”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

[dana77]

Taasko tätä samaa paskaa joka on moneen kertaan ammuttu alas. Kyse kun ei ole mistään pelkästä työttömyyssasteesta, sillä jos asuu jossain hevon kuusessa jossa ei ole työpaikkoja, niin turhaa siinä on työttömänä vuosia roikkua vaan sitten aletaan kotiäidiksi tms. Erot tulevat työllisyysasteessa. Siinä missä ne elättisuomessa ovat 50-65% niin isoissa kaupungeissa ja niiden työssäkäyntialueilla 70-80%+

Työllisten määrässä valtavia eroja Suomessa – katso kuinka omalla kunnallasi menee

Asiantuntija kertoo, mistä työllisyyden valtavat alueelliset erot johtuvat.

www.is.fi

Mutta ei. Tämä vaietaan kuolleeksi ja parin kuukauden päästä kerrotaan miten työttömyys on samalla tasolla,

 

[El Gordo]

Taasko tätä samaa paskaa joka on moneen kertaan ammuttu alas. Kyse kun ei ole mistään pelkästä työllisyysasteesta, sillä jos asuu jossain hevon kuusessa jossa ei ole työpaikkoja, niin turhaa siinä on työttömänä vuosia roikkua vaan sitten aletaan kotiäidiksi tms. Erot tulevat työllisyysasteessa. Siinä missä ne elättisuomessa ovat 50-65% niin isoissa kaupungeissa ja niiden työssäkäyntialueilla 70-80%+

Työllisten määrässä valtavia eroja Suomessa – katso kuinka omalla kunnallasi menee

Asiantuntija kertoo, mistä työllisyyden valtavat alueelliset erot johtuvat.

www.is.fi

Mutta ei. Tämä vaietaan kuolleeksi ja parin kuukauden päästä kerrotaan miten työttömyys on samalla tasolla,

Mitäs mä en nyt ymmärtänyt, kyse ei ole mistään työllisyysasteesta, mutta erot tulevat työllisyysasteesta. No kuitenkin, tuon linkin tilaston perusteella "elätti-Suomessa" elää 430 000 suomalaista. Jos raja on tuo 65 % työllisyysaste.

Jotkut kaupungit, jotka itse miellän aika isoiksi, on vaarassa muuttua osaksi elätti-Suomea. Tampere, Turku, Oulu kaikki noin 66-prosenttisia.

 

[dana77]

Mitäs mä en nyt ymmärtänyt, kyse ei ole mistään työllisyysasteesta, mutta erot tulevat työllisyysasteesta. No kuitenkin, tuon linkin tilaston perusteella "elätti-Suomessa" elää 430 000 suomalaista. Jos raja on tuo 65 % työllisyysaste.

Jotkut kaupungit, jotka itse miellän aika isoiksi, on vaarassa muuttua osaksi elätti-Suomea. Tampere, Turku, Oulu kaikki noin 66-prosenttisia.

No typohan siinä oli minkä korjasin ja jonka osa olikin reaktioista päätellyt.

En tiedä mikä syy on että miksi Turun ja Tampereen ytimissä on työllisyysasteet niin keskinkertaiset (opiskelijoita enempi?), mutta kuten jo sanoin että kun tarkastellaan työssäkäyntialueita (Nokiat, Ylöjärvet Ja sama Turun ympäryskuntien osalta), niin kyllähän nuo kannattelevat seutua.

 

[opelix]

Suomen eteläreunalle on syntynyt paperinpyörittäjien kylä, jossa ei ole juuri mitään omaa – juomavesikin tuodaan muualta

Paperinpyörittäjien kylässä ei ole vientiteollisuuden tuotantolaitoksia, mutta niiden pääkonttorit sijaitsevat kylän alueella ja rahavirrat kirjautuvat kylän lukuihin. Siitä syntyy harha, että kylä elättäisi koko maata, kirjoittaa yrittäjä Mikko Kurtti.

www.kauppalehti.fi

Nyt on painavaa asiaa varsinkin niille jotka pitävät muuta maata pk-seudun elättinä.

Eipä olekaan välttämättä niin mutta onhan tämäkin kärjistys. Puolin ja toisin voisi vetää happea. Niin kauan näistä muistutellaan kun valtionosuuksista Helsingin pormestarit mussuttavat.

 

[benicio]

Nyt on painavaa asiaa varsinkin niille jotka pitävät muuta maata pk-seudun elättinä.

Siinä oli mies ja mielipide. Odotin että mainitaanko ollenkaan, että jo nyt suurin osa Suomen kaikista työttömistä on tuolla paperinpyörittäjien kylässä, mutta ei tainnut olla siitä mainintaa.
Vastakkainasettelun aika ei ilmeisesti ole ohi.

 

[PataJaska]

No niin, nyt jysähti oikein statementien statement :D se on hyvä, että näillä ajatushautomoilla riittää puuhaa. Ehkä mainioin yksittäinen heitto tuossa on se, että Keski-Suomen osavaltion nimeksi tulisi Untamola :D

Ei sillä, olen joskus itsekin ihan omaksi huviksi miettinyt, että sopisiko liittovaltio malli myös meille. Ei tulisi monien kammoama EU-liittovaltio, vaan tulisikin United States of Finland! Tottahan on, että etenkin Pohjoismaissa yhteiskuntarakenne on aina perustunut nimenomaan vahvaan valtioon, joten olisihan tämä todella vieras malli. Mutta olen itse kuitenkin sitten tullut siihen tulokseen, että Suomi on etenkin väkimäärältään liian pieni maa tällaiseen hallintomalliin. Osavaltiot olisivat todella eriarvoisessa asemassa kilpailemaan asukkaista esimerkiksi verotuksella, koska väestöpohja saati sitten esimerkiksi väestön ikärakenne olisi eri osavaltioissa niin erilainen. Mutta saahan sitä heitellä..

EVA tekisi Suomesta liittovaltion – katso karttakuva Suomen yhdysvalloista

 

[nummenkallio]

No niin, nyt jysähti oikein statementien statement :D se on hyvä, että näillä ajatushautomoilla riittää puuhaa. Ehkä mainioin yksittäinen heitto tuossa on se, että Keski-Suomen osavaltion nimeksi tulisi Untamola :D
...
EVA tekisi Suomesta liittovaltion – katso karttakuva Suomen yhdysvalloista

Ja kun noita osavaltioiden rajoja katsoo, niin jotkut ovat ihan hatusta vedettyjä. Uusi Karjala käsittää näköjään Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan, ja noista ei kyllä kulttuurisesti yhtenäistä aluetta saa millään. Päijät-Häme on Hämettä, Kymenlaakso on ihan Uudessamaassa kiinni, ja Etelä-Karjala on taas jo itäistä Suomea, joka on henkisesti lähempänä Etelä-Savoa ja Pohjois-Karjalaa kuin noita läntisiä naapureitaan. Mutta eipä tämä ole ensimmäinen karttaharjoitus, jossa noita runnotaan väkisin yhteen. Ja yhtä varmaa on sekin, että tämäkin karttaharjoitus unohdetaan nopeasti.

 

[heavy]

Tässä yksi tapa kuinka estetään maaseudun kehitystä....

Maaseudulla pimeä työ vie leivän rehellisen suusta

www.soininvaara.fi

 

[Barnes]

Tässä yksi tapa kuinka estetään maaseudun kehitystä....

Maaseudulla pimeä työ vie leivän rehellisen suusta

www.soininvaara.fi

Onko pimeä työ erityisesti juuri maaseudun juttu? Kuulostaa aika raflaavalta väitteeltä... Veikkaan että luontovisalla maksavia tai "kuittikonetta korjaavia" yrittäjiä kyllä löytyy ympäri maata.

Tietysti Osmon pointti on järkevä, mutta hieman fiksumminkin sen voisi esittää.

 

[heavy]

Onko pimeä työ erityisesti juuri maaseudun juttu? Kuulostaa aika raflaavalta väitteeltä... Veikkaan että luontovisalla maksavia tai "kuittikonetta korjaavia" yrittäjiä kyllä löytyy ympäri maata.

Tietysti Osmon pointti on järkevä, mutta hieman fiksumminkin sen voisi esittää.

Osmo twiittasi myös linkin MT:n muutaman vuoden takaiseen juttuun:

Yrittäjä: Kuititon kauppa rehottaa maalla – kaupunkilaiset teettävät "hommia" eikä oikeita töitä

”Karhinen saisi helposti kasaan 250 miljoonaa ja maatilat lisää toimeentuloa, jos työt tehtäisiin rehellisesti.”

www.maaseuduntulevaisuus.fi

 

[Barnes]

Osmo twiittasi myös linkin MT:n muutaman vuoden takaiseen juttuun:

Yrittäjä: Kuititon kauppa rehottaa maalla – kaupunkilaiset teettävät "hommia" eikä oikeita töitä

”Karhinen saisi helposti kasaan 250 miljoonaa ja maatilat lisää toimeentuloa, jos työt tehtäisiin rehellisesti.”

www.maaseuduntulevaisuus.fi

Ja tuokin perustuu yhden, ilmeisesti maatalousyrittäjän, varsin hurjaan tulkintaan, että jokaiselle maajussille löytyisi jokin yleismiehen homma. Itse asiassa hänhän haukkuu eritoten kaupunkilaiset pimeän työn teettäjiksi tuossa jutussa, eli pitäisi sanoa kaupunkilaisten tuovan pimeän työn maaseudulle;)

Voihan sitä tietysti hieman miettiä, kuinka realistista on, että Veeti-Markot saataisiin pois ABC:n parkkipaikoilta kuskaamasta lissuja baariin ja kotiin. Taksin hommiahan se olisi.

 

[Hatchetman]

Nostan ketjua - nyt varmaan voidaan katsoa, miten koronat ja "takaisin maalle"-muuttoliike on vaikuttanut

10 suurimman kaupungin väestönlisäys per vuosi vuosina 2017-2021 keskimäärin:

Helsinki 0,74 %
Espoo 1,49
Tampere 1,35
Vantaa 1,72
Oulu 0,93
Turku 0,80
Jyväskylä 0,80
Kuopio 0,64
Lahti 0,10
Pori -0,37

10 suurimman kaupungin väestönlisäys 107 696 henkilöä viiden viimeisen vuoden aikana, eli yhden pienen kaupungin verran vuodessa.

Paljonko korona on hidastanut kupunkiinmuuttoa? Ainakin neljässä suosituimmasta kohteessa muuttovoitto on rajua.

Päivän Hesarin mukaan Espoo on muuten ylittänyt 300 000 asukkaan rajan, kasvaa arvioiden mukaan 6400 asukkaalla tänä vuonna. Tampere kolmantena, n. 245 000 asukasta. Vantaa sitten 5000 Tampereen perässä.

Ei "pelastanut" etätyö ja koronakaan maaseutua...

1/3 suomalaisista asuu 5 isoimmassa kaupungissa, yli puolet 13 isoimmassa.

Jo 31% suomalaisista asuu Uudellamaalla, joten väkiluvun mukaan 62 kansanedustajan pitäisi tulla Uudenmaan tai Helsingin vaalipiiristä, nythän luku on vain 58.

Tarkoittaa, että Kepu, ehkä demarit ja persutkin, on yliedustettuna ääniin nähden eduskunnassa.

Nyt ollaan myös siinä pisteessä, että Uusi Maa, Birkaland ja se varsinainen Suomi alkavat olla yhteenlaskettuna 50% maan väestöstä, vaikka vain 9% pinta-alasta.

Ja kasvavat..

 

[El Gordo]

Selkeästi Suomen väestö jakautunut suht tasaisesti eri blokkeihin.

Pääkaupunkiseutu 1,2 miljoonaa
Suurehkot kaupungit (100 000 - 250 000) 1 miljoona
Keskikokoiset kaupungit (50 000 - 100 000) 0,8 miljoonaa
Pienehköt kaupungit (20 000 - 50 000) 1 miljoona
Pikkupaikat ( <20 000) 1,5 miljoonaa

Tuntuisi toisaalta että väestön keskittymisessä kaupunkeihin on varaa jatkua vielä hyvän tovin kun tuo maaseutublokki on vielä väestömäärältään suurin.

 

[Radiopää]

Pikkupaikat ( <20 000) 1,5 miljoonaa

Näitä on käytännössä enemmän, jos katsotaan kuntien sisälle. Se että jokin Säynätsalo on nykyään osa Jyväskylää, tekee Säynätsalossa asuvia ison kaupungin asukkaita vain hallinnollisesti, mutta ihan sama pikkupaikka se on kuntaliitoksesta huolimatta.

 

[penaz]

Näitä on käytännössä enemmän, jos katsotaan kuntien sisälle. Se että jokin Säynätsalo on nykyään osa Jyväskylää, tekee Säynätsalossa asuvia ison kaupungin asukkaita vain hallinnollisesti, mutta ihan sama pikkupaikka se on kuntaliitoksesta huolimatta.

Toisaalta Kaarina, Raisio ja Naantali (yhteensä n. 78.000 asukasta) kuuluvat Turun talousalueeseen. Monet naapurikaupunkien asukkaista käyvät Turussa töissä ja he käyttävät paljon Turun kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Ravintoloissa käydessään he usein lähtevät Turun keskustaan. Alueella on paljon sisäistä muuttoa. Turusta muuttaa hyviä veronmaksajia Kaarinaan, minkä asukasluku kasvoi vuonna 2021 2,4%.

 

[UnenNukkuja]

Toisaalta Kaarina, Raisio ja Naantali (yhteensä n. 78.000 asukasta) kuuluvat Turun talousalueeseen. Monet naapurikaupunkien asukkaista käyvät Turussa töissä ja he käyttävät paljon Turun kulttuuri- ja liikuntapalveluita. Ravintoloissa käydessään he usein lähtevät Turun keskustaan. Alueella on paljon sisäistä muuttoa. Turusta muuttaa hyviä veronmaksajia Kaarinaan, minkä asukasluku kasvoi vuonna 2021 2,4%.

Lisään tähän Liedon, joka nyt muuttuu kaupungiksi. Liedossa paljon enemmän asukkaita kuin monessa pikkukaupungissa, 20 000 on taidettu rikkoa. Mutta tuossa pätee sama, Turussahan he paljon asioivat ja toisaalta monet perheet ovat muuttaneet sinne Turusta.

 

[benicio]

Paljonko korona on hidastanut kupunkiinmuuttoa? Ainakin neljässä suosituimmasta kohteessa muuttovoitto on rajua.

Onko tämä nimenomaan (maalta) kaupunkiinmuuttoa ja muuttovoittoa, vai lisääntyykö väestömäärä isoissa kaupungeissa ulkomaalaista syntyperää olevien toimesta (muuttoliike tai syntyvyys) tms? Jonkun raflaavan persutwiitin tms näin, jossa suomalaisten määrä Helsingissä oli jopa vähentynyt jollain aikavälillä (en faktatarkistanut).

 

[Glove]

Onko tämä nimenomaan (maalta) kaupunkiinmuuttoa ja muuttovoittoa, vai lisääntyykö väestömäärä isoissa kaupungeissa ulkomaalaista syntyperää olevien toimesta (muuttoliike tai syntyvyys) tms? Jonkun raflaavan persutwiitin tms näin, jossa suomalaisten määrä Helsingissä oli jopa vähentynyt jollain aikavälillä (en faktatarkistanut).

En löytänyt ihan uutta tietoa, mutta 2020 Helsingissä suomenkielisten määrä väheni 199 asukkaalla, ruotsinkielisiä tuli 89 lisää ja muiden kielien puhujia 3195 lisää.

 

[Czescku]

Onko tämä nimenomaan (maalta) kaupunkiinmuuttoa ja muuttovoittoa, vai lisääntyykö väestömäärä isoissa kaupungeissa ulkomaalaista syntyperää olevien toimesta (muuttoliike tai syntyvyys) tms? Jonkun raflaavan persutwiitin tms näin, jossa suomalaisten määrä Helsingissä oli jopa vähentynyt jollain aikavälillä (en faktatarkistanut).

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy ihan tarkat tiedot. Tässä uutinen viime vuodelta: Uusimaa historiallisesti muuttotappiollinen muualle Suomeen vuonna 2021 - Tilastokeskus

Itse tilastot löytyy täältä: Väestönmuutokset muuttujina Vuosi, Alue ja Tiedot-PxWeb

Ainakin hesa ja tämä Vantaa kasvavat maahanmuutolla. Muita en jaksanut katsoa.

 

[Yläpesä]

Sotesta näyttää syntyvän selkeä kamelin selän taittaja, sillä sairaalaverkoston supistaminen sen aiheuttamine ketjureaktioineen nopeuttaa merkittävästi mummokuntien autioitumista. Samaa vipuvartta vääntää myös koulujen koon kasvattaminen tehokkuuden nimissä vaikka pahoinvoinnista kantavat huolta niin opettajat kuin vanhemmatkin. Kun euro käskee niin maaorja kumartaa. Kunpa omistaisin tekijänoikeudet lauseeseen "meillä ei ole muuta vaihtoehtoa".

 

[Ann Arbor]

Kyllähän esimerkiksi Paikkatietoikkunan väestödata, missä koko maa on jaettu neliökilometrin kokoisiin ruutuihin kuvaa hyvin, miten maaseutu on tyhjentynyt esim. vuosien 2005 ja 2022 välillä. Haja-asutusta hävinnyt todella paljon. Asumattomat erämaat laajenevat.

 

[aquanqua]

Laitetaas nyt vaikka tänne. Päivän Hesarissa oli käytännönläheinen juttu maaseudun kuntien haasteista ja toisaalta keinoista saada pidettyä alueelle tuotuja pakolaisia ja houkuteltua maahanmuuttajia. Jutun grafiikat ja tilastot ulkomaalaistaustaisten virrasta Suomen sisällä pääkaupunkiseudulle ilmentävät aika rajusti sitä haastetta, joka pitäisi ylittää, jos ulkomailta tulevista henkilöistä halutaan ratkaisu maaseudun näivettymiseen. Kotouttamisprosessi itsessään vaikuttaa myös vaativan paljon resursseja, rahaa ja palveluita.

Pieni savolaiskunta teki kaikkensa, jotta kiintiöpakolaiset olisivat jääneet. Nyt jäljellä on enää yksi perhe.
…
Rautalammilla kahden syyrialaisperheen tuloa oli valmisteltu huolella.

Al Husainin perheelle oli osoitettu koti, rivitalokolmio, keskustassa. Sinne oli hankittu kalusteita ja astioita. Kaapeissa oli vaatetta ja ruokaa ensihätään.

Uudessa kodissa väsyneitä matkalaisia odotti perheen tueksi nimetty rautalampilainen ystäväperhe ja liedellä kuuma keitto. Sängyt oli pedattu valmiiksi.
…
Vuosina 2016–2022 Rautalampi otti vastaan kaikkiaan noin 90 syyrialaista kiintiöpakolaista. Tulijat olivat kunnan toiveiden mukaisesti lapsiperheitä.

Kunta teki kaikkensa, jotta he saisivat rakennettua uuden elämänsä Rautalammille.

Apuna oli pakolaisohjaajia, muita kunnan työntekijöitä ja vapaaehtoisia. Perheille osoitettiin ystäväperheet. Heitä kutsuttiin mukaan toimintaan ja tapahtumiin. Vapaaehtoiset pitivät pienten lasten äideille kielikoulua. Oli syyrialais-suomalaista kokkikerhoa, jalkapallokerhoa, naisten omaa liikuntakerhoa.

Toiveena oli, että perheet jäisivät Rautalammille asumaan. Kunnan väkimäärä kasvaisi ja ikääntynyt väestörakenne nuorentuisi. Tulisi työvoimaa, ehkä uusia yrittäjiäkin.

Toisin kuitenkin kävi.
…

Ensimmäinen syyrialaisperhe lähti Rautalammilta asuttuaan siellä vain kolme kuukautta. Sen jälkeen vauhti kiihtyi. Yksi toisensa jälkeen perheet muuttivat Etelä-Suomen kaupunkeihin.

Saapuneista noin 90 syyrialaisesta Rautalammilla asuu enää kahdeksan: Ali Al Husainin nykyään seitsemänhenkinen perhe ja toisen perheen aikuinen poika.
…
Vuonna 2017 seitsemän Lapin pientä kuntaa otti vastaan ensimmäistä kertaa kiintiöpakolaisina syyrialaisia lapsiperheitä. Kunnat tekivät kovasti kotoutumistyötä, jotta perheet jäisivät.

Mutta kävi samoin kuin turvapaikanhakijoiden kanssa.

”Hyvin nopeasti myös kiintiöpakolaiset lähtivät pois pienistä kunnista”, Suopajärvi sanoo.

Tulijat eivät työllistyneet. Monet muuttivat pääkaupunkiseudulle, jossa oli entuudestaan isoja syyrialaisyhteisöjä.

”Sieltä myös houkuteltiin ihmisiä muuttamaan täältä pohjoisesta sinne etelään. Ja kun yksi perhe muutti, se käynnisti dominoilmiön. Kohta muutti toinen perhe ja kolmas”, Suopajärvi sanoo.
…

Miksi muut syyrialaisperheet lähtivät Rautalammilta?

”Jokaisella on omat syynsä”, Ali Al Husain sanoo.

Osa muutti isompiin kaupunkeihin opiskelumahdollisuuksien, osa töiden perässä. Paikalliset yritykset ottivat syyrialaisia työharjoitteluun, mutta harvat lopulta työllistyivät, kertoo Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen.

Osalla nousi esiin myös pakolaistaustaan liittyviä haasteita, joita ei alkuun tunnistettu. Osa heidän tarvitsemistaan palveluista oli kaukana.

”Ja kun tänne jäi yhä vähemmän väkeä, yksittäiset haasteet tulivat ehkä enemmän näkyviin. Paikkakunta koettiin liian pieneksi”, kunnanjohtaja sanoo.
…
Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset keskittyvät voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, ja pienemmässä määrin Varsinais-Suomeen.

Näin todettiin myös Siirtolaisuusinstituutin tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin ulkomaalaistaustaisten henkilöiden muuttoliikettä maakuntien välillä vuosina 2010–2021.

Muuttoliike on kiihtynyt 2010-luvulla ja suuntautunut erityisesti pääkaupunkiseudulle.

”Ei näytä siltä, että maahanmuutosta olisi pelastusta maakuntien väestökatoon. Maakunnista lähdetään etelään”, sanoo vastaava tutkija Tomas Hanell Siirtolaisuusinstituutista.
…
Pieni kunta voi silti olla maahanmuuttajalle hyvä paikka kotoutua. Sieltä puuttuu ehkä oma etninen yhteisö, mutta palvelut löytyvät helpommin. Asiat järjestyvät usein nopeasti ja joustavasti, koska ihmiset tuntevat toisensa.

Al Husainin mielestään olisi mukavaa, jos Rautalammilla asuisi yhä muitakin syyrialaisperheitä. Olisi samankielisiä kavereita aikuisille ja lapsille. Voisi juhlia yhdessä juhlapäiviä.
…
Eivät kaikki pois muuttaneet syyrialaiset ole löytäneet töitä myöskään kaupungeista. Kun he kaipaavat neuvoja, he kilauttavat yhä Alille Rautalammille, sillä hänellä on yhä porukan paras kielitaito ja tuntuma suomalaiseen yhteiskuntaan.

HS Rautalammilla | Pieni savolaiskunta otti 17 pakolaisperhettä, nyt jäljellä on enää yksi – mitä tapahtui?

Pieni savolaiskunta teki kaikkensa, jotta kiintiöpakolaiset olisivat jääneet. Nyt jäljellä on enää yksi perhe. Mitä tapahtui?

www.hs.fi

 

[Peltinen]

Laitetaas nyt vaikka tänne. Päivän Hesarissa oli käytännönläheinen juttu maaseudun kuntien haasteista ja toisaalta keinoista saada pidettyä alueelle tuotuja pakolaisia ja houkuteltua maahanmuuttajia.

Jossakin oli kommenttia, että maaseudun persujuntit eivät halua maahanmuuttajia. Asiahan ei todellakaan ole niin, syrjäseudulla kaikki uudet asukkaat otetaan kyllä ilolla vastaan. Ongelma on tosiaan siinä, että siellä eivät halua asua sen paremmin suomalaiset kuin maahanmuuttajatkaan. Sinne lähiöiden ghettoihin ne kerääntyvät omiensa pariin. Ihan niinkuin Ruotsissakin.

 

[Ann Arbor]

Kemijärvellä puretaan vanhaa ja rapistunutta rakennuskantaa - Sepänmäen koulu ja useita kerrostaloja on jo purettu

Kemijärven kaupungin kiinteistöjen purkuohjelma on toiminut. Lyhyessä ajassa on purettu viisi kerrostaloa ja yksi koulu. Särkikankaan vanha liikekeskus puretaan myös uuden kaupan tieltä.

yle.fi

Kemijärven vaikea tilanne on saanut viimeisen n. 15 vuoden suhteellisen paljon myös valtakunnallista näkyvyyttä ja varsin lohdutontahan paikkakunnan väestökehitys on ollut. Vuosituhannen vaihteesta kaupungin väkiluku on laskenut lähes kolmanneksella.

Mielenkiintoista nähdä, moniko Kemijärvelle asettunut ukrainalainen jää pidemmäksi aikaa. Pakolaisilla kun on muun väestön lailla tapana ennen pitkää siirtyä kasvukeskuksiin, vaikka ensimmäinen kotikunta Suomessa saattaisi ollakin syrjemmässä.

 

[Ann Arbor]

Kuihtuva pikkukunta haki asukasta ilmaisella asunnolla – Näin kävi

Hakemusten määrä yllätti, sanoo Rääkkylän kunnanjohtaja.

www.iltalehti.fi

Todella edulliset omakotitontit ovat olleet pikkukuntien työkalupakissa jo pitkään, mutta todella voimakkaasta väestökadosta pitkää kärsineessä Rääkkylässä on menty askel pidemmälle.