”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

[Yläpesä]

Miksi meillä on kehitysvammaisten, vanhuksien ja mielisairaiden hoitoa? Mitä järkeä on tuhlata ..(clips).. parantumattomiin tapauksiin?

Noh noh, noin kömpelöön jalkakamppiin en taida langeta.
Niin kauan kun eutanasia ei kuulu toimenpideluetteloon, kaikki hoidetaan. Ja tämänpäivän linjausten mukaan hoitamisen pääperiaate tulee olla mahdollisimman edullinen toteutus. Riihimäellä oli onnistuneesti laskettu normaalin lapsen hinnaksi 90 000 euroa, kun ongelmalapsi tulee maksamaan 210 000e. Eiköhän kunnon vanhuksillekin voi laskea samalla tavalla hinnan eri vaihtoehdoissa. Entä jos Suomen mielisairaalat siirrettäisiin Viroon? Pätevää henkilökuntaa kymmenesosan hinnalla täkäläiseen palkkatasoon verrattuna (kyseessä varsin työpainotteinen ala), tilavuokratkin ehkä edullisempia. Matkoista tulisi vähän lisäkuluja, mutta viivan alle jäisi paljon plussaa. Kun Viron hintataso vääjäämättä nousee ajan kanssa, tulee taas ajankohtaiseksi siirtää toiminta uuteen paikkaan.

Köyhien ja kurjistuvien kuntien kannattaa ehkä lähettää kaikki vanhuksensa vuosittain määräajaksi Etelä-Eurooppaan alempien asumiskustannusten maihin.
Tiedän useampienkin köyhien eläkeläisten tekevän näin oma-aloitteisesti (asuvat minimieläkkeellään ihan mukavasti Portugalissa).

 

[dana77]

Yhteiskunta tarjoaa "ilmaiset" palvelunsa vain tietyllä alueella, sen ulkopuolella jääkööt yrittäminen lännen lakien kaltaiseksi olotilaksi.

Ei kai tuolla aluella asuvien tarvitse luonnollisesti myöskään veroja maksaa?

 

[mjr]

Noh noh, noin kömpelöön jalkakamppiin en taida langeta.
Niin kauan kun eutanasia ei kuulu toimenpideluetteloon, kaikki hoidetaan. Ja tämänpäivän linjausten mukaan hoitamisen pääperiaate tulee olla mahdollisimman edullinen toteutus. Riihimäellä oli onnistuneesti laskettu normaalin lapsen hinnaksi 90 000 euroa, kun ongelmalapsi tulee maksamaan 210 000e. Eiköhän kunnon vanhuksillekin voi laskea samalla tavalla hinnan eri vaihtoehdoissa. Entä jos Suomen mielisairaalat siirrettäisiin Viroon? Pätevää henkilökuntaa kymmenesosan hinnalla täkäläiseen palkkatasoon verrattuna (kyseessä varsin työpainotteinen ala), tilavuokratkin ehkä edullisempia. Matkoista tulisi vähän lisäkuluja, mutta viivan alle jäisi paljon plussaa. Kun Viron hintataso vääjäämättä nousee ajan kanssa, tulee taas ajankohtaiseksi siirtää toiminta uuteen paikkaan.

Ehkä pointti oli jossain toisaalla. Joka tapauksessa on erillinen päätös mitata arvoja vain niiden tuottamilla kustannuksilla - eikä mitenkään "automaattisesti" olosuhteista nouseva. Eli yhtä loogisesti, jos me voimme vaatia tai toivoa eräiden Suomen osien alasajoa kustannustehokkuuden nimissä, niin aivan samoin voimme toivoa kustannustehokkuutta myös muihin asioihin. Miksi ei? Niinpä kysymys silmittömän tehokkuusajattelun soveltamisen rajoista on hyvinkin legitiimi, ja erittäin ajankohtainen. Mieleen suorastaan tulee näistä sinunkin rahtaamispuheistasi - joskin se lienee provoa tai jopa vastakkaisia mielipiteitä osoittavaa, niin toivon - se ajatus ettei myöskään sinne kaatopaikalle kuskaaminen olisi niin kaukainen vaihtoehto kun tähän suuntaan niin reippaasti mennään. Hautuumaa olisi vieläkin halvempi kuin Viro tai Kiina, ja itse asiassa senkin suhteen voisi kustannuksia leikata paljonkin ja lisätä tehokkuutta. Nykytekniikan kekseliäisyydellä ei varmasti tarvitsisi jäädä saippuaan tai lampunvarjoihin.

 

[Salama44]

Kaupungeille muuttoliike merkitsee suurta urakkaa. Asuntoja pitäisi rakentaa, pitäisi löytää töitä, kouluja ja uutta työvoimaa tarvitaan palveluita varten. Eteen tulevat myös ympäristökysymykset, eli mistä saadaan puhdasta vettä, miten ilmanlaatu kärsii, kun autojen määrä kasvaa, minne jätteet kuljetetaan ja mihin järjestetään virkistyalueet? Miten ympäristö ylipäänsä kestää sen, että alueiden asukasluku moninkertaisi.

Kuinka korkealle esim. asuntojen hinnat voivat "ruuhka-Suomessa" nousta? Tästähän on seurauksena se, että ihmisten on ansaittava aina vain enemmän ja yritystysten palkkakustannukset vain nousevat ja yritykset Suomessa ajautuvat vaikeuksiin ja alkavat laittaa yhä enemmän väkeä pihalle siirtyessään halvempien kustannusten maihin. Sen jälkeen meillä on Etelä-Suomessa kalliit asunnot, paljon työttömyyttä ja syrjäytyneitä. Tuleeko tänne tulevaisuudessa slummialueita, jos puolet Suomea annetaan rapistua vai olisi parempi pitää koko Suomi asuttuna ja hinnat paremmin kurissa?

 

[Yläpesä]

Mieleen suorastaan tulee näistä sinunkin rahtaamispuheistasi - joskin se lienee provoa tai jopa vastakkaisia mielipiteitä osoittavaa, niin toivon

Noh noh x 2. Eutanasiat ja lopulliset ratkaisut kannattaa silti säästää vielä takataskussaan johonkin toiseen keskusteluun. Ketjun aloitusviestissä oli kuitenkin asiallinen sisältönsä, vaikka nenäsi haistoikin jatkokommenttini sävyn oikeansuuntaisesti. Julkisen sektorin yksittäisen rattaan (allekirjoittanut) ajatteluprosessit päätyvät turhauttavan usein epätoivoon, koska sataprosenttisesti kaikki ideat, parannusehdotukset, kehittämisyritykset jne. päätyvät kustannusleikkuriin ja sen kautta jätemyllyyn. Miksi sitä ei saisi muka sanoa ääneen? Että vain raha ratkaisee. Ei mikään muu. Sitä mieltä taidat tosin olla sinäkin, vaikkakin jaksat vielä nurista vastaan.

Ei kai tuolla aluella asuvien tarvitse luonnollisesti myöskään veroja maksaa?

Kuullostaisi tietenkin kohtuulliselta ajatukselta, mutta pelkään että siihen ei maallamme kuitenkaan ole varaa. Vain kuolema ja verot ovat kaikille pakollisia. Joitain verohelpotuksia tietenkin voisi ajatella, jolla voisi houkutella tiettyjä cowboy-henkisiä ihmisiä ylläpitämään edes tarpeellisia toimintoja alueella (tyhjien lomakiinteistöjen säilytyslämmön ylläpito, teiden auraaminen turisteja varten jne). Veroillahan maksetaan taannehtivasti myös sellaisia palveluita, joista on nautittu lapsuuden ja nuoruuden ajan (koulutus, terveydenhoito) joten kyllä ne kaikkia koskevat.

 

[TM]

Kuinka korkealle esim. asuntojen hinnat voivat "ruuhka-Suomessa" nousta? Tästähän on seurauksena se, että ihmisten on ansaittava aina vain enemmän ja yritystysten palkkakustannukset vain nousevat ja yritykset Suomessa ajautuvat vaikeuksiin ja alkavat laittaa yhä enemmän väkeä pihalle siirtyessään halvempien kustannusten maihin. Sen jälkeen meillä on Etelä-Suomessa kalliit asunnot, paljon työttömyyttä ja syrjäytyneitä.

Hyvin mahdollista.

Tuleeko tänne tulevaisuudessa slummialueita, jos puolet Suomea annetaan rapistua vai olisi parempi pitää koko Suomi asuttuna ja hinnat paremmin kurissa?

Kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa.

 

[Solomon]

Paras ratkaisu kulkee jossain brezneviläisyyden ja markkinatalouden lainalaisuuksien perässä juoksemisen välissä. Jokaista nurkkaa ei ole järkevä pitää asuttuna, mutta ei Suomea voi Kiinaankaan ulkoistaa.

Tuli mieleen, miksi ei. Jos nurkissa nuhjaaminen ei kustannussyistä ole järkevää niin eikö olisi fiksu teko myydä ylimääräinen maa-alue pois sellaiselle valtiolle, jolle liika tila ei ole ongelma? Vieläpä samoista syistä.

Jos saamme NATON turvaksemme niin kiinalais(tjms.)siirtokunta tuskin olisi turvallisuusuhka Suomelle, jonka rajajana vedettäisiin vanhan Pähkinäsaaren rauhan mukaisesti Oulusta Suomenlahden pohjukkaan.

 

[dana77]

Kuullostaisi tietenkin kohtuulliselta ajatukselta, mutta pelkään että siihen ei maallamme kuitenkaan ole varaa. Vain kuolema ja verot ovat kaikille pakollisia. Joitain verohelpotuksia tietenkin voisi ajatella, jolla voisi houkutella tiettyjä cowboy-henkisiä ihmisiä ylläpitämään edes tarpeellisia toimintoja alueella (tyhjien lomakiinteistöjen säilytyslämmön ylläpito, teiden auraaminen turisteja varten jne). Veroillahan maksetaan taannehtivasti myös sellaisia palveluita, joista on nautittu lapsuuden ja nuoruuden ajan (koulutus, terveydenhoito) joten kyllä ne kaikkia koskevat.

OK, mutta minä veikkaan että näitä jumalanhylkäämillä alueille jääviä lainsuojattomia tulisi olemaan niin suuri joukko että he järjestäytyisivät ja ylläpitäisivät omaa varjo-yhteiskuntaansa noilla kirotuilla seuduilla. Siellä siis tulisi toimimaan yksityisiä kouluja, sairaaloita yms. Kai nuo ihmiset jotka olisivat täysin riippumattomia valtiostamme (ja joista nuorimpia ei edes löytyisi valtion rekistereistä ja tietokannoista) olisivat edes täysin verovapaita?

Mitähän EU olisi mieltä tästä ajatuksesta että osa maasta hylättäisiin? Onkohan samanlaisia suunnitelmia muuallakin, Kiina ja Intia-ilmiöt eivät taida kuitenkaan olla pelkästään suomalaisia keksintöjä.

 

[hhhvvv]

Itä-Suomi

Onko kaikki tosiaan noin yksimielisiä siitä, että Itä-Suomella ei mitään mahdollisuuksia kasvuun? En viitsi käydä asiasta suuremmin vääntämään, mutta tuntuu että kaikki ovat unohtaneen Pietarin, jossa taitaa olla yhtäpaljon asukkaita kuin Suomessa.

Itä-Suomen ongelma on se, että Venäjän ja Suomen välinen raja on myös tulliraja. Maksukykyiset venäläiset tulevat ostamaan tavarat Suomesta, vaikka voisivat ostaa ne myös kotipaikkakunniltaan. Idea on vain nyt se, että Itä-Suomi on kuulunut viimeiset 300 vuotta "Pietarin talousalueeseen", johon siltä katkaistiin kauppayhteydet 1917. Lisäksi II MS:n jälkeen Viipurin menetyksen myötä Itä-Suomi jäi entistä enemmän "syrjään" ja ilman selkeää keskusta.

Paljon tuossa on oikaisua, mutta mielestäni paljon asiaakin. Ei Itä-Suomea kannata pakolla pitää asuttuna, mutta kaupankäynti itään pitäisi olla helpompaa, koska luonnostaan sitä on siihen suuntaan tehty. Itä-Suomi on syrjässä tiheämpään asutusta Länsi-Suomesta, mutta Pietariin verrattuna melkeinpä lähellä. Lappeenrannasta on Pietariin yhtä pitkä matka kuin Helsinkiin.

 

[dana77]

Tämän sairaanhoidon kalleus ja aluepolitiikan kalleus ovat myös asioita joihin haluan muutaman sanan sanoa. Onko vanhusten hoitaminen jotenkin edullisempaa suurkaupungeissa kuin kirkonkylissä? Toki kirkonkylissä verokertymä voi olla pienempi ja näinollen alueen taloudellinen tunnusluku voi jäädä jopa negatiiviseksi, mutta onko sillä niin väliä että mille kustannuspaikalle nuo tilitetään kun yhteisestä pussista ne menevät kummassakin tapauksessa? Kuljetuskustannuksia tulee enemmän kirkonkylillä, mutta kiinteistö ja työvoimakustannukset ovat siellä vastaavasti pienemmät.

Mitä tulee sitten noihin kuljetuskustannuksiin ja teiden ja ynnämuiden ylläpitokustannuksiin, niin jos ajattelemme että meillä on suunnilleen 3 miljoonaa työikäistä ja kykyistä yksilöä maassamme ja pystymme säästämään erilaisilla alasajoilla vaikka miljoonan ihmisen työn niin tarkoittaako se muuta kuin sitä että meillä on miljoona työtöntä enemmän? Vaikka saisimme vanhukset ym. tuottamattoman väen hoidon ulkoistettua ulkomaille, jossa hoito olisi välittömiä kustannuksia ajatellen halvempaa niin tarkoittaisiko se muuta kuin että tuo summan verran valuuttaa virtaisi maasta ulos ja meillä itsellämme olisi vielä vähemmän työtä tehtäväksi? Ja jos meillä on maassamme työttömiä niin mikseivät he hyvin voisi hoitaa teitä ja kuljetuksia, miksi heidän olisi edullisempaa kansantaloutemme kannalta vain maata kotonaan kun tiet rapistuvat?

 

[Mane]

Jeps, ja sitten on vielä Nurmi-Sorila, eli pian Tampereestakin tulee EU:n mittapuussa kaupunki, kunhan Teisko joskus asutetaan...

Kriteeri oli tietty asukastiheys (joka ei Tampereella Teiskon vuoksi toteudu) tai vähintään 200 000 asukasta. Tampereen kohdalla 200 000 asukasta ylittyi jo ajat sitten, 31.03.2006 204 567 asukasta, eli pidemmän aikaa ollaan kaupunki oltu EU:nkin mukaan.

 

[ms.qvist]

Onko kaikki tosiaan noin yksimielisiä siitä, että Itä-Suomella ei mitään mahdollisuuksia kasvuun?

Minä ainakin näen Itä-Suomen sen verran merkityksellisenä seutuna, että vedän mukaan tähän kasvukeskusajatteluun koko eteläisen rannikkoseudun sekä L:rannan kuten parissa viestissä olen paikkakuntana tuonutkin esille. Tietty Itä-Suomessa voitaisi tehdä laajempaakin kasvukeskusyhteistyötä askelilla Kotka-Kouvola-Lappeenranta jolloin suht' tiiviillä alueella eläisi vajaat 200 000 asukasta, kenties jopa enemmänkin jos toden teolla panostetaan esim. Pietarin seudun kauppaan ja alueesta muutenkin saadaan haluttavaa seutua niin kulkuyhteyksiensä kautta kuin muutenkin.

Samalla tavalla keskiseen Suomeen saa toimivan kasvukeskuksen Jyväskylän ja Kuopion alueesta.

Joensuun kohtalo vähän erillisenä yksinäisenä saarekkeena on ongelmallinen, toki se imisi väkeä itärajan syrjäseuduilta mutta riittäisikö tämä kasvattamaan alueesta (ei välttämättä siis yksi kaupunki) toimivan kasvukeskuksen.

Rovaniemen kohtaloa taasen minun kaavailuissani helpottaisi juuri Lappiin kohdistuva turismi koska alueelle kuitenkin jäisi toimivia hiihtokeskuksia jolloin tuntuu luontevalta, että koko laajaa aluetta palvelee sitten väestömäärällisesti yksi hivenen pienempi kasvukeskus ts. Rovaniemi ympäristöineen.

Mutta kuten useissa viesteissä on todettu, suurin osa väestöstä pakkautunee tulevaisuudessa karkeasti piirtäen Helsinki-Jyväskylä-Oulu -akselin läntiselle puolelle pl. esim. luettelemani muutamat muut kasvualueet tai kehitysalueet. Osa suuntaa kulkunsa alueelle vapaaehtoisesti, toiset taasen hivenen pakolla kun toiminnan ja elämisenmahdollisuudet lopullisesti päättyvät kuolevissa pikkukunnissa.

vlad.

 

[koo]

Varmasti ihan markkinataloudellisesti perusteltua juttua tässä ketjussa mutta yhtä asiaa haluaisin täsmennettävän kun en ymmärrä monenkaan kirjoittajan järjenjuoksua just tässä ketjussa.
Mitä noille syrjäisille alueille käytännössä tapahtuisi kun kunnat ajettaisiin alas ? Siis ihan käytännössä kun ei olisi "kuntaa".
Asukkaat muuttaisivat asutuskeskuksiin mutta siis autioituisiko nämä tienoot? Ihmisten kodit, kirkot, kirkkomaat ja entiset koulut, jäisivätkö ne vaan sinne...

Terveisin koo

 

[FourForty]

Mutta kuten useissa viesteissä on todettu, suurin osa väestöstä pakkautunee tulevaisuudessa karkeasti piirtäen Helsinki-Jyväskylä-Oulu -akselin läntiselle puolelle pl. esim. luettelemani muutamat muut kasvualueet tai kehitysalueet. Osa suuntaa kulkunsa alueelle vapaaehtoisesti, toiset taasen hivenen pakolla kun toiminnan ja elämisenmahdollisuudet lopullisesti päättyvät kuolevissa pikkukunnissa.

Minä en olisi varma, että näitä oikeasti kuolevia kuntia on lukumäärällisesti kovinkaan montaa. Ihmisiä ja yrityksiä kun liikkuu koko ajan kuitenkin myös keskuksista maalle, joten ei muuttoliike ole niin selkeän yksisuuntainen kuin tässäkin ketjussa annetaan ymmärtää. Toki enemmän porukkaa edelleen muuttaa keskuksiin, mutta samalla sieltä muuttaa ihmisiä halvemman elämisen perässä ja yrityksiä pienempien kustannusten perässä maaseudulle.

Voi tietysti olla että kyseessä on yksittäistapaus, mutta ainakin omaan kotikuntaani on viimeisen parin vuoden aikana syntynyt rutkasti uusia työpaikkoja, kun pari eteläsuomalaista palvelualan yritystä on perustanut toimipisteitä kuntaan. Jos työn tekemiseen riittää puhelin- ja nettiyhteys sekä ei ihan huippuunsakoulutettu työvoima, niin on paljon taloudellisempaa siirtää konttori maalle, jossa vuokrat ovat paljon pääkaupunkiseutua pienempiä.

 

[Yläpesä]

Mitä noille syrjäisille alueille käytännössä tapahtuisi kun kunnat ajettaisiin alas ? Siis ihan käytännössä kun ei olisi "kuntaa".
Asukkaat muuttaisivat asutuskeskuksiin mutta siis autioituisiko nämä tienoot? Ihmisten kodit, kirkot, kirkkomaat ja entiset koulut, jäisivätkö ne vaan sinne...

En ole varma, tunteeko lainsäädäntö esim. kunnan konkurssia, mutta kyllähän alasajo tarkoittaisi käytännössä sitä että kun tietty raja on ylitetty eikä Perähikiän kunta selviydy enää omista kustannuksistaan ja valtio arvioi ettei millään rahan pumppaamisillakaan asioita saada tasapainoon, se todennäköisesti "pakko"liitetään naapuriinsa Takahikiään. Tätä dominoefektiä sitten seuraillaan niin kauan että löytyy Ylähikiä joka kykenee saavuttamaan tasapainon. Matkan varrella kulloinkin voimassa oleva kunta karsii palveluja syrjäseuduilta, etunenässä koulut, virastot, terveyskeskukset ja keskittää niitä aina suurimpiin asuinkeskuksiin.

Entisiä kouluja on myyty satamäärin yksityisille ihmisille ja yhteisöille milloin mihinkin käyttöön. Hautuumaat saavat jäädä niille sijoilleen, ylläpitohan on seurakuntien vastuulla ja ne saavat siihen riittävät katteet valtiolta yhteisöverosta.

Ihmisten entisiä koteja kannattaa käydä ihastelemassa vaikka Kittilän kairassa tai Koillismaalla, jossa myöskin eläteltiin jokin aika sitten toivoja uuden teknologian suhteen. Eipä taideta enää elätellä ruusuisia kuvia. Työttömyysprosentti Taivalkoskella on yli 22, jonka päälle saa laskea vanhukset, muut eläkeläiset ja lapset. Huoltosuhde on päin persettä.

Itä-Suomi voi tietenkin olla hyvinkin suhteellinen käsite, jos vain katsoo omilta jalansijoiltaa kompassi-itään, mutta itse ymmärtäisin tässä ketjussa riutuvalla Itä-Suomella sitä aluetta jolla sijaitsee Kuhmo, Nurmes, Lieksa ja sieltä ylöspäin kohti Kuusamoa, jonka jälkeen Itä alkaa muuttua yhtä riutuvaksi Pohjoiseksi. Lappeenrannan ja Savonlinnan seutu sen sijaan saattaa hyvinkin nousta vielä kovaa vauhtia kehittyväksi yhteistoiminta-alueeksi Venäjänpuoleisen Karjalan kanssa.

Maaseudun lämpöön (takaisin) halajavia romantikkoja on toki siellä täällä muutamia ja varsinkin naistenlehdet tykkäävät niitä uutisoida, mutta määrällisesti toiseen suuntaan puksuttavat junat vievät koko ajan lasteittain terveitä vahvoja jalkoja ja parhaita aivoja.

"Maassamuutto on ennätyksellisen vilkasta. Viiden viime vuoden aikana 1,2 miljoonaa ihmistä vaihtoi asuinkuntaa. Määrä on satatuhatta enemmän kuin edellisenä ennätyskautena 1970-luvun alussa. Eikä pysähtymistä ole havaittavissa." Suomen Kuvalehti

Ns. maailmanlopun kunnissa väestö vanhenee ja vähenee myös sen takia, että kuolleita on enemmän kuin syntyviä. Tällaisia kuntia oli toissa vuonna 281 eli 62 prosenttia kaikista kunnista.

Karttoja muuttotappioista, väestörakenteen muuttumisesta ja huoltosuhteesta löytyy oheisen dokumentin sivuilta 5-6 (pdf).
http://www.kunnat.net/binary.asp?path=1;29;348;29462;23542;23553&field=FileAttachment&version=4

Jos FourForty puhuu Jyväskylästä niin eihän se nyt millään muotoa ole puheessa olevaa ongelma-aluetta. Sehän kuuluu ilmiselvästi nyt muotoutuvan elävän Suomen sisäpiiriin.

 

[FourForty]

Jos FourForty puhuu Jyväskylästä niin eihän se nyt millään muotoa ole puheessa olevaa ongelma-aluetta. Sehän kuuluu ilmiselvästi nyt muotoutuvan elävän Suomen sisäpiiriin.

En puhu, en ole tältä alueelta kotoisin. En tosin ihan näiltä syrjäisimmiltä seuduiltakaan. Mutta en näkisi kyllä mitään suurta estettä sille, etteikö jonnekin Taivalkoskellekin voisi teknologian myötä syntyä ihan samanlaisia työpaikkoja kuin omaan kotikuntaanikin. Tosin voi se tietysti olla utopiaakin, eikä lopulta ketään kiinnosta perustaa haarakonttoria Kainuuseen, vaikka siellä olisikin työvoimaa saatavilla.

 

[Yläpesä]

Kai nuo ihmiset jotka olisivat täysin riippumattomia valtiostamme (ja joista nuorimpia ei edes löytyisi valtion rekistereistä ja tietokannoista) olisivat edes täysin verovapaita?

!!! Huh. Sitten tarvitaan ehkä Snake Plisskeniä.

Mitähän EU olisi mieltä tästä ajatuksesta että osa maasta hylättäisiin? Onkohan samanlaisia suunnitelmia muuallakin, Kiina ja Intia-ilmiöt eivät taida kuitenkaan olla pelkästään suomalaisia keksintöjä.

Eiköhän se ole yleismaailmallista että alueilla joilla eläminen on syystä tai toisesta vaikeaa/mahdotonta, ei pysyvää asutusta ole (Grönlannin keskusosat, Siperia, Sahara, vuoristoseudut). Mitäs se muille kuuluu miten joku maa infransa järjestää?

Onko vanhusten hoitaminen jotenkin edullisempaa suurkaupungeissa kuin kirkonkylissä? Toki kirkonkylissä verokertymä voi olla pienempi ja näinollen alueen taloudellinen tunnusluku voi jäädä jopa negatiiviseksi, mutta onko sillä niin väliä että mille kustannuspaikalle nuo tilitetään kun yhteisestä pussista ne menevät kummassakin tapauksessa? Kuljetuskustannuksia tulee enemmän kirkonkylillä, mutta kiinteistö ja työvoimakustannukset ovat siellä vastaavasti pienemmät.

Kunnan koon ja vanhusten hoidon kustannusten välinen yhteys ei taida olla suoraviivainen. Absoluuttisissa kustannuksissa syrjäseuduilla tulee rankkoja kustannuksia esim. ammattitaitoisen henkilökunnan värväämisessä ja palkkaamisessa. Lääkärit vaativat hurjia palkkoja jotta suostuvat tulemaan Hikiälle. Monet tutkimukset ja toimenpiteet vaativat isommille paikkakunnille lähettämistä jolloin mukaan tulee mm. matkakustannukset. Suuremmilla paikkakunnilla johonkin rajaan saakka palveluiden keskittymisestä on etua ja kappalehinta tulee edullisemmaksi mutta esim. HUSissa monet maksut ovat törkeästi korkeammat muihin Yliopistollisiin keskussairaaloihin verrattuna.

Olennaisempaa kuitenkin tässä tarkastelussa on suhteellinen kustannustaso, eli se millainen huoltosuhde kunnassa on. Mitä enemmän palvelun käyttäjiä (esim. vanhukset) on suhteessa maksajiin (työssäkäyvät veronmaksajat) sitä kestämättömämmäksi tilanne muodostuu. Mitä pienempi kunta on, sitä nopeammin huoltosuhteessa voi tapahtua kestämätön keikaus, esim. jonkun tehtaan päättäessä siirtää toimintansa Aasiaan, jonka johdosta kunnan verotulot romahtavat ja palveluiden tarvitsijoita (työttömät, velkaantuneet kotitaloudet) puolestaan tulee roimasti lisää. Siksi pieni ei ole hyvästä.

Vaikka saisimme vanhukset ym. tuottamattoman väen hoidon ulkoistettua ulkomaille, jossa hoito olisi välittömiä kustannuksia ajatellen halvempaa niin tarkoittaisiko se muuta kuin että tuo summan verran valuuttaa virtaisi maasta ulos ja meillä itsellämme olisi vielä vähemmän työtä tehtäväksi?

Muualla tehtävä työ veisi tottakai rahoja kyseiseen maahan, kuten teollisen toiminnan siirtäminenkin.
Kyseistä liian kallista työtä olisi myöskin vähemmän tarjolla Suomessa ihan samalla tavoin kuin on todettu ettei täällä kannata teettää teollista käsityötä. Mutta työtä jää paljon muutakin, ja pula on koko ajan kiihtyvä. Terveyssektorillakin jää vielä paljon sellaista työtä, jota todennäköisesti ei kannata ulkoistaa (vaikka kuulemma Intia vetää jo paljon yksityisasiakkaita lännestä edullisiin huippusairaaloihinsa).

miksi heidän olisi edullisempaa kansantaloutemme kannalta vain maata kotonaan kun tiet rapistuvat?

Ei tietenkään ole. Jos asiaa punnitaan vain rahassa, jokainen työtön olisi pakotettu velvoitetöihin.

 

[PJ]

Vaikka aihe on tunteita herättävä ja kenties provosoivakin - uskoisin ainakin, että täältä löytyy sellaisia kirjoittajia jotka pitävät tavallaan pyhänä asiana sitä, että Suomi on asutettu Hangosta käsivarteen saakka ja Suomea puolustetaan Hangosta päälakeen saakka. Kumpikin voi kuitenkin tulevaisuudessa olla silkkaa toiveajattelua, väestö pakenee kohden etelää ja reserviläisarmeijan muuttuessa mahdollisesti ammattiarmeijaksi Suomen puolustamisen painopistealueet saattavat löytyä aivan toisaalta kuin Lapista (kärjistystä).

Kumpikaan ei tule toteutumaan.

Suomen syrjäseutuja ei ajeta alas. Maaltapako jatkuu tietysti muttei Suomi asumattomaksi jää. Ne paikat vain kuihtuvat, jotka eivät löydä uutta identiteettiä maatalousyhteiskunnan tai ruostevyöhykkeen tilalle. Kansantalous kestää hyvin infran mm. pääteiden ylläpidon, jos vain halua on. Kantatieverkko todennäköisesti suppenee hieman muttei se mihinkään häviä jo pelkästään puun keruun vaatimukset takaavat sen. Metsäteollisuudessa on yhä ylikapasiteettia, vaikka Voikkaa laitettiinkin sulki. Metsäteollisuudesta lähtee vielä työpaikkoja, vaikka tuotantomäärät eivät putoa.

Kuntaliitokset yleistyvät Kuntaliiton ennusteen mukaan ja on aika varmaa, että idässä ja pohjoisessa tulee pakkoavioliittoja. Kehitys ei välttämättä ole yhtään hassumpi. Jää enemmän luontoa ja mökkimaata :)

Ammattiarmeijaa Suomeen ei tule. Se maksaa vielä enemmän kuin nykyinen tai sitten se ei ole poliisia ja paria taisteluyksikköä suurempi. Missään tapauksessa ammattiarmeija ei ole kykenevä puolustamaan mitään, joten taloudellisesti on kannattavampaa siinä tapauksessa lopettaa koko touhu.

Seuraava sukupolvi ehkä voi muuttaa tätä, mutta nykyinen valtaväestö ei tätä päätöstä tule tekemään. Natojäsenyys tuskin tulee tapahtumaan tai sitten Nato muuttuu symboliseksi. Jos Suomi siihen liittyy, niin sitten puhutaan jo Venäjänkin Natojäsenyydestä. Aika tavalla yhtä todennäköisiä juttuja kumpikin :)

EU:n puolustuksen yhdistyminen toki voi tuoda jonkin näköisen vielä syvemmän Natokontaktin. Uhka tulee aina Suomeen idästä ja siksi on turha luoda minkäänlaista uhkakuvaa Venäjän suuntaan. Liittoutumaton Suomi ei ole sotilaallinen uhka, kun taas liittoutunut on. Kumminpäin vain Suomea ei tule kukaan muu puolustamaan, sotatilassa liittouman joukot tarvitaan aina toisaalla. Venäjällä ei ole eikä tule olemaan syytä hyökätä Suomeen, kun Suomella on uskottava puolustus. Hyöty on marginaalinen, koska mahdollinen armeijan löyminen jättää vielä suuren epäsymmetrisesti toimivan reservin. Esim. Tsetseenien toimitaedellytykset ovat mitättömät suomalaisten vastaaviin nähden.

In korpisoturi we trust :)

 

[Konsta Kepuli]

Tampereko kaupunki? Pah!

Kriteeri oli tietty asukastiheys (joka ei Tampereella Teiskon vuoksi toteudu) tai vähintään 200 000 asukasta. Tampereen kohdalla 200 000 asukasta ylittyi jo ajat sitten, 31.03.2006 204 567 asukasta, eli pidemmän aikaa ollaan kaupunki oltu EU:nkin mukaan.

EU:n kaupunkimaisuusaste -luokitus (kolmiportainen) on nimeltään Degree of urbanisation. Tuttavallisesti vaan DU.

Tämän luokituksen ylimmän luokan, Densily populated area -kriteerit ovat: asukastiheys vähintään 500 asukasta neliökilometrillä ja yli 50 000 asukasta. Intermediate luokan raja on vähintään 150 as/km2 ja tuon alle jäävä muu on sitten alimmainen eli Thinly populated area.

Tampere ei täytä tuota ylimmän luokan asukastiheys vähintään 500 asukasta neliökilometrillä -kriteeriä vaan kuuluu Intermediate -luokkaan.

Jos kiinnostaa niin tässäpä linkki (pdf-tiedosto):

http://www.tilastokeskus.fi/tup/kantilinpito/kurssi_2004-10-04_kaupunginrajat.pdf

Ja sieltä seuraava klippi:

klip...

Tapaus Tampere
Suomen kakkoskaupunki Tampere ei yllä kaupunkimaisten alueiden joukkoon liian alhaisenväestötiheyden (382 asukasta/km2) vuoksi. Tampereen ”kaupunkikelpoisuus” romuttui vuonna 1972 Teiskon kuntaliitoksen yhteydessä. Väestötiheysrajan – vähintään 500 asukasta neliökilometrillä – saavuttaakseen Tampereen väkiluvun pitäisi kasvaa liki 66 000 asukkaan verran. Tampere ei näyttäisi vielä vuonna 2040 täyttävän Eurostatin edellyttämiä kaupunkimaisuuskriteereitä! Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen
mukaan väkimäärä jäisi vielä 36 000 henkeä väestötiheystavoitteesta. Tampereen kaupunkimaisuuden puolesta on vedottu suoraan Eurostatin johtoon.

...klip

Huolimatta vetoomuksista, tänä vuonna voimaan astuneessa Eurostatin uudessa DU-luokituksessa Tampere ei esiinny DP eli densily populated -luokassa vaan kuuluu edelleen ryhmään intermediate. Siinä asukastiheyskriteeri on siis tuo aiemmin mainittu vähintään 150 asukasta neliökilometrillä, jonka Tampere toki saavuttaa kepeästi.

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon että Itä-Suomen suurlaueella (jonka muodostavat Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnat) ei sijaitse yhtäkään kaupunkia tai kuntaa, jotka saavuttaisivat tuossa DU-luokituksessa edes intermediate tason. Eli koko alue on poikkeuksetta alimmassa (alle 150 as/km2) Thinly Populated -luokassa. Aiemmin mm. Joensuu on kuulunut ainakin tuohon Intermediate -luokkaan mutta pudonnut sieltä kuntaliitosten vuoksi.

Sen verran aiheesta, että Suomen kohdalla tuon huonosti toimivan DU-luokituksen perusteella voisi kysyä, onko tämä maa tälläkään hetkellä asuttu? Saati sitten tulevaisuudessa...

 

[Yläpesä]

Mutta en näkisi kyllä mitään suurta estettä sille, etteikö jonnekin Taivalkoskellekin voisi teknologian myötä syntyä ihan samanlaisia työpaikkoja kuin omaan kotikuntaanikin.

Mainitsin Taivalkosken sen vuoksi, että muutama vuosi sitten ict-hypen kovimpina hetkinä uutisoitiin erään firman tehneen juuri näin. Kuntaan perustettiin muistaakseni puhelinpalvelukeskus ja sinne houkuteltiin ihmisiä muuttamaan työn perässä ja kaikki oli hyvin. Kunnes homma sitten lopetettiin ja sinne muuttaneet ihmettelivät, mitä tehdä vasta valmistuneiden omakotitalojensa kanssa, joita kukaan ei halua heiltä ostaa. Sen, minkä voi periaatteessa hoitaa verkon kautta Taivalkoskelta, voi hoitaa vielä edullisemmin Delhistä. Juuri näin tehdään.

 

[ms.qvist]

Kumpikaan ei tule toteutumaan.

Suomen syrjäseutuja ei ajeta alas.

...

Ammattiarmeijaa Suomeen ei tule.

Kuten olen omissa viesteissäni todennut, ei vielä mutta ehkäpä tilanne alkaa siinä 2015-2020 kääntyä siihen suuntaan, että pelkillä vähäisillä kuntaliitoksilla ei enää päästä siihen tavoitteeseen jossa kuntataloudet maamme köyhimmillä alueilla pysyisivät tasapainossa vaan vaaditaan jo muitakin toimia - tosin hallittuja ja rauhallisia joihin liittynee väestön muuttoja kannattavammille seuduille.

Jotta kuitenkaan mitään paniikkia ei pääse syntymään on mielestäni tällaisistakin skenaarioista alettava keskustelemaan avoimesti riittävän aikaisin jotta ihmisille jää aikaa miettiä ja pohtia kantojaan ja ottaa asiasta selvää, en nyt tarkoita, että välttämättä jo nyt alettaisi julkisuudessa täydellä voimalla kyseistä asiaa rummuttaa mutta prosessin pistäminen liikkeelle on parempi tehdä aikaisin kuin liian myöhään.

Toisaalta median tekemät avaukset voivat olla toimiva vaihtoehto tämän keskustelun herättämiseksi. Nähdään mitä ne saavat aikaan ja millainen on idean vastaanotto tietyllä alueella tai jopa koko valtakunnassa mikäli keskustelunavaus ottaa lopulta tuulta purjeisiinsa.

Ammattiarmeijasta ei tässä ketjussa kannata kovinkaan suuresti keskustella koska Jatkoajasta löytyy ketju jossa aihetta on käsitelty varsin laajalti. Puolustuksemme toimipistealueet voivat kaikesta huolimatta muuttua ratkaisevasti vaikka suoranaisesti ei siirrytä ammattiarmeijaan, tehokkaimmat yksiköt toimivat etelässä ja strategisesti tärkeillä alueilla kun taasen muu osa maata jätetään alueellisten yksiköiden hoidettavaksi, tulevaisuudessa nuorten ajatusmaailma voinee muuttua sen verran ettei ole enää riittävästi miehiä näihin alueellisiin yksiköihin. 15-vuotta lisää ajatus asevelvollisuudesta voikin saada aivan toisen kannatuksen kuin tänään tai huomenna.

En ota tässä ketjussa laajemmin kantaa kriisinhallintayhteistyöhön esim. NATO:n tai mahdollisesti EU:n yhteistoimintajoukkojen kanssa - tai myöhempään liittymiseen toiseen tai kumpaankin organisaatioista (tosin EU:n joukot ovat tällä hetkellä lähellä paperitiikeriä), niiden käsittely veisi ketjua entisestään pois alkuperäisestä ideasta, johon tietty maanpuolustuskin nivoutuu mutta se ei ole sen ydinkysymys vaan muut kysymykset ovat tällöin etusijalla.

Asevelvollisuusarmeijasta luopumisesta käytävä keskustelu:

http://keskustelu.jatkoaika.com/showthread.php?t=25792

vlad.

 

[Hemingway]

En keksi ainuttakaan järkevää syytä, miksi ihmiset kannattaisi tarkoituksellisesti pakata pieneen tilaan, jolloin ongelmat lisääntyvät ja hinnat nousevat. Sellaiset keskukset kuin Rovaniemi, Kuopio ja Oulu vetävät väkeä satojen kilometrien säteeltä ja ne ovat monien näkökulmasta myös houkuttelevia. Pääakupunkiseudullakin asuu paljon porukkaa, joka haluaisi takaisin lähelle kotiseutuaan. Vaikka Etelä-Suomeen keskittyminen on nyt voimakasta, niin ei se mikään luonnonlaki ole. 70 vuoden päästä tilanne voi olla tyystin erilainen.

Wikipediasta lisää ajattelemisen aihetta:

"Suurille kaupunkikeskuksille on aina ollut tunnusomaista paitsi hyvinvointi ja vauraus myös sosiaaliongelmien yleisyys. Voidaan yleistää, että mitä suurempi kaupunki on, sitä yleisemmin siinä ilmenee myös pahoinvointia. Näin esimerkiksi Helsinki sijoittuu mitä todennäköisimmin pahoinvointivertailun kärkipäähän."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaupungit#V.C3.A4est.C3.B6nmuutos

 

[dana77]

Olennaisempaa kuitenkin tässä tarkastelussa on suhteellinen kustannustaso, eli se millainen huoltosuhde kunnassa on. Mitä enemmän palvelun käyttäjiä (esim. vanhukset) on suhteessa maksajiin (työssäkäyvät veronmaksajat) sitä kestämättömämmäksi tilanne muodostuu. Mitä pienempi kunta on, sitä nopeammin huoltosuhteessa voi tapahtua kestämätön keikaus, esim. jonkun tehtaan päättäessä siirtää toimintansa Aasiaan, jonka johdosta kunnan verotulot romahtavat ja palveluiden tarvitsijoita (työttömät, velkaantuneet kotitaloudet) puolestaan tulee roimasti lisää. Siksi pieni ei ole hyvästä.

Tässä nyt ollaan asian ytimessä. Minkätakia asiaa ei vain korjata kuntien rahoitus-mallia uudistamalla, miksi osa maata pitäisi jättää heitteille? Mitä väliä sen on että tietyn maatieteellisen alueen summa on miinusmerkkinen, toistan itseäni mutta samasta pussista ne loppupelissä menevät. Eihän firmassakaan palkanlaskenta osasto koskaan pääse plussalle, mutta asiaa pyritä ratkaisemaan niin että jokaiseen tuotanto-osastoon ripoteltaisiini oma, yksittäinen palkanlaskijansa.

Koska olemme nyt ymmärtäneet että sairaanhoito on taloudellisinta hoitaa tietyn kokoisissa yksiköissä pääkaupunkiseudun ulkopuolella, niin miksi emme pyrkisi rakentamaan terveyshuollon osaamiskeskuksia sopiviin paikkoihin? Yhdysvalloissa on mielestäni fiksusti muodostettu (tai muodostunut) eri alojen osaamiskeskukset eri paikkoihin, keskushallinto on Washingtonissa, talouskeskus New Yorkissa, Teknologiaa piilaaksossa, Atlantassa, Dallasissa jne. Näin syntyy synergia-etuja, mutta koitetaan välttää liian isojen eli tehottomien keskusten syntymistä (toki osa noista mainituista on "liian" isoja ja siksi tehottomia ja kalliita)

Muualla tehtävä työ veisi tottakai rahoja kyseiseen maahan, kuten teollisen toiminnan siirtäminenkin.
Kyseistä liian kallista työtä olisi myöskin vähemmän tarjolla Suomessa ihan samalla tavoin kuin on todettu ettei täällä kannata teettää teollista käsityötä. Mutta työtä jää paljon muutakin, ja pula on koko ajan kiihtyvä. Terveyssektorillakin jää vielä paljon sellaista työtä, jota todennäköisesti ei kannata ulkoistaa.

Firman ja valtion tilanne on eri, toisen kohdalla näkyy vain ensisijaiset vaikutukset, toisen kohdalla myös toissijaiset (tämä toki hieman karrikoidusti sanottuna). Niinkauan kun meillä on muuta kuin rakenteellista työttömyyttä ei mitään kannata ulkoistaa.

 

[dana77]

Olen joskus (no rehellisesti sanottuna melko useinkin) puhunut siitä että valtion pitäisi hajauttaa omaa hallintoaan pois pääkaupunkiseudulta ja isoista kaupungeista pienemmille paikkakunnille ja siten tarjottoja sinne töitä ja samalla helpotettava suurkaupunkien *) kiinteistö ja asuntopulaa, ylikansoitusta ja näinollen elinkustannusten nousua. Tätä on joskus vastustettu humaaneilla (lue: populistisilla) näkökulmilla eli ei noita nykyisiä työntekijöitä voida pakottaa muuttamaa yms. mutta tälläisessä mainiossa ketjussa jossa pohditaan kuntien alasajoa ei moiselle puunhalaus-hippi-toiminnalle ymmärrystä varmasti löydy.

*) tuo termi suurkaupunki on nyt pelkkää kevyttä vittuilua sillä suomessa sellaisia ei ole. Kuten konstaapeli Reinikainen aikoinaan sanoi; tämä on niin pieni maa ettei täällä isoja mokia edes mahdu tekemään.

 

[FourForty]

Vaikka Etelä-Suomeen keskittyminen on nyt voimakasta, niin ei se mikään luonnonlaki ole. 70 vuoden päästä tilanne voi olla tyystin erilainen.

Yksi mielenkiintoinen seikka syntyy ainakin ilmastonmuutoksesta. Olen kuullut arvailuja siitä, että maanviljelys muuttuu Suomessa vielä hyvinkin kannattavaksi jossain vaiheessa, ja tämähän johtaisi ainakin jossain määrin maaseudun asukasluvun nousuun. Tämä siksi, että Keski-Euroopan maaperä ei kestä loputtomiin sellaista tehoviljelyä, jota siellä viime ajat on harjoitettu, joten maanviljelyksellä ei siellä ole kaikin puolin ruusuiset tulevaisuudennäkymät. Ja jos samaan aikaan ilmasto on lämmennyt sen verran, että Suomeen on tullut keskieurooppalainen ilmasto (näinhän ennustetaan), on täällä silloin pidentynyt kasvukausi sekä luokkaa puhtaampi maaperä kuin Keski-Euroopassa. Eli melko otolliset edellytykset maanviljelylle.

Ehkä noin ei tapahdu, mutta ihan mahdolliselta tulevaisuudennäkymältä se ainakin näin ei-biologin korvaan kuulostaa.