Ilmoitukset

* Tarvitsetko hyvän syyn kuluttaa aikaasi Jatkoajan keskustelupalstalla vielä nykyistäkin enemmän?
* Haluatko viilata pilkkua tai nipottaa yhdyssanavirheistä?
* Reputitko sinäkin oikeustieteellisen pääsykokeissa?
* Tykkäätkö kurista ja järjestyksestä?

Jos vastauksesi johonkin näistä kysymyksistä on ”kyllä”, niin mikset liittyisi joukkoomme hilpeään?

Haemme lisää moderaattoreita valvomaan Suomen suosituimpiin kuuluvan keskustelupalstan viestejä, opastamaan käyttäjiä ja pitämään muutoinkin yllä palstan hyvää tasoa.

Edellytämme moderaattoreilta yhteistyökykyisyyttä, täysikäisyyttä ja ainakin jonkin asteista täyspäisyyttä. Moderaattorin ei tarvitse päivystää palstalla kellon ympäri, mutta odotamme kaikilta tiettyä aktiivisuutta.

Jatkoajan keskustelupalsta toimii vapaaehtoisvoimin. Moderaattoreille ei makseta palkkaa tai korvauksia, mutta he saavat liittyä Jatkoaika Ry:n jäseniksi ja pääsevät osallistumaan yhdistyksen jäsenilleen järjestämiin tapahtumiin.

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi 31.1.2019 mennessä joko yksityisviestinä Moderaattoreille tai sähköpostitse osoitteeseen moderaattorit(at)jatkoaika.com. Mainitse hakemuksen yhteydessä keskustelupalstalla käyttämäsi nimimerkki, mitä palstan osioita seuraat aktiivisimmin sekä miksi haluaisit tai sopisit moderaattoriksi.

Olemme henkilökohtaisesti yhteydessä sopivimpiin ehdokkaisiin seulottuamme kaikki hakemukset läpi.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki Kaukosäädin on saanut kuukauden pelikiellon syyllistyttyään Kannattajatoiminnan lieveilmiöt -ketjussa asiattomuuksiin ja flametukseen. Kyseisen nimimerkin pitkä historia vastaavista rikkeistä vaikutti pelikiellon pituuteen korottavasti.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki t.m.a.l on saanut viikon pelikiellon kirjoitettuaan täysin turhia viestejä Kärppien osioon. Viestien heikko kieliasu vaikutti myös päätökseen pelikiellosta.

Nimimerkki AaTee on seuraavan viikon ajan pelikiellossa, sillä hän on keskittynyt viime aikoina aivan liian usein aukomaan päätään toiselle käyttäjälle itse asian sijaan.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki mixu on seuraavat kaksi viikkoa popparikatsomon puolella. Syy hänen hyllytykselleen löytyy TPS-osiosta, jonne hän kirjoitti täysin tarpeettoman provosoinnin. Nimimerkin pitkä rikehistoria vaikutti pelikiellon pituuteen korottavasti.

Nimimerkki wunderveba ei käyttänyt keskiviikon otteluseurantaketjussa asiallista kieltä, joten päätimme antaa hänelle sakkoa ja kakkua viikon pelikiellon muodossa.

Sulje ilmoitus

90-lukulaiset – uusi kultainen sukupolvi?

Viestiketju osiossa 'Maajoukkue' , aloittajana IceWalker, 06.10.2013 klo 09.21.

  1. Pardus Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät
    Tämä onkin sitten viimeinen kausi, kun saamme junioreiden kisoissa nauttia 90-luvun erinomaisesta pelaajatuotannosta. Seuraavien U20-kisojen kulta ratkotaankin sitten jo 20-luvulla ja Suomen soihtua kantavat 2000-luvun helmet. Toivotaan, että Suomen 90-lukulaiset saavat taipaleelleen kultaisen päätöksen.
     
    Naamavelli tykkää tästä.
  2. Avuton tunari Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vähän kaikki.
    Näin on virallisesti soihtu siirretty eteenpäin 1990-luvulla syntyneiltä pelaajilta 2000-luvulle nuorten kisoissa.
    Aikuisten kisoissa sen sijaan saamme nauttia 1990-luvun pelaajista vielä pitkään.

    Joku voisi, tehdä koosteen, mitä kaikkea nuorten maajoukkue ( u20, u18 jne.) on saavuttanut.

    Edit: Korjattu kirjoitusvirheitä.
     
    Pardus tykkää tästä.
  3. jalperi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    SaiPa,sympatiat Itä-Kaakkois-Suomi-Turku akselille
    @Avuton tunari
    Tarkoitat varmaan tällä vuosikymmenellä:
    U20: Kulta 2014 (-94 ikäluokka), 2016 (-96), 2019 (-99)
    U18: Kulta: 2016 (-98), 2018 (-00) Hopea: 2015 (-97), 2017(-99)
     
  4. Avuton tunari Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Vähän kaikki.
    Lainaus:
    Kyllä. Menkööt väsymyksen piikkiin.
    Hyvältä näyttää kultaisten mitallien määrä.
    Paremmalla ajalla voin katsoa muita mitalleja ym.
     
  5. Rara Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, Ilves
    Lainaus:
    Kelläs kaikilla on molemmat junnumestaruudet? Puljujärvi taisi ainakin keväällä - 16 voittaa molemmat mestaruudet, olikos silloin muita? Ja ketäs nyt mukana olleita oli viime kevään U18-kisoissa? Kakko ainakin, oliko muita?
     
  6. F#21 Jäsen

    Lainaus:
    Tästä joukkueesta Kakko, Lundell, Tolvanen, Honka, Kupari sekä Utunen ovat nyt voittaneet kultamitalin sekä U18 että U20 -kisoissa. Puljujärvi sitten ainoa tuosta 2016 porukasta.

    edit. Vituikshan toi meni, tästä porukasta tietysti myös Vaakanainen, Jokiharju, Luukkonen ja Moilanen ovat voittaneet molemmat kultamitalit.
     
  7. iSing Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    TuTo 1969–1975, Pre-pride TPS
    Lainaus:
    Samala kuunelen metalimusaa?
     
  8. IceWalker Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HJK, K-Kissat, PiTa
    Tehdään vielä yhteenveto 90-lukulaisista, kun koko sukupolvi on siirtynyt aikuisten sarjoihin.

    "Suomalaiset NHL:ssä" -keskustelusta löytyy hyvää tilastollista materiaalia 90-lukulaisten saavutuksista NHL:ssä, joten en keskity tähän. Ysikympit ovat jo nyt ylittäneet aikaisempien sukupolvien saavutukset pistepörsseissä ja pelaajien määrissä. Lisäksi kannattaa myös huomioida, että ikäluokilla 90-94 ja 95-99 on huomattava ero tehopisteissä jälkimmäisten hyväksi. Jälkimmäisissä ikäluokissa on enemmän lahjakkuuksia, mitä nyt tietysti varausten määrätkin kertovat.

    Suuri muutoksen vuosi voisi olla 2014 suomalaisessa jääkiekossa. Silloin (2014-15) NHL:ssä meni heikoimmin kuin koskaan ja Suomi voitti maailmanmestaruuden nuorissa. Tosin muutoksen tuulia oltiin nähty jo aiemminkin. Harva muistaa, että vuosina 2009,10 ja 12 voitettiin pronssia U18- ikäluokassa. Juniorityö oli siis jo päässyt aallonpohjastaan ja joitakin hyviä pelaajia oli ilmaantunut. Tämä ei kuitenkaan liiemmin näkynyt varauksissa, suomalaisiin ei luotettu eikä heitä varattu ykköskierroksilla ainakaan top 10 Mikael Granlundia lukuunottamatta.

    Keskusteluissa oli välillä epätoivoisia sävyjä, ajateltiin, että ehkä suomalaisilta vain nyt puuttuu jokin ominaisuus huippukiekkoilijaksi tulemiseen ja olemme jollakin tavalla tuomittuja olemaan kovia duunareita. Jalosen mestaruusmiehistö v. 2011 vahvisti tätä ajatusmallia. Toisaalta, huikeaa NHL-uraa ennusteltiin pelaajille, jotka eivät kuitenkaan maailman mittakaavassa ihan huippuja olleet. Toivo alkoi kuitenkin herätä viimeistään kun Barkov ja Ristolainen vuonna 2013 osoittivat, että suomalainenkin kiekkoilija voi kiinnostaa meren takana NHL-seuroja tosissaan.

    Vuodet 2015-19 ovatkin sitten olleet ennennäkemätöntä nuorten murtautumista kansainväliselle huipulle. Kaksi Nuorten maailmanmestaruutta ja kaksi poikien kertovat omaa kieltään suomalaisten uudesta noususta huipulle. Varmaan nousu taittuu jossakin vaiheessa, mutta tärkein tavoite eli maajoukkueen nostaminen kärkikastiin yksilötaitojen avulla onnistuu varmasti 20-luvulla. Ei tarvita enää oikeaa pelitapaa selittämään kaikkea menestystä edes MM-kisoissa.

    Maalivahdit:
    Ainoa huolenaihe pelaajien kehityksessä on maalivahtien tilanne. Ei yhtään 90-luvulla syntynyttä ykkösvahtia NHL:ssä. Vain Saroksesta voidaan melkoisella varmuudella odottaa sellaista, mutta hänkin lienee silloin jo 25-vuotias. Muut vahdit odottavat edelleen vuoroaan joko kakkosvahtina tai AHL:ssä. Matka huipulle on erittäin pitkä, kolmosvahdista ykköseksi vaaditaan todella tasaisia otteita ja varmuutta. Lista näistä in spe maalivahdeista on aika pitkä: Gibson, Korpisalo, Husso, Lankinen, Kähkönen..., mutta tuskin kukaan voi tietää, pääseekö joku heista huipulle. Teoriassa on mahdollista, että joku vanhempi veskari kiilaa vielä heidänkin edelleen.
    Joni Ortio oli 10-luvun puolivälissä matkalla kohti ykkösveskarin paikkaa, mutta jostakin syystä yritys jäi kesken. Nyt suurin mahdollisuus lienee Luukkosella, mutta hänenkin kehitystään on odotettava 5-6 vuotta. Suomella ei ole tulossa Raskin tai Lehtosen veroisia supertalentteja. Kilpailu hyvien maalivahtien kesken on äärimmäisen kovaa ja vaatii myös onnea onnistuakseen. Luultavasti muu maailma on täysin kuronut eron maalivahtivalmennuksessa umpeen Suomen kanssa ja tällöin pelaajamassat ratkaisevat huipputalenttien löytämisen todennäköisyyden.

    Puolustajat:
    10-luvun alussa Suomella ei ollut yhtään potentiaalista NHL-pakkia. Vatasen nousu SM-liigan parhaaksi herätti suuria toiveita, mutta pitkään ongelmana oli isokokoisten ja taitavien pakkien saaminen huipulle. Vasta 10-luvun puolivälissä tämä puute korjautui pelaajamateriaalissa. Nyt huippuvuosien jälkeen saattaa mennä taas muutama vuosi ennenkuin löytyy seuraava kärkivaraus pakeista.
    Vaikka 90-lukulaisia ei enää enempää NHL:n tulisikaan, jo debytoineiden menestys riittää täysin maajoukkueelle. Syntyy kilpailutilanne, jossa huipputurnauksiin voitaisiin valita taitojensa puolesta puolustajia jopa 12 pakin joukosta. On myös mahdollista, että joku nuorista saavuttaa NHL:n absoluuttisen huipun, mitä ei ole tapahtunut koskaan. Toki Ruotsalainen oli hyvä, muttei kuitenkaan Norristasoa. Ruotsilla on sentään 3 eri voittajaa ja lukuisia voittoja viime vuosilta.

    Hyökkääjät:
    Hyökkääjiä varattiin ykköskierroksella jo 10-luvun alussa ja esim. Mikael Granlundiin ladattiin ylisuuria odotuksia. Puute oli kuitenkin sama kuin pakeilla, mistä löytyisi isokokoisia taitavia hyökkääjiä. Armia ei vielä räjäyttänyt pankkia, mutta viimeistään Barkov sen teki. Nyttemmin tilanne hyökkääjien kohdalla on erittäin hyvä, sillä laadukkaita pelaajia rittää 4 ketjuun eikä mitään jarrukenttää enää tarvita. Jokainen pelaaja osaa myös tehdä maaleja. Kaiken lisäksi materiaalissa on erityyppisiä pelaajia, joten pelaajien roolitus nousee tärkeäksi asiaksi huipputurnauksiin.

    90-luku on todella osoittautumassa kultaisen sukupolven vuosikymmeneksi, nähtäväksi jää, hyötyykö maajoukkue näistä pelaajista muissakin turnauksissa kuin kevätkarnevaaleissa.
     
    Viimeksi muokattu: 15.01.2019 klo 14.16
    Rene Saari tykkää tästä.