”Kolkassa synkeän syntymämaan” – eli pidetään koko Suomi elinvoimaisena

[TosiFani]

Maalaisille on varmaan huima elämys käydä isossa maalaiskaupassa. Turkulaiset kuitenkin mieluummin käyvät Tukholman vanhassa kaupungissa ja Gröna Lundissa.

Käsittääkseni juuri kaupunkilaisille järjestetään ostosretkiä Tuuriin, eikö näihin reissuihin ole helppo liittää pandoihin tutustuminen?

 

[Undrafted]

Mutta onhan se ihan hirvitys jos vaikka kotimaan kamaralta löytyy tälläisiä kohteita, mitkä voi vetää sinne ihmisiä. Vielä kauheampaa on jos se ei ole juurikin Joulupukki tai Hesa.

Uskaltaisin väittää, että aika harvaa Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla asuvaa mitenkään häiritsee muualle Suomeen tulevat hankkeet. Osaa jopa kannustetaan ja pidetään hienona juttuna. Ähtäri tainnut kitkutella kannattavuuden suhteen tiukoilla jo pidempän, joten siltä osin jotain tarvitsee tehdä ellei halua kitkutella tai päätyä konkkaan. Pandat on rohkea veto ja toivottavasti menestyvät, joskin itse pidän epäonnistumisen riskiä varsin kovana. Toukokuussa tuli Ähtärissä käytyä ja jopa nopeasti kyläkaupassa. Kyläkauppaan ei tarvitse mennä uudestaan ja Ähtäri oli enempi rahastuksen makua. Tyttöystävä tosin hinkuaa pandoja katsomaan, joten eiköhän siellä tule syksyllä vierailtua ellen ole sosiaalinen ja jää autolle odottamaan. En ymmärrä hinkua maksaa suurta summaa pandoista. Ei minusta eroa muista eläintarhaeläimistä. Ähtärin edellinen iso satsaus taidi olla MiniSuomi-alue minkä epäonnistuminen meinasi vissiin viedä koko tarhan konkkaan. Toivottavasti nyt tosiaan sujuu paremmin. Aina kuitenkin hienoa, jos joku uskaltaa ottaa riskiä ja olla erilainen.

 

[tosiasia]

Länsi-maat ja erityisesti EU polkee monien perustuotteiden hintaa veronmaksajien kustannuksella, minkä takia Afrikassa on kannattavaa viljellä vain tuotteita joita ei euroopassa pystytä viljelemään eli esim eksoottisiä hedelmiä euroopan kermaperseille, sen sijaan että siellä tuotettaisiin isompia massoja peruselintarvikkeita. Kun maat pysyvät köyhinä raaka-aineiden tuottajina (joiden jalostusarvo on olematon), ne eivät pysty investoimaan tuottavampiin viljelymenetelmiin eikä niillä ole neuvotteluasemaa hintojen suhteen (jolloin ne joutuvat sanelupolitiikan uhreiksi). Kehittyneempi tuotanto on monikansallisten suuryritysten käsissä.

Aika idealistista ajatella, että kaikki maat pelaisivat samalla viivalla ilman tukia. Samalla logiikalla voisi sotakalustonkin investoinnit lopettaa, kun sovitaan, että ei enää sodita. Vaikka teoriassa tuet loppuisivat ja Afrikan osuus viljelystä kasvaisi, niin juuri nuo monikansalliset yritykset valtaisivat markkinat ja valtaosa tuloista meneisi todennäköisesti korruptoituneille välikäsille. Kansalaiset työskentelisivät nälkäpalkkalla maanviljelyssä, samoin kuin kahvin ja banaanien kanssa jo nyt. Sanelupolitiikka jatkuisi entiseen tapaan.

Suomessa toki maksetaan huomattavan paljon kansallisa maataloustukia ja ehkäpä juuri ne pitäisi kohdentaa paremmin tuottavaan maataloustoimintaan ja sen kehittämiseen. Pelkästään kansallisten tukien lopettamisella olisi valtavat seuraukset, kun maatalouden kautta välillisesti työskentelee lienee jokunen satatuhatta ihmistä, joista iso osa todennäköisesti siirtyisi kortistoon. Maanviljelijöiden keski-ikä on yli 50 vuotta ja ei ole hirveän realistista olettaa heidän muuttavan työn perässä muualle.

 

[BlackWolf]

Uskaltaisin väittää, että aika harvaa Helsingissä tai pääkaupunkiseudulla asuvaa mitenkään häiritsee muualle Suomeen tulevat hankkeet. Osaa jopa kannustetaan ja pidetään hienona juttuna. Ähtäri tainnut kitkutella kannattavuuden suhteen tiukoilla jo pidempän, joten siltä osin jotain tarvitsee tehdä ellei halua kitkutella tai päätyä konkkaan. Pandat on rohkea veto ja toivottavasti menestyvät, joskin itse pidän epäonnistumisen riskiä varsin kovana. Toukokuussa tuli Ähtärissä käytyä ja jopa nopeasti kyläkaupassa. Kyläkauppaan ei tarvitse mennä uudestaan ja Ähtäri oli enempi rahastuksen makua. Tyttöystävä tosin hinkuaa pandoja katsomaan, joten eiköhän siellä tule syksyllä vierailtua ellen ole sosiaalinen ja jää autolle odottamaan. En ymmärrä hinkua maksaa suurta summaa pandoista. Ei minusta eroa muista eläintarhaeläimistä. Ähtärin edellinen iso satsaus taidi olla MiniSuomi-alue minkä epäonnistuminen meinasi vissiin viedä koko tarhan konkkaan. Toivottavasti nyt tosiaan sujuu paremmin. Aina kuitenkin hienoa, jos joku uskaltaa ottaa riskiä ja olla erilainen.

No tuo oli minulta tarkoituksella kärjistetty viesti, kun yksi sankari tuli kertomaan miten turkulaiset lähtee ennemmin Tukholmaan vanhaan kaupunkiin, kuin matkailee kotimaassa. Siihen päälle tuo Helsingin Sanomien mielipidekirjoitus, niin ihan hyvä on välillä pistää vähän takaisinkin päin. Fakta on, että moni suomalainen haluaa matkailla kotimaassaan ja arvostaa tämän maan antia. Vielä useampikin voisi joskus ottaa vaikka googlen kauniiseen käteen ja katsastella mitä kaikkea sieltä löytyykään. Täältä löytyy aika hienoja paikkoja, jos viitsii vähän vaivautua tutkimaan.

 

[Tuamas]

Aika idealistista ajatella, että kaikki maat pelaisivat samalla viivalla ilman tukia. Samalla logiikalla voisi sotakalustonkin investoinnit lopettaa, kun sovitaan, että ei enää sodita. Vaikka teoriassa tuet loppuisivat ja Afrikan osuus viljelystä kasvaisi, niin juuri nuo monikansalliset yritykset valtaisivat markkinat ja valtaosa tuloista meneisi todennäköisesti korruptoituneille välikäsille. Kansalaiset työskentelisivät nälkäpalkkalla maanviljelyssä, samoin kuin kahvin ja banaanien kanssa jo nyt. Sanelupolitiikka jatkuisi entiseen tapaan.

Ei kukaan väitä, että maat pelaisivat samalla viivalla, vaan että erityisesti EU:n osalta järjestelmän tekeminen reiluksi ja oman nykmaatalouden ylisubventoinnin purkaminen sataa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä kuluttajien että maiden itsensä laariin.

Maataloustuet ovat sosialismia ja protektionismia puhtaimmillaan, nykyisellä tavalla jatkamalla meitä pakkoverotetaan EU-alueen maatalouden tekohengittämisestä, viljelijät ovat pitkälle tukisysteemin osauhreja (Suomessa maataloustuet ~50 000 €/viljelijä/vuosi ja silti se ei kannata, eli järjestelmä on mätä) ja edesautamme vahvasti sitä, että Afrikassa ei hyvinvointi lisäänny ts. edesautamme sitä, että alueen väestönkasvun myötä Eurooppa saa entistä isompia määriä siirtolaisia tuolta suunnasta.

 

[Cobol]

Olisi mukava lukea, jos pystyt @Tuamas avaamaan argumentein, miten EU mahdollisesti hyötyisi maataloustuen ja maataloustuotannon alasajamisesta ja siirtymisestä valmiiseen tuontiruokaan Afrikasta. Äkkiseltään tulee mieleen kysymys, ovatko maatalouden alasajamisen kokonaiskustannukset (= kaikki vaikuttavat työpaikat ja muu talous) kalliimmat kuin koko maataloustuki. Tärkein asia lienee kuitenkin se, miten maatalouden omavaraisuuden menettäminen EU:ssa varmistetaan niin, että ruokaa on saatavissa erilaisissa kriiseissä tai tilanteissa, joissa ruokaa tuottava osapuoli ei sitä halua EU:lle omista syistään myydä.

 

[Tuamas]

Olisi mukava lukea, jos pystyt @Tuamas avaamaan argumentein, miten EU mahdollisesti hyötyisi maataloustuen ja maataloustuotannon alasajamisesta ja siirtymisestä valmiiseen tuontiruokaan Afrikasta. Äkkiseltään tulee mieleen kysymys, ovatko maatalouden alasajamisen kokonaiskustannukset (= kaikki vaikuttavat työpaikat ja muu talous) kalliimmat kuin koko maataloustuki. Tärkein asia lienee kuitenkin se, miten maatalouden omavaraisuuden menettäminen EU:ssa varmistetaan niin, että ruokaa on saatavissa erilaisissa kriiseissä tai tilanteissa, joissa ruokaa tuottava osapuoli ei sitä halua EU:lle omista syistään myydä.

Euroopan maatalous (samoin kuin Suomenkin) maatalous on syytäkin ajaa alas, jos markkinaa vääristävien tukien lopettaminen on yhtä kuin maatalouden alasajaminen.

Markkinat hoitavat asian niin, että Euroopassakin tuotantoa säilyy, se vain erikoistuu ja kuluttajat/markkinat pääsevät päättämään mitä viljelystä jatketaan ja kenen toimesta. Nykymallilla tämän päätöksen tekevät virkamiehet ja seurauksena on nykyinen äärimmäisen tehoton järjestelmä.

Varmuusvarastot ja omavaraisuus voidaan hoitaa markkinoiden kautta sekä nykyistä kevyemmin.
Ei esim. Suomen omavaraisuus ja varmuusvarastojen varmistaminen edellytä 50 000 maatilaa.

 

[dana77]

Aika idealistista ajatella, että kaikki maat pelaisivat samalla viivalla ilman tukia.

Ei ole tarpeenkaan. Ei kaikkien tarvi valmistaa tai tuottaa kaikkea, vaan on pelkästään hyvä asia että asiat tuotetaan siellä missä ne kannattaa (ilman tukia). Banaanit tropiikissa ja poronlihat oulun ympärillä. Tämä tuo tehokkuutta ja talouskasvua erityisesti kun kuljettamisen tuet lopetetaan. Lähinnä ympäristö- ja terveyssyyt ovat perusteltuja syitä rajoittaa tuontia/vientiä / ”tasoittaa kenttää”

 

[Cobol]

Järkevältähän tuo @Tuamas kuulostaa. Ja lisäisin, että kyse olisi myös vaikuttamisesta elinympäristöön ja sitä kautta tulevaan pakolaistilanteeseen Afrikassa.

 

[sinikettu]

Mitenköhän tilanne on esimerkiksi Australiassa tai Uudessa-Seelannissa (tai P-Amerikassa)? Molemmissa maissa maataloustuet ovat lähellä nollaa. P-Amerikassa kymmenisen prossaa maanviljelijöiden tuloista. Onko ruokapolitiikka noissa maissa sitten sen laadukkaampaa kuin Euroopassa?

Toisaalta ei EU:ssakaan keskimäärin tuet ole niin järin suuria. Viidesosa maatalousyrittäjien tuloista, sikäli kun käsitin kuvaajan oikein.

Olen noin 99,9555445 % varma, että yllä liioitellaan ja rajusti EU:n maataloustukien vaikutusta ruuan hintaan ja Afrikan talouteen. Pohjolassa ne ovat merkittävä osa maanviljelijöiden tuloa, mutta EU:n keskiarvo tosiaan on alle 20 %.

 

[dana77]

Maataloustukiin liittyy Euroopassa vahvasti kuljetustuet. Joskus siitä oli juttua että Ranskasta kannatti viedä tomaatteja Italiaan ja Italiasta Ranskaan koska noiden kuljettamista tuettiin. Tätä ei varmaankaan tilastoida maatalouden tueksi mutta sitä se tosiasiallisesti on.

Kaikkein eniten keskustelussa ihmetyttää ajattelumalli, että nykyinen systeemi on hyvä koska ...no koska se on käytössä. Newsflash, systeemiä ei ole kehitetty missään maatalouden tieteellisessä tutkimuslaitoksessa yhteiskunnan kokonaisedun kannalta vaan se on sekava sillisalaatti historian painolastina, massiivista lobbaamista, erilaisten intressien välistä kompromissiä ja korruptiota.

Jumalauta, nykyinen systeemi vie reilusti yli puolet koko EU:n budjetista. Silloin systeemin tulisi olla erittäin faktapohjaisesti perusteltu ja tarkkaan kyseenalaistettu, eikä siihen voi tai saa suhtautua jotenkin, että no kun näin on ollut ennenkin. Minä teen ison lahjoituksen MV:lle tai vastaavalle jos se alkaa näitä oikeita ongelmia rummuttamaan.

 

[penaz]

Kaltaisellesi henkilölle toivoisi synttäri-/joululahjaksi museokorttia. Voisi tehdä sinulle hyvää kun tajuaisin miten mageita paikkoja tästä maasta oikeasti löytyykään ja näkemättä on suurella osalla niistä aivan mielettömän suuri prosentti.

Poikieni jääkiekko- ja salibandypelien vuoksi olen 15 vuoden aikana käynyt lukemattomissa suomalaisissa tuppukylissä. Mieleeni on usein tullut, että täälläkin vain joku voi asua.

Toisaalta olen pitkään käynyt joka kesä vaimoni kanssa viikon Vladimir Mendelssohnin johtamassa Kuhmon kamarimusiikkitapahtumassa, mikä kansainvälisestikin arvioituna on erittäin korkeatasoinen tapahtuma. Kuhmoon tulee loistavia taiteilijoita eri puolilta maailmaa pienellä korvauksella nauttiakseen Kuhmon ainutlaatuisesta ilmapiiristä, heille eksoottisesta paikasta sekä soittaakseen yhdessä hyvien tyyppien kanssa. Käyn siellä joka päivä kolmessa - neljässä konsertissa, aamusta iltaan. Tuomme kuihtuvaan kaupunkiin myös rahaa, asumme hotellissa, syömme ja juomme ravintoloissa ja käymme ostoksilla paikallisissa kaupoissa.

Käymme vaimoni kanssa myös muutaman kerran vuodessa eurooppalaisissa suurkaupungeissa oopperoissa ja klassisen musiikin konserteissa. Viihdyn kuitenkin Kuhmon konserteissa paremmin kuin niissä vaikka kiinnostavia nekin ovat.

 

[BlackWolf]

Poikieni jääkiekko- ja salibandypelien vuoksi olen 15 vuoden aikana käynyt lukemattomissa suomalaisissa tuppukylissä. Mieleeni on usein tullut, että täälläkin vain joku voi asua.

Toisaalta olen pitkään käynyt joka kesä vaimoni kanssa viikon Vladimir Mendelssohnin johtamassa Kuhmon kamarimusiikkitapahtumassa, mikä kansainvälisestikin arvioituna on erittäin korkeatasoinen tapahtuma. Kuhmoon tulee loistavia taiteilijoita eri puolilta maailmaa pienellä korvauksella nauttiakseen Kuhmon ainutlaatuisesta ilmapiiristä, heille eksoottisesta paikasta sekä soittaakseen yhdessä hyvien tyyppien kanssa. Käyn siellä joka päivä kolmessa - neljässä konsertissa, aamusta iltaan. Tuomme kuihtuvaan kaupunkiin myös rahaa, asumme hotellissa, syömme ja juomme ravintoloissa ja käymme ostoksilla paikallisissa kaupoissa.

Käymme vaimoni kanssa myös muutaman kerran vuodessa eurooppalaisissa suurkaupungeissa oopperoissa ja klassisen musiikin konserteissa. Viihdyn kuitenkin Kuhmon konserteissa paremmin kuin niissä vaikka kiinnostavia nekin ovat.

Erittäin arvostettavaa. Viestistäsi vaan sai vähän toisenlaisen kuvan arvostuksestasi tämän maan matkailua kohtaan, varsinkin paikkoihin joissa "ei ole mitään".

 

[sinikettu]

Kaikkein eniten keskustelussa ihmetyttää ajattelumalli, että nykyinen systeemi on hyvä koska ...no koska se on käytössä. Newsflash, systeemiä ei ole kehitetty missään maatalouden tieteellisessä tutkimuslaitoksessa yhteiskunnan kokonaisedun kannalta vaan se on sekava sillisalaatti historian painolastina, massiivista lobbaamista, erilaisten intressien välistä kompromissiä ja korruptiota.

Eli käytännössä melkein kaikki valtion toimet koko maailmanhistorian ajan. En nyt yritä sanoa, että maataloustuet pakollisia tai hyödyllisiä, mutta ei se nyt mikään uusi keksintö ole, että valtiot tai liittoumat haluavat pitää rahaa/valtaa/resursseja itsellänsä.
http://keskustelu.jatkoaika.com/thr...uomi-elinvoimaisena.66724/reply?quote=7396823
Eroaako tämä perustavanlaatuisesti mitenkään vaikka siitä, että Suomessa tai EU:ssa halutaan kuluttaa miljardeja maan sisäiseen terveydenhuoltoon sen sijaan, että samoilla rahoilla satsattaisiin kehitysmaiden terveydenhuollon kehitykseen ja pelastettaisiin tuhansia ja taas tuhansia ihmishenkiä verrattuna samojen rahojen käyttöön Euroopassa?
http://keskustelu.jatkoaika.com/thr...uomi-elinvoimaisena.66724/reply?quote=7396823
Mainittakoon vielä, että jos olisin EU:n diktaattori, niin lakkauttaisin kaikki maataloustuet ja satsaisin kaikki niistä saatavat rahat muun muassa keinolihan ja puhtaamman/ekologisemman ruuantuotannon teknologian kehitykseen. Siitä olisi oikeasti aivan helvetisti hyötyä ihan lähitulevaisuutta ajatellen
http://keskustelu.jatkoaika.com/thr...uomi-elinvoimaisena.66724/reply?quote=7396823

 

[dana77]

Eli käytännössä melkein kaikki valtion toimet koko maailmanhistorian ajan. En nyt yritä sanoa, että maataloustuet pakollisia tai hyödyllisiä, mutta ei se nyt mikään uusi keksintö ole, että valtiot tai liittoumat haluavat pitää rahaa/valtaa/resursseja itsellänsä.

Ensinnäkin voidaan muitakin valtion toimintoja tarkastella kriittisesti ja pohtia ovatko ne tarpeellisia nykyisessä mittakaavassa tai ei ollenkaan. Oman analyysini mukaan nämä kuitenkin ovat valtion budjetista ne merkittävimmät järjettömyydet.

Maataloustuet eivät tosiaan ole uusi keksintö, sillä niitä Suomessakin alettiin maksaa 1950-luvulla. Maataloustukien juuret ovat kansallisvaltioiden kapeakatseisen itsekkäässä politiikassa, joka on toki ollut silloin jollain tavalla perusteltua. Tuolloin elimme erilaisessa maailmassa ja hyväksyn silloiset tarkoitusperät esim itärajan asuttuna pitämisestä. Maailma on vain muuttunut ja kymmenien vuosien tekohengityksen lopettaminen on järkevää.
Maataloustuet ovat olleet monella tapaa viallisia aina, eli ovat esim johtaneet järjettömään ylituotantoon (jonnet eivät muista termiä "voivuori") ja siitä seuranneeseen tuottajahintojen romahtamiseen ja entistä suurempaan tuen tarpeeseen samaan aikaan kun maan olisi pitänyt käyttää rahat investoimalla mm. teollisuuteen. Sitten viallista järjestelmää "korjattiin" paisuttamalla siitä isompi, kun se olisi pitänyt räjäyttää kokonaan.

Eroaako tämä perustavanlaatuisesti mitenkään vaikka siitä, että Suomessa tai EU:ssa halutaan kuluttaa miljardeja maan sisäiseen terveydenhuoltoon sen sijaan, että samoilla rahoilla satsattaisiin kehitysmaiden terveydenhuollon kehitykseen ja pelastettaisiin tuhansia ja taas tuhansia ihmishenkiä verrattuna samojen rahojen käyttöön Euroopassa?

No eroaahan se ihan vitusti. Jos Suomen terveydenhuoltoon kuluttamat miljardit siirrettäisiin pois Suomesta, se olisi pois Suomesta ja lisää Afrikkalaisille.
Maataloustukien poistamisesta hyötyisivät sekä eurooppalaiset että afrikkalaiset. Toki kieroutuneen järjestelmän hyväksikäyttäjät häviäisivät, ihan niin kuin rosvot ovat häviäjinä jos poliiseja lisätään.

 

[tosiasia]

Ei kukaan väitä, että maat pelaisivat samalla viivalla, vaan että erityisesti EU:n osalta järjestelmän tekeminen reiluksi ja oman nykmaatalouden ylisubventoinnin purkaminen sataa keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä sekä kuluttajien että maiden itsensä laariin.

Liiallisesta ylituotannosta pitäisi kyllä päästä. Muutehhan seuraa noidankehä, missä tuotteen hinta laskee ja kannattavuus heikkenee. Seurauksena taas tukia tarvittaisiin entistä enemmän. En tiedä onko EU:n järjestelmä tämän suhteen pahasti mätä ja onko ylituotantoa siihen "sisäänrakennettu"?

Jumalauta, nykyinen systeemi vie reilusti yli puolet koko EU:n budjetista.

Mahtaakohan nyt ihan noin paljon viedä, vaikka ison osan viekin? Aika erikoista kuitenkin, että juuri maatalouspolitiikka on se ensimmäinen poliittinensektori mikä on oikeastaan yhtenäistetty EU:n kautta, vaikka sitten näitä kansallisiatukia onkin. Maanviljelijät taitavat olla yksi eniten EU:ta vastustanut joukko ja liekö tuet jo tätä perua, että edes saatiin jonkunlainen sopu? Äkkinäisiä jättimäisiä muutoksia tukiin kuitenkaan tuskin tulee, koska poliittinen hinta on liian kova. Suuntaus lienee kuitenkin hiljalleen kohti pienempiä maataloustukia. Suomessa tähän pitäisi myös reagoida paremmin ja yrittää kehittää muita elinkeinoja ja vaihtoehtoja tilanteista kärsiville alueille. Itse en haluaisi unohtaa kaikkia pienempiäkään paikkakuntia sanomalla, että muuttakaa pois. Murros on jo mennyt pitkän aikaa ja päättäjien pitäisi myös tajuta, että on aika luoda enemmänkin uutta kuin roikkua kiinni vanhassa. Voi myös kysyä tuleeko Suomesta vielä isompi EU:n nettomaksaja, jos maataloustukien saajien määrä täällä vähenee?

 

[dana77]

Mahtaakohan nyt ihan noin paljon viedä, vaikka ison osan viekin?

EU:n budjetti on ~160 miljardia euroa. Maataloutta tuetaan EU:ssa 133 miljardilla us dollarilla eli n. 110 miljardilla eurolla. Olen jossain törmännyt muotoiluun, että ne veisivät vain noin puolet, mutta ne ole nähnyt perustelua mitä lukuja käyttämällä se olisi laskettu.

 

[sinikettu]

EU:n budjetti on ~160 miljardia euroa. Maataloutta tuetaan EU:ssa 133 miljardilla us dollarilla eli n. 110 miljardilla eurolla. Olen jossain törmännyt muotoiluun, että ne veisivät vain noin puolet, mutta ne ole nähnyt perustelua mitä lukuja käyttämällä se olisi laskettu.

Mistä luku? Pikaisesti selailemalla luku olisi noin 40 % EU:n budjetista vuonna 2015.

Jos oletetaan, että 40 % on oikea luku ja EU:ssa on noin 500 miljoonaa asukasta. Näin vuosittain maataloustuet maksaisivat noin 130 euroa vuodessa per asukas tai reilu kympin kuussa. Eivät nuo nyt niin hirveän kalliita ole, kun kaikkien pitää syödä joka päivä ja ruokaan kulunee keskimäärin pari sataa kuussa rahaa per nuppi EU alueella.

Toki edelleen olen tukijärjestelmän poistamisen kannalla ja nuo rahat voisi kuluttaa johonkin järkevämpään asiaan.

Enkä toisaalta edelleenkään ole vakuuttunut, että tukijärjestelmää poistamalla talous tai ruokien hinnat muuttuisivat merkittävästi. Tai Afrikan talous ja maanviljely.

 

[Ilmestyskirjanpitaja]

Erittäin arvostettavaa. Viestistäsi vaan sai vähän toisenlaisen kuvan arvostuksestasi tämän maan matkailua kohtaan, varsinkin paikkoihin joissa "ei ole mitään".

Suomihan ei Heinakuussa muuta olekaan kuin paikkoja joissa ei ole mitaan. Pienien kylien populaatio moninkertaistuu ja tiet ovat taynna karavaanareita ja mokkeilijoita.

Tiedan faktaksi myos sen etta Keskinen tuo koko Etela-Pohjanmaalle aivan jarkyttavan maaran trafiikkia. Helsinkia (!) myoden jarjestetaan matkoja pelkastaan Onnenkylaan. Iso osa perhematkailijoista kay samalla reissulla Powerparkissa, mika-se-Duudson-paikka-olikaan, Keskisella ja Ahtarissa, usein alueelle mennaan juuri tuolla ajatuksella ja silla etta paastaan maalle.

 

[dana77]

Mistä luku? Pikaisesti selailemalla luku olisi noin 40 % EU:n budjetista vuonna 2015.

tuo 133 miljardia dollaria on lähtöisin tuolta, joskin wikistä olen sen alunperin lukenut:
https://www.cato.org/publications/commentary/who-pays-farm-subsidies

EU:n budjetti taas löytyy tuolta:
EU:n budjetti - Eurooppatiedotus

Nuo eivät ole samalta vuodelta, joten se voi selittää eroa. Kuten linkissäsi sanottiin niin maataloustuen on ollut joskus jopa 71% EU:n budjetista.

Jos oletetaan, että 40 % on oikea luku ja EU:ssa on noin 500 miljoonaa asukasta. Näin vuosittain maataloustuet maksaisivat noin 130 euroa vuodessa per asukas tai reilu kympin kuussa. Eivät nuo nyt niin hirveän kalliita ole, kun kaikkien pitää syödä joka päivä ja ruokaan kulunee keskimäärin pari sataa kuussa rahaa per nuppi EU alueella.

Kun miettii, että miten paljon tässä maassa vastustetaan EU:n rahanmenoa, torkkupeittoja, maahanmuuttajien kustannuksia yms ja sitten täällä vähätellään sataa miljardia. EU:ssa on toki asukkaita tuo 500 miljoonaa, mutta ihan samalla tavalla kuin jokaisessa maassakin, niin verot eivät jakaudu tasan. Tukien varassa olevat eivät maksa mitään (eläkeläiset, työttömät) ja työssäkäyvät maksavat sitten sitäkin enemmän. Parilapsisella perheellä päästään varmasti nelinumeroisiin lukuihin.

Sitäpaisi tuo 133 miljardia ei ole koko totuus. Samasta julkaisusta:
"EU consumers pay 42 percent more for agricultural products than they would if the system were dismantled"

Jos parilapsisella perheellä menee vuodessa ruokaan kymppitonni (200e per henkilö per kuu), niin siitä vaan kuusi tonnia on maatalouden tukemisesta tulevaa "ylihintaa".

 

[sinikettu]

Sitäpaisi tuo 133 miljardia ei ole koko totuus. Samasta julkaisusta:
"EU consumers pay 42 percent more for agricultural products than they would if the system were dismantled"

Tämän perusteella voisi kysyä, miksei vaikkapa Australiassa ole ruoka sen halvempaa kuin EU:ssa, vaikka maataloustukia ei ole oikeastaan ollenkaan. Epäilen aika vahvasti 42 prosentin paikkansa pitävyyttä. Se on ulkopuolisen järjestön hatusta vetämä luku. 133 miljardia dollariakaan ei liene lähellekään oikea summa nykyään, ja olen vähän skeptinen sen paikkansa pitävyydestä myös 2003. Ei sillä oikeastaan ole väliä. Ainakin 2013 ja 2015 luvut olivat molempina vuosina lähellä 40 prosenttia kokonaisbudjetista, mitä pidän parhaimpana arviona nykyvuosista. Tuskin ne nykyään vaihtelevat vuosittain niin suuresti.

Jos parilapsisella perheellä menee vuodessa ruokaan kymppitonni (200e per henkilö per kuu), niin siitä vaan kuusi tonnia on maatalouden tukemisesta tulevaa "ylihintaa".

Tämä on myös täysin hatusta vedetty luku.

Maataloustuet voisi edelleen poistaa, mutta ruuan hintoja ja tukipolitiikkaa katsoen, ei niiden poistaminen näytä johtavan ruokapoliittiseen utopiaan. En tiedä, kuinka hyvin nämä pitävät paikkansa, mutta siinä esimerkiksi yksi vertailu ruokien hinnoista Suomen, Australian ja Kanadan osalta. Erot ovat muutamia euroja kuukaudessa.

 

[Tuamas]

Tämän perusteella voisi kysyä, miksei vaikkapa Australiassa ole ruoka sen halvempaa kuin EU:ssa, vaikka maataloustukia ei ole oikeastaan ollenkaan.

Kaupan duopoli, laatua preferoivat kuluttajat sekä melko suljettu kansantalous.

Toki laskelmassa tulisi huomioida maataloustukien sisään leivottu preemio ts. verrata ruuan hintaa laskettuna kaupan hinta Australiassa vs. kaupan hinta+maaloustuki Euroopassa.

Maataloustuet voisi edelleen poistaa, mutta ruuan hintoja ja tukipolitiikkaa katsoen, ei niiden poistaminen näytä johtavan ruokapoliittiseen utopiaan. En tiedä, kuinka hyvin nämä pitävät paikkansa, mutta siinä esimerkiksi yksi vertailu ruokien hinnoista Suomen, Australian ja Kanadan osalta. Erot ovat muutamia euroja

Ei mihinkään utopiaan, mutta siihen että emme tuhlaa järjestelmään suurinta siivua EU:n budjetista sekä siihen, että valinnan siitä mitä tuotetaan tekevät kuluttajat, eivät virkamiehet.

Sosialismi kun on niin toivottomasti tehottomanpaa kuin markkinatalous.

Sitä paitsi tämä vertailusi todistaa koko pointtini.

Ruoan hinta per naama per päivä muutaman kymmenen sentin tarkkuudella sama, vaikka jos maataloustuet olisivat tehokas tapa toimia, Suomessa/EU:ssa kuluttajahintojen tulisi olla merkittävästi alle tuettomien verrokkimaiden.

Suomessa/EU:ssa tuohon laskelmaan tulisi lisätä se vähän laskutavasta ja maasta riippuen 20-75% preemio maataloistuista, jotta saadaan todellinen kuluttajan maksama hinta auki.

Nythän luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska ”kaupan hinta” ei sisällä maataloustukien osuutta.

Eli johtopäätöksenä, kyllä, maataloustueton järjestelmä on kuluttajalle merkittävästi edullisempi (42% varmaan pätevä keskiarvo, Suomessa toki enemmänkin eroa) tapa järjestää asia.

 

[sinikettu]

Sitä paitsi tämä vertailusi todistaa koko pointtini.

Niin millä lailla? Nämä maat ovat erilaisia taloudellisesti ja maantieteellisesti. Saksassa esimerkiksi ruokakori on noin 10 % halvempi kuukaudessa kuin Australiassa ja Kanadassa. Espanjassa noin 25 % halvempi. Edelleen, Suomessa maataloustukiin kuluu yhteensä maksimissaan pari kymppiä kuussa per nenä, jos jaetaan koko väestöllä. En tiedä yhtään, mistä nämä 40-60 prosentin luvut tulevat.

Jos maatalousjärjestelmä ilman tukia on huomattavasti tehokkaampi, olisi ihan hienoa, jos voisitte laittaa siitä jotain konkreettista näyttöä peliin.

Eli johtopäätöksenä, kyllä, maataloustueton järjestelmä on kuluttajalle merkittävästi edullisempi tapa järjestää asia.

Mahdollisesti kyllä, mutta mitään näyttöä te ette tästä ole vielä antaneet. Sanahelinä on pelkkää sanahelinää hamaan loppuun saakka.

 

[sinikettu]

(42% varmaan pätevä keskiarvo, Suomessa toki enemmänkin eroa

Yritätkö siis sanoa, että Espanjassa ruokakorin hinta tippuisi 180 eurosta sataan euroon, jos EU:n maataloustuet lopetettaisiin? Olen luvalla sanoen hieman skeptinen tästä väitteestä.

 

[dana77]

Tämän perusteella voisi kysyä, miksei vaikkapa Australiassa ole ruoka sen halvempaa kuin EU:ssa, vaikka maataloustukia ei ole oikeastaan ollenkaan.

Ruuan hintaan vaikuttaa tukiaisten lisäksi aika moni muukin asia, kuten palkkataso, tuotanto-olosuhteet,ja kuljetuskustannukset. Australia on ymmärtääkseni suhteellisen kuivaa ja karua maastoa ja pitkien kuljetusetäisyyksien päässä.
Kuitenkin siellä asuvien ostovoima on keskimäärin nelisentonnia vuodessa korkeampi kuin suomalaisten:
Maailman kehitysindikaattorit-Google Public Data Explorer

Epäilen aika vahvasti 42 prosentin paikkansa pitävyyttä. Se on ulkopuolisen järjestön hatusta vetämä luku. 133 miljardia dollariakaan ei liene lähellekään oikea summa nykyään, ja olen vähän skeptinen sen paikkansa pitävyydestä myös 2003.

Eli susta ei tunnu siltä, niin sitten julkisen tutkimuslaitoksen luvut eivät voi pitää paikkaansa, just.
No ei sille sitten mitään voi.

Tämä on myös täysin hatusta vedetty luku.

Luku tuli sinulta eli siis sinun hatustasi vedetty.