Hetkeksi unohduin elämään ilman AKT:tä elokuvien maailmassa. No, tännehän oli tullut herkkupaloja tarjolle.
Toin vain esiin sen, että lakkoasetta on perusteltua käyttää, jos pääluottamusmiehiä ei kunnioiteta ja kohdella asianmukaisella tavalla.
No kyllä työnantajalla on nähdäkseni oma vastuunsa siinä, että työntekijät, etenkään pääluottamusmies, ei tule työtä suorittaessaan työnantajan asiakasyrityksen uhkaamaksi. Jos näin ei ole, niin sittenhän yritysten on helppoa ulkoistaa työntekijöidensä uhkailut/kiristykset asiakasfirmojensa hoidettavaksi, koska niihin ei mukamas saisi reagoida mitenkään työntekijöiden toimesta.
Yritän varovaisesti seurata tätä logiikkaa:
1. Työnantaja on vastuussa siitä, ettei asiakas uhkaile työntekijöitä, etenkään pääluottamusmiestä.
- Totta: Työnantajan velvollisuus on taata työntekijöilleen mahdollisimman riskittömät työolosuhteet.
- Tarua: Työnantaja ei kuitenkaan missään nimessä ole vastuussa siitä, jos asiakas päättää alkaa uhkailla pääluottamusmiestä. Asiakas on siitä vastuussa.
2. Jos työnantaja laiminlyö vastuunsa työntekijöiden, etenkin pääluottamusmiehen, turvallisuuden takaamisesta siten, että joku asiakkaista uhkailee työntekijöitä, etenkin pääluottamusmiestä, on aloitettava lakko. Näin tehdään työnantajalle selväksi, että asiakas ei saa uhkailla työntekijöitä, etenkään pääluottamusmiestä.
- Totta: Olen vakuuttunut, että työnantajat ympäri ämpäri Suomea maksaisivat varmasti asiakkailleen, jotta nämä uhkailisivat mahdollisimman paljon työntekijäosapuolta.
- Tarua: Todellisuudessa lakko ei ole keino varmistaa, ettei työnantajalla ja uhkailevalla asiakkaalla ole sopimusta työntekijöiden kiristämisestä ja uhkailusta. Oikea keino on ilmoittaa rikoksen tunnusmerkit täyttävästä uhkailusta poliisille.
Oli lakko kuinka laaja tahansa, sillä ei ole merkitystä (teorian kannalta), sillä lakkoa ei ole tarkoitettu tällaiseen käytäntöön. Väitit, että mulla on menneet asiat sekaisin, mutta tässä on koko ajan ollut pointtini: Lakkoa on käytetty väärin. Sinä, erku, sanot yllä olevassa lainauksessa, että lakkouhkaa voidaan käyttää, kuten nyt on käytetty, vaikkakin haluaisit sen tapahtuvan pienemmässä mittakaavassa. Fuulaa!
Laillisen lakon aloittamisesta on ilmoitettava valtakunnansovittelijalle vähintään kahta viikkoa ennen sen aloittamista. No, se on tavallaan sivuseikka, mutta lakon tarkoitusperän totaalinen sivuuttaminen ei ole. AKT:n tämänkertainen lakko ei nimittäin ole perusteiltaan lakko lainkaan, vaan jonkinlainen mielenilmaus, jonka kohteena on väärä instanssi.
Jotta tämän lakon lakkomaisuus täyttyisi, AKT:n olisi ilmiselvästi syytettävä työnantajaa tämän venäläisen asiakkaan ukaaseista. Lakko on nimittäin ammattiliiton keino käydä ns. työtaistelua työnantajaa vastaan. Tässä tapauksessa lakkoa käytetään aseena asiakasta vastaan, mikä tekee tilanteesta perverssin: Lakon peruste ei täyty. Tämä on vastaansanomatonta, eikä tässä ole merkityksellistä, meneekö lakkoon vain yksi satama vai koko valtakunnan kaikki satamat. (Selvennettäköön, etten nyt puhu seurauksista).
Kerrataan:
Toin vain esiin sen, että lakkoasetta on perusteltua käyttää, jos pääluottamusmiehiä ei kunnioiteta ja kohdella asianmukaisella tavalla.
Ei sovi tähän AKT:n tapaukseen, koska pääluottamusmiestä ei uhkaillut työnantaja, vaan asiakas. Olet siis kategorisesti väärässä.
No kyllä työnantajalla on nähdäkseni oma vastuunsa siinä, että työntekijät, etenkään pääluottamusmies, ei tule työtä suorittaessaan työnantajan asiakasyrityksen uhkaamaksi. Jos näin ei ole, niin sittenhän yritysten on helppoa ulkoistaa työntekijöidensä uhkailut/kiristykset asiakasfirmojensa hoidettavaksi, koska niihin ei mukamas saisi reagoida mitenkään työntekijöiden toimesta.
Paha porvari varmasti juonii näitä salaliittoteorioita, en ihan oikeasti epäile sitä, mutta keino tällaisten rikkomusten ehkäisyys kulkee lain kouran, eli poliisin, työtuomioistuimen ja käräjäoikeuden, kautta, ei lakon.