Onhan se nyt aika mielenkiintoista miten yhden urpon heilumisesta lakanoissa saatiin aikaiseksi Suomen maineen menetys ja hirvittävä hysteria, mutta kun antirasistit tarmokkaasti mukiloivat porukalla miehen ja ryöstävät tämän poliisin katsoessa vieressä niin ei ole hysteriaa eikä maineen menettämistä. KKK oli toki rasistinen järjestö, mutta on vakavuudessaan vähän eri luokkaa heilua sen asuun pukeutuneena kuin hakata mies. Ja tänään sitten vielä oli antirasistit hyökänneet poliisin päälle ja heitelleet kananmunia. Eipä taida tästä tulla valtaisaa hysteriaa äärivasemmiston noususta ja uhasta, mutta patriooteista huudettaisiin varmaan vastaavassa tapauksessa kaksi viikkoa ja persuja hiillostettaisiin, vaikka mitään tekemistä heidän kanssaan ei ole. Helsingissä oli kuvien perusteella vasemmistonuorten lippu, mutta tuskin siitä mitään päätelmiä tehdään.
Onhan se hyvä että seurataan ja käydään läpi ääriliikkeiden toimintaa, mutta media tuntuu saavan aikaan täyden rummutuksen vain äärioikeistosta. Äärivasemmisto saa olla aika rauhassa, vaikka kahtena viime itsenäisyyspäivänä on tehty mitä piti ja nyt vielä nämä. Sitten joku Li Andersson tulee selittämään että paikkojen rikkominen on yhtälailla poliittinen mielenilmaus kuin leipäjonossa seisominen. Aika varmasti tuollaisesta lausunnosta saisi oikeistolainen sellaisen paskamyrskyn niskaansa että haisisi vielä parin kuukauden päästä se luiru.
Olisi ihan hyvä, jos media koittaisi tasapuolisesti toimia, mutta viime aikoina siltä se ei tosiaan ole vaikuttanut. Meno tietyllä tapaa muistuttaa 30-luvun Suomea, jolloin oikeistoradikaalien toiminnalle käännettiin silmät eikä nähty mitään. Onneksi ei niin vakavana sentään.