AKT teki sen taas!

  • 264 502
  • 1 636
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Nyt olen vähän hämilläni, koska aikaisemmin sanoit, että: "Ei yhteiskunnan tuollaista jamppaa kuuluisi elättää, vastatkoon itse päätöksensä seurauksista."

Vai oli tuo aikaisempi kommentti vain pelkkää hassuttelua?
Ei tietenkään ole hassuttelua. Väittämien kesken ei myöskään ole minkäänlaista ristiriitaa. Mainostamasi ihmisarvoinen elämä leivänsyönteineen ja harrastuksineen tärkeä asia jokaiselle. Ero on vaan siinä, millä perustein lasku "ihmisarvoisesta elämästä" voidaan langettaa yhteiskunnan maksettavaksi. Jos ihminen irtisanoutuu palkkatyöstään ja jää niin sanotusti tyhjän päälle, olettaen ettei muita tuloja juuri ole, niin tämä tarkoittaa oman elatuksen laiminlyömistä. Myös tälle laiminlyöjälle "ihmisarvoinen elämä" on tärkeä asia, mutta ei nähtävästi niin tärkeä, että hän tohtisi laittaa tikkua ristiin sen eteen.

Itse asiassa tuollaista tahallaan yhteiskunnan tuelle omaehtoisesti heittäytyvää vapaaherraksi tai -rouvaksi pyrkijää pitäisi rankoa vähän nykyistä enemmän. Tukia vaan pois oravanpyörästä hyppääviltä. Omilla rahoillaan jokainen saa spedeillä niin paljon kuin huvittaa ja kontanttia riittää, mutta ei yhteiskunnan kustannuksella.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Olisikohan kyseessä ollut vuorotteluvapaan sijaisuus tai äitiysloman sijaisuus valtiolla tai kunnalla?

Täytyy myös muistaa että vuorotteluvapaan sijaisuuksissa tuo työttömän palkkaaminen on pakollinen määre mutta myös työsopimus on määräaikainen ja sillä ei työllisty pysyvästi kyseiseen työtehtävään.

Itse asiassa ei, vaan ihan vakituinen homma oli kyseessä (en hakenut paikkaa, olin jo töissä silloin, jos jotain kinnostaa). Samoin tätä myös näki yksityisen puolen rekrytoinneissa, joten ilmeisesti jotain tukia oltiin jakamassa näiden mukaan. Tähän aiheeseen en ole lainkaan perehtynyt, joten peilailen vain omien kokemusten kautta tätä tilannetta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Vaikea löytää sanoja tälläisen viestin jälkeen. Suomalaiset eivät olekaan masentuneita, vaan vittuuntuneita.

Sinä ilmeisesti haluat tässä keskustelussa ymmärtää asiat toistuvasti väärin. Puhuin masennus sanan kärsimästä inflaatiosta, en väittänyt etteikö Suomessa olisi masentuneita. Kannattaa käydä vaikka lukemassa tämän palstan masennus ketjua, jota ymmärtää mitä on oikea masennus. Masennus on sairaus, johon tarvitaan muutakin kuin ei niin mukava työ.

Omassa työssäni olen nähnyt urani aikana monia murrosikäisiä, jotka taistelevat vanhempiaan ja auktoriteetteja vastaan. Kahdenkymmenen vuoden aikana suhtautuminen yleisestä vitutuksesta kärsivään murrosikäiseen tyttöön on muuttunut selkeästi diagnosoivaan ja medikalisoivaan suuntaan. Enää ei murrosikä kelpaa vitutuksen syyksi vaan sille pitää löytää syvempi syy ja kirjoittaa resepti. Joskus vitutus on vaan vitutusta eikä masennusta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Oikeasti yksityisellä puolella (opetettavat maksaa opetuksesta täyden summan), vai "yksityisellä", jota valtio/kunta subventoi suurilla summilla ja opetettavat maksavat ei mitään/häviävän pienen osan kustannuksista? Ensiksi mainittuja opetusduuneja ei varmaan kovin montaa Suomessa ole.

Olin töissä yksityisellä, jonka menestys oli kiinni työntekijöiden ammattitaidosta eli huonosti tehty työ, ei asiakkaita. Yksinkertaista.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kai siinä sentään on pieni ero, jos työntekijä päättää itse nostaa kytkintä, verrattuna tilanteeseen jossa työpaikan menettäminen ei ole oma päätös? En minäkään ymmärrä, miksi ihmiselle pitää maksaa repullinen rahaa siitä hyvästä, että tämä irtisanoutuu hommistaan. Jos työpaikka menee alta ilman omaa osuutta, niin monelle tukifyrkka tulee tuossa tilanteessa tarpeeseen. Sen sijaan omasta aloitteestaan irtisanoutuvan luulisi ymmärtävän, mitä on tekemässä. Ei yhteiskunnan tuollaista jamppaa kuuluisi elättää, vastatkoon itse päätöksensä seurauksista.


Käsittääkseni töissä on aina koeaika, molemmin puolin.

Olen ylläolevien kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että jos ihminen irtisanoutuu ilman ns. oikeaa syytä, ja päättää jäädä tukien varaan makaamaan, niin se on yksinkertaisesti väärin. Mutta kun se ei ole ihan niin mustavalkoista, nimittäin se, mikä on hyväksyttävä syy. Ihan esimerkkinä, jos työntekijä irtisanoutuu koeajan jälkeen sen takia, että työnantaja/esimies on täysin mahdoton ihminen, joka vain vittuilee koko ajan tai ei maksa palkkoja oikein ja ajallaan vaan jatkuvasti joutuu niitä oikomaan, niin se ei ole työkkärin mukaan hyväksyttävä syy irtisanoutumiselle ja karenssi tulee väkisin. Kokemusta nimittäin on molemmista.

Toki noissakaan tapauksissa ei ole suotavaa, kuten ei missään muussakaan tapauksessa jäädä irtisanoutumisen jälkeen makaamaan tukien varaan, vaan ainakin pitäisi etsiä töitä tai kouluttautua.

Pakko myös sanoa tuohon, että 1700 €/kk on liian vähän rahaa eikä sillä ihminen elä, niin toisaalta totta, mutta syy on ennemminkin siinä elämisen kalleudessa. Sveitsissä muistaakseni äänestettiin vastikään minimipalkasta, että sen pitäisi olla 3 300 €/kk. En nyt muista, menikö läpi vai ei, mutta yhtä kaikki, jos tienaa Suomessa 3 300 € kuussa, niin on minun mielestäni ihan hyvätuloinen. Jos sen tienaa Sveitsissä, on köyhä. Jos sen tienaa Virossa, on rikas. Suomessa pitäisi saada laskettua ennen kaikkea asumisen kustannuksia, ja elämisen ylipäätäänkin, palkkoja ei tarvitsisi nostaa sentilläkään moniin vuosiin. Tällä nykyisellä tahdilla olemme ennen pitkää kusessa, itseasiassa paljon nopeammin kuin näytetään tajuavan. Eli siis palkkoja nostetaan, että ihmiset pystyvät elämään, joka taas karkoittaa yritykset pois Suomesta. Tämä tarkoittaa myös automaattisesti sitä, että matalapalkka-alat eivät ole kannattavia käydä töissä, koska se elämisen laatu ei muutu mihinkään, ainoastaan vapaa-aika lisääntyy.

Toinen iso ongelma on se, että sitten kun ihmiset alkavat jäädä enenevässä määrin kotiin, koska työnteko ei kannata, niin se kannattavuuden raja nousee koko ajan ylöspäin, koska entistä harvempi ihminen maksaa työssäkäynnillään entistä useamman ihmisen työttömyyden. Tämä yhtälö ei toimi, ja kaikesta huolimatta, vaikka olen sitä mieltä että töissä pitää käydä, olen taas viime aikoina alkanut miettiä että miksi ihmeessä. Varsinkin kun nyt vastikään taas loppui työt, niin olisin saanut seuraavat 500 päivää ansiosidonnaista n. 2 200 € kuussa. Siitä huolimatta en jäänyt kotiin, enkä ollut päivääkään työttömänä kun uusi työpaikka jo odotti, mutta kyllä se raja koko ajan lähenee itsellänikin että miksi nähdä vaivaa kun valtiovalta näyttää ihan itse ajavan itsensä alas eikä oikeastaan mitään tehdä, että kurssi saataisiin käännettyä.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Ei tietenkään ole hassuttelua. Väittämien kesken ei myöskään ole minkäänlaista ristiriitaa. Mainostamasi ihmisarvoinen elämä leivänsyönteineen ja harrastuksineen tärkeä asia jokaiselle. Ero on vaan siinä, millä perustein lasku "ihmisarvoisesta elämästä" voidaan langettaa yhteiskunnan maksettavaksi. Jos ihminen irtisanoutuu palkkatyöstään ja jää niin sanotusti tyhjän päälle, olettaen ettei muita tuloja juuri ole, niin tämä tarkoittaa oman elatuksen laiminlyömistä. Myös tälle laiminlyöjälle "ihmisarvoinen elämä" on tärkeä asia, mutta ei nähtävästi niin tärkeä, että hän tohtisi laittaa tikkua ristiin sen eteen.

No onhan tämä kaveri jo kuitenkin aiemmin laittanut tikkuja useampiakin ristiin asian suhteen. En vain voi tulla vastaan siinä, että jonkun elämä olisi vaarassa vain sen takia, koska hän irtisanoutui. Rankoa toki saa ja pitää, mihin otinkin jo ylemmässä viestissäni kantaa.

Itse asiassa tuollaista tahallaan yhteiskunnan tuelle omaehtoisesti heittäytyvää vapaaherraksi tai -rouvaksi pyrkijää pitäisi rankoa vähän nykyistä enemmän. Tukia vaan pois oravanpyörästä hyppääviltä. Omilla rahoillaan jokainen saa spedeillä niin paljon kuin huvittaa ja kontanttia riittää, mutta ei yhteiskunnan kustannuksella.

Samaa mieltä rankomisesta, tässäkin.

Itse sen sijaan olen pohtinut, sitä että miksi joillekin tuntuu olevan niin vaikeata edes päästä siihen oravanpyörään. Ja tarkoitan nyt sitten täysin työkykykyisiä terveitä ihmisiä, joilla ei pitäisi olla ongelmaa työllistyä. Olen päätynyt siihen, että työntekemisestä ei makseta tarpeeksi palkkaa suhteessa Suomen hintatasoon. Kyllä minä ainakin ymmärrän, että jättäytyy pois työstä, jossa liksa on samaa luokkaa kuin tuet. Tämän takia valtion tuleekin tukea ihmisiä työelämään siirtymisen osalta, eli työnteon on oltava kannattavaa.

Onhan se toki ikävää, että joku ei kanna omaa vastuutaan yhteiskunnasta, mutta en ainakaan itse ala tässä mitään jeesustelemaan. Jos saisin työstäni vain sen +/- 100 euroa enemmän käteen kuin tuilla, niin kyllä minä mielummin niillä tuilla sitten myös eläisin. En sitten tiedä, mutta kai minä sitten vain olen totaalinen ihmisperse, joka ei kanna korteaan kekoon.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Pakko myös sanoa tuohon, että 1700 €/kk on liian vähän rahaa eikä sillä ihminen elä...


Veroprosenttilaskuri antoi 21.000€ vuosituloille perusprosentiksi 13,5% eli tuosta jää käteen n. 1.450€:a. Mielestäni tuolla rahalla elää pääkaupunkiseudun ulkopuolella ihan ok. Esimerkiksi Porista löytyi pikaisella selaamisella keskustan läheltä vuokrayksiö 350€/ kk, joten asumiskulujen jälkeen käyttöön jää 1.000€/ kk. Kuukauden linja-autokortti maksaa Porissa 54€/kk.
 

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Itsellä on uskoa siihen että vuoden työssäolo muulla kuin omalla alalla on uutta työtä haettaessa parempi meriitti kuin vuoden työttömyys. Käsitteenä "siksi aikaa" on tietenkin yksilöriippuvainen, jollain se voi olla kuukauden ja jollain viisi vuotta.

Ainakin omalla alallani (kuljetusala) työtä haettaessa jollain työhistorialla on yhtä paljon arvoa kuin sillä paperilla, jolle työhakemuksesi tulostat. Tarkoitan sitä, että ei niitä entisiä työsuhteita/työnantajia kukaan tarkista, huoletta voi satuilla mitä huvittaa ja "paikkailla aukkoja". Toisekseen nykyaikana pätkätyöt ja väliaikaiset työttömyydet ovat muutenkin niin itsestäänselvyys, ettei se hetkauta enää ketään. Uskoisin tämän ylläolevan käytännön olevan nykyisin käytäntö, eikä poikkeus, lukuunottamatta toki jotain "ylempiä" työtehtäviä.

Toki jos haluaa, että työkokemus otetaan huomioon palkkauksessa, niin sitten on syytä esittää työtodistukset.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Osut sikäli oikeaan, että Suomessa joutenolo on taloudellisesti liian kannattavaa. Lähimmässä verrokkimaassamme Virossa asukkaat voivat vain haaveilla vastikkeettomista tuhannen euron kuukausituloista. Suomessa on liian helppoa ja liian houkuttelevaa ulkoistaa itsensä elättäminen muille.

Onko todellisuudessa niin? Kuinka kannattavaa se sosiaalituilla eläminen todellisuudessa on ja kuinka auvoista se elämä niillä tuilla eläessä on? Onko täällä joku kokeillut tuollaista elämää vai ihan mutullako täällä tiedetään noiden töitä vieroksuvien sosiaalipummien sohvanpohja elämän olevan houkuttelevaa? Minulla ei ole suuremmin kokemusta tuollaisen elämisen auvoisuudesta, olen kyllä irtisanoutunut töistä vaihtaessani työpaikkaa ja pitänyt siinä yhteydessä pidemmän lomankin mutta en kerinnyt sattuneesta syystä kyseisenä aikana nauttia yhteiskunnan tarjoamista tuista. Verottajakin taisi olla silloin hyvin hyvin tyytyväinen ratkaisuuni. Muuten olen ollut yhteiskunnan kuuliainen veronmaksaja töissä käydessäni. Ai niin olen mä ollut kerran lomautettuna, jolloin kerkesin olemaan ansiosidonnaisella päivärahalla jonkin aikaa ja kyllä mä koin että mun elintaso jo sillä putosi sen verran merkittävästi etten kokenut että pidemmän päälle tuo olisi ollut toivottava asiantila. Mitä se sitten olisikaan ollut vain työttömyyspäivärahan perusosalla kitkutellessa.

Kuinka muuten Suomen ja Viron elämisen hintataso vertautuu keskenään, onko Suomen tuhat euroa sama kuin Viron? Ja eikös itse irtisanoutunut joudu aina karenssiin, joten se tukielämä ainakin vaikeutuu. Ja ainakin minusta on ihan oikein että on määritelty millaisen perustulotason Suomi takaa myös näille yhteiskunnan heikko-osaisimmille. Ja mielestäni lapsen pesuveden mukana heittäminen sillä verukkaalla että että jotkut käyttävät järjestelmää hyväkseen ei ole mikään hyvä perustelu.

Tuo täällä esillä ollut 1700 €/kk on kyllä ainakin omasta mielestäni aika helvetin vähän rahaa töiden tekemisestä ja jos siitä nyt vielä yksityistämis verukkeella haetaan palkkaan yli 150 €/kk alennusta niin onhan tuo aika naurettavan pieni palkka.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
KK
Veroprosenttilaskuri antoi 21.000€ vuosituloille perusprosentiksi 13,5% eli tuosta jää käteen n. 1.450€:a. Mielestäni tuolla rahalla elää pääkaupunkiseudun ulkopuolella ihan ok. Esimerkiksi Porista löytyi pikaisella selaamisella keskustan läheltä vuokrayksiö 350€/ kk, joten asumiskulujen jälkeen käyttöön jää 1.000€/ kk. Kuukauden linja-autokortti maksaa Porissa 54€/kk.
Miten vitussa sitten Helsingissä riittää esim siivoojia, jos kaikki noin 1700€/kk:ssa tienaavat muuttavat poriin? Eihän ihmisellä ole mitään muita kuluja kuin vuokra.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Onko todellisuudessa niin? Kuinka kannattavaa se sosiaalituilla eläminen todellisuudessa on kuinka auvoista se elämä niillä tuilla eläessä on? Onko täällä joku kokeillut tuollaista elämää vai ihan mutullako täällä tiedetään noiden töitä vieroksuvien sosiaalipummien sohvanpohja elämän olevan houkuttelevaa? ...


Minä tiedän, että Suomessa on ihmisiä, joiden tulevaisuudensuunnitelmat lähtevät sosiaalituilla elämisestä. Näitä toisen tai kolmannen polven "sosiaalipummeja" löytyy Suomesta jonkin verran, mutta eivät ne valtiontaloutta kuitenkaan kaada. Ja se elämä avoisuus tietysti riippuu siitä, mitä elämältään haluaa. Jos on elänyt lapsuutensa kodissa, jossa ollaan onnellisia, kun on katto pään päällä, pöydässä on ruokaa, vaatteet ovat suurinpiirtein ehjiä, joskus jää rahaa kaljalaatikkoon, televisio ja pleikkari on olohuoneen kulmassa ja saa silloin tällöin naida naksauttaa, niin miksi oma elämä ei olisi auvoista vastaavassa tilanteessa?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Miten vitussa sitten Helsingissä riittää esim siivoojia, jos kaikki noin 1700€/kk:ssa tienaavat muuttavat poriin? Eihän ihmisellä ole mitään muita kuluja kuin vuokra.

Minä puhuinkin maaseudusta, en pääkaupunkiseudusta. Ja puhuin asumiskulujen jälkeen käteen jäävästä rahasta, koska yleensä asumuskulut ovat täällä pohjolassa ihmisen suurin kuluerä.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Jos on elänyt lapsuutensa kodissa, jossa ollaan onnellisia, kun on katto pään päällä, pöydässä on ruokaa, vaatteet ovat suurinpiirtein ehjiä, joskus jää rahaa kaljalaatikkoon, televisio ja pleikkari on olohuoneen kulmassa ja saa silloin tällöin naida naksauttaa, niin miksi oma elämä ei olisi auvoista vastaavassa tilanteessa?

Sä uskot että nämä kaikki toteutuu niillä tuilla eläessä aina toteutuu? Ja se että meillä on köyhiä (mikä se virallinen tuloraja olikaan?), leipäjonoja, kodittomia ja perheitä joissa lapsen ainoa lämmin ruoka on koulussa mahdollisesta saatava on itseasiassa näiltä ihmisiltä vain huonoa tukirahojen sijoittamista kun niillä sosiaalituilla tuo sinun listasikin on toteutettavissa.

Kuten kirjoitin niin se että meiltä löytyy ihmisiä jotka käyttävät hyväkseen yhteiskunnan tukirakenteita ei tarkoita sitä että ne pitäisi purkaa kaikilta. Ainakin minusta yhteiskunnan tukirakenteet on pääsääntöisesti tärkeitä ja tarpeellisia ja en koe verotusta minään rangaistuksena.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Sä uskot että nämä kaikki toteutuu niillä tuilla eläessä aina toteutuu? Ja se että meillä on leipäjonoja, kodittomia ja perheitä joissa lapsen ainoa lämmin ruoka on koulussa mahdollisesta saatava on itseasiassa näiltä ihmisiltä vain huonoa tukirahojen sijoittamista kun niillä sosiaalituilla tuo sinun listasikin on toteutettavissa.

Hieman epäselvä viesti, mutta koitetaan ymmärtää mitä ajoit takaa.

Asunto, ruoka, vaatteet, televisio ja pleikkari kyllä hankitaan sossun puolesta. Useimmiten se kaljalaatikko tai sen riittämättömyys muodostuu ongelmaksi. Mutta kyllä minä olen vieraillut useammassa siistissä kämpässä, missä yksikään asukas ei ole käynyt pitkiin aikoihin oikeissa töissä.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Sä uskot että nämä kaikki toteutuu niillä tuilla eläessä aina toteutuu? Ja se että meillä on leipäjonoja, kodittomia ja perheitä joissa lapsen ainoa lämmin ruoka on koulussa mahdollisesta saatava on itseasiassa näiltä ihmisiltä vain huonoa tukirahojen sijoittamista kun niillä sosiaalituilla tuo sinun listasikin on toteutettavissa.

No ei Suomen tuilla nyt herroiksi elä, mutta ei niillä kyllä nälkääkään näe.

Leipäjonot ovat taas aika huono esimerkki mistään, kun ihmiset nyt kuitenkin kaikkea jonottelevat, kunhan ilmaiseksi saavat.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Asunto, ruoka, vaatteet, televisio ja pleikkari kyllä hankitaan sossun puolesta. Useimmiten se kaljalaatikko tai sen riittämättömyys muodostuu ongelmaksi. Mutta kyllä minä olen vieraillut useammassa siistissä kämpässä, missä yksikään asukas ei ole käynyt pitkiin aikoihin oikeissa töissä.

Mitä asuntoja sosiaalitoimi hankkii? Ainakaan Helsingin sosiaalitoimi ei omista yhtäkään asuntoa, jota se voisi välittää eteenpäin, vai mitä tarkoitit.
Vaatteet ovat perusosalla katettavaa menoa.
Televisio ja pleikkari ovat toimeentulotukeen kuulumattomia menoja, koska ne eivät ole elämisen kannalta välttämättömiä.

En nyt todellakaan yritä ymmärtää mitään väärin, vaan totean vain, että väittämäsi ovat paskaa.
 

flintstone

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit&DT, V.Lehikoinen, Bellie, Kadi, Käpä<3
Hieman epäselvä viesti, mutta koitetaan ymmärtää mitä ajoit takaa.

Asunto, ruoka, vaatteet, televisio ja pleikkari kyllä hankitaan sossun puolesta. Useimmiten se kaljalaatikko tai sen riittämättömyys muodostuu ongelmaksi. Mutta kyllä minä olen vieraillut useammassa siistissä kämpässä, missä yksikään asukas ei ole käynyt pitkiin aikoihin oikeissa töissä.

Eli kodittomat ja köyhät ei vaan siis osaa hoitaa asioitaan ja nälkäkin on ihan näiden oma valinta? Onko se työttymyys näissä tapauksissa oma valinta ja ennen kaikkea kuinka suuri osa Suomen työttömyydestä on ihan ihmisten omaa valintaa? Minä kun tiedän useammankin ihmisen jotka on olleet tai ovat työttömänä vaikka ovat halukkaita tekemään töitä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Mitä asuntoja sosiaalitoimi hankkii? Ainakaan Helsingin sosiaalitoimi ei omista yhtäkään asuntoa, jota se voisi välittää eteenpäin.
Vaatteet ovat perusosalla katettavaa menoa.
Televisio ja pleikkari ovat toimeentulotukeen kuulumattomia menoja, koska ne eivät ole elämisen kannalta välttämättömiä.

Täytyy myöntää, etten ole kertaakaan käynyt Helsingissä työreissulla, mutta Vantaa, Kerava ja Espoo ovat kyllä tuttuja. Näissä kunnissa sossu avustaa heikossa tilanteessa olevia ihmisiä asunnon hankinnassa ja maksaa vielä asumistukea, jolla heikossa tilanteessa oleva ihminen voi sitten maksaa vuokransa. Käsittääkseni myös sosiaalituen perusosa maksetaan kaupungin sosiaalitoimesta vai onko teillä Helsingissä toisenlainen käytäntö?

Harkinnanvaraisia tukia käytetään eri kunnissa eri tavalla. Tiedän tapauksia kun sosiaalitoimi on maksanut esim. ajokortin nuorelle. Ja voihan sen television ja pleikkarinkin hankkia sillä perusosalla.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Olen ylläolevien kirjoittajien kanssa samaa mieltä siitä, että jos ihminen irtisanoutuu ilman ns. oikeaa syytä, ja päättää jäädä tukien varaan makaamaan, niin se on yksinkertaisesti väärin. Mutta kun se ei ole ihan niin mustavalkoista, nimittäin se, mikä on hyväksyttävä syy. Ihan esimerkkinä, jos työntekijä irtisanoutuu koeajan jälkeen sen takia, että työnantaja/esimies on täysin mahdoton ihminen, joka vain vittuilee koko ajan tai ei maksa palkkoja oikein ja ajallaan vaan jatkuvasti joutuu niitä oikomaan, niin se ei ole työkkärin mukaan hyväksyttävä syy irtisanoutumiselle ja karenssi tulee väkisin. Kokemusta nimittäin on molemmista.

Toki noissakaan tapauksissa ei ole suotavaa, kuten ei missään muussakaan tapauksessa jäädä irtisanoutumisen jälkeen makaamaan tukien varaan, vaan ainakin pitäisi etsiä töitä tai kouluttautua.
Harmin paikka, mutta ei jokaista irtisanoutumista voisi analysoida tältä pohjalta tukien perusteettomuuden tai perusteltavuuden toteamiseksi. Karenssin seuraaminen ja työpaikalla tapahtuneiden epäkohtien käsittely ovat kaksi eri asiaa. Sitä paitsi mikä pakko työntekijän on nostaa kädet pystyyn ja irtisanoutua sellaisessa tilanteessa, jossa työnantaja ei maksa palkkoja oikein, toimii muutoin sopimusten vastaisesti, tai harjoittaa henkistä väkivaltaa? Tuollaisessa tilanteessa neuvoisin hakemaan apua sieltä mistä sitä saa, kuten esimerkiksi oman liiton lakimieheltä, tai jos on hyviä kontakteja niin vaikka yksityiseltä lakimieheltä. Kun monet kerran kuuluvat johonkin liittoon, niin kannattaa hyödyntää niiden palveluja, kun niistä kuitenkin maksaa jäsenmaksun kautta. Tämä siis koskien tilannetta, jossa työnantaja menettelee selkeästi väärin ja mielellään rikkoo lakia tai voimassa olevia sopimuksia.

Silloin tilanne on täysin toinen, jos työntekijän ja esimiehen (tai muun työyhteisön jäsenen) kemiat eivät niin sanotusti kohtaa. Tässä kyse on tuskin lain tai sopimusten rikkomisesta, eikä välttämättä edes työpaikkakiusaamisesta, vaikka työntekijä saattaa toisinaan kokemansa tällaiseksi tulkita. Toki siihen on joskus aihettakin, mutta paljon tavallisempaa on ettei uudessa duunissa kaikki ihan synkkaa ihmisten välillä. Tuollainen tilanne voi sattua kenelle hyvänsä, mutta on niitä sellaisiakin työntekijöitä, joilla on herkästi napit vastakkain jonkun kanssa, tai jokin muu hirveä kitinä päällä jo muutamassa viikossa uudessa työpaikassa aloittamisen jälkeen.

Samaa mieltä tuosta Kisapuiston viimeisestä lauseesta, jonka lainasin ylle. Tosin sillä tarkennuksella, että irtisanoutumista ei kannata ihan hevillä tehdä esim. mahdottoman esimiehen takia, vaan on parempi tsekata mitä asialle on tehtävissä. Siinä sivussa voi sitten hakea rauhassa muita töitä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Eli kodittomat ja köyhät ei vaan siis osaa hoitaa asioitaan ja nälkäkin on ihan näiden oma valinta? Onko se työttymyys näissä tapauksissa oma valinta ja ennen kaikkea kuinka suuri osa Suomen työttömyydestä on ihan ihmisten omaa valintaa? Minä kun tiedän useammankin ihmisen jotka on olleet tai ovat työttömänä vaikka ovat halukkaita tekemään töitä.

Nyt en oikein ymmärrä mitä tarkoitat. Totta kai Suomessa paljon työttömiä, jotka haluaisivat töihin, en minä tätä ole missään kieltänyt. Kodittomuus on Suomessa mielestäni oma valinta, muuttamalla pois pääkaupunkiseudulta asia ratkeaisi.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Täytyy myöntää, etten ole kertaakaan käynyt Helsingissä työreissulla, mutta Vantaa, Kerava ja Espoo ovat kyllä tuttuja. Näissä kunnissa sossu avustaa heikossa tilanteessa olevia ihmisiä asunnon hankinnassa ja maksaa vielä asumistukea, jolla heikossa tilanteessa oleva ihminen voi sitten maksaa vuokransa. Käsittääkseni myös sosiaalituen perusosa maksetaan kaupungin sosiaalitoimesta vai onko teillä Helsingissä toisenlainen käytäntö?

Niin tai siis ei sosiaalitoimisto mitään asumistukea maksa, vaan maksaa sen verran, että käteen jää se 480,20 euroa. (Kts. edellisen sivun laskelma)

Helsingissä on ainakin olemassa jokaista sosiaalitoimen tiimiä kohti yksi asumisneuvoja, joka toimii pääasiassa kriisimajoituksen avustajana. Lapsiperheet etusijalla. Kuitenkaan koditon ei saa sen enempää tukea asunnon hankintaan, kuin asuntohakemuksen tekemisen verran. Tämän jälkeen on kaikki kiinni hänestä itsestään. Tämän lisäksi sosiaalitoimisto voi myöntää harkinnanvaraista tukea vuokravakuuteen, koska rahasumma loppujen lopuksi palautetaan kuitenkin sosiaalitoimelle. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että vuokrattava asunto on kohtuuvuokran mukainen.

Seuraavassa viestissä toteat, että pääkaupunkiseudulta pois muuttamalla saisi parannettua kodittomien tilannetta, ja olen aivan samaa mieltä kanssasi. Minkä takia ylipäätään kaikkien on asuttava Helsingissä tai sen välittömässä läheisyydessä?

Harkinnanvaraisia tukia käytetään eri kunnissa eri tavalla. Tiedän tapauksia kun sosiaalitoimi on maksanut esim. ajokortin nuorelle. Ja voihan sen television ja pleikkarinkin hankkia sillä perusosalla.

Voi perusosalla hankkia ja se säästäminen perusosasta ei loppujen lopuksi ole edes niin ylitsepääsemätöntä.

Kuulostaa hurjalta, jos sosiaalitoimisto on myöntänyt ajokortin, ellei ole täysin aukottomasti todistettu, että ajokortin avulla henkilö työllistyy. Ajokortin saaminen voi muutenkin pitää paikkaansa, sillä harkinnanvaraisten osalta ollaan kaukana tasa-arvosta. Erityisesti kuntien välillä erot ovat aivan liian suuret.
 

SergeiK

Jäsen
Suosikkijoukkue
pelaajamarkkinoiden varteenotettava vaihtoehto
Sitten siivouspalvelut ulkoistettiin siivousfirmalle. Siivouksen laatu huononi, asioista piti muistuttaa ja muutenkin paikat oli paskaisia, varsinkin kylpytilat. Sittemmin siivous on taas kilpailutettu ja asia on edelleen retuperällä. Ei nuo siivoojat ymmärrä edes englantia kunnolla....Siivouksen ulkoistamisesta on jo useampi vuosi ja olisi luullut, että usean vuoden "harjoittelun" jälkeen siivouksen tulos olisi edes kohtuullisella tasolla. Eihän noilla palkoilla tarvitse siivota kunnolla? Vai eikö ne ymmärrä mitä siihen kuuluu?
Palveluntarjoaja tarjoaa sitä palvelua joita ostaja on ostanut ja ostaja tarkkailee että saa mistä maksaa yhdessä sovittujen metriikoiden puitteissa.

"Ollaan huomautettu" on tyhjää jargonia jos siihen ei liity rahaliikennettä palveluntarjoalta mikäli he eivät pysy sovituiden metriikoiden sisällä. Pakkohan sopimuksessa on olla jotkut insentiivit jos palvelutaso lipsuu.

Joko itse olet niin matalalla organisaatiossa että et tiedä onko näin käynyt tai pahemmassa tapauksessa olet ostajapuolella ja luulet että "huomauttelu" on oikea tapa koordinoida palveluntarjoajan toimintaa.

Se että siivouspalvelujen taso laskee on täysin ostajan valinta, eikä liity sellaisenaan ulkoistukseen.
 
Suosikkijoukkue
KK
Se että siivouspalvelujen taso laskee on täysin ostajan valinta, eikä liity sellaisenaan ulkoistukseen.
Se että yhtiö kilpailuttaa koko ajan eri siivouspalveluja ja vaihtuvuus siivouspalveluja tarjoavien yritysten henkilöstöissä on suurta takaa sen, ettei kukaan oikein tiedä, mitä kenellekkin kuuluu. En itse ole organisaatiossa sillä tasolla, että asia kuuluisi minulle muuten kuin juuri laittamalla viestiä eteen päin. Toki kohta ei tarvi edes laittaa sitä viestiä eteen päin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös