua tai monia muita pyrkimästä tarttumaan jokaiseen yksityiskohtaan, joka mahdollisesti voisi asettaa uhrit kyseenalaiseen valoon.
Eli se argumentti että vain julmalla metodilla syntyy kunnon elokuvia ei ainakaan pidä.
Se on aina herkullista kun joku osaa puhua itsensä pussiin peräkkäisissä lauseissa.
Ämmien vika on kun eivät uskalla tuoda mielipidettään ulki, mutta se on vain fiksua ettet itse uskalla tuoda julkisesti mielipidettäsi julki.
Kasvata nyt jumalauta ne peräänkuuluttamasi pallit ja tuo se mielipiteesi julki siitä leimasta huolimatta. Nyt Sinä olet se oikea ämmä noiden ämmien rinnalla jotka sen uskalsivat tehdä.
E: Mutta se on selvää että yksikään näyttelijä ei voi puolustella Louhimiestä tai leimataan naistenvihaajaksi.
No jos sä ajattelet maalaisjärjellä, niinMuutoinhan tässä jutussa on vaikeutena, että moni naisnäyttelijä kertoo melko karmeita juttuja, mutta Louhimies kiistää lähes kaiken. Liekö totuus jossain välimaastossa sitten kuitenkin, vai valehteleeko joku/jotkut osapuolet niin että korvat heiluvat.
Tämä logiikka on kyllä hienoa. Tyttö oli elokuvassa pakko raiskata kun se ei suostunut tekemään itsemurhaa. Pakkohan se. Ei vain ollut muuta vaihtoehtoa.
Jos olisin skeptinen ihminen niin miettisin ennemmin näin nykytiedon valossa, että oliko raiskauskohtauksen keksiminen kosto näyttelijälle joka ei suostunut ohjaajan toiveeseen.
Minusta tuntuu että minulla on asiasta ehkä jopa parempi ymmärrys kuin ohjaaja Louhimiehellä. Sen takia minulle ei tulisi mieleen teettää niille näyttelijöille monia sellaisia asioita mitä Louhimies on heille tehnyt "metodinäyttelemisen" nimissä. Ja toisaalta sen takia juuri kysymys herääkin, että onko hän voinut tuollaista(kin) tehdä.Mahdatkohan nyt lainkaan ymmärrää roolihahmon ja näyttelijän eroa. Tottakai tarina vaati että roolihahmolle käy huonosti. On tietysti sellaisiakin elokuvia missä kaikilla on kaikki hyvin koko ajan, mutta kyseinen Louhiniemen elokuva oli eri genreä. Ja uskon näyttelijöidenkin sisäistäneen asian.
Uskon roolihahmon surkean kohtalon olevan ainoastaan taiteellinen välttämättömyys, eikä mikään lapsellinen kosto näyttelijälle.
Jostain syystä taiteesta puhuttaessa nimenomaan ammattitaito unohtuu usein keskusteluista. Luovuutta mystifioidaan ja taiteilijoita nostetaan jalustalle lähtökohtaisesti erityislaatuisina persoonina. Unohdetaan, että taiteilijat ovat koulutettuja ja kouluttautuneita, jatkuvasti tekemistään analysoivia, aina uuteen ja parempaan pyrkiviä kunnianhimoisia ammattilaisia.
Kaoottiset, äärimmäiset tunnetilat voivat opettaa taiteilijaa ja antaa jonkinlaista materiaalia taiteeseen, mutta eheän taideteoksen lopulliseen luomiseen tarvitaan hyvää työmuistia, kykyä tuottaa uudenlaisia assosiaatioita ja säilyttää mielessä kokonaisuus, jota ei vielä ole olemassa. Tällaiset kyvyt kärsivät stressaavassa tilanteessa.
Paljastan tässä salaisuuden: insinöörit, kirurgit ja kokit ovat luovimmillaan, kun heille taataan työrauha, hyvät resurssit, rauhallista aikaa ajatteluun sekä tekemistä tukeva työyhteisö. Heitä ei pidä läpsiä kasvoille tai sylkeä hiuksiin. Heitä ei pidä käskeä anomaan itselleen palkkaa puolen vuoden välein tai pyytää tekemään työtään ilmaiseksi.
perhana kun korkealta paikalta hyppääminen on ainoa tapa tehdä itsemurha. Jos ei olisi niin olisi ollut muitakin vaihtoehtoja kuin raiskaus.
Asiaa kannattaisi ajatella myös siltä kantilta että teon motiivit ovat olleet taiteelliset. Eikä vaan sokeasti tuomita häntä toisten kärsimyksestä nauttivaksi psykopaatiksi vaikka se olisikin nykymuotia.
