Yläpesä kirjoitti:
En ole varma, tunteeko lainsäädäntö esim. kunnan konkurssia, mutta kyllähän alasajo tarkoittaisi käytännössä sitä että kun tietty raja on ylitetty eikä Perähikiän kunta selviydy enää omista kustannuksistaan ja valtio arvioi ettei millään rahan pumppaamisillakaan asioita saada tasapainoon, se todennäköisesti "pakko"liitetään naapuriinsa Takahikiään. Tätä dominoefektiä sitten seuraillaan niin kauan että löytyy Ylähikiä joka kykenee saavuttamaan tasapainon. Matkan varrella kulloinkin voimassa oleva kunta karsii palveluja syrjäseuduilta, etunenässä koulut, virastot, terveyskeskukset ja keskittää niitä aina suurimpiin asuinkeskuksiin.
Tätä on tapahtunut jo monia vuosia ja ihan etelä-Suomessakin, ilman kuntaliitoksia.
Tuo nyt on ihan ymmärrettävää palvelujen karsintaa sivukyliltä. Miksi siellä olisi pankkeja, posteja tai kouluja kun ei ole niiden käyttäjiä tarpeeksi ? Onko sitä paitsi kaupungeissakaan enää posteja ?
Kuntaliitoksista puhutaan paljon ja hyvä kun puhutaan, mutta ei kai kuntaliitos ole sama asia kuin kunnan alasajo ja kunnan autioituminen.
Kuntaliitoksen tarkoitus on tervehdyttää jo ennalta kuntataloutta aivan samoin perustein kun jo nyt on tehty terveydenhuollon väestövastuupiireissä. Kuntaliitoksen toteuduttua kunta kuitenkin jää olemaan ja elämään vaikka joitakin virkoja ja virastoja keskitetään kauemmaksi joistakin ihmisistä. Näihin juttuihin on syrjäseuduilla totuttu monien palveluiden osalta. Ei maaseudulla tänäkään päivänä julkiset palvelut tai muutkaan palvelut toimi kuten isoissa asutuskeskuksissa. Työvoimavirkailija tulee lähikaupungista joka toinen viikko pitämään vastaanottoaan. Juna pysähtyy jos matkaan nousee vähintään 10 matkustajaa ja tiet routii joka kevät hoidettiin niitä tai ei.
Mutta kyllä sivukylillä vielä ihmisiä on, muitakin kuin työttömiä tai vanhuksia, esimerkiksi juuri niitä jotka viljelevät maata ja hoitavat karjaa.
Noilla sivukylillä juuri onkin niitä isompia ja elinkelpoisempia tiloja ja epäilen, että suurien tai pienienkään sukutilojen perilliset lähtisivät joukolla asutuskeskuksiin elelemään jos niin kehotetaan.
Heillä on tänä päivänä pari ammattitutkintoa joita pystyvät hyödyntämään jos tilanpito osoittautuu kannattomaksi.
Sivukylillä asuu myös ihmisiä, kuka mistäkin syystä maalle muuttanut, jotka käyvät päivittäin hyvinkin kaukana asutuskeskuksissa töissä. Ehkä he vaan haluavat asua väljemmin ja ovat valmiita kulkemaan pitkiä matkoja saavuttaakseen tuon.
Sitten on tietysti puidenhalaajahipit, mutta he yleensä muuttavat aika nopeasti takaisin ihmistenilmoille.
Asennemuutosta ja joidenkin harhaluulojen oikaisemista tuossa syrjäseutujen elinkelpoisena pitämisessä tarvittaisiin.
Tuosta päästään kätevän aasinsillan kautta vammaisuuden historiaan, kun tuokin aihe tässä ketjussa oli mukana ja voi siitä joku jotain syrjäseutukeskusteluunkin löytää.
Vanhan testamentin aikaan vammaisuus oli seurausta synnistä ja vammaiset eristettiin tai tapettiin tarpeettomina. Keski-ajalla vammaisuus oli noituutta, ja Valistuksen aikana vammaisia pidettiin kuninkaiden hovissa narreina ja sirkuksissa esitettiin ihmiskummajaisnäytöksiä. Hitlerin aikaan vammaiset lapset tapettiin mutta se oli rodunjalostusta, ei seurausta synnistä. Historian valossa vammaiset ovat aina olleet hyödyttömiä valtaväestölle ja heidät eliminoitiin jotenkin häiritsemästä ja rasittamasta yhteiskuntaa.
Viime vuosituhannen lopulla vammaisilta jo alettiin vähän kyselemään miten he itse kokevat vammaisuutensa ja yllätys, yllätys, tänä päivänä vammaiset jo käy koulua ja työskentelee valtaväestön keskuudessa. Vammaispolitiikka on osattu hoitaa ja valtaväestön suhtautuminen vammaisiin on muuttunut suotuisaksi, tosin menihän siinä muutama vuosituhat kun ymmärrettiin pyörätuoliluiskien tarpeellisuus, mahdollistajana tosi monelle asialle.
Harhaluuloista sen verran, että syrjäkylillä ihmiset kyllä maksaa ihan omasta pussistaan tien hoidot, kuljetukset, ASD-liitymiensä rakennuskustannukset ja paljon muuta mitä nyt yleisesti näemmä luulaan kustannettavan kaupunkilaisilla. Esimerkiksi puhelinlinjan, siis ilmajohtojen vetäminen kilometrin matkalta kustantaa puhelinta halajavalle 5490 €, vanhoihin pystyssä seisoviin tolppiin.
No en tiedä, mutta en kyllä usko, että ihan vielä meidän lapsienkaan aikana kunnat autioituisivat.
Terveisin koo
