Ilmoitukset

Nimimerkin Hikiset kyynärit poikkeuksellisen heikkotasoinen viestittely ja jatkuva provosointi Teliaa käsittelevässä ketjussa on tuottanut hänelle kuukauden kirjoitustauon.

Sulje ilmoitus

Nimimerkki laamis kertaa seuraavan viikon ajan oikean henkilöllisyyden arvuutteluun liittyvää sääntöjen kymmenettä pykälää. Rikkeen arvoinen viesti löytyy NHL-osion Patrik Laine -ketjusta.

Sulje ilmoitus

90-lukulaiset – uusi kultainen sukupolvi?

Viestiketju osiossa 'Maajoukkue' , aloittajana IceWalker, 06.10.2013 klo 09.21.

  1. Tähtipakki Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP, Forza Kimi!
    Hyvältä näyttää tilanne kenttäpelaajien osalta tällä hetkellä. Barkov ja Määttä vaikuttavat tällä hetkellä sellaisilta pelaajilta, ketkä tulevat pelaamaan pitkät ja hienot urat NHL:ssä. Tämän jälkeen tulee Mikael Granlund, Sami Vatanen, Rasmus Ristolainen ja Teuvo Teräväinen. Näistä jokaiselta tulee olettaa NHL-uraa, mutta mahdollista on myös se, että homma siellä ei lähde rullaamaan ja tapahtuu paluu Eurooppaan. Granlund näistä parasta potentiaalia on tällä kaudella näyttänyt, Vatanen kaipaisi hieman lisää tehoja.

    Näitä nuoremmista on tässä vaiheessa mahdotonta sanoa mitään. Julius Honka voi parhaimmillaan olla kova tekijä NHL:ssä, mutta heikoimmillaan ei saa kompensoitua pientä kokoaan tarpeeksi, jolloin hänestä ei NHL:ssä ole iloa.

    Mahdotonta näitä asioita on etukäteen ennustaa, mutta hienolta näyttää 90-luvulla syntyneiden lista. Pientä listausta pelaajista, jotka ovat varattu NHL:ään ja joiden uskon siellä pääsevän taitojaan näyttämään (jos eivät vielä ole päässeet. Näyttämisellä tarkoitan vähintään 20 peliä. Parhaat jatkaa, muutama epäonnistujakin varmasti joukosta löytyy.):

    Maalivahdit:
    Joni Ortio
    Sami Aittokallio
    Juuse Saros

    Puolustajat:
    Sami Vatanen
    Jani Hakanpää
    Jyrki Jokipakka
    Teemu Eronen
    Mikko Vainonen
    Ville Pokka
    Rasmus Ristolainen
    Olli Määttä

    Hyökkääjät:
    Teemu Hartikainen
    Erik Haula
    Toni Rajala
    Mikael Granlund
    Markus Granlund
    Joel Armia
    Iiro Pakarinen
    (Joonas Donskoi)
    Teuvo Teräväinen
    Henri Ikonen
    Saku Mäenalanen
    (Artturi Lehkonen)
    Aleksander Barkov

    En mene takuuseen, että kaikki ovat 90-luvulla syntyneitä. Katsoin vain ET:stä draft-listoilta, jättäen toki esimerkiksi Mikko Koskinen pois, koska itsekin tiesin hänen syntyneen aiemmin kuin -90.

    Tähän listaan vielä Husso, Honka, Saarela jne jne. niin hyvältä näyttää Suomi-kiekon tulevaisuus.
     
  2. IceWalker Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HJK, K-Kissat, PiTa
    Lainaus:
    Mutta jos mietitään sitä kehityksen nopeutta, niin Husso on jo nyt liigahuipulla kun Ortiolla siihenkin meni aikaa pitempään. Donskoista saataisiin kolmosen nöyrä työmyyrä, varmaan kuitenkin piakkoin menee KHL:n, kun on nyt viimein liigassakin lyönyt itsensä läpi. Rajalasta ei kaiketi tule kuitenkaan ykkösen tai kakkosen laituria, joten lieneekö hänellä muuta käyttöä maajoukkueessa? (Kulunut perustelu, myönnän, mutta käytän sitä silti).
     
  3. Henkka Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Red Wings, Arsenal, Grand Rapids Griffins
    Kyllähän tässä selvä kansallinen nousu on nähtävillä. Enemmän NHL-varauksia ja selvästi korkeammalla. Kyllä ne scoutit tietää (poislukien Edmontonin hazardi-vedot). Mut siel onki Virmanen scouttina. ;) Kaikki NHL-organisaatiot ovat panostaneet todella paljon enemmän scouttaus-osastoihinsa viime vuosina, joten draftit nykyään ovat pelaajan tasosta kertovana paljon tarkempia, mitä joskus 10-20 vuotta sitten.

    Jo Barkov pelkästään on uskomaton kulmakivi ja mikä on erona aiempiin suomalaisiin sukupolviin, nyt nyt tuolta löytyy isokokoista kaveria, jolla on taitoa. Heidän ympärilleen on sitten helpompi laittaa pienikokoisempaa täydentävää palasta, kun joukkuetta rakennetaan.
     
  4. heikkik Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Avalanche, LA Kings
    Viimeisen kymmenen vuoden ajalta Suomi on saanut nuorten MM-kisoista kaksi mitalia, kultaa tänä vuonna ja vuonna 2006 pronssia.

    Samalta ajalta Ruotsilla yksi kulta, neljä hopeaa ja yksi pronssi.

    Venäjällä yksi kulta, neljä hopeaa ja neljä pronssia.

    USA:lla kaksi kultaa, kaksi pronssia.

    Kanadalla viisi kultaa, kaksi hopeaa, yksi pronssi.

    Luetelluista suomalaisnuorukaisista ei ole vielä yksikään tehnyt läpimurtoa kiekkoilun huipulle, suuri osa ei edes ole pelannut peliäkään NHL:ssä.
     
  5. powerforward#7 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, NHL
    Lainaus:
    Mikäs se vaatimus läpimurrolle on, jos NHL-joukkueen parhaan pistemiehen ja ykkössentterin status ei riitä?
     
  6. Henkka Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Red Wings, Arsenal, Grand Rapids Griffins
    Lainaus:
    No eihän viimeiset 10 vuotta kerro mitään siitä mitä seuraavat 10 vuotta saattaa olla.
     
  7. Virveliä kainaloon Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jouel Awrmiia, GeneMatti
    Lainaus:
    Viimeiset 10 vuotta on kohtuu irrelevantti aikaväli, kun puhutaan 90- luvulla syntyneistä. 19-vuotiaat muodostavat joukkueen rungon, joten aikavälin pitäisi olla 2010-2020. Nythän ollaan vuodessa 2014. Kappas, minne ne Kanadan 5 Au-mitalia hävis?
     
  8. Ck Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Toronto Maple Leafs, NHL suomalaiset
    Kirjoitin toiseen ketjuun tällaisen nyt kakskymppisten kisoissa pelanneista suomalaisista:

    Vähän tulevaisuuskatsausta jätkistä. Suurinosa on jo vähintään liigatason pelaajia ja osan ura tulee jäämäänkin liigatasolle, osasta tulee Euroopan mittakaavassa kovia pelaajia (KHL) tms.

    Ja sitten lähes varmat tulevaisuuden NHL pelaajat Ville Husso sekä Juuse Saros, lupaavimmat maalivahtimme Tuukka Raskin jälkeen.

    Puolustus, on ollut jo montavuotta selvää, että -94 on ehkä kaikkien aikojenkin paras puolustaja ikäluokka RR tulee todennäköisesti olemaan NHL:n tähtipuolustaja, myös Julius Honka voi sitä olla tulevaisuudessa (Vatasen ja Mikael Granlundin sekoitus). Ville Pokka saattaa pelata Toni Lydman tyyppisen uran, Mikko Vainonen stay-at-home pakki vertaus Ossi Väänänen, Ilari Melart ja Joonas Järvinen. Esa Lindell tarvitsee vielä aikaa, mutta järjetön määrä kiekollista potentiaalia ja kun parantaa vielä puolustussuuntaan, niin hänestä voi tulla vielä mitä vain tai sitten jää Eurooppa tasolle.

    Hyökkääjissä on enemmän kysymysmerkkejä, liigapelaajia varmasti suurin osa tulevaisuudessakin vähintään. Teuvo Teräväinen, tuleva NHL pelaaja ja mahdollisesti jopa NHL tähti. Artturi Lehkonen jos kehittyy ja breikkaa NHL:ssä, niin sellainen Jussi Jokismainen ura tuntuisi aika luonnolliselta. Saku Mäenalasessa ja Henri Ikosessa on potentiaalia olla vähintään 3 kentän NHL voimahyökkääjiä, Mäenalanen tosin saattaa myös olla one-hit-wonder ja Ikosenkin kohdalla on paljon kysymysmerkkejä. Muiden hyökkääjien osalta en osaa kyllä tehdä vielä minkäänlaista arviota tulevaisuudesta.
    Lainaus:
    Lainaus:
    Viimeisen 10 vuoden ajalta ei kyllä liity mitenkään -90 luvulla syntyneisiin ja suomalaisten kohdalla oikeastaan parempaan ja parempaan suuntaan ollaan menty Vatanen poislukien vuodesta -92 syntyneistä lähtien. Kannattaa myös muistaa, että nyt meillä oli ihan oikea valmentaja "kiva" Harrin ja Helmisen jälkeen. Eli laske mieluummin viimeiseltä 4-5 vuodelta nuo MM-kisatilastot ja siltikin, kyse on joukkueurheilusta, eli jollain maalla saattaa olla vaikka 2 tulevaa NHL staraa, mutta kun muu joukkue on paskaa, niin ei tulosta joukkuelajissa tule.
     
  9. heikkik Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Avalanche, LA Kings
    Lainaus:
    Sinun mielestäsi murtautuminen kiekkoilun huipulle tarkoittaa, että on rookiekaudellaan n. 41 pisteen vauhdissa, minun mielestäni ei. Potentiaalia Barkovilla on, mutta kaveri ei ole pelannut vielä edes yhtä täyttä kautta NHL:ssä.

    Lainaus:
    Ja että se, ettei Suomi ole pärjännyt vuosikausiin nuorten MM-kisoissa ei tule näkymään tulevaisuudessa aikuisten kisamenestyksessä? Lupaavan parikymppisen junnun kypsyminen aikuistason huippupelaajaksi vie yleensä ainakin viisi vuotta. Poikkeuksena Crosbyn ja Doughtyn tapaiset superlahjakkuudet, joita Suomeen osuu helvetin paljon harvemmin kuin suurten maasojen Kanadaan. Suomen viimeisimmän superikäluokan (kasikolmosten) huippujen (Koivu, Ruutu) kypsyminen maailmanmestaritasolle kesti kahdeksan vuotta.

    Jos Suomi seuraavan viiden vuoden aikana ottaa toisenkin mitalin U20-kisoissa, niin sitten alan uskoa, että muiden maiden saavuttamaa etumatkaa pelaajatuotannossa on saavutettu. Ja sitten kun niitä mitaleja tulee kolme-neljä viiden vuoden sisään - niin kuin 2000-luvun alussa - niin uskon, että on päästy tasoihin tai jopa menty ohi osasta huippumaista.
     
  10. Henkka Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Red Wings, Arsenal, Grand Rapids Griffins
    Lainaus:
    Itse en laittaisi älyttömästi painoarvoa junnukisamenestykselle. Siinä merkitsee enemmän valmennus, joka oli kerrankin riittävällä tasolla Kiven ansiosta. Kivi olisi pystynyt tuomaan mitaleita noillakin rostereilla, jotka Rindell ja Helminen siihen kyvyttöminä hukkasivat.

    Enemmän annan nykyään painoarvoa NHL-draftille, jossa suomalaisia oikeasti on alettu varailla korkeammalla ja enemmän. Barkov, Määttä, Ristolainen, Granlund, Armia jne.

    Ja se että tähän joku kohta vasta-argumentiksi tuo sen, että onhan niitä floppeja ennenkin varattu ykköskiekalla, kuten Niinimäki ja Tukonen, niin se oli silloin se. Nykyään kaikki NHL-organisaatiot varaa moninkertaisesti paremmin etenkin draftin alkupäässä. Lockout muutti kaikki panostamaan draftiin ja hyvin vähän siellä tulee enää kärjessä ohareita.
     
  11. powerforward#7 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit, NHL
    Lainaus:
    Minun mielestä huipulle murtautumiseen riittää oikein hyvin, että pelaa vakituisesti NHL:ssä isossa roolissa. Toki, jos huipulla tarkoitetaan pelipaikkansa top-10 tai top-20 pelaajaa tai jotain vastaavaa, niin sitten Barkov on kaukana.
     
  12. laalki Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    JYP, Philadelphia Flyers
    Lainaus:
    Puhutko tässä Aki Bergistä? Yli 650 NHL-ottelua plus muut ammattilaissarjat laittaa kyllä kommentin outoon valoon.
     
  13. Pohjoisen PunaSydän Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Hifk, Minnesota Wild, Man Utd
    Lainaus:
    Mitä te oikein odotatte Barkovilta? Kaveri on tuloskaskaudellaan oman joukkueen paras pistemies. Eikö riitä breikkamiseen?
     
  14. Steegil Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Jokerit 1967-2014, Ducks sympatiat Coyotes & Jets
    Vaikka Aki Berg ei ikinä kyennyt varausnumeronsa tuomia odotuksia lunastamaan pelasi mies silti ihan kelpo uran.

    Ei noista nuorista tiedä oikein yhtään. Joko kehitys jatkuu räjähdysmäisesti tai sitten se taantuu jossain vaiheessa.

    Lainaus:
    Floppeja tulee tapahtumaan aina. Ja mitä varausnumeroita pidät "kärkisakissa". top 5, top 10, top 15 vai top 30? Oman henkilökohtaisen tuntemuksen mukaan hiukan toki aina riippuen draftista, mutta top 5 varaukset ovat yleensä ottaen ns. "varmoja", mutta tuon top 5 jälkeen varaukset muuttuvat aina yhä enemmissä määrin arpapeliksi.
     
  15. Henkka Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Red Wings, Arsenal, Grand Rapids Griffins
    Lainaus:
    Mutta floppiavaraukset ovat vähenemään päin olleet koko ajan. Ja mitä enemmän ja korkeammalla niitä suomalaisia varataan, sitä pienemmäksi alkaa mennä myös suomalaisten floppiprosentti. Leveästä haarukasta on jo muutamalla varaa flopatakin ja silti saadaan ikäluokasta 2-3 jannua NHL-tasolle.

    90-luku tulee jyräämään 80-luvun pystyyn tämän osalta. Vielä ei ole edes nähty parasta.
     
  16. Porvoon Kärppä Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät
    Lainaus:
    Ihan mielenkiinnosta kysyn että mikä saa sinut epäilemään Mäenalasta one-hit-wonderiksi? Mäenalanen on ollut kovaa valuuttaa viimeiset junnuvuodet ja ura on tähän asti kulkenut koko ajan nousujohteisesti. Viime kaudella A-SM:n pistepörssin kakkonen 18-vuotiaana ja tällä kaudella Mestiksessä miesten peleissä on tehoillut piste per peli keskiarvolla ja Liigassakin on jo pistetilit avattu.

    Mäenalanen on pitkästä aikaa taitava ja iso junnu samassa paketissa (poislukien Barkov) ja hänellä on "terve" pää ja hyvä harjoittelumotivaatio.

    Henk.koht pidän Mäenalasta yhtenä todennäköisimmistä NHL-breikkaajista tuosta mestarinipusta.
     
  17. PJx Jäsen

    Lainaus:
    Niin, minulla ei ole ensikäden tietoa kaverin harjoittelusta, ainoastaan ”oikean urheilijan” tarinoita (siis kertoi ensikäden tarinoita). Niiden perusteella yhdistettynä joihinkin haastatteluihin, uskallan epäillä, että kaveri jäi kauas omasta potentiaalistaan. Toki olemassa on sekin mahdollisuus, että tarinat kertovat huonosta jaksosta

    Se ei tarkoita sitä, etteikö kaveri olisi tehnyt kaikilla mittareilla mitattuna hyvää uraa. Jäi vaan sellainen fiilis, että aika paljon parempaankin olisi ollut edellytyksiä.
     
  18. Black Adder Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Kärpät, The Original Six
    Lainaus:
    Niin, suunta on ehkä parempi. Onhan se hienoa, että U20 kisoissa pärjätään, mutta juuri nämä mitallit sokaisee siltä tosiasialta, että ollaan edelleen jääkiekon kärkimaista pelaajatuotannon suhteen mutasarjassa, lukuunottamatta maalivahtituotantoa, jossa on sekä määrää että laatua.

    90-luvulla syntyneistä... Ruotsilla pelaa NHL:ssä kaksikymmentäseitsemän vuoden 1990 jälkeen syntynyttä pelaajaa. Näistä yli kaksikymmentä pelaa ylhäällä jatkuvasti. Suomella NHL:ssä on tällä kaudella pelannut kuusi vuoden 1990 jälkeen syntynyttä pelaajaa. Heistä neljällä on suhteellisen varma paikka ylhäällä. Minä en hehkuta Suomalaista juniorityötä ennen kuin näen todellisia tuloksia NHL pelaajien määrällä mitattuna. Toki -95 jälkeen syntyneissä on lupauksia herättäviä junnuja, mutta kovin tuntuu muutos hitaalta.
     
  19. Petri1981 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Florida Panthers
    Lainaus:
    Muutos on totta kai hidas. Ruotsillahan 1990-2000 lukujen vaihteessa jääkiekkopäättäjät kokoontuivat pyöreän pöydän ääreen ja alkoi tehdä muutoksia. Muutos konkretisoitui täysin oikeastaan tuossa 2009 draftissa, eli karkeasti 10 vuotta sielläkin meni. Onko Suomella tehty jossain vaiheessa jotain radikaaleja muutoksia, kehitystyötä, yms ? En osaa sanoa, ainakin noista 2012-MM kotikisojen 8 miljoonan voitoista iso osa panostettiin juniorityöhön, jolla palkattiin taitovalmentajaa, luisteluvalmentajaa sun muuta (Kiitos Kummola täysin törkeistä lippuhinnoittelusta, on siitä jotain hyötyä joillekin). Eli turha vielä itkeä jos ei joka draftissa ykköskierroksella varata sitä viittä pelaajaa, siihen menee vielä aikaa, koska ei täällä missään vaiheessa mitään niin radikaalia ole tehty kuin tulloin vaikkapa Ruotsissa. Pikku hiljaa täällä mennään parempaan suuntaan silti.
     
    Viimeksi muokattu: 07.01.2014 klo 18.18
  20. Stark Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Florida Panthers, Minnesota Wild
    Tulevaa NHL-kautta yleisesti silmäillessä nousi tänään pakostikin mieleen tämä 90-luvulla syntyneiden pelimiesten esiinmarssi. Luonnollisen jatkumon mukaan pitikin sitten tulla jatkoajasta etsimään pohdintojani vastaava ketju. Yllättävän vähän tässä on keskustelua ottaen huomioon, kuinka arka asia esimerkiksi Kaikki Pelaa -ohjelma on urheiluvaikuttajille ja -seuraajille ja kuinka sen kehutaan ansiokkaasti tasapäistäneen suomalaista huippu-urheilua mukaan lukien jääkiekkoa. Olikohan se itse Johtava, joka muistaakseni puhui tämän ohjelman myötä menetetystä sukupolvesta. Ja kyllähän sen vähääkin kiekkoa seuraava on huomannut, että 80-luvulla syntyneiden joukossa on suuri joukko näitä kolmosketjun duunareita kirkkaimpana tähtenä Koivun Mikko. Noh, tämä kaikki taitaa olla kuitenkin palstaa lukeville tuttua tarinaa.

    Kovin syvääluotaavasti ei tässä ketjussa ole käsitelty Suomen pelaajatuotantoa. Olisikin hauska kuulla, mitkä kanssakirjoittajien mielestä ovat suurimpia syitä siihen, että vaikka Suomessa rekisteröityjä kiekkoilijoita on koko maailmassa neljänneksi eniten (lähde: Wikipedia) on pelaajatuotanto kuitenkin mm. länsinaapuriamme köykäisempää. Voisi myös väittää Venäjän päihittävän Suomen tässä "pelaajaviennissä". Jenkkeihin ja Kanadaan on turha tehdä vertailua. Ketjussa oli mainittu mm. valmennuksen taso, mutta toisaalla suomalaista valmennusta on taas kehuttu. Harjoitusolosuhteidenkin luulisi olevan kunnossa ottaen huomioon lajin aseman selkeästi suosituimpana. Joku "nuorisuomi" kuulostaa mielestäni hiukan huojuvalta perustelulta. Jos mainittuja asioita on jo jossain toisessa ketjussa käsitelty, ottaisin mielelläni linkistä kopin.

    Jotta ei menisi liian vakavaksi, hassuttelen alle kevyesti roolitetun ysärikokoonpanon:

    Joel Armia - Alexander Barkov - Jesse Puljujärvi
    Patrik Laine - Mikael Granlund - Teemu Pulkkinen
    Markus Granlund - Teuvo Teräväinen - Kasperi Kapanen
    Sebastian Aho - Erik Haula - Miikka Salomäki

    Mikko Rantanen

    Olli Määttä - Julius Honka
    Sami Vatanen - Rasmus Ristolainen
    Jyrki Jokipakka - Ville Pokka

    Alex Lintuniemi

    Juuse Saros - Ville Husso

    Joukosta joutui vielä jättämään mm. Artturi Lehkosta, Saku Mäenalasta, Juho Lammikkoa ja Petteri Lindbohmia, Esa Lindellia ja Santeri Saarta. Lisäksi uskon, että alkavan kauden jälkeen voidaan myös Armiasta ja Pulkkisesta sanoa varmemmin, miltä tulevaisuus näyttää. Tällä hetkellä kuitenkin saa unelmoida Suomen ykkösketjusta, jossa keskipituus on yli 190 senttiä ja kakkoskentästä, jossa Mikael Granlundin lättyjen kohteena on joko Pulkkisen hirmulämäri tai nuoruuden tuittupäisyyden vittumaisuudeksi kentällä muuttanut taitava Patrik Laine. Ei tuo todellakaan liian pahalta näytä ja esimerkiksi Armian mahdollinen epäonnistuminen avaa ovia Mäenalasen tyyppisen pelaajan esiinnousulle.
     
  21. Palokan Keisari Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Helsingin Jokerit, Red Wings, #65
    Mun mielestä on turha puhua mistään suomikiekon kultaisesta sukupolvesta niin kauan kun tasoero esim. naapurimaahan on noin järkyttävä kuin se tällä hetkellä on. Ajattelin tässä ajankuluksi kerätä listaa juurikin Ruotsin puolelta näistä ysärillä syntyneistä pelaajista. No, tässä on tulos, nopealla muistilla ja selaamisella, todennäköisesti joku sieltä puuttuukin vielä. Lihavoituna NHLssä jo pelanneet. Varsinkin puolustuspäässä otetaan turpaan niin että tukka lähtee. Maalivahtipuolella sentään pärjätään hyvinkin.

    Gabriel Landeskog - Marcus Johansson - Anton Lander
    Jakob Silfverberg - Marcus Kruger - Mika Zibanejad
    Magnus Pääjärvi - Elias Lindholm - Mattias Tedenby

    Rickard Rakell - Calle Järnkrok - Jesper Fast
    Filip Forsberg - Jacob Josefson - Sebastian Collberg
    Andre Burakovsky - Victor Rask - Max Friberg
    William Nylander - Johan Larsson - Carl Klingberg
    Jacob de la Rose - William Karlsson - John Persson
    Alexander Wennberg - Joakim Nordström

    Erik Karlsson - Oliver Ekman-Larsson
    Victor Hedman - David Rundblad
    Hampus Lindholm - Jonas Brodin
    Adam Larsson - Tim Erixon
    Oscar Klefbom - Mattias Ekholm
    Patrik Nemeth - John Klingberg
    Christian Folin - Alexander Urbom
    Adam Almqvist - Petter Granberg


    Robin Lehner - Jacob Markström - Anders Nilsson

    Kateellinen.
     
  22. eagle Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Tappara, Pittsburgh
    Lainaus:
    Ruotsia ollaan jäljessä ja paljon, siitä ie kahta kysymystä. Toisaalta sitten verrattuna esim. Tsekkiin menee aika hyvin. Tästä päästäänkin siihen mistä uskon tämän "uusi kultainen sukupolvi"-ketjun otsikon ja ajatuksen lähtevän. Ei niinkään siitä että oltaisiin nyt valtavan hyvässä tilanteessa, vaan että tuossa n.5-vuotta sitten oltiin niin huonossa tilanteessa. Tällä siis tarkoitan sitä että varsinkin 80-luvun loppupuolella syntyneiden pelaajien taso oli niin heikko. Tämä siis NHL-tasolla varsinkin. Nyt en siis näekkään että ollaan valtavasti otettu askelta eteenpäin aiempaan, vaan suoristettu tuo paha notkahdus. Notkahduksen syitä en lähde tässä analysoimaan, vaikka muutamia syitä mielessä olisikin.

    Tähän lisättäköön, että mielestäni Barkovin tasoisista lupauksista ei voi ns. järjestelmää "kiittää", vaan ennemmin siitä että löytyy näitä "villepokkia" useampia. Siis niitä lupauksia jotka ovat 2-4 kierroksen varauksia. Lupaavia potentiaalisia NHL-pelaajia ja tulevaisuuden mahdollisia runkopelaajia maajoukkueseen. Kirkkaimmat tähdet tulevat sitten puhtaasti omasta lahjakkuudesta ja tekemisestä. Hyvänä esimerkkinä joku Anze Kopitar voi tulla Slovenian kiekko"systeemistä". Ja en sitten tarkoita että nämä "VillePokat" olisi yhtään vähempää ansainnut oman työnsä kautta kehitystään, vaan tarkoitan että hyvä systeemi, kuten varsinkin Ruotsissa, luo puitteet missä massaa tulee enemmän. Kärkipelaajat sitten ovat tosiaan luku sinänsä. Ruotsin massa on vaan tällä hetkellä niin iso, että tavallaan siitä on helpompi löytää/nousta myös aivan niitä huippuja.
     
  23. Ostoskassi Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
  24. Tinke-80 Jäsen

    Suosikkijoukkue:
    HIFK, Haukat
  25. Schadowan Jäsen

    Lainaus:
    Hurreilta puuttuu hyökkäyksestä kuitenkin se terävin kärki, esim. Barkovin tasoista pelaajaa ei tuosta ryhmästä löydy. Granlund ja Landeskog ovat aika tasoissa, varsinkin jos MG jatkaa hurjaa kehitystään. Missä ovat tulevaisuuden Sundinit, Fopat, Sedinit ja Zetterbergit? Omaan silmään tuo hyökkääjien lista on jopa yllättävän HMV.

    Pakeissa Ruotsi on toki Kanadan kanssa aivan omalla tasollaan.

    Veskareissa ollaan vahvasti Lunqvistin varassa.

    Turha siis olla kateellinen. Uskon, että Suomi pystyy ensi Olympialaisissa laittamaan ainakin 1-2 ketjujen osalta aivan yhtä hyvät viisikot kehiin vrt Ruotsi. 3-4 ketjuissa onkin sitten kirittävää.