Heitetääs nyt omatkin mielipiteet ketjuun. Noita 90-luvun lopun kavereita on vielä vähän hankala arvostella, mutta otan ne kuitenkin mukaan siten kuin itse näen heidän tilanteensa tällä hetkellä. Jaetaan porukka kahteen osaan: A-luokkaan (tulee varmasti tekemään erittäin kovan uran NHL:ssä) ja B-luokkaan (mahdollista olla kova tekijä NHL:ssä, mutta ihan yhtä todennäköistä myös ettei breikkaa kunnolla NHL:ssä).
Maalivahdit:
A: Juuse Saros (-95)
Saros on mielestäni ainut selvä tähtiluokan veskarilupaus. Saroksellakin on pienenä kysymysmerkkinä pieni koko, mutta hänen muut erinomaiset ominaisuudet paikkaavat kokoa sen verran hyvin, että uskon hänen olevan seuraava tähtiluokan veskari Suomesta. Pään kestävyys on kunnossa, siitä lisätietoja saa katsomalla vaikka U18-pronssiottelun, U20-finaalin tai tämän kauden otteita miesten maajoukkueesta.
B: Joni Ortio (-91), Christopher Gibson (-92), Eetu Laurikainen (-93), Joonas Korpisalo (-94), Ville Husso (-95), Kevin Lankinen (-95), Kaapo Kähkönen (-96), Veini Vehviläinen (-97)
Maalivahteihin voisi ehkä lisätä vielä vaikka Ville Kolppasen ja miksi ei vaikka Janne Juvosenkin, mutta rajataan kuitenkin noihin kahdeksaan nimeen, joissa näen eniten potentiaalia. Tuosta listasta nousee ehdottomasti kirkaimmin esiin Ville Husso, jolla on mielestäni kaikki eväät NHL-maalivahdiksi. Husson kohdalla taitaa suurimmat ongelmat ollakin motivaatiopuolella, koska urheilijan elämäntavat eivät taida olla kovin lähellä Villen intressejä. Sinänsä harmi, koska potentiaalia olisi vaikka muille jakaa.
Muita nostoja tuosta listasta on mielestäni Ortio, Korpisalo ja Kähkönen. Ortio esitteli tällä kaudella jo ihan lupaavia otteita Flamesin maalilla, joten jos hän saisi vain lisää tasaisuutta otteisiinsa, niin olisi ihan tosissaan taistelemassa NHL-paikasta jo ensi kaudella. Korpisaloa en oikeastaan osaa edes perustella mitenkään järkevästi, mutta näkemissäni peleissä mies on ollut erittäin vakuuttava ja osoittanut kovaa potentiaaliaan. Kähköstä pidän myös lupaavana kaverina, vaikka viime kaudella U18-kotikisat menivätkin penkin alle. Isokokoinen ja ketterä, joten eväitä on NHL-tason maalivahdiksi.
Puolustajat:
A: Sami Vatanen (-91), Olli Määttä (-94), Rasmus Ristolainen (-94), Julius Honka (-95), Olli Juolevi (-98), Urho Vaakanainen (-99)
Määttä ja Ristolainen tuovat puolustukselle todella hyvän rungon. Määtän peli on kyllä erittäin ihailtavaa katseltavaa, koska nuoresta iästä huolimattaan hän tuntuu olevan johtava pelaaja kentällä. Määtän peliä katsoessa ei uskoisi hänen ikäänsä, koska moni paljon kokeneempi kaverikin tekee paljon enemmän virheitä kuin Määttä. Määtän uskon olevan vielä uransa aikana ainakin kertaalleen todella lähellä Norrista. Ristolainen taas on sitten vähän erilainen kaveri kuin Määttä. Pelaa paljon uhkarohkeammin, mistä seuraa enemmän virheitä, vaikkakin on jo nyt alkanut pelaamaan huomattavasti varmemmin. Ristolainenkin tulee varmasti tekemään todella kovan uran NHL:ssä.
Vatasen potentiaalia en pitänyt kovin korkealla ennen tämän kauden alkua, mutta Sami yllätti kyllä minut positiivisesti. Uskon kuitenkin Vatasen pelanneen aika lähellä hänen potentiaalinsa ylärajaa. Jos Sami kuitenkin jatkaa tuolla tasolla, niin tulee kyllä pelaamaan todella kovan uran NHL:ssä. Honkaa pidän Vatasta vielä astetta potentiaalisempana kaverina, koska Hongalla on yksi selkeä vahvuus, mikä on pelinavaus. Kiekollisesti pidän Honkaa erittäin lupaavana, mutta luut tarvitsevat vielä vähän lisää lihaa ympärille, jos haluaa pärjätä kulmaväännöissä NHL-pelaajia vastaan.
Sitten päästään näihin kahteen nuoreen jantteriin. Olli Juolevi on kyllä noussut meikäläisen papereissa erittäin korkealle. Miehen peli on ihailtavan näköistä, ja tuo heti mieleen Määtän. Kokoa on hyvin, liike on sulavaa, kiekolliset ratkaisut ovat erinomaisia ja pelaa puolustuspäässä erittäin kypsästi. Jätetään nämä superlatiivit tähän, mutta tullaan varaamaan ensi kauden päätteeksi ykköskierroksella, todennäköisesti vielä puolenvälin paremmalla puolella. Urho Vaakanainen on sitten siitä mielenkiintoinen kaveri, että Tero Lehterä (jota arvostan erittäin paljon junioripelaajien arvioinnissa) sanoi Vaakanaisen olevan paras puolustaprospecti Suomesta ikinä. Näkemäni perusteella Lehterän pointissa on kyllä järkeä, mutta itse en ehkä välttämättä puhuisi vielä kaikkien aikojen parhaasta. Todennäköinen ykköskierroksen varaus kuitenkin.
B: Kristian Näkyvä (-90), Teemu Eronen (-90), Tommi Kivistö (-91), Jyrki Jokipakka (-91), Rasmus Rissanen (-91), Jani Hakanpää (-92), Petteri Lindbohm (-93), Esa Lindell (-94), Ville Pokka (-94), Mikko Vainonen (-94), Alex Lintuniemi (-95), Veeti Vainio (-97), Juuso Välimäki (-98), Tarmo Reunanen (-98)
Toivottavasti ei minkään aivopierun takia jäänyt ketään pois. Nostetaan esille Lindell, Pokka ja Välimäki. Lindell pelasi Ässissä ihan huikean kauden, mutta tuleeko tekemään kuitenkaan hyvää NHL-uraa? Jos murtautuu Starsin pakistoon, niin voi tehdä vielä kovan uran siellä. Pokkaan itse suhtaudun paljon skeptisemmin kuin moni muu. Miehellä on monia puutteita (esim. avaussyötöt), jotka heikentävät kokonaispakettia merkittävästi, joten vaikea uskoa hänen NHL-uraansa. Välimäki taas on Vaakaanaisen kanssa 2017 draftin miehiä. Välimäellä on kokoisekseen hyvä liike, mutta ei ole mielestäni kuitenkaan mitään supertähden ominaisuuksia. Maineikasta NHL-uraa pidän kuitenkin todennäköisenä.
Toivottavasti ei unohtunut ketään merkittävää pelaaja. Hyökkääjistä jatkan myöhemmin, koska merkkimäärän takia pitäisi kuitenkin todennäköisesti jakaa viesti kahteen osaan.
Maalivahdit:
A: Juuse Saros (-95)
Saros on mielestäni ainut selvä tähtiluokan veskarilupaus. Saroksellakin on pienenä kysymysmerkkinä pieni koko, mutta hänen muut erinomaiset ominaisuudet paikkaavat kokoa sen verran hyvin, että uskon hänen olevan seuraava tähtiluokan veskari Suomesta. Pään kestävyys on kunnossa, siitä lisätietoja saa katsomalla vaikka U18-pronssiottelun, U20-finaalin tai tämän kauden otteita miesten maajoukkueesta.
B: Joni Ortio (-91), Christopher Gibson (-92), Eetu Laurikainen (-93), Joonas Korpisalo (-94), Ville Husso (-95), Kevin Lankinen (-95), Kaapo Kähkönen (-96), Veini Vehviläinen (-97)
Maalivahteihin voisi ehkä lisätä vielä vaikka Ville Kolppasen ja miksi ei vaikka Janne Juvosenkin, mutta rajataan kuitenkin noihin kahdeksaan nimeen, joissa näen eniten potentiaalia. Tuosta listasta nousee ehdottomasti kirkaimmin esiin Ville Husso, jolla on mielestäni kaikki eväät NHL-maalivahdiksi. Husson kohdalla taitaa suurimmat ongelmat ollakin motivaatiopuolella, koska urheilijan elämäntavat eivät taida olla kovin lähellä Villen intressejä. Sinänsä harmi, koska potentiaalia olisi vaikka muille jakaa.
Muita nostoja tuosta listasta on mielestäni Ortio, Korpisalo ja Kähkönen. Ortio esitteli tällä kaudella jo ihan lupaavia otteita Flamesin maalilla, joten jos hän saisi vain lisää tasaisuutta otteisiinsa, niin olisi ihan tosissaan taistelemassa NHL-paikasta jo ensi kaudella. Korpisaloa en oikeastaan osaa edes perustella mitenkään järkevästi, mutta näkemissäni peleissä mies on ollut erittäin vakuuttava ja osoittanut kovaa potentiaaliaan. Kähköstä pidän myös lupaavana kaverina, vaikka viime kaudella U18-kotikisat menivätkin penkin alle. Isokokoinen ja ketterä, joten eväitä on NHL-tason maalivahdiksi.
Puolustajat:
A: Sami Vatanen (-91), Olli Määttä (-94), Rasmus Ristolainen (-94), Julius Honka (-95), Olli Juolevi (-98), Urho Vaakanainen (-99)
Määttä ja Ristolainen tuovat puolustukselle todella hyvän rungon. Määtän peli on kyllä erittäin ihailtavaa katseltavaa, koska nuoresta iästä huolimattaan hän tuntuu olevan johtava pelaaja kentällä. Määtän peliä katsoessa ei uskoisi hänen ikäänsä, koska moni paljon kokeneempi kaverikin tekee paljon enemmän virheitä kuin Määttä. Määtän uskon olevan vielä uransa aikana ainakin kertaalleen todella lähellä Norrista. Ristolainen taas on sitten vähän erilainen kaveri kuin Määttä. Pelaa paljon uhkarohkeammin, mistä seuraa enemmän virheitä, vaikkakin on jo nyt alkanut pelaamaan huomattavasti varmemmin. Ristolainenkin tulee varmasti tekemään todella kovan uran NHL:ssä.
Vatasen potentiaalia en pitänyt kovin korkealla ennen tämän kauden alkua, mutta Sami yllätti kyllä minut positiivisesti. Uskon kuitenkin Vatasen pelanneen aika lähellä hänen potentiaalinsa ylärajaa. Jos Sami kuitenkin jatkaa tuolla tasolla, niin tulee kyllä pelaamaan todella kovan uran NHL:ssä. Honkaa pidän Vatasta vielä astetta potentiaalisempana kaverina, koska Hongalla on yksi selkeä vahvuus, mikä on pelinavaus. Kiekollisesti pidän Honkaa erittäin lupaavana, mutta luut tarvitsevat vielä vähän lisää lihaa ympärille, jos haluaa pärjätä kulmaväännöissä NHL-pelaajia vastaan.
Sitten päästään näihin kahteen nuoreen jantteriin. Olli Juolevi on kyllä noussut meikäläisen papereissa erittäin korkealle. Miehen peli on ihailtavan näköistä, ja tuo heti mieleen Määtän. Kokoa on hyvin, liike on sulavaa, kiekolliset ratkaisut ovat erinomaisia ja pelaa puolustuspäässä erittäin kypsästi. Jätetään nämä superlatiivit tähän, mutta tullaan varaamaan ensi kauden päätteeksi ykköskierroksella, todennäköisesti vielä puolenvälin paremmalla puolella. Urho Vaakanainen on sitten siitä mielenkiintoinen kaveri, että Tero Lehterä (jota arvostan erittäin paljon junioripelaajien arvioinnissa) sanoi Vaakanaisen olevan paras puolustaprospecti Suomesta ikinä. Näkemäni perusteella Lehterän pointissa on kyllä järkeä, mutta itse en ehkä välttämättä puhuisi vielä kaikkien aikojen parhaasta. Todennäköinen ykköskierroksen varaus kuitenkin.
B: Kristian Näkyvä (-90), Teemu Eronen (-90), Tommi Kivistö (-91), Jyrki Jokipakka (-91), Rasmus Rissanen (-91), Jani Hakanpää (-92), Petteri Lindbohm (-93), Esa Lindell (-94), Ville Pokka (-94), Mikko Vainonen (-94), Alex Lintuniemi (-95), Veeti Vainio (-97), Juuso Välimäki (-98), Tarmo Reunanen (-98)
Toivottavasti ei minkään aivopierun takia jäänyt ketään pois. Nostetaan esille Lindell, Pokka ja Välimäki. Lindell pelasi Ässissä ihan huikean kauden, mutta tuleeko tekemään kuitenkaan hyvää NHL-uraa? Jos murtautuu Starsin pakistoon, niin voi tehdä vielä kovan uran siellä. Pokkaan itse suhtaudun paljon skeptisemmin kuin moni muu. Miehellä on monia puutteita (esim. avaussyötöt), jotka heikentävät kokonaispakettia merkittävästi, joten vaikea uskoa hänen NHL-uraansa. Välimäki taas on Vaakaanaisen kanssa 2017 draftin miehiä. Välimäellä on kokoisekseen hyvä liike, mutta ei ole mielestäni kuitenkaan mitään supertähden ominaisuuksia. Maineikasta NHL-uraa pidän kuitenkin todennäköisenä.
Toivottavasti ei unohtunut ketään merkittävää pelaaja. Hyökkääjistä jatkan myöhemmin, koska merkkimäärän takia pitäisi kuitenkin todennäköisesti jakaa viesti kahteen osaan.