Air Francen kone kadonnut Atlantin yllä

[Morgoth]

Etsinnäthän voidaan suorittaa mutta riski on se, että etsitään täysin väärästä paikasta.

Mitenköhän hyvin tuo katoamisalue on edes rajattu? Jostakin luin että Ranskan ilmavoimat osallistuvat etsintöihin Senegalista käsin. Brasilian ja Senegalin väliin nyt mahtuu jonkun verran vettä...

 

[Buddha]

Mitenköhän hyvin tuo katoamisalue on edes rajattu?

Jossain oli maininta tuosta viimeisestä viestistä, joka oli lähetetty Cap Varden lähettyviltä, joten Ranskalaiset koneet ovat ainakin oikealla suunnalla.

 

[Tombe76]

Jossain oli maininta tuosta viimeisestä viestistä, joka oli lähetetty Cap Varden lähettyviltä, joten Ranskalaiset koneet ovat ainakin oikealla suunnalla.

Tässä tapauksessa ne Brasseista lähteneet hävittäjät (etsintäpartio) ovat sitten aika vikasuunnassa.

 

[Jermu]

Mitenköhän hyvin tuo katoamisalue on edes rajattu? Jostakin luin että Ranskan ilmavoimat osallistuvat etsintöihin Senegalista käsin. Brasilian ja Senegalin väliin nyt mahtuu jonkun verran vettä...

Ehkäpä oletettua katoamispaikkaa lähin Ranskan sotilastukikohta sijaitsee Senegalissa. Vaikka Etelä-Amerikassakin on entisiä Ranskan siirtomaita, niissä ei välttämättä tukikohtia (enää) sijaitse. Ja kyllähän Senegalista aika nopeasti lentää tuonne katoamispaikan seudulle.

 

[Buddha]

Tässä tapauksessa ne Brasseista lähteneet hävittäjät (etsintäpartio) ovat sitten aika vikasuunnassa.

Vähän myöhässä, mutta linkki uutiseen ja kartaan: http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/8076848.stm , eli viestin lähettämispaikka tuntematon, mutta tuonne lähelle Cap Verdeä se sijoitetaan...

 

[Tombe76]

Vähän myöhässä, mutta linkki uutiseen ja kartaan: http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/8076848.stm , eli viestin lähettämispaikka tuntematon, mutta tuonne lähelle Cap Verdeä se sijoitetaan...

Juu varmasti näin, mutta aika hassua, että molemmin puolin lähetellään etsintäpartioita, brassithan lähetti niitä Brasilian rannikolla sijaitsevalta Fernando de Nornhan saarelta.

Joten joku on pikkasen vikasuunnassa. Koska vettä tuossa välissä on muutama tuhat litraa niinkuin Morgoth jo ilmaisi.

 

[HemmoP]

Mitenköhän hyvin tuo katoamisalue on edes rajattu? Jostakin luin että Ranskan ilmavoimat osallistuvat etsintöihin Senegalista käsin. Brasilian ja Senegalin väliin nyt mahtuu jonkun verran vettä...

Lockerbien pommissa, jossa 747 tuli alas, osia ja palasia löytyi halkaisijaltaan 70 mailin alueelta. Eli jos lentokorkeus on esim 9 km ja nopeus joku 800km/h, niin voi miettiä miten hajallaan osat ovat osuessaan veteen. Sama kuin laiva uppoaa vaikkapa 5 km syvään kohtaan, niin runko voi olla usean kilometrin päässä varsinaisesta uppoamispaikasta...

Eli hirveä tuuri jos mitään löytyy.

 

[ms.qvist]

Ehkäpä oletettua katoamispaikkaa lähin Ranskan sotilastukikohta sijaitsee Senegalissa. Vaikka Etelä-Amerikassakin on entisiä Ranskan siirtomaita, niissä ei välttämättä tukikohtia (enää) sijaitse. Ja kyllähän Senegalista aika nopeasti lentää tuonne katoamispaikan seudulle.

Näin on. Senegalista käsin ranskalaisilla taitaa käytännössä olla ainoat mahdollisuudet suht' nopealla aikavälillä ryhtyä etsintöihin. Etelä-Amerikasta Ranskan Gyuanasta on kuitenkin useampi tuhat kilometriä matkaa alueelle - ja kalustoa ilmeisesti rajoitetusti - joten sitä kautta etsintöihin osallistuminen on likimain mahdotonta ilman siirtolentoja. Eiköhän tässä tämän ja huomisen kuluessa koeteta alueelle saada mahdollisuuksien mukaan pidemmän kantaman merivalvontakoneita etsintöihin - tosin, kuten joku jo asian ilmaisi, onhan koneen jäänteiden etsiminen kuin pienen neulan etsimistä julmetun suuresta heinäkasasta.

vlad.

 

[nappi]

Jep. Minusta kyllä sanalle löytyi ihan suomalainenkin vastine ja "maadoitettu" tuli ensimmäisenä mieleen.

Tuossa vielä linkki tuohon uutiseen:
Air France Airbus A330 grounded

väärä koneyksilö tapauksessa (F-GZCB), tippunut kone on F-GZCP.....

 

[moby]

Tässä tapauksessa ollut kyllä hurjasti flaksia mukana. Sopiva kenttä suhteellisen lähellä, sekä lentokorkeutta tarpeeksi paljon jotta kone pystyi liitämään aika jyrkästi alaspäin, ja pysyen näin sakkausrajan yläpuolella kokoajan. Tuo laskeutumisnopeuskin ollut kova, reippaasti yli optimi-nopeuden. Hieno suoritus.

Hieno ja hieno. Polttoainevuoto ja jampat pokkana siirtävät polttoainetta siihen vuotavaan tankkiin niin kauan, että kaikki polttoaine on vuotanut mereen.

Toki tuon insidentin jälkeen A-330:n järjestelmiin tehtiin muutoksia. Kun tuollainen tilanne tulee eteen ensimmäisen kerran, eikä ennakkotapauksia ole on toki vaikeaa reagoida oikein. Jätkät tekivät sen minkä pystyivät ja pelastuivat hieman säkällä.

Vähän samanlainen tapaus kuin Gimli Glider. Kanadassa tosin jätkät sekosivat paunoissa ja kiloissa, jolloin koneessa oli vain 50% polttoaineesta lähtöhetkellä ja keskenhän se loppui.

 

[Jack's wasted life]

Todella ikävä tapaus. Epätieto on todella rankkaa, ja voi olla, että konetta ei ihan hetkeen löydetä.

Sitten hieman typerämpi kysymys; Mikä tuon lentokoneen oletettu lentokorkeus oli juuri ennen katoamista, kun mahdollisella salaman iskulla spekuloidaan tiedotusvälineissä?

 

[kiwipilot]

Sitten hieman typerämpi kysymys; Mikä tuon lentokoneen oletettu lentokorkeus oli juuri ennen katoamista, kun mahdollisella salaman iskulla spekuloidaan tiedotusvälineissä?

30500 jalkaa elin vajaat 11km. Päiväntasaajan seuduilla ukkospilvet voivat kohota tuplasti korkeammalle, tuonne 50000 - 60000:n jalan hujakoille johtuen troposfäärin korkeudesta. Eli eipä noiden cumulonimbuseiden yläpuolelle oikein millään pääse: mennään läpi tai kierretään. Pari viikkoa takaperin tultiin Aucklandista San Franciscoon Air NZ:n triplan kyydissä ja pari kertaa mentiin ihan reilusti läpi ukkosrintamasta päiväntasaajan tienoilla; salamat löivät ja ukkosen jyrinän pystyi kuulemaan koneeseen. Turbulenssi ei nyt aivan hirveätä ollut, mutta aika rytkettä kuitenkin.

 

[ms.qvist]

Sitten hieman typerämpi kysymys; Mikä tuon lentokoneen oletettu lentokorkeus oli juuri ennen katoamista, kun mahdollisella salaman iskulla spekuloidaan tiedotusvälineissä?

Airbus A330 max. matkalentokorkeus on 12650 m. Kyseinen kone lensi matkalentokorkeudessa (tai sen piti lentää), joten veikkaisin, että reilussa kymmenessä kilometrissä kone on ollut.

vlad.

 

[Siniviiva]

Häiriöilmoitus lähti koneesta noin kolmevarttia sen jälkeen kun se oli raportoinut lentävänsä normaalisti 10 km:n korkeudella kohti Senegalia. Kone oli tuolloin Fernando de Noronhan kieppeillä. 800 km/h lentonopeudella se oli siis noin 500-600 km:n päässä kyseisestä saaresta. Sieltä on matkaa ylempänä mainitulle Kap Verdelle yli 2000 km, joten kone lienee tullut alas keskellä ei mitään. Mikä on ollut kurssi häiriön ilmaannuttua, sitä ei tiedä Erkkikään. Luulisin koneen pystyneen olleen ilmassa ehkäpä max puoli tuntia sen jälkeen. Voisi arvella koneen ainakin yrittäneen kääntyä takaisin...

 

[jym]

Voi voi. Moni ihminen siellä on päivänsä päättänyt, kun kansainvälisten uutisten mukaan koneessa on ollut 30 eri maan kansalaisia mukaanlukien yksi ruotsalainen ja yksi virolainen. Suomalaisia ei oo onneksi ollut kyydissä.

 

[Jack's wasted life]

Päiväntasaajan seuduilla ukkospilvet voivat kohota tuplasti korkeammalle, tuonne 50000 - 60000:n jalan hujakoille johtuen troposfäärin korkeudesta. Eli eipä noiden cumulonimbuseiden yläpuolelle oikein millään pääse: mennään läpi tai kierretään.

OK. Kiitos tiedosta. Tämä olikin itselle uutta infoa, vaikka paljon on tullut lenneltyä (toki pääasiassa Pohjoisella pallonpuoliskolla).
Muutaman kerran on ollut melkoisia turbulensseja, mutta matkakorkeudessa myrskypilvet ovat olleet selkeästi alapuolella.

 

[Morgoth]

Kone oli tuolloin Fernando de Noronhan kieppeillä. 800 km/h lentonopeudella se oli siis noin 500-600 km:n päässä kyseisestä saaresta. Sieltä on matkaa ylempänä mainitulle Kap Verdelle yli 2000 km, joten kone lienee tullut alas keskellä ei mitään.

On siinä aluetta etsittäväksi... Ranska on pyytänyt USAlta apua josko tiedustelusateliittien kuvista tai jostakin vedenalaisista kuunteluasemista yms. selviäisi jotain tai saataisiin edes vähän rajattua etsintä aluetta.. Ehkä sattumalta voisi näkyä? Tuskinpa siivililentokoneet kuitenkaan hirveän tarkkailun alla normaalisti ovat? Ja miten kaikkivoipia nuokaan ovat?

 

[DAF]

Lehtijuttujen mukaan sieltä on lähetetty joitain tekstiviestejä, eli ilmeisesti on kuitenkin ollut matkustajilla aikaa reagoida että nyt menee henki. Ainakin Verdens Gangissa oli näitä perattu, liekö sitten "liukuneet mereen" tms., syöksyssä tuskin paljon laitetaan kännykkää päälle ja kirjoitellaan viestiä, vaikka olisikin elämän viimeinen hetki.

 

[HemmoP]

Olisikin hieman ironista, että joku joka on säikähtänyt ilmakuoppia on ruvennut tekstailemaan omaisille ja aiheuttanut jonkun häiriön koneen systeemeihin...

Huonoa huumoria tähän hetkeen:

http://boston.naisg.org/Archive/2004/05Graphics/bluetooth.jpg

 

[#104]

Tulipa mieleen, vieläkö jollain valtiolla pyörii sukellusveneitä Atlantin jossain päin Atlanttia ? Eikös niissä ole laitteita jotka havainnoi kaiken merinorsusta lähtien ? Niillä luultavammin olisi huomannut, mikäli kone kokonaisena on alas tullut.

Eri asia halutaanko tunnustaa oman vakoiluveneen olemassa olon.

 

[ipaz]

Tällainen typerä kysymys kun eikös esim. normaalit autonavigaattorit jätä jälkeensä reitin kulkuaikoineen jota voi seurata hvyinkin tarkkaan, niin ilmeisesti lentokoneissa ei tällaista järjestelyä ole? Kulkeeko liian kovaa, jotta sateliitit pystyisivät nappaamaan ja rekisteröimään GPS-signaalin?

 

[Hejony]

Karmea juttu omaisten kannalta. Vaikka kaikki järki puhuu sen puolesta että selvinneitä ei ole, niin ihmismielen on aika vaikea hyväksyä läheisen kuolemaa jos ei ole jotain konkreettisia todisteita (ruumis yms.). Tästä seuraa raastava epätietoisuus joka lienee itseasiassa varsinaista suruakin lamauttavampaa. Vuosia jatkuva "jospa kuitenkin" -ajattelu tuhoaa ihmisen aika täysin. Ja kuten sanoin, sitä pientä toivonkipinää ei ole hirveän helppo sammuttaa vaikka joltain äidiltä joka odotti lastaan kotiin tuolta lennolta. Näin ollen olisi kaikkien kannalta ehdottomasti parasta että koneenromu jostain löytyisi. Tai no paras vaihtoehto olisi tietysti se että edes joitain ruumiitakin löydettäisiin, mutta se ei liene kovin todennäköistä. Osaako joku sanoa onko veteen ylipäätään mahdollista laskeutua niin sulavasti ettei koneen runko aivan tuhannen palasiksi repeäisi ja siten pitäisi kenties joitain ihmisiä sisällään?

Elossahan tuolta ei ole kukaan oikein voinut selvitä. Oletettavasti jo veteen osuminen on tappanut jokaikisen, ja vaikka joku olisi jollain ihmeen kaupalla selvinnyt törmäyksestä, niin ilmeisesti ainakaan asuttua saarta ei ole lähistölle sattunut.

Todella surullinen tapaus, erityisesti tämän totaalisen katoamisen vuoksi.

 

[kiwipilot]

Osaako joku sanoa onko veteen ylipäätään mahdollista laskeutua niin sulavasti ettei koneen runko aivan tuhannen palasiksi repeäisi ja siten pitäisi kenties joitain ihmisiä sisällään?

USAirwaysin kapteeni laittoi pienemmän Airbusin todella nätisti Hudson-jokeen New Yorkissa alkuvuodesta, pelastaen koko koneellisen matkustajia. Siinäkin oli mukana aimo annos hyvää tuuria sekä tietenkin homma tapahtui päivänvalossa ja melkein tyyneen veteen. Mutta tehdä se keskelle säkkipimeää Atlanttia ukkosmyrkyssä? Ei onnistu, ei sitten millään. Veteen laskeutuessa aaltojen suunta suhteessa koneen lentorataan on erittäin tärkeä, sillä väärässä kulmassa tultaessa kone joko kippaa nokalleen tai kampeaa sivulle. Ja kun vauhtia on sellaiset 200km/h, vesi alkaa olla kovuudeltaan betonin luokkaa. Eli aivan toivoton tilanne AF:n koneella ditchingin suhteen.

 

[InTheYear2000]

Osaako joku sanoa onko veteen ylipäätään mahdollista laskeutua niin sulavasti ettei koneen runko aivan tuhannen palasiksi repeäisi ja siten pitäisi kenties joitain ihmisiä sisällään?

Näin helppoa se on kun sen osaa.

Linkissä siis video kiwipilotin mainitsemasta tapauksesta New Yorkissa alkuvuodesta.

Mutta kuten siis kiwipilot jo totesi niin ei se ole voinut onnistua keskellä Atlantin valtamerta pimeässä ja ukkosmyrskyssä. On kyllä valitettava tapaus ja pitää toivoa omaisten kannalta, että kone löydetään etsintöjen aikana.

 

[.jarska]

Tällainen typerä kysymys kun eikös esim. normaalit autonavigaattorit jätä jälkeensä reitin kulkuaikoineen jota voi seurata hvyinkin tarkkaan, niin ilmeisesti lentokoneissa ei tällaista järjestelyä ole? Kulkeeko liian kovaa, jotta sateliitit pystyisivät nappaamaan ja rekisteröimään GPS-signaalin?

En nyt jaksa tarkistaa faktoja aivan sataprosenttisesti, joten toivottavasti joku korjaa heti jos vedän vahvasti vihkoon, mutta eikös GPS ole puhtaasti "yksisuuntainen" järjestelmä?

GPS-vastaanotin (esim. se navigaattori) saa näiltä satelliiteilta tietoja missä satelliitit ovat ja näillä tarkoilla satelliittien paikka- ja kellonaikatiedoilla navigaattori pystyy laskemaan oman sijaintinsa maapallolla. Satelliitit eivät itse navigaatiolaitteista tiedä mitään. Eli GPS-laite vain kuuntelee satelliittien signaaleja ja päättelee niistä paikkansa, ei se mitään tietoja itsestään eteenpäin lähetä.

Itse olen viime vuodet elänyt siinä luulossa, että Atlantin päällä tutkaverkosto on sen verran tiheä, että lennonjohdot tietävät tasan tarkkaan jatkuvasti tutkatiedoista missä ja millä korkeudella mikin kone on ja myöhemmin voidaan logeista tarkastella lentoradat hyvin tarkasti. Nähtävästi väärin luultu. Onhan se alue toki aivan järjettömän suuri, joten ei sinänsä ihme ettei tarkkoja reittietoja välttämättä saada.