Mainos

”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

  • 89 859
  • 834
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Miksi syrjäseudulla ei ole palveluita?
Koska siellä ei ole ihmisiä.
Miks siellä ei ole ihmisiä?
Koska siellä ei ole töitä.
Miksi siellä ei ole töitä?
Koska nykymaailmassa tuottavin tuotannontekijä on tietotyö, eikä sitä voi hajasijoittaa (kuten ennevanhaa valtionyhtiöiden toimintoja) ja se tietotyö tuottaa eniten yhteisöissä aka kaupungeissa...

Maaseudulle kuitenkin annetaan pelkkiä maataloustukia 2.6 Miljardia, mutta ne siis menee kaikki maa- ja metsätaloustuottajille. Nämä taas on vain n 10% maaseudulla ja syvällä maaseudulla asuvista.
JOS tuki olisi maaSeututuki maaTaloustuen sijaan, syntyisi erilaista yritystoimintaa ja elinvoimaa ja ennen kaikkea sitä pitovoimaa. Ja jos on pitovoimaa, sinne jää ihmisiä, eli sinne jää myös palveluja.

..maaSeutu tukeen ei vaan päästä, koska maaTaloustuella on tiukat puolustajansa.
Toki huoltovarmuustekijät huomioon ottane aika luonnollista, mutta kyllähän Kepun politiikan keskittyminen pelkkiin maa- ja metsätaloustuottajien etuun ajaa maaseutua yhä tyhjemmäksi. Näiden tuotantoalajoen työvoimatarve on automatisoitiin myötä vähenemässä entistä vähemmäksi (saati mitä se on ollu vaikka 50 vuotta sitten).

Jos syrjäseutuja halutaan pitää elinvoimaisena.. jolle ei enää vanhaa tarvetta turvallisuuspoliittisesti sinänsä ole.. mobilisaatio on sen verran menny etiäppäin, ettei joka puun takana tartte valmiina olla miästä kivääri kädessä… tulisi tukea sitä yleistä toimintaa, ei niitä viljelijöitä ja metsänomistajia only. Isojako aiheutti kylärakenteen rikkoitumisen, joten jotenkin se tarttis saada uudelleen käyntiin ja tehdä tiiviitä pieniä kyläkeskittymiä, jossa jopa ne viljelijätkin asuis… syntyis paikkoja, joissa mys tietotyöllä o lisi tuottavuutta (yhteisöjä ja kohtaamisia)..
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hesarin tilaajille mielenkiintoinen artikkeli asuntomarkkinoiden kahtiajaosta, mikä nyt ei varsinainen uutinen ole aikoihin ollut.

Koronaviruspandemian aikana ja etätöiden tultua osaltaan jäädäkseen, moni kaiketi toivoi Suomen maaseudun kokevan renesanssin, mutta näyttää siltä, että syrjäseutujen tyhjeminen tulee jatkumaan ja harvaan asuttu Lappi ja Kainuu tulevat enemmän tai vähemmän levittäytymään etelämmäksi ja etelämmäksi.
 

Stratman

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hesarin tilaajille mielenkiintoinen artikkeli asuntomarkkinoiden kahtiajaosta, mikä nyt ei varsinainen uutinen ole aikoihin ollut.

Koronaviruspandemian aikana ja etätöiden tultua osaltaan jäädäkseen, moni kaiketi toivoi Suomen maaseudun kokevan renesanssin, mutta näyttää siltä, että syrjäseutujen tyhjeminen tulee jatkumaan ja harvaan asuttu Lappi ja Kainuu tulevat enemmän tai vähemmän levittäytymään etelämmäksi ja etelämmäksi.

Onhan se tavallaan surullista, että maaseutu tyhjenee, mutta sen asuttaminen käy meille pitkässä juoksussa liian kalliiksi. Maahanmuuttajiakin on yritetty sijoittaa haja-asutusalueille, mutta hekin muuttavat sieltä kasvukeskuksiin heti kun pystyvät. Tämä alkaa olemaan pelattu peli.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Onhan se tavallaan surullista, että maaseutu tyhjenee, mutta sen asuttaminen käy meille pitkässä juoksussa liian kalliiksi. Maahanmuuttajiakin on yritetty sijoittaa haja-asutusalueille, mutta hekin muuttavat sieltä kasvukeskuksiin heti kun pystyvät. Tämä alkaa olemaan pelattu peli.
Vaikka varmasti maalla asumisessa puolensa on myös ja etätyö mahdollistaa yhä useammalle työnteon periaatteessa missä tahansa, minne internet ulottuu, loppujen lopuksi, kuinka moni kaupungissa varttunut on valmis lähtemään alueelle, missä juuri ruokakauppaa, huoltoasemaa ja apteekkia merkittävämpiä palveluita ei löydy kirkonkylältäkään? Lasten koulumatka on pitkä, heidän harrastusmahdollisuudet vähäiset jne.

Mikko Kärnän kipparoima Rautavaara lienee jonkinmoinen tyyppiesimerkki syrjäisemmän maaseudun tilanteesta. Kunnan väkiluku on kolmessa vuosikymmenessä käytännössä puolittunut.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Vaikea nähdä tätä minään ihmeellisenä tragediana - lähinnä Maalaisliiton ja Suomen Keskustan sodanjälkeinen suhteeton valta-asema on pitänyt syrjäisimpiä seutuja väkisin asutettuina, mistä nyt maksamme isoakin hintaa. On aika itsestäänselvää, miksi nykyajan yhteiskunnassa väestö urbanisoituu ja keskittyy, emmekä ole mikään Norja joka voi jakaa öljyvarojaan joka niemeen, notkoon ja vuononpohjaan. Turvallisuuspoliittisia argumentteja on myöskin vaikea pitää erityisen olennaisina - miten hyödymme siitä, että meillä on väestöä ja siviili-infraa vihollisen toiminnalle haavoittuvaisilla alueilla, kai siellä puolustusta voi pitää yllä vaikka se kuntakeskus olisikin ikääntynyt ja taantunut?
 

benicio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Paska talo paskalla tontilla on arvotonta paskaa, ei kai se muuksi muutu, vaikka kasvukeskuksessa tai sen liepeillä samanlaisesta paskasta joku on sijainnin takia valmis maksamaankin.

OIkeasti syrjäseuduilla eli harvaan asutulla maaseudulla kaukana isoista kaupungeista (ts karkeasti ent. työssäkäyntialueiden ulkopuolella) asuu varsin vähän suomalaisia ja heistä merkittävä osa työllistynee juuri siihen sijaintiin liittyvässä elinkeinossa (maa- ja metsätalous, matkailu jne), en näe että nämä ihmiset tai heille tuotettavat palvelut olisivat Suomen kestävyysvajeen kuolemankysymys, vaikka verovaroin heitä tuettaisiinkin enemmän kuin jotain toista osaa väestöstä. Tai siis näitä kustannuksia pitäisi lyödä tiskiin, muuten kyse on vähän olkiukosta. Sitten voitaisiin lähteä arvioimaan eri toimenpiteiden vaikutuksia sieltä kyläkoulun sulkemisesta (no ei niitä enää ole) tai terveyskeskuksen lakkauttamisesta, infran rullalle keräämisen kautta aina alueluovutuksiin asti.
 

rpeez

Jäsen
Turvallisuuspoliittisia argumentteja on myöskin vaikea pitää erityisen olennaisina - miten hyödymme siitä, että meillä on väestöä ja siviili-infraa vihollisen toiminnalle haavoittuvaisilla alueilla, kai siellä puolustusta voi pitää yllä vaikka se kuntakeskus olisikin ikääntynyt ja taantunut?
Tätä samaa olen aika ajoin ihmetellyt.

Koska kehitys on mikä on, noille seuduille voitaisiin kehittää vielä laajamittaisempi turismi. Maailman metropolien ihmisille jotka hukkuu saasteisin, meluun ja toisiin ihmisiin olisi rauhoittavaa päästä viikoksi puhtaaseen ilmaan kauniin järven rannalle kuuntelemaan luonnon ääntä. Toki lähistölle joku palvelukeskus ja eikä mitään ulkohuusseja saa olla missään.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

Everton

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Turvallisuuspoliittisia argumentteja on myöskin vaikea pitää erityisen olennaisina - miten hyödymme siitä, että meillä on väestöä ja siviili-infraa vihollisen toiminnalle haavoittuvaisilla alueilla, kai siellä puolustusta voi pitää yllä vaikka se kuntakeskus olisikin ikääntynyt ja taantunut?

Tämä on kaiketi vähän kaksipiippuinen asia.

Hyödyiksi on käsittääkseni listattu seuraavia asioita:
- siviilit toimivat myös normaalitilanteessa lisäsilminä ja -korvina viranomaisille, esimerkiksi rajavartijat ja rajavyöhykkeellä asuvat tekevät käsittääkseni säännöllistä yhteistyötä
- jos "joku" vieras valtio hyökkäisi ja valtaisi aution alueen, niin se ei olisi ulkomaailmankaan kannalta niin iso juttu kuin siviilien kimppuun hyökkääminen
- puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa on paikallisia ihmisiä, jotka tuntevat maaston luontaisesti
- se, että itäraja on asuttu uskotaan lisäävän puolustustahtoa myös muualla Suomessa. On se sitten psykologinen asia tai ihan konkreettinen (monella voi olla jotain siteitä tai sukua alueella)

Haitat:
- ainakin se, että puolustussotiminenkin olisi helpompaa jos ei tarvitse varoa omia siviilejä
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
loppujen lopuksi, kuinka moni kaupungissa varttunut on valmis lähtemään alueelle, missä juuri ruokakauppaa, huoltoasemaa ja apteekkia merkittävämpiä palveluita ei löydy kirkonkylältäkään?
Varmaan aina monikin- pakon edessä- jos yhteiskunta lopettaisi miljardien syytämisen asumistukiin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Turvallisuuspoliittisia argumentteja on myöskin vaikea pitää erityisen olennaisina - miten hyödymme siitä, että meillä on väestöä ja siviili-infraa vihollisen toiminnalle haavoittuvaisilla alueilla, kai siellä puolustusta voi pitää yllä vaikka se kuntakeskus olisikin ikääntynyt ja taantunut?

Osin tätä käsitellään puolustusvoimien yhteydessä, mutta tiiviisti sanoen kyse on kokonaisturvallisuudesta. Siihen kuuluu sotilallisen kyvyn lisäksi myös ilmastonmuutos, luontokato, tuotanto ketjuineen, logistiikka, huoltovarmuus, infra, terveydenhoito, koulutus jne.

Yksi pointti tutkimuspohjaisesti on se, että jos asukkaat eivät kiinnity valtioon, ongelmia tulee. Puhutaan myös alueellisesta ja sosiaalisesta koheesiosta. Toinen pointti on vihreän muutoksen yhdistäminen talouteen. Kolmas pointti on Suomen tavoite puolustaa koko aluettaan.

Neljäs pointti on myös sotilaallinen. Ruotsille ja Norjalle on tärkeää, että Suomi kykenee pysäyttämään Venäjän sen hyökätessä länteen mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tähän asti on lähdetty siitä, että itäisen, koillsen ja pohjoisen Suomen pitäminen asuttuna +alueiden tiestön ja rautateiden olennainen kehittäminen länteen parantaa Suomen puolustusmahdollisuuksia.

Myös EU on NATO:n lisäksi kiinnostunut Suomen itärajaseudun ja itäisen sekä pohjoisen Suomen pitämisestä asuttuna. EU on pyrkinyt tukemaan ns. rajaseutuasumista useista eri syistä.

Suomen Kuvalehdessä sivuttiin tätä aihetta vähän aikaa sitten ja osa tekstistä perustuu siihen. Loput erilaisiin muiden ja omiin pohdintoihin aiheesta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Osin tätä käsitellään puolustusvoimien yhteydessä, mutta tiiviisti sanoen kyse on kokonaisturvallisuudesta. Siihen kuuluu sotilallisen kyvyn lisäksi myös ilmastonmuutos, luontokato, tuotanto ketjuineen, logistiikka, huoltovarmuus, infra, terveydenhoito, koulutus jne.

Yksi pointti tutkimuspohjaisesti on se, että jos asukkaat eivät kiinnity valtioon, ongelmia tulee. Puhutaan myös alueellisesta ja sosiaalisesta koheesiosta. Toinen pointti on vihreän muutoksen yhdistäminen talouteen. Kolmas pointti on Suomen tavoite puolustaa koko aluettaan.
Kuten sanottu niin minun on hieman vaikea havainnoida missä aluepolitiikka päättyy ja turvallisuuspolitiikka alkaa. Luontokadon luulisi sitten peräti helpottuvan vähemmistä asukkaista, mutta tiedä häntä. Tässä Keskustan Suomessa on aina perinteisesti löytynyt noin kuusitoistatuhatta hyvää ja luovaa syytä siihen, miksi susiraja pitää subventoimalla pitää elinvoimaisena, kun se itse ei siihen pysy.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kuten sanottu niin minun on hieman vaikea havainnoida missä aluepolitiikka päättyy ja turvallisuuspolitiikka alkaa. Luontokadon luulisi sitten peräti helpottuvan vähemmistä asukkaista, mutta tiedä häntä. Tässä Keskustan Suomessa on aina perinteisesti löytynyt noin kuusitoistatuhatta hyvää ja luovaa syytä siihen, miksi susiraja pitää subventoimalla pitää elinvoimaisena, kun se itse ei siihen pysy.

Eiköhän tässä lähivuosina saada tutkittua tietoa siitä, miten Suomen turvallisuuspolitiikkaa voidaan yhdistää alue-, yritys-, infra-, ilmasto- ja moneen muuhun politiikkaan. Ilmastotoimilla ja luontokadon pienentämisellä on ymmärtääkseni oma merkityksensä jatkossa.

Fakta lienee silloinkin se, että Suomi puolustaa 100 % Suomen aluetta. Ja vaikka puolustussodan strategia meillä on vanhastaan vihollisen päästäminen osin sisään ja tuhoaminen valituissa paikoissa, joudutaan pohtimaan kenties tätäkin uudelleen. Jos ja kun valitaan 100 % Suomen alueen puolustaminen, tie- ja ratainfraan on tehtävä isoja ja kalliita muutoksia. Sitä kannattaa hyödyntää yritysten ja ihmistenkin. Nyt ollaan siinä tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäykseen on aloitettu aiempaa konkreettisempi valmistautuminen jo pari vuotta sitten.

Huoltovarmuuden, yritysten ja ihmistenkin osalta iso kysymys on, miten ratkaistaan ennen ja Venäjän mahdollisen hyökkäyksen aikana ja sen jälkeen kuljetusten turvaaminen. Jos esimerkiksi päädytään rakentamaan länsimittojen rataa Ruotsiin ja Norjaan asti, rataa voidaan hyödyntää yritysten vientiin lähtevässä tuotannossa ja yritykset - ja ihmiset - sijoittuvat logistisesti oikeisiin paikkoihin.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Fakta lienee silloinkin se, että Suomi puolustaaa 100 % Suomen aluetta. Ja vaikka puolustussodan strategia meillä on vanhastaan vihollisen päästäminen osin sisään ja tuhoaminen valituissa paikoissa, joudutaan pohtimaan kenties tätäkin uudelleen.
Siis Suomussalmea ei puolusteta, jos siellä ei ole elinvoimaista kuntakeskusta? Tai ei voi puolustaa? Lähinnä voisi kuvitella, että mitä vähemmän siviileitä jaloissa ja huollettavina ja evakuoitavina niin sitä helpompaa homma olisi...

Anyways, minun turhautumiseni juontaa tähän pitkään historiaamme itsenäisyyden ajan asutus- ja maaseutupolitiikkaa. Et varmaan ole ehtinyt kauheasti perehtyä tähän aihepiiriin, mutta etenkin sodanjälkeisinä vuosikymmeninä - ja osin jo ennenkin sitä - Maalaisliitto/Keskustan suhteeton (ulkopolitiikan avulla pönkitetty) vaikutusvalta joka käänteessä sitkeästi ja irrationaalisesti vastusti aseveliakselin suosimaa modernia urbanisaatio- ja teollistamislinjaa.

Tästä maksettiin katkera hinta jo 60- ja 70-lukujen vaihteen Ruotsin siirtolaisuutena, kun susirajan pientilat eivät mitenkään enää kannattaneet, eivätkä kasvukeskukset pystyneet imemään kaikkea ylijäämäväestöä. Sinäkin ehkä SKDL:n mukana olet ollut tähän pieneltä osaltasi vaikuttamassa... Täysin vältettävissä ollut väestötappio, jota ilman olisimme nytkin merkittävästi paremmassa tilanteessa. Niin ehkäpä varmaan ymmärrät skeptisyyteni näiden uusien hyvien syiden suhteen tässä nykyisessä kassakriisissämme.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Siis Suomussalmea ei puolusteta, jos siellä ei ole elinvoimaista kuntakeskusta? Tai ei voi puolustaa? Lähinnä voisi kuvitella, että mitä vähemmän siviileitä jaloissa ja huollettavina niin sitä helpompaa homma olisi...

Tuskinpa näin voi viestiäni tulkita? Jos vähän preppaan mistä on kyse, se taisi olla tästä:

"Huoltovarmuuden, yritysten ja ihmistenkin osalta iso kysymys on, miten ratkaistaan ennen ja Venäjän mahdollisen hyökkäyksen aikana ja sen jälkeen kuljetusten turvaaminen. Jos esimerkiksi päädytään rakentamaan länsimittojen rataa Ruotsiin ja Norjaan asti, rataa voidaan hyödyntää yritysten vientiin lähtevässä tuotannossa ja yritykset - ja ihmiset - sijoittuvat logistisesti oikeisiin paikkoihin."

En tiedä seuraatko Suomen tilannetta niin paljon, että tiedät ettei Suomessa ole jokainen kolkka asuttu? En usko, että sellaiseen tullaan jatkossakaan pyrkimään. Me emme asuta koko Suomea. Sen sijaan voisi olettaa, että valitaan tietyt alueet, jotka ovat strategisesti tärkeitä ja lähdetään kehittämään niitä sekä sotilaallisesta että yritysten ja ihmisten näkökulmasta.

Kyse on investoinneista mm. infraan. Siltoihin ja teihin. Ratoihin. Ei niitä kannata tehdä käyttämättömiksi normaalina aikana vaan toimia niin, että yritykset, vienti jne voivat niitä hyödyntää vaikkapa Pohjois-Norjan satamiin. Suomi tuottaa jatkossa yhä enemmän koko EU:n tarvitsemia raaka-aineita ja mineraaleja.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tuskinpa näin voi viestiäni tulkita? Jos vähän preppaan mistä on kyse, se taisi olla tästä:
Hmm, en tosiaan tajua, mistä ihan tarkalleen olet eri mieltä. (Apropos, oletko ehkä koskaan opiskellut Sirola-opistossa - retorinen notkeutesi on hämmentävällä tasolla, tämä siis puhtaasti kehuna!) Meidän on pakko ja rationaalista keskittää palveluverkostoamme kun väestömme ikääntyy ja maaseudun syrjäisimmät osat hiljalleen tyhjentyvät - vai haluatko tosiaan jotain valtion turvallisuuspoliittisesti perusteltua interventiota Suomussalmen, Kuhmon ja Sallan (jne) pitämiseksi asuttuina esim nykytasolla? Paljonko olet valmis maksamaan tästä ja menevätkö varat suoraan puolustusbudjetista?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Hmm, en tosiaan tajua, mistä ihan tarkalleen olet eri mieltä.

Niin, olisiko tuo niin, että oletkin samaa mieltä kun vastasit tekstiini?

Äkkiseltään tulee mieleen yksi asia. Ehkä et ymmärrä itäisen Suomen merkitystä asumisen osalta. Tilanne on sellainen, että siellä on paljon EU:lle tärkeitä ja/tai strategisia ja kriittisiä raaka-aineita. Sokli, Terrafame, Hietaharju, Siilinjärvi jne.

Minusta meidän kannattaa rakentaa muutakin kuin parakkeja asumiseen. Tämä liittyen ihmettelyysi, onko tosiaan valtion turvallisuuspoliittisesti perusteltua interventiota Suomussalmen, Kuhmon ja Sallan (jne) pitämiseksi asuttuina esim nykytasolla?

Mikä on asutuksen taso, eiköhän sitä pohdita yksityiskohtaisesti kun näitä suunnitellaan tarkemmin lähivuosina.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Minusta meidän kannattaa rakentaa muutakin kuin parakkeja asumiseen. Tämä liittyen ihmettelyysi, onko tosiaan valtion turvallisuuspoliittisesti perusteltua interventiota Suomussalmen, Kuhmon ja Sallan (jne) pitämiseksi asuttuina esim nykytasolla?

Mikä on asutuksen taso, eiköhän sitä pohdita yksityiskohtaisesti kun näitä suunnitellaan tarkemmin lähivuosina.
Hmm, tässä suhteessa olet sentään pysynyt uskollisena poliittisille juurillesi: olet pysynyt maalaisliittolaisen aluepolitiikan ja valtiojohtoisen asumispolitiikan kannattajana. Minusta noin vakavasti puhen emme vain voi pakolla pysäyttää näitä urbanisaation ja palveluverkoston keskittämisen perustrendejä tässä demografisessa ja taloudellisessa tilanteessamme. Armeijaan ja puolustukseen tulee todellakin panostaa ja jo toissapäivänä, mutta luulenpa että puolustus tulee toimeen myös muuttotappioista huolimatta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Hmm, tässä suhteessa olet sentään pysynyt uskollisena poliittisille juurillesi: olet pysynyt maalaisliittolaisen aluepolitiikan ja valtiojohtoisen asumispolitiikan kannattajana. Minusta noin vakavasti puhen emme vain voi pakolla pysäyttää näitä urbanisaation ja palveluverkoston keskittämisen perustrendejä tässä demografisessa ja taloudellisessa tilanteessamme. Armeijaan ja puolustukseen tulee todellakin panostaa ja jo toissapäivänä, mutta luulenpa että puolustus tulee toimeen myös muuttotappioista huolimatta.

Päädymme siis siihen, että olemme eri mieltä. Minä kannatan järkevällä tavalla asutuksen, yritystelämän, erityisesti strategisen tuotannon ja puolustusvoimien koheesiota myös ruuhka-Suomen ulkopuolella. Sinä et halua pysäyttää ihmisten pakoa maalta kaupunkeihin ja käytännössä ihmisten keskittymistä 1-2 suureen kaupunkialueeseen Suomessa. Tämä johtaa melkoiseen tuhoon.

Itse olen eri linjalla. Soininvaaralaisena (monta kertaa, ei aina) näen paremman ratkaisun olevan 10-20 kehittyvää kaupunkialuetta eri puolilla Suomessa. Tämä sopii hyvin myös koheesion voimistamiseksi.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Mielestäni on selvää, ettei missään nimessä voida kerätä liikaa munia samaan koriin. Tämä on yksi avain asia ylisukupolvisen jatkuvuuden turvaamisessa. On selvää, että nyt valtiontalouden leikkausten aikana keskittäminen saa vauhtia. Se tekee yhteiskunnasta äärimmäisen haavoittuvan. Jo nyt joku emp-pommi Helsingissä halvaannuttaisi koko maan. Ehkä puolustushallinto pystyisi jollakin tavalla jatkamaan, mutta siviiliyhteiskunta menisi sekaisin. Sama vaikutus olisi jollakin koronaa astetta vakavammalla epidemialla.

Näkisin, että seuraavien hallitusten on ensinnäkin hajautettava hallintoa. Toiseksi on keksittävä keinoja mahdollistaa riittävä asukastiheys pitkällä itärajalla. Nämä ovat Suomen kohtalon kysymyksiä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Näkisin, että seuraavien hallitusten on ensinnäkin hajautettava hallintoa. Toiseksi on keksittävä keinoja mahdollistaa riittävä asukastiheys pitkällä itärajalla. Nämä ovat Suomen kohtalon kysymyksiä.
Niinpä. Voisitte ehkä yhdessä @Cobol :in (ja muiden halukkaiden) kanssa ideoida tähän ketjuun konkreettisia kehitysehdotuksia? Mieluiten tietysti jonkinlaisin hinta-arvioin.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sinä et halua pysäyttää ihmisten pakoa maalta kaupunkeihin ja käytännössä ihmisten keskittymistä 1-2 suureen kaupunkialueeseen Suomessa. Tämä johtaa melkoiseen tuhoon.
Hmm, Helsinkiin ja Turkuun? Helsinkiin ja Espooseen? Anyways, olen tosiaan liberaali, vaikkakin sosiaali-liberaali, edistypuoluelainen, enkä siis näe että kalliilla valtiollisella interventiolla olisi rationaalista pitää Salla (jne) elinvoimaisena, ellei se noin suurin piirtein pysty itse pysymään. Siis juurikin tässä nykyisessä demografisessa ja taloudellisessa kriisissämme. Olisi muuten mukava saada tietää, kuinka paljon olet valmis panostamaan verorahoja tähän perus-keskustalaiseen ideaaliin? Puhutaanko yksittäisistä vai kymmenistä miljardeista?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Hmm, Helsinkiin ja Turkuun? Helsinkiin ja Espooseen? Anyways, olen tosiaan liberaali, vaikkakin sosiaali-liberaali, edistypuoluelainen, enkä siis näe että kalliilla valtiollisella interventiolla olisi rationaalista pitää Salla (jne) elinvoimaisena, ellei se noin suurin piirtein pysty itse pysymään. Siis juurikin tässä nykyisessä demografisessa ja taloudellisessa kriisissämme. Olisi muuten mukava saada tietää, kuinka paljon olet valmis panostamaan verorahoja tähän perus-keskustalaiseen ideaaliin? Puhutaanko yksittäisistä vai kymmenistä miljardeista?

Sinulla on siis oikeasti käsitys, että linjaamasi Suomen alasajo on jollain tavalla tuottava ratkaisu? Jaa-a, en olisi uskonut. Oletko miettinyt kuinka nopeasti haluat suomalaiset 1-2 kaupunkiin?

Aiemmista viesteistäni voi nähdä oman näkemykseni. 10-20 kaupunkikeskusta eri puolille maata. Selvitysten ja päätösten perusteella mahdollistetaan koheesio. Sitä ei voi oikein muuten tehdä. Maltat odotella, asia on valtion toimesta työn alla.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Paljon muuttui myös kun Suomesta tuli NATO:n jäsen + Kiinasta lähdettiin USA:ssa ja Euroopassa pyrkimään osin irti mm. strategisissa raaka-aineissa. Suomella on kenties yksi historiamme parhaita paikkoja luoda teollisuutta ja yrityksiä vihreän energian ja strategisten raaka-aineiden ympärille. Ne eivät suinkaan sulje toisiaan pois.

Olisi toivottavaa, että saisimme muodostettua yhteisen strategian Suomen kehittämiseksi hallituksen ja eduskunnan voimasuhteista riippumatta. NATO:n jäsenenä Suomen kansainvälistyminen edistyy aiempaa paremmin ja sama pätee pitkälti vientiin muutenkin kuin vain puolustusteollisuudessa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sinulla on siis oikeasti käsitys, että linjaamasi Suomen alasajo on jollain tavalla tuottava ratkaisu? Jaa-a, en olisi uskonut. Oletko miettinyt kuinka nopeasti haluat suomalaiset 1-2 kaupunkiin?
Jep, siis joka päivä ja joka ikinen yö.

Ei vaan, siis Ilomantsi voi menettää elinvoimansa tässä maassa, Kuhmo voi, Suomussalmi voi, Rantasalmi voi. Se nyt vaan menee niin. Joensuu säilyy, Kajaani säilyy, Lappeenranta ja Imatra säilyvät, Mikkeli säilyy. Ei se, että Suomussalmella menee huonosti tarkoita mitenkään sitä, että kaikki Suomen väestö pakenee Helsinkiin ja Hankoniemelle - ainoastaan ehkä tietyssä Sirola-opistomaisessa retoriikassa voi notkeasti esittää tuon siksi ainoaksi vaihtoehdoksi miljoonien syytämiselle Sallaan (jne).

En siis tältä osin puuttuisi merkittävästi markkinatalouden toimintaan ja ihmisten vapauteen etsiä elantoaan sieltä mistä sitä löytävät. En subventoisi huomattavasti (toki ehkä pakosta hieman) alueita, jotka eivät pärjää vaan luottaisin siihen, että tässä suhteessa talouden on parasta antaa toimia luontaiseen tapaansa. Enkä muuten ihan kauheasti ole tässä kuullut sinulta konkreettisia ehdotuksia, että mitä nyt tulisi tehdä toisin ja millä hinnalla? Tällä hetkellä meidän väestömme ikääntyy ja meidän syrjäseutumme autioituvat.

Eli mitä tulisi sinun mielestäsi konkreettisesti tehdä tämän nykyisen kehityksen estämiseksi ja millä konkreettisella hinnalla? Sanat ovat halpoja, suorastaan ilmaisia.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mitä tulee elämysmatkailun potentiaaliin "skutsissa", on syytä muistaa, että valtaenemmistö maksukykyisistä ulkomaalaisista turisteista arvostanee sitä, että matkakohteensa on enintään tunnin, puolentoista matkan päässä lentokentältä ja hiljaista, metsä ja järvimaisemaa Suomella on kyllä tarjota Lapin kohteiden lisäksi yllin kyllin myös ihan kasvukeskusten välittömässä läheisyydessä.

"Koko Suomi asuttuna"-sanonta lienee yhtä lailla tulkinnanvarainen asia. Suomi on läpi historiansa ollut harvaan asuttu maa ja esim. paikkatietoikkunan karttadatasta pystyy huomaamaan, että ympäri maata löytyy laajoja täysin asumattomia alueita ja niiden koko kasvaa vuosi vuodelta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös