Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Charlestown Chiefs
Tiivistettynä näkemyksesi siis on että Louhimiestä ei saisi arvostella julkisesti nimeltä mainiten koska niin moni muukin tekee samaa mitä hän, ja että näistä asioista puhuminen on joka tapauksessa epäluotettavaa juoruilua. Parasta olisi hoitaa asiat hissukseen "alan sisällä", koska julkisessa ammatissa olevan henkilön työtavoista ei ilmeisesti sovi keskustella julkisesti.
Nuo ”huutonaurua” ja muut vähättelevät kommentit tekee asiallisesta keskustelusta hankalaa, ja vähän outoa, koska olen yrittänyt kunnioittaa sinun näkemyksiäsi parhaani mukaan.

Näkemykseni on yksinkertaistettuna seuraava (yritin tämän heti alkuun kiteyttää, mutta ilmeisesti versoili liikaa). Käsittääkseni Louhimies ei ollut nähnyt harrastamassaan metodiohjauksessa mitään väärää, koska elokuva-ala ei ollut 20 vuoden aikana viestinyt siinä olevan mitään väärää. Näin ollen koen julkisen ”hyökkäyksen” yhden yksilön kimppuun epäeettisenä, varsinkaan kun tämä ei koe omasta mielestään tehneensä mitään väärää koko uransa aikana. Kyse ei ole siitä, että vääryyksiä pitäisi hyssytellä alan sisäisesti kadoksiin, vaan siitä, että täytyy ensin määritellä alan sisällä mikä on väärin, jotta ihminen tietää tekevänsä väärin, jonka jälkeen hänet voidaan tuomita. Tämän takia peräänkuulutan standardeja näyttelijäliitolta. Sinulla oli hyvä pointti siinä, että vain pieni osa näyttelijöistä päätyy kameran eteen, jonka takia pitäisi ehkä perustaa Elokuvanäyttelijöiden liitto valvomaan heidän etujaan. Mutta jätetään tämä tähän. Tarkoitukseni oli keskustella, ei riidellä. Jos loukkasin sinua jossain välissä, pyydän anteeksi.
 
Sinä teet suojatien.

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kun puhutaan alasta ylipäätään, näissä "ovat voineet luulla olevansa yksin ja kaiken johtuvan heistä" selittelyissä, joissa haisee mielestäni vahvasti paska, on se ongelma että pelkästään case Weinstein debunkkaa ne ison kuvan osalta. Weinsteinin käytös oli julkinen salaisuus josta jopa toisinaan väännettiin vitsiä. Silti Gutierrezin noustua julkisuuteen ei paljon superdiivoja näkynyt häntä puolustamassa tai kertomassa, että "hei, tuo vastaa ihan Weinsteinin käytösmalleja, älkää tuhotko tämän rohkean nuoren naisen elämää". Tuossa vaiheessa se ei ole mitenkään voinut johtua siitä, että nämä raukkaparkamiljonääritähdet ovat kuvitelleet että "heissä on jotain vikaa" ja ettei kukaan muu ole kokenut samaa tms. Jos seurauksia ovat pelänneet, se kertoo heidän raukkamaisesta itsekkyydestään enemmän kuin uhrin asemastaan.

Oma veikkaukseni on, että moni vaikeni koska omasi sen verran älyä että tajusi itsekin olleensa hyötyjä. Weinsteinia vastustaneiden tähti oli usein jäänyt syttymättä ja hän esti esim. Taru Sormusten Herrasta -kuvauksissakin parin naisen työllistymisen. Jos Weinsteinin kohteluun tyytyneet olisivat avanneet suunsa Gutierrezin tueksi, heidän oman tähtensä kirkkauteen olisi voinut tulla himmenemää. Mistä päästäänkin alkuperäiseen argumenttiini, että arvoissa on paljon mätää kun maine ja mammona ajaa kaiken muun edelle ja siinä ei Gutierrezin kaltaisten selkärankaa omaavien nuorten naisten elämän tuhoaminen paljoa paina.
 
"Miksi se todistustaakka on pelkästään uskovilla, ei ateistikaan pysty todistamaan että jumalaa ei ole." -bebeto

"Vain hullut ja idiootit ja hullut idiootit uskoo sattumaan. Ja tiedemiehet." -Klose16

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Näkemykseni on yksinkertaistettuna seuraava (yritin tämän heti alkuun kiteyttää, mutta ilmeisesti versoili liikaa). Käsittääkseni Louhimies ei ollut nähnyt harrastamassaan metodiohjauksessa mitään väärää, koska elokuva-ala ei ollut 20 vuoden aikana viestinyt siinä olevan mitään väärää. Näin ollen koen julkisen ”hyökkäyksen” yhden yksilön kimppuun epäeettisenä, varsinkaan kun tämä ei koe omasta mielestään tehneensä mitään väärää koko uransa aikana. Kyse ei ole siitä, että vääryyksiä pitäisi hyssytellä alan sisäisesti kadoksiin, vaan siitä, että täytyy ensin määritellä alan sisällä mikä on väärin, jotta ihminen tietää tekevänsä väärin, jonka jälkeen hänet voidaan tuomita. Tämän takia peräänkuulutan standardeja näyttelijäliitolta.
Jos Louhimies ei itse tiedä tehneensä väärin, se on Louhimiehen ongelma, ei minkään instituution, Eikä tässä ole siitä kysymyskään etteikö mitään standardeja olisi vaan siitä että kuvaustilanteessa niitä on helpointa rikkoa, niin paradoksaalista kuin se onkin. Samoin se, että Louhimies on saanut jatkaa toimintaansa noin kauan ei johdu standardien täydellisestä puuttumisesta vaan siitä että hän on tehnyt taloudellisesti menestyneitä elokuvia. Tämä vaikeuttaa kentien eniten asioiden hoitamista alan sisällä.

Tuntuu tyhmältä toistaa tätä mutta Suomi on pieni elokuvamaa. Elokuva-ammattilaisuuden kulttuuri on meillä hyvin ohut. Ala ei tule koskaan kehittymään jos sitä pidetään pienen piirin suljettuna toimintana jossa vakavatkin ongelmat hoidetaan hiljaa julkisuudelta piilossa.
 

Wiljami

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jukurit, sympatiaa muuhun Savoon ja Kaakonkulmalle
...
Oma veikkaukseni on, että moni vaikeni koska omasi sen verran älyä että tajusi itsekin olleensa hyötyjä. Weinsteinia vastustaneiden tähti oli usein jäänyt syttymättä ja hän esti esim. Taru Sormusten Herrasta -kuvauksissakin parin naisen työllistymisen. Jos Weinsteinin kohteluun tyytyneet olisivat avanneet suunsa Gutierrezin tueksi, heidän oman tähtensä kirkkauteen olisi voinut tulla himmenemää. Mistä päästäänkin alkuperäiseen argumenttiini, että arvoissa on paljon mätää kun maine ja mammona ajaa kaiken muun edelle ja siinä ei Gutierrezin kaltaisten selkärankaa omaavien nuorten naisten elämän tuhoaminen paljoa paina.
Tämä mitä paheksut omaneduntavoitteluna ja itsekkyytenä kuulostaa kuitenkin hirveästi siltä että näitä paheksumiasi ihmisiä on käytännössä painostettu pitämään epäkohdat omana tietonaan ja sanktiona uran päättyminen ennen sen alkamista. Toki voihan vaikka minkä yhteisön tapauksessa syyllistää myös uhreja että minkä takia eivät vaan porukalla pistäneet stoppia hommalle (oli sitten vaikka nyt ihmiskauppa etnisissä ravintoloissa, työehtojen polkeminen raksoilla, seuraajien hyväksikäyttö erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä tai ääritapauksissa vaikka koko P-Korean tai kansallissosialistisen Saksan valtiot), mutta käytännössä tuommoisissa tilanteissa missä autoritäärihahmo istuu siellä pyramidin ehdottomassa kärjessä ja pystyy tuhoamaan yksittäisiä alustalaisia, on hyvin hankalaa lähteä rakennetta kaatamaan vaikka halua olisikin. Lisäksi tuohan on ihan todistettu psykologinen ilmiö että ihmiset olettavat automaattisesti olevansa suunnilleen ainoa kuka kärsii tilanteesta vaikka tosiasiassa kaikki kuvittelisivat samoin ja sitten päädytään tilanteisiin joissa toista miellyttääkseen kaikki tekevät uhrauksia jotka vaan huonontavat kaikkien tilannetta entisestään.
 
Hoki on hieno laji, vielä kun tajuaisvat tuon liitossakin.

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämä mitä paheksut omaneduntavoitteluna ja itsekkyytenä kuulostaa kuitenkin hirveästi siltä että näitä paheksumiasi ihmisiä on käytännössä painostettu pitämään epäkohdat omana tietonaan ja sanktiona uran päättyminen ennen sen alkamista. Toki voihan vaikka minkä yhteisön tapauksessa syyllistää myös uhreja että minkä takia eivät vaan porukalla pistäneet stoppia hommalle (oli sitten vaikka nyt ihmiskauppa etnisissä ravintoloissa, työehtojen polkeminen raksoilla, seuraajien hyväksikäyttö erilaisissa uskonnollisissa yhteisöissä tai ääritapauksissa vaikka koko P-Korean tai kansallissosialistisen Saksan valtiot), mutta käytännössä tuommoisissa tilanteissa missä autoritäärihahmo istuu siellä pyramidin ehdottomassa kärjessä ja pystyy tuhoamaan yksittäisiä alustalaisia, on hyvin hankalaa lähteä rakennetta kaatamaan vaikka halua olisikin. Lisäksi tuohan on ihan todistettu psykologinen ilmiö että ihmiset olettavat automaattisesti olevansa suunnilleen ainoa kuka kärsii tilanteesta vaikka tosiasiassa kaikki kuvittelisivat samoin ja sitten päädytään tilanteisiin joissa toista miellyttääkseen kaikki tekevät uhrauksia jotka vaan huonontavat kaikkien tilannetta entisestään.
Ensin, en minä tuota ilmiötä kiistä, vaan kiistän sen merkityksen pohjimmaisena selittäjänä elokuvateollisuuden mädänneisyydelle. Pointti oli nimenomaan, että ei siellä kaikki ole uhreja olleet vaan moni on ollut hyötyjä ja mahdollistaja. Ja mitä menestyneempi nykyään, sitä todennäköisemmin kuuluu tuohon porukkaan. Voihan sitä tietysti halutessaan pitää natsisotarikollisiakin uhreina kun ovat vaan leikkineet mukana kun heitä on painostettu ja korjanneet hyödyn. Se lienee makuasia miten näkee keskitysleirin vartijan, enemmän uhrina vai enemmän syyllisenä. Tuntuisi kuitenkin perverssiltä kohdistaa häneen jotain erityistä sääliä ja sympatiaa, erityisesti jos hän on voinut kieltäytyä tehtävästään ilman pelkoa henkensä puolesta tms.

Ei Weinsteinilla tai Hitlerillä ollut mitään sellaista valtaa mitä ihmiset eivät heille antaneet. Keskustelu tuntuu summautuvan niin, että kun oletetaan olematon moraalinen selkäranka ja yksilöiden täysi tahdottomuus ja kyvyttömyys toimia omaa välitöntä etuaan vastaan moraalinsa nojalla, voidaan "järkevästi" selittää elokuvamaailman väärinkäytökset. Minä yritän sanoa, että nuo oletukset ovat paikkansa pitäessään se kenties pääasiallinen ongelma ja ajatus siitä, että on vain ymmärrettävää ja inhimillistä antaa tuhota muiden elämät ja suostua mihin tahansa kun muuten omalle elokuvatähden uralle saattaisi tulla mutkia matkaan, on minusta moraalisesti kestämätön.

Edelleen, kyse ei ole siitä että teatterikorkeakoulun ensimmäisen vuoden opiskelijoiden pitäisi kyetä haastamaan Turkka, vaan siitä että rikkaat, menestyneet, julkisuutta ja valtaa omaavat tähdet ovat täysin tietoisesti valinneet katsoa muualle ja olla hiljaa kun heihin nähden moraalisesti (ja monesti myös ammatillisesti) ylivertaisten nuorten kykyjen uria ja elämiä on tuhottu. Näistä en suurin surminkaan suostu pitämään ensin mainittuja uhreina.
 
"Miksi se todistustaakka on pelkästään uskovilla, ei ateistikaan pysty todistamaan että jumalaa ei ole." -bebeto

"Vain hullut ja idiootit ja hullut idiootit uskoo sattumaan. Ja tiedemiehet." -Klose16

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Kuten eilen totesin, Gutierrez vaiennettiin täysin, häntä ei uskottu. Hänen työmahdollisuutensa päättyivät ja hänet unohdettiin. Hän menetti käytännössä kaiken.

En itse saa suuriksi syyllisiksi tilanteeseen näyttelijöitä, jotka vaikenivat sen jälkeen peläten mahdollisesti samaa kohtaloa. Sen sijaan kääntäisin katseeni Weinsteinin ja vastaavien sikojen suuntaan, kun syyllisiä haetaan.

Ne jotka ovat perehtyneet paremmin USA:n seksuaalisesta väkivallasta ilmoittamiseen voivat varmaan korjata, mutta oma käsitykseni on, että seksuaalisesta väkivallasta ilmoittaminen takavuosikymmenten USA:ssa oli uhrille Suomeakin ikävämpää.

Näyttelijät, jotka vaikenivat omasta ahdistelustaan, toimivat kuten työpaikalla usein vaietaan pomon ahdistelusta. Ilmiantaminen voi johtaa ongelmiin, vaikeaan maineeseen ja jatkossa työpaikkoja on vähemmän. Siis kun puhutaan USA:sta tai Euroopasta muutama vuosikymmen sitten. Ja osin nykyäänkin.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kuten eilen totesin, Gutierrez vaiennettiin täysin, häntä ei uskottu. Hänen työmahdollisuutensa päättyivät ja hänet unohdettiin. Hän menetti käytännössä kaiken.

En itse saa suuriksi syyllisiksi tilanteeseen näyttelijöitä, jotka vaikenivat sen jälkeen peläten mahdollisesti samaa kohtaloa. Sen sijaan kääntäisin katseeni Weinsteinin ja vastaavien sikojen suuntaan, kun syyllisiä haetaan.
Ai että megaluokan maailmantähdet keski-iässäkin pelkäsivät "samaa kohtaloa"? Ei hyvää päivää miten lapsina näitä ihmisiä tunnutaan pitävän ja toki todistusaineiston nojalla ilmeisen aiheellisesti. Eipä tarvitse ihmetellä jatkuvia inhimillisiä tragedioita kun täysin mitättömällä riskilläkään ei voida odottaa tuon tason profiilin ihmistenkään toimivan oikein.

Gutierrez oli 22-vuotias. Ei hänen "vaientamisensa" todista mitään siitä "uhasta" joka kohdistui vakiintuneisiin megatähtiin. Ennemminkin kannattaa katsoa mitä kävi kun viimein pieni osa asianomaisista tuli julkisuuteen, kuten vaikkapa Gwyneth Paltrow. Mitä heille ja heidän uralleen kävi? No ei yhtikäs mitään vaan Weinstein joutui telkien taakse.

En ihan ymmärrä tätä intoa hakea kuvitteellisia uhkia selittämään valintaa olla tukematta esim. Gutierrezia.
 
"Miksi se todistustaakka on pelkästään uskovilla, ei ateistikaan pysty todistamaan että jumalaa ei ole." -bebeto

"Vain hullut ja idiootit ja hullut idiootit uskoo sattumaan. Ja tiedemiehet." -Klose16

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Ai että megaluokan maailmantähdet keski-iässäkin pelkäsivät "samaa kohtaloa"? Ei hyvää päivää miten lapsina näitä ihmisiä tunnutaan pitävän ja toki todistusaineiston nojalla ilmeisen aiheellisesti. Eipä tarvitse ihmetellä jatkuvia inhimillisiä tragedioita kun täysin mitättömällä riskilläkään ei voida odottaa tuon tason profiilin ihmistenkään toimivan oikein.
Ehkä asian voi noinkin ymmärtää, mutta kun tekstissä kirjoitettiin samasta kohtalosta Gutierrezin kanssa ja pohdittiin ilmoitusta USA:ssa seksuaalisesa ahdistelusta, tarkastelukulma oli raiskauksen yms itse kärsineet.

Pohdin siis tilannetta, jossa iso joukko raiskattuja ja vastaavia vaikeni. Heitä oli ilmeisen monta.

Mitä tulee muihin, vaikea on tilanne, jos raiskatut vaikenevat. Lähde siinä syyttämään tekijää. En pitäisi meteliä siitä, että he eivät näin tehneet. He eivät ole tässä tapauksessa suuria syyllisiä mihinkään. Pieniä kyllä.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Näyttelijät, jotka vaikenivat omasta ahdistelustaan, toimivat kuten työpaikalla usein vaietaan pomon ahdistelusta. Ilmiantaminen voi johtaa ongelmiin, vaikeaan maineeseen ja jatkossa työpaikkoja on vähemmän. Siis kun puhutaan USA:sta tai Euroopasta muutama vuosikymmen sitten. Ja osin nykyäänkin.
Noinhan tuo toimii ihan normaalissa suomalaisessa työpaikassakin. Kun piirit ovat riittävän pienet, ei mielivaltaisesti toimivan esimiehen tarvitse kuin uhata puhumalla paskaa koko kentälle "hankalasta työntekijästä", jos alkaa pullikoimaan vastaan. Valitettavaa mutta totta.
 
Stay frosty.

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Noinhan tuo toimii ihan normaalissa suomalaisessa työpaikassakin. Kun piirit ovat riittävän pienet, ei mielivaltaisesti toimivan esimiehen tarvitse kuin uhata puhumalla paskaa koko kentälle "hankalasta työntekijästä", jos alkaa pullikoimaan vastaan. Valitettavaa mutta totta.
Samaa vähän pelkään. Mutta uskoakseni parempaan suuntaan ollaan menossa ja tässä alkuun väheksymäni "me too" on osoittanut voimansa tekemällä pelisääntöjä selvemmäksi myös Suomessa. Erinomainen asia, jos näin todella on. Tuo myönteinen oletus muutamasta haastattelusta USA ja Suomi.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ehkä asian voi noinkin ymmärtää, mutta kun tekstissä kirjoitettiin samasta kohtalosta Gutierrezin kanssa ja pohdittiin ilmoitusta USA:ssa seksuaalisesa ahdistelusta, tarkastelukulma oli raiskauksen yms itse kärsineet.

Pohdin siis tilannetta, jossa iso joukko raiskattuja ja vastaavia vaikeni. Heitä oli ilmeisen monta.

Mitä tulee muihin, vaikea on tilanne, jos raiskatut vaikenevat. Lähde siinä syyttämään tekijää. En pitäisi meteliä siitä, että he eivät näin tehneet. He eivät ole tässä tapauksessa suuria syyllisiä mihinkään. Pieniä kyllä.
On ihan ymmärrettävää että raiskauksen uhrien on vaikeaa puhua, enkä minä heitä missään nimessä syytä. Kuten sanoin, Weinsteinin "metodit" olivat tiedossa käytännössä koko Hollywoodilla ja olisi aika tarkoitushakuista ajatella että edes murto-osa niistä, jotka olisivat voineet avata sanaisen arkkunsa, olisi ollut raiskauksen uhri.

Eikä nämä pohdinnat edelleenkään vähennä Weinsteinin syyllisyyttä tipan vertaa. Mutta maailmassa tulee aina olemaan kaikenlaisia sosiopaatteja jotka kyllä tekevät kaiken mihin heille annetaan mahdollisuus. Siksi on minusta tärkeää puhua myös muualle katsomisen kulttuurista. Ja minusta on ilmeistä että sitä ruokkii nimenomaan esimerkiksi näyttelijöiden arvot joissa oma status ja ura ajavat kaiken muun edelle.
 
"Miksi se todistustaakka on pelkästään uskovilla, ei ateistikaan pysty todistamaan että jumalaa ei ole." -bebeto

"Vain hullut ja idiootit ja hullut idiootit uskoo sattumaan. Ja tiedemiehet." -Klose16
On ihan ymmärrettävää että raiskauksen uhrien on vaikeaa puhua, enkä minä heitä missään nimessä syytä. Kuten sanoin, Weinsteinin "metodit" olivat tiedossa käytännössä koko Hollywoodilla ja olisi aika tarkoitushakuista ajatella että edes murto-osa niistä, jotka olisivat voineet avata sanaisen arkkunsa, olisi ollut raiskauksen uhri.

Eikä nämä pohdinnat edelleenkään vähennä Weinsteinin syyllisyyttä tipan vertaa. Mutta maailmassa tulee aina olemaan kaikenlaisia sosiopaatteja jotka kyllä tekevät kaiken mihin heille annetaan mahdollisuus. Siksi on minusta tärkeää puhua myös muualle katsomisen kulttuurista. Ja minusta on ilmeistä että sitä ruokkii nimenomaan esimerkiksi näyttelijöiden arvot joissa oma status ja ura ajavat kaiken muun edelle.
En vaan ymmärrä. Jos ihminen todella haluaa jotain, niin välillä sulkee suunsa, vaikka ei haluaisi vain, koska tietää, että riski sen jonkun menettämiseen on suuri, jos avaa suunsa. Lisäksi siinä saattaa joutua vielä joidenkin silmätikuksi sen lisäksi, että luopuu paljosta, vaikka on oikealla asialla. Erityisesti pienissä piireissä, missä mennään auktoriteettien mukaan, kuten vaikka Suomen elokuvapiirit, tuo on todellinen tilanne. Sä kirjoitit aiemmin, että kävelee vain pois. Ei se korjaa tilannetta mihinkään. Se korjaa, ettei itse saa toteuttaa itseään, mutta mikään ei lopulta muutu, vaikka se muu käytös on täysin asiatonta ja turhaa sen kannalta, mitä haluaa. KIrjoitat nyt muualle katsomisesta, ehkä "me too" näytti sen, mikä on ainoa toimintatapa tuollaisissa paikoissa. Kääntää suuren massankin katseet sinne ja se vaatii enemmän kuin yhden ihmisen teon. Sen tekeminen ei vain aina ole helppoa ja ei varsinkaan ollut aiemmin.

Näyttelijöiden statuksesta en tiedä, mutta varmasti siellä ura on arvokas. Se on heille työ, minkä lisäksi se on monelle jotain enemmän, mikä ei edes liity statukseen. Se on tapa toteuttaa itseä. Jos mulla olis töissä tilanne, missä koen arvojeni vastaista kohtelua, joka rikkoo mua, niin kyllä mä varmaan kävelisin pois, vaikka jäisin suuresti kaipaamaan työtäni, mutta mä pääsisinkin paljon todennäköisemmin lähelle jotain vastaavaa työtä. Noilla ei ole välttämättä pienintäkään mahdollisuutta. Ja ei koulutusta mihinkään muuhun. He eivät valitse vain uraansa, vaan myös paljon, mitä elämässä on uran ulkopuolella.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Eikä nämä pohdinnat edelleenkään vähennä Weinsteinin syyllisyyttä tipan vertaa. Mutta maailmassa tulee aina olemaan kaikenlaisia sosiopaatteja jotka kyllä tekevät kaiken mihin heille annetaan mahdollisuus. Siksi on minusta tärkeää puhua myös muualle katsomisen kulttuurista. Ja minusta on ilmeistä että sitä ruokkii nimenomaan esimerkiksi näyttelijöiden arvot joissa oma status ja ura ajavat kaiken muun edelle.
Toki pohdintasi vähentävät Weinsteinin suhteellista syyllisyyttä, kun nostat näyttelijät suuriksi syyllisiksi. Itse en sitä allekirjoita.

Seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuu kaikkialla. Usein se saa jatkua vuosikausia tai vuosikymmeniä ja hyväksikäyttö voi kohdistua jopa tuhansiin lapsiin, poikiin, tyttöihin ennen sen nousemista esille. Vaikeneminen tuntuu olevan tapa, samoin muualle katsominen.

Tarvitaan ilmapiiri, joka ei suojele lapsia tai aikuisia seksuaalisesti hyväksikäyttäviä. Nyt on vähän menty siihen suuntaan ja saman tien toivon jatkuvan. Silti machomainen, väkivaltaa ja voimaa ihaileva ja naista alistava kulttuuri on edelleen voimissaan monissa maissa ympäri maailmaa. Ei Suomikaan siitä täysin vapaa ole ja vielä vähemän USA.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En vaan ymmärrä. Jos ihminen todella haluaa jotain, niin välillä sulkee suunsa, vaikka ei haluaisi vain, koska tietää, että riski sen jonkun menettämiseen on suuri, jos avaa suunsa. Lisäksi siinä saattaa joutua vielä joidenkin silmätikuksi sen lisäksi, että luopuu paljosta, vaikka on oikealla asialla. Erityisesti pienissä piireissä, missä mennään auktoriteettien mukaan, kuten vaikka Suomen elokuvapiirit, tuo on todellinen tilanne. Sä kirjoitit aiemmin, että kävelee vain pois. Ei se korjaa tilannetta mihinkään. Se korjaa, ettei itse saa toteuttaa itseään, mutta mikään ei lopulta muutu, vaikka se muu käytös on täysin asiatonta ja turhaa sen kannalta, mitä haluaa. KIrjoitat nyt muualle katsomisesta, ehkä "me too" näytti sen, mikä on ainoa toimintatapa tuollaisissa paikoissa. Kääntää suuren massankin katseet sinne ja se vaatii enemmän kuin yhden ihmisen teon. Sen tekeminen ei vain aina ole helppoa ja ei varsinkaan ollut aiemmin.
Kysehän olikin nimenomaan siitä, mikä "se jokin" on ja miten painottaa moraaliset asiat suhteessa "siihen johonkin". Raja menee jossain, turha teeskennellä etteikö menisi. Onko ok käyttää lapsityövoimaa jos muuten ei välttämättä saavuttaisi "sitä jotakin"? Onko ok käyttää orjatyövoimaa jos muuten ei välttämättä saavuttaisi "sitä jotakin"? Onko ok kaasuttaa juutalaisia jne. Ymmärtänet pointin. Tietenkään tässä näyttelijäkeskustelussa ei liikuta ihan noin vakavissa rikkomuksissa, mutta haluan vain tällä alleviivata ettei se että haluaa jotain anna mitään automaattista oikeutusta sulkea suunsa tai leikkiä mukana kun kohtaa räikeitä väärinkäytöksiä.

Jos sinä katselisit vuosikaudet pomosi ahdistelevan törkeästi työpaikan kesätyöntekijöitä ja tyytyisit naureskelemaan mukana hänen seksistisille vitseilleen, mutta pomon joutuessa lopulta vuosien jälkeen syytteeseen kokisit olevasi uhri ja täysin viaton sivustakatsoja joka ei olisi edes voinut toimia toisin, miten siihen pitäisi suhtautua?

Ja tietenkin se mainitsemani pois käveleminen ja pitkien haistattaminen auttaa asiaa. Ei se maine ole mikään yksisuuntainen tie, vaan huippuohjaajakaan ei ole huippuohjaaja jos iso osa näyttelijöistä pitää hänen toimintatapojaan ei-hyväksyttävinä eikä suostu työskentelemään tämän kanssa.

Tietenkin oikein toimimisella on usein kustannuksia. Jopa yleensä. Minulle on aivan käsittämätön ajatus että sen takia sitä ei kuuluisi odottaa itseltään tai muilta. Ei varmaan kannata pysähtyä elvyttämään elottomaksi mennyttä kanssaihmistäkään jos sen takia voisi vaikka myöhästyä palaverista tai työhaastattelusta. Sehän saattaisi haitata omaa uraa. Tämä on tietenkin taas kärjistys, mutta näinhän iso osa ihmisistä tuntuu ajattelevan. Minusta se vaan on ongelma itsessään, mutta moni näkyy olevan toista mieltä.

Näyttelijöiden statuksesta en tiedä, mutta varmasti siellä ura on arvokas. Se on heille työ, minkä lisäksi se on monelle jotain enemmän, mikä ei edes liity statukseen. Se on tapa toteuttaa itseä. Jos mulla olis töissä tilanne, missä koen arvojeni vastaista kohtelua, joka rikkoo mua, niin kyllä mä varmaan kävelisin pois, vaikka jäisin suuresti kaipaamaan työtäni, mutta mä pääsisinkin paljon todennäköisemmin lähelle jotain vastaavaa työtä. Noilla ei ole välttämättä pienintäkään mahdollisuutta. Ja ei koulutusta mihinkään muuhun. He eivät valitse vain uraansa, vaan myös paljon, mitä elämässä on uran ulkopuolella.
En nyt näe tätä kovin relevanttina pätkänä kun puhutaan Hollywood-tähdistä. Varmaan saavat harjoittaa taitoaan myös pienemmässäkin mittakaavassa jos kyse olisi nimenomaan siitä että näytteleminen on se pääasia. Missä vaiheessa pitää kysyä itseltään, että jos tätä unelmatyötäni ei voi tehdä ilman rajuja moraalisia kompromisseja, onko sitä oikein tehdä ollenkaan? Oletko sitä mieltä että ei missään vaiheessa?
 
"Miksi se todistustaakka on pelkästään uskovilla, ei ateistikaan pysty todistamaan että jumalaa ei ole." -bebeto

"Vain hullut ja idiootit ja hullut idiootit uskoo sattumaan. Ja tiedemiehet." -Klose16

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toki pohdintasi vähentävät Weinsteinin suhteellista syyllisyyttä, kun nostat näyttelijät suuriksi syyllisiksi. Itse en sitä allekirjoita.
Vähentääkö Hitlerin syyllisyyttä se, että näkee Natsi-Saksassa olleen ison joukon muitakin toimijoita jotka mahdollistivat holokaustin? Ihan tosissasiko ajattelet noin?

Ei se vähennä esim. rikollisen syyllisyyttä jos poliisi jättää rikoksen estämättä. Poliisi voi kuitenkin olla siinä itse syyllistynyt vaikkapa virkavelvollisuuden laiminlyöntiin.
 
"Miksi se todistustaakka on pelkästään uskovilla, ei ateistikaan pysty todistamaan että jumalaa ei ole." -bebeto

"Vain hullut ja idiootit ja hullut idiootit uskoo sattumaan. Ja tiedemiehet." -Klose16

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Vähentääkö Hitlerin syyllisyyttä se, että näkee Natsi-Saksassa olleen ison joukon muitakin toimijoita jotka mahdollistivat holokaustin? Ihan tosissasiko ajattelet noin?
Enpä lähde sinne. Olet kohta vuorokauden kertonut, miten näyttelijät ovat suuria syyllisiä. Olen koittanut avata asiaa siltä kannalta, että ehkä eivät olekaan, vaan suuria syyllisiä ovat tekijät, seuraavaksi ehkä uhrit, jotka eivät ole tehneet ilmoituksia ja tämän jälkeen tulee sitten muita, täysin ulkopuolisia osasyyllisiä.

Monesta asiasta olen samaa mieltä, mutta ulkopuolisten näyttelijöiden suurta syyllisyytta en allekirjoita. Kun ei ole rikosilmoituksia, on liikaa kaataa ulkopuolisten niskaan suuri syyllisyys. Osasyyllisyys kyllä, epäilyjä oli.

Meillä on tässä selkeä näkemysero. Ei sen kummempaa.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Enpä lähde sinne. Olet kohta vuorokauden kertonut, miten näyttelijät ovat suuria syyllisiä. Olen koittanut avata asiaa siltä kannalta, että ehkä eivät olekaan, vaan suuria syyllisiä ovat tekijät, seuraavaksi uhrit, jotka eivät ole tehneet ilmoituksia ja tämän jälkeen tulee sitten muita osasyyllisiä.
Ei siitä ole mitään erimielisyyttä etteivätkö suurimpia yksittäisiä syyllisiä ole nimenomaan tekijät. Tämähän on aivan täysin ilmeistä eikä varmasti kukaan muuta väitä. Sen sijaan se, että yhdellä alalla systemaattisesti tällaiset yksilöt saavat vuosikymmeniä harjoittaa sairaita metodejaan kaikessa rauhassa kertoo, ettei juurisyy voi olla parissa mädässä yksilössä.

Yritin vieläpä korostaa, ettei tämä ole pelkästään näyttelijöitä koskeva ongelma vaan liittynee nimenomaan arvoihin, joissa status ja ura laitetaan kaiken moraalisen harkinnan yläpuolelle. Ihan yhtälailla niitä älyllisiä kuperkeikkoja harrastetaan sen oikeuttamiseksi miksi on ihan välttämättä väen vängällä pyrittävä esim. McKinseylle töihin vaikka jatkuvasti tulee ilmi tällaisia uutisia: McKinsey Proposed Paying Pharmacy Companies Rebates for OxyContin Overdoses

ping @steierwrass myös tästä jälkimmäisestä kappaleesta.
 
"Miksi se todistustaakka on pelkästään uskovilla, ei ateistikaan pysty todistamaan että jumalaa ei ole." -bebeto

"Vain hullut ja idiootit ja hullut idiootit uskoo sattumaan. Ja tiedemiehet." -Klose16

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Ei siitä ole mitään erimielisyyttä etteivätkö suurimpia yksittäisiä syyllisiä ole nimenomaan tekijät. Tämähän on aivan täysin ilmeistä eikä varmasti kukaan muuta väitä. Sen sijaan se, että yhdellä alalla systemaattisesti tällaiset yksilöt saavat vuosikymmeniä harjoittaa sairaita metodejaan kaikessa rauhassa kertoo, ettei juurisyy voi olla parissa mädässä yksilössä.
Ja minä koitin kertoa, että juurisyy voi olla mädässä yhteiskunnassa, joka mahdollistaa tällaisen toiminnan kaikkialla. Ihan normityöpaikoilla. Jos luulet elokuvateollisuuden olevan poikkeus, se ei sitä ole. Kirkko on yksi pahimpia, urheiluseurat, partiot jne jne.

Tilanne nyt vaan on se, että kaikkialla on suljettu silmiä. Sen takia pitäisi pohtia, miten tästä päästään eroon, ja tässä me too on ainakin jonkin verran auttanut.
 
Kysehän olikin nimenomaan siitä, mikä "se jokin" on ja miten painottaa moraaliset asiat suhteessa "siihen johonkin". Raja menee jossain, turha teeskennellä etteikö menisi. Onko ok käyttää lapsityövoimaa jos muuten ei välttämättä saavuttaisi "sitä jotakin"? Onko ok käyttää orjatyövoimaa jos muuten ei välttämättä saavuttaisi "sitä jotakin"? Onko ok kaasuttaa juutalaisia jne. Ymmärtänet pointin. Tietenkään tässä näyttelijäkeskustelussa ei liikuta ihan noin vakavissa rikkomuksissa, mutta haluan vain tällä alleviivata ettei se että haluaa jotain anna mitään automaattista oikeutusta sulkea suunsa tai leikkiä mukana kun kohtaa räikeitä väärinkäytöksiä.

Jos sinä katselisit vuosikaudet pomosi ahdistelevan törkeästi työpaikan kesätyöntekijöitä ja tyytyisit naureskelemaan mukana hänen seksistisille vitseilleen, mutta pomon joutuessa lopulta vuosien jälkeen syytteeseen kokisit olevasi uhri ja täysin viaton sivustakatsoja joka ei olisi edes voinut toimia toisin, miten siihen pitäisi suhtautua?
En ymmärrä vertausta vähääkään.

Ja tietenkin se mainitsemani pois käveleminen ja pitkien haistattaminen auttaa asiaa. Ei se maine ole mikään yksisuuntainen tie, vaan huippuohjaajakaan ei ole huippuohjaaja jos iso osa näyttelijöistä pitää hänen toimintatapojaan ei-hyväksyttävinä eikä suostu työskentelemään tämän kanssa.
Yksittäisten väärinkohdeltujen kohdalla sillä ei ole mitään vaikutusta tuollaisella alalla. Sinä poistut, joku ottaa kyllä paikan, kun siihen halukkaita on jonossa Hangosta Utsjoelle. Jossain kohtaa sen pitää tulla kunnolla esille, että sillä on vaikutusta.

Tietenkin oikein toimimisella on usein kustannuksia. Jopa yleensä. Minulle on aivan käsittämätön ajatus että sen takia sitä ei kuuluisi odottaa itseltään tai muilta. Ei varmaan kannata pysähtyä elvyttämään elottomaksi mennyttä kanssaihmistäkään jos sen takia voisi vaikka myöhästyä palaverista tai työhaastattelusta. Sehän saattaisi haitata omaa uraa. Tämä on tietenkin taas kärjistys, mutta näinhän iso osa ihmisistä tuntuu ajattelevan. Minusta se vaan on ongelma itsessään, mutta moni näkyy olevan toista mieltä.
Tietenkin on kustannuksia. Sitten on kyse siitä, että mikä sen kustannuksen hinta pitää olla. Pitääkö itse luopua kaikesta sen takia, että toiset saavat käyttäytyä kusipäisesti ja käyttää valta-asemaansa väärin. Ei ehkä pidä suostua siihen, miten sua kohdellaan, mutta se on kovin helppoa tyytyä siihen, kun auktoriteetti käyttäytyy niin. Ajattelee sen ehkä loppuvan jossain kohtaa. Ajattelee, että näin saan kuitenkin leivän pöytään, kun vähän puren hammasta. Missä menee raja, että pitää sietää, onkin toinen asia. Usein sitä rajaa määrittää yhteiskunnan arvot ja jos niitä asioita ei tuoda yhteiskunnan tietoisuuteen laajemmin, niin pienellä piirillä voi pysyä omat arvonsa.

En nyt näe tätä kovin relevanttina pätkänä kun puhutaan Hollywood-tähdistä. Varmaan saavat harjoittaa taitoaan myös pienemmässäkin mittakaavassa jos kyse olisi nimenomaan siitä että näytteleminen on se pääasia. Missä vaiheessa pitää kysyä itseltään, että jos tätä unelmatyötäni ei voi tehdä ilman rajuja moraalisia kompromisseja, onko sitä oikein tehdä ollenkaan? Oletko sitä mieltä että ei missään vaiheessa?
Tosin tää ketju taitaa olla Louhimiehestä, eikä Hollywood-tähdistä. Ja ihan varmasti moni aloitteleva Hollywood-näyttelijä kokee ihan saman. Toisaalta he eivät välttämättä enää tähtinä sitten näe samaan tapaan tuota kohtelua, koska se ei kohdistu heihin. Voi joko ajatella, että se on parantunut. Tai koska kukaan ei sano siitä sinulle, niin vaikea tukea ketään. Toisaalta voi miettiä, että mitä sanomista tulisi, jos joku näyttelijä tulisi ihan vain yhtäkkiä ulos 10 vuotta vanhojen asioiden kanssa ilman, että kukaan olisi tuonut tuoreempia.

Nämä asiat tarvitsevat ikävä kyllä sitä, että ne tulevat julkiseen tarkasteluun ja keskusteluun vähän väliä.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En ymmärrä vertausta vähääkään.
Ikävä juttu. Pähkinänkuoressa: argumenttini oli että arvoissa on mätää jos jonkun vieläpä usein pinnallisen unelmansa saavuttamiseksi on valmis loputtomiin moraalisiin kompromisseihin. Tuossa yritin alleviivata, että tämä on universaalisti jaettu näkemys kun kompromissien rajuutta kasvatetaan. Ei kellekään ole epäselvää että kansanmurha esim. upseerinuran edistämiseksi on yksiselitteisen väärin. Kun kompromisseja lievennetään, lähestytään tulkinnanvaraista ja harmaata aluetta, mutta ei se mekanismia poista. Avasiko tämä?

Yksittäisten väärinkohdeltujen kohdalla sillä ei ole mitään vaikutusta tuollaisella alalla. Sinä poistut, joku ottaa kyllä paikan, kun siihen halukkaita on jonossa Hangosta Utsjoelle. Jossain kohtaa sen pitää tulla kunnolla esille, että sillä on vaikutusta.
Tämä on vähän sama argumentti kun "ei minun/suomalaisten päästöillä ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta, jos asiaa X ei tehdä täällä, se tehdään jossain muualla". Olisikohan sillä omalla toiminnalla kenties mahdollisesti muitakin dynaamisia vaikutuksia? Olen liberaali ja minulle yksilön vapaudet ja vastuu ovat tärkeä asia. Mutta sellainen maailma ei kertakaikkiaan toimi jos yksilöt eivät koe toiminnallaan olevan merkitystä.


Tietenkin on kustannuksia. Sitten on kyse siitä, että mikä sen kustannuksen hinta pitää olla. Pitääkö itse luopua kaikesta sen takia, että toiset saavat käyttäytyä kusipäisesti ja käyttää valta-asemaansa väärin. Ei ehkä pidä suostua siihen, miten sua kohdellaan, mutta se on kovin helppoa tyytyä siihen, kun auktoriteetti käyttäytyy niin. Ajattelee sen ehkä loppuvan jossain kohtaa. Ajattelee, että näin saan kuitenkin leivän pöytään, kun vähän puren hammasta. Missä menee raja, että pitää sietää, onkin toinen asia. Usein sitä rajaa määrittää yhteiskunnan arvot ja jos niitä asioita ei tuoda yhteiskunnan tietoisuuteen laajemmin, niin pienellä piirillä voi pysyä omat arvonsa.
Ehkä olen kohtuuton kun näen ettei miljonäärimaailmantähtien tarvitse ajatella hammasta purren leivän tuomista pöytään.

Tosin tää ketju taitaa olla Louhimiehestä, eikä Hollywood-tähdistä.
Kieltämättä tämä meni vähän off-topic-puolelle, mutta toisaalta yritin katsoa asiaa laajemmassa kontekstissa ja esittämäni selitysmalli pätee mielestäni myös urheiluun ja tiettyihin hyvin kilpailtuihin aloihin joilla insentiivit ovat vinoutuneet.
 
"Miksi se todistustaakka on pelkästään uskovilla, ei ateistikaan pysty todistamaan että jumalaa ei ole." -bebeto

"Vain hullut ja idiootit ja hullut idiootit uskoo sattumaan. Ja tiedemiehet." -Klose16
Ikävä juttu. Pähkinänkuoressa: argumenttini oli että arvoissa on mätää jos jonkun vieläpä usein pinnallisen unelmansa saavuttamiseksi on valmis loputtomiin moraalisiin kompromisseihin. Tuossa yritin alleviivata, että tämä on universaalisti jaettu näkemys kun kompromissien rajuutta kasvatetaan. Ei kellekään ole epäselvää että kansanmurha esim. upseerinuran edistämiseksi on yksiselitteisen väärin. Kun kompromisseja lievennetään, lähestytään tulkinnanvaraista ja harmaata aluetta, mutta ei se mekanismia poista. Avasiko tämä?
Sä vertaat tilannetta, missä mä olisin osallinen vallankäyttöön siihen, ettei vain poistu tilanteesta.

Tämä on vähän sama argumentti kun "ei minun/suomalaisten päästöillä ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta, jos asiaa X ei tehdä täällä, se tehdään jossain muualla". Olisikohan sillä omalla toiminnalla kenties mahdollisesti muitakin dynaamisia vaikutuksia? Olen liberaali ja minulle yksilön vapaudet ja vastuu ovat tärkeä asia. Mutta sellainen maailma ei kertakaikkiaan toimi jos yksilöt eivät koe toiminnallaan olevan merkitystä.
Olen vahvasti eri mieltä, että argumentti olisi sama. Toki sillä poiskävelemisellä on hitaasti vaikutusta, mutta hyvin, hyvin hitaasti. Se olisi vähän sama kuin tutkija saa selville, että meillä on tällaista ilmastonmuutosta ja se johtuu näistä päästöistä, mutta mitä näistä nyt turhaan kertomaan kenellekään. Teen itse parempia tekoja, kai ne muut huomaa sitten myös siitä sen.


Ehkä olen kohtuuton kun näen ettei miljonäärimaailmantähtien tarvitse ajatella hammasta purren leivän tuomista pöytään.
Kuten toin esille, niin hekään eivät aina ole olleet miljonäärejä. Todennäköisesti eivät silloin, kun tuota on tapahtunut heille. Ja he eivät välttämättä näe sitä enää myöhemmin ja vanhan tuominen esiin ilman, että on näyttöä siitä, että sitä tapahtuu edelleen, ei vain toimi. Tulisi vain kysymys "miksi et kertonut silloin?". Vastaushan on "en uskaltanut, koska olisin päätynyt ihan muualle". Ja koska keskustelu lähti edelleen Suomesta, niin täällä todellakin moni joutuu tuota miettimään.

Kieltämättä tämä meni vähän off-topic-puolelle, mutta toisaalta yritin katsoa asiaa laajemmassa kontekstissa ja esittämäni selitysmalli pätee mielestäni myös urheiluun ja tiettyihin hyvin kilpailtuihin aloihin joilla insentiivit ovat vinoutuneet.
Se laaja konteksti vei sut vaan puhumaan ihan erilaisesta maailmasta monella tapaa.

Ja asiaan, mä pidän siitä, että Ville Virtanen tuntee itsensä niin hyvin, että tietää hajoavansa tuosta ja uskaltaa kävellä pois. Ja olen oikeastaan iloinen, että se tulee myös syyltään julkisuuteen, jotta sen halutessaan uskaltaa tehdä joku pienemmän statuksen henkilö, eikä häntä yhtä vahvasti leimata siitä. Eikä se edes mielestäni ole syytös Louhimiehelle, että ei pidä hänen työskentelytavoistaan. Se on kritiikkiä ja jos toiset niitä kestävät ja niistä pitävät, ovat vapaita menemään sinne, mutta pitäisi olla selvää, ettei kenenkään tarvitse niitä kestää. Ja sen takia joutua leimatuksi, ettei kestä.
 

godofthunder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Detroit Red Wings
Samaa vähän pelkään. Mutta uskoakseni parempaan suuntaan ollaan menossa ja tässä alkuun väheksymäni "me too" on osoittanut voimansa tekemällä pelisääntöjä selvemmäksi myös Suomessa. Erinomainen asia, jos näin todella on. Tuo myönteinen oletus muutamasta haastattelusta USA ja Suomi.
Joo, ja siis tässä ei ole kyse edes mistään seksuaalisesta häirinnästä, vaan ihan perus esimies-alainen - suhteesta, epäasiallisesta kohtelusta ja kiusaamisesta. Mutta jos alat valittaa, niin ta alkaa savustaa pihalle. Ja pääset silmätikuksi. Pienempi paha on kuunnella tuota vittuilla ja suunsoittoa. Ja siis tää on ihan perus palveluammatin puolella.
 
Stay frosty.

Jakedeus

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ja minä koitin kertoa, että juurisyy voi olla mädässä yhteiskunnassa, joka mahdollistaa tällaisen toiminnan kaikkialla. Ihan normityöpaikoilla. Jos luulet elokuvateollisuuden olevan poikkeus, se ei sitä ole. Kirkko on yksi pahimpia, urheiluseurat, partiot jne jne.

Tilanne nyt vaan on se, että kaikkialla on suljettu silmiä. Sen takia pitäisi pohtia, miten tästä päästään eroon, ja tässä me too on ainakin jonkin verran auttanut.
Mitä muuta se yhteiskunta on kuin vierestä katsovia silmiä ja miksi ei voisi nimenomaan niille lähimmille silmille laittaa enempää painetta? Varsinkin kun Weinsteinin kohdalla esim. Quentin Tarantinolla viimeistään Kill Billien jälkeen varmasti elämä olisi ollut kunnossa, vaikka olisi ilmoittanut julkisesti ja perustelle yhteistyön päättävän. Eikö tämä olisi edesauttanut samalla naisten kokemusten vakavastiottamista, ja näin saattanut Weinsteinin aiemmin vastuuseen ja todennäköisesti estänyt naisten kaltoinkohtelua.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Mitä muuta se yhteiskunta on kuin vierestä katsovia silmiä ja miksi ei voisi nimenomaan niille lähimmille silmille laittaa enempää painetta? Varsinkin kun Weinsteinin kohdalla esim. Quentin Tarantinolla viimeistään Kill Billien jälkeen varmasti elämä olisi ollut kunnossa, vaikka olisi ilmoittanut julkisesti ja perustelle yhteistyön päättävän. Eikö tämä olisi edesauttanut samalla naisten kokemusten vakavastiottamista, ja näin saattanut Weinsteinin aiemmin vastuuseen ja todennäköisesti estänyt naisten kaltoinkohtelua.
Ei minua haittaa, jos sinä tai joku muu laittaa lähelle painetta. Itse katson kuitenkin laajemmin. Yhteiskunta, jossa Bill Clinton sai todistajien mukaan jatkaa naisten seksuaalista hyväksikäyttöä lähipiirinsä ja kaiketi myös puolueen niitä peitellessä, ei ole helppo pala uhrinkaan nousuun hyväksikäyttöä vastaan. Saati sitten ulkopuolisten. Clintonia syytti neljä naista ja demokraatit estivät kolmen syytteiden etenemisen 1990-luvulla. He uskoivat Clintonia.

Näkisin, että yhteiskunta on tältä osin mätä. Ei palomiehet, partiolaiset, siivoojat, urheilijat, työläiset, uskovaiset tai näyttelijät, jotka ovat tapauksista kuulleet, mutta eivät tehneet mitään. Kyllä minäkin saan ne osasyyllisiksi, jotka ovat viereistä seuranneet, mutta USA:n tilanne on ymmärtääkseni negatiivisessa mielessä erilainen Suomeen verrattuna. Ja täälläkin puhuminen on vaikeaa, varsinkin ulkopuolisten.

Pointti on edelleen ja jatkuvasti sama: näen ongelman laajempana kuin yksilön ongelmana. Ja totta kai yksittäisessä tilanteessa X:n olisi tullut puhua. Mutta USA:ssa puhuminen on ollut erittäin raskasta niille, jotka puhuivat. Oli sitten kohteena Weinsteinin, Clinton tai joku muu. Vasta kun ihmiset saivat rohkeutta toisistaan ja heitä oli paljon, eteneminen oli helpompaa.
 
Viimeksi muokattu:

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Sä vertaat tilannetta, missä mä olisin osallinen vallankäyttöön siihen, ettei vain poistu tilanteesta.
Ai, pahoittelut, tuossa oli kaksi erillistä vertausta joista yllä kommentoin ensimmäistä. Nimenomaan osallisia vallankäyttöön ovat olleet nämä ns. mukana naureskelijat jotka ovat tienneet asioiden laidan eivätkä ole suotta viitsineet pitää meteliä uhrien uran tai elämän pelastamiseksi. Siis, "onko ok hiljaa hyväksyä viattomien, usein nuorten naisten, uran tuhoaminen ja maineen lokaaminen jotta saa itse tavoitella tai elää unelmaansa ilman riskejä". Tässä siis vahvasti erillään esim. raiskausten uhrit joita en tietenkään syytä. Nimenomaan ala on ollut täynnä ihmisiä jotka eivät ensin ole vain poistuneet tilanteesta kohdatessaan kenties itse jotakin sopimattomana pitämäänsä mutta ei välttämättä laitonta, ja ovat tämän lisäksi olleet osallisia mahdollistajina ja hyötyjinä.


Olen vahvasti eri mieltä, että argumentti olisi sama. Toki sillä poiskävelemisellä on hitaasti vaikutusta, mutta hyvin, hyvin hitaasti. Se olisi vähän sama kuin tutkija saa selville, että meillä on tällaista ilmastonmuutosta ja se johtuu näistä päästöistä, mutta mitä näistä nyt turhaan kertomaan kenellekään. Teen itse parempia tekoja, kai ne muut huomaa sitten myös siitä sen.
Ei vaan vähän sama kuin että öljy-yhtiön palkkalistoilla oleva nimekäs tutkija saa selville, että fossiiliset polttoaineet uhkaavat ihmiskunnan tulevaisuutta mutta ei kerro siitä kenellekään ja asian noustessa julkisuuteen nuoren kollegan nostamana, ei anna edes anonyymina lähteenä tälle tukeaan. Sitten vasta kun julkinen konsensus on kenties muuttunut eettisesti ylivertaisten, rohkeiden ja itsensä likoon laittavien ihmisten ansiosta, tulee esimerkin käppänä "rohkeasti" esiin kertomaan tarinaansa siitä miksi häntä ei ainakaan voi syyttää mistään.

En ymmärrä miksei lainaamasi esimerkki muka olisi sama. Enhän minä ole kieltänyt puhumasta asiasta vaan nimenomaan päinvastoin.

Historiassahan on oivallinen esimerkki vähän vastaavasta lyijyn osalta. Onneksi silloin parilla tutkijalla oli moraalista selkärankaa kärsiä kaikenlaista paskaa pelastaakseen lukemattomia henkiä.


Kuten toin esille, niin hekään eivät aina ole olleet miljonäärejä. Todennäköisesti eivät silloin, kun tuota on tapahtunut heille. Ja he eivät välttämättä näe sitä enää myöhemmin ja vanhan tuominen esiin ilman, että on näyttöä siitä, että sitä tapahtuu edelleen, ei vain toimi. Tulisi vain kysymys "miksi et kertonut silloin?". Vastaushan on "en uskaltanut, koska olisin päätynyt ihan muualle". Ja koska keskustelu lähti edelleen Suomesta, niin täällä todellakin moni joutuu tuota miettimään.
80-luvulla nykyisten starojen ollessa nuoria oli omat varttuneet ja vakiintuneet staransa jotka katsoivat muualle ja olivat itsekin hyväksikäyttäjinä tai hyötyjinä, kuten on joidenkin osalta tullut ilmi. Ei ne vaihtoehdot ole, että pitää nuorena tai kokemattomana puuttua kiusaamiseen ja väärinkäytöksiin, vaikka sekin olisi varsin suotavaa, tai ettei asioille voi yhtään mitään.

Mikä tuosta kysymyksestä sitten niin pelottavan tekee? Kuten sekä case Weinstein että case Louhimies osoittavat, kun nimekkäät näyttelijät uskaltavat avata sanaisen arkkunsa alalla yleisessä tiedossa olevasta epäkohdasta, ei heille oikeasti mitään kamalia seurauksia koidu.

Ricky Gervais kiteytti asian ihan nappiin ja antoi tekopyhälle yleisölle ansaittua roastia Golden Globessa.

"Returning to the stage after a lengthy absence, Gervais said: “Our next presenter starred in Netflix’s Bird Box, a movie where people survive by acting like they don’t see a thing – sort of like working for Harvey Weinstein.”

After hearing gasps from the crowd, filled with numerous people who have worked with the producer, he added: “You did it! I didn’t – you did it!”"


Se laaja konteksti vei sut vaan puhumaan ihan erilaisesta maailmasta monella tapaa.

Ja asiaan, mä pidän siitä, että Ville Virtanen tuntee itsensä niin hyvin, että tietää hajoavansa tuosta ja uskaltaa kävellä pois. Ja olen oikeastaan iloinen, että se tulee myös syyltään julkisuuteen, jotta sen halutessaan uskaltaa tehdä joku pienemmän statuksen henkilö, eikä häntä yhtä vahvasti leimata siitä. Eikä se edes mielestäni ole syytös Louhimiehelle, että ei pidä hänen työskentelytavoistaan. Se on kritiikkiä ja jos toiset niitä kestävät ja niistä pitävät, ovat vapaita menemään sinne, mutta pitäisi olla selvää, ettei kenenkään tarvitse niitä kestää. Ja sen takia joutua leimatuksi, ettei kestä.
Kirjoitin jo aiemmin että nimenomaan ihmisten pitäisi tehdä selväksi mitä ovat valmiita sietämään ja kieltäytyä työskentelemästä sellaisten ihmisten kanssa joiden toimintaa eivät moraalisesti hyväksy.
 
"Miksi se todistustaakka on pelkästään uskovilla, ei ateistikaan pysty todistamaan että jumalaa ei ole." -bebeto

"Vain hullut ja idiootit ja hullut idiootit uskoo sattumaan. Ja tiedemiehet." -Klose16
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy