Jatkoajan leffakerho

Everton kirjoitti:

Yllämainittujen lisäksi onnistuneiksi (ei siis erinomaisiksi) laskisin myös ainakin Piinan (IMDB 7,8)

Laajenna klikkaamalla

Kyllä, Piina on erinomainen elokuva. Olen nyt vetänyt niin paljon pakkia alkuperäisen viestini jälkeen että otan takkini ja poistun häpeämään.

Ennen sitä kuintenkin leffa-vinkki klassikkoelokuvien ystäville tälle illalle:
Teemalta 21:30 Marlon Brandon ja Jack Nicholsonin Missouri. Valkokankaalla on niin legendaarista osaamista näyttelytaiteen terävimmästä kärjestä että ihan sattuu.

Dolemite Is My Name | Official Trailer | Netflix

Eddie Murphy tekee uutta tulemista ja en voisi olla tästä onnellisempi. Yksi varhaisimpia lapsuuden sankareitani urheilijoiden ohella.

Ensi vuonna comeback jatkuu jatko-osalla Coming to America leffalle.

Antologiakauhuelokuva ja vanhaan amerikkalaiseen kauhukomediasarjakuvaan perustuva Creepshow on kanssa hyvää tavaraa. Pidin myös kakkosesta, vaikka huomattavasti George Romeroa heikompi, mielikuvitukseton ohjaaja olikin ohjaksissa. Toki Stephen King vastasi elokuvakäsikirjoituksesta ykkösosassa ja vain jokunen näistä pohjautui hänen olemassa olevaan materiaaliinsa, eli tässä tapauksessa lyhyttarinoihin. Kakkosen kässärin teki Romero, mutta sielläkin oli ainakin yksi Kingin lyhyttarina. King myös näytteli pääosan ensimmäisen Creepshow'n toisessa tarinassa, jossa hän esitti yksinkertaista farmaria näytellen Romeron ohjeiden mukaisesti kuin Maantiekiitäjä-piirretyissä. "Meteor Shit".

Creepshow on muutenkin hieno elokuva 80-luvun kauhukomedioiden hengessä ja järkyttävän kovilla, mielenkiintoisilla näyttelijöillä. Leslie Nielsenin ja Ted Dansonin kolmiodraamaan ja kostoon liittyvä erittäin sarjakuvamainen lyhytelokuva Something To Tide You Over on melko unohtumaton. Hal Holbrook, Fritz Weaver ja Holbrookin juovaa, nalkuttavaa vaimoa esittävä Adrienne Barbeau puolestaan nelostarinassa tekevät lyhyessä ajassa uskomattoman vahvaa näyttelijätyötä, joissa hahmot ja heidän välinen historiansa herää eloon jo pelkästään pienien eleiden kautta. Ykkösstoorissakin on Viveca Lindforsia ja Ed Harrisia jne. Myös elokuvanteon dokumentti Just for Desserts: The Making of Creepshow nostaa kyseisen elokuvan aina vain korkeammalle jalustalle.

Poltergeistin sain myös ruksia reilu viikko sitten pois katsomattomien listalta ja oli ohjaustyötä myöten aika spielbergmainen elokuva, vaikka Tobe Hooper sen ohjasi (Spielberg joka päivä kuvauksissa mukana ja antoi ilmeisesti tiiviisti neuvoja/ideoita). Erityisesti nuo spielbergmäiset onerit olivat herkullisia kauhugenreen. Kuvataan pöytää, kamera lähtee panoroimaan oikealle äidin liikkeen mukaan, lyhyt keskustelu tyttären kanssa ja kamera lähtee panoroimaan takaisin vasemmalle pöytää kohti kävelevän äidin mukaan, äiti seisahtuu ja näemme samaan aikaan kun tuolit ovat pyramidina pöydällä. Tämä on myös aika loistava keino lisätä elokuvan jännitystä ja luoda odotuksia jostain säikäytyksestä puhtaasti katsojan pään sisällä ilman, että elokuva itse antaa siihen varsinaisesti mitään syytä. Nimittäin elokuvan loppupuolella äidin palatessa takaisin taloon pakkaamaan vaatteitaan kamera tekee tämän saman panoroivan liikkeen ja katsoja odottaa, että taas kun palataan panoroiden lähtöpaikkaan vasemmalle, niin jotain säikäyttävää tapahtuu/paljastuu. Mutta ei tapahdu mitään. Ainoastaan tuo kameraliike luo sen odotuksen katsojan pään sisällä. Ei oikeastaan mikään muu, paitsi tietysti että tuo oli sopiva paikka säikäytykselle. Mutta jossain toisessa kauhuelokuvassa siinä olisi ollut vähemmän hienovaraisesti jumalaton jännitysmusiikki ja vahvat viittaukset/reagoinnit hahmolta, että jokin tuntuu oudolta. Ja katsojasta olisi tuntunut vähän huijatulta, kun se olisi kaiken kiusoittelun ja rakentamisen jälkeen paljastanut perusteettomaksi false scareksi, mikä olisi saattanut vielä purkaa kaiken kasautuneen jännityksenkin.

Kun tuo uusi Terminator on tulossa ja se ilmeisesti nojaa ainakin jossain määrin vanhoihin osiin kerta Linda Hamiltonkin on mukana, niin nyt täytyi tarttua toimeen ja ruksia katsomattomien elokuvien listalta pois ne suurimmat nimet: Terminator 1 ja Terminator 2. Toki olen nuo molemmat mukulana nähnyt, mutta käytännössä en muista niistä juuri mitään muuta kuin yksittäisiä hetkiä. Sittemmin olen odottanut, että elokuvat esitettäisiin televisiosta peräkkäisinä päivinä, tai melko lähellä toisiaan. Mutta mikäli sellainen päivä on ollut tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin se on mennyt minulta ohi. Tuli sitten samalla ostettua kaikki viisi Terminatoria ja kaipa ne kaikki tulee katseltua ennen Dark Faten katsomista teatterissa.

Kieltämättä närästää edelleen ettei Cameron viitsinyt kaivaa pallejaan esiin ja viedä Terminator-saagaa maaliin kun jotain arvokkuutta oli jäljellä. Helppo huudella noiden kahden ensimmäisen takaa kun ei selvästikään riittänyt uskallus kertoa isompaa stooria. Ennen kuin nyt kolmen flopin jälkeen.

Itse kuvittelin jo T3:n aikoihin junnuna että saagasta muodostuisi viiden elokuvan setti. Viimeistä edeltävä osa olisi ollut kunnolla tehty kuvaus siitä tulevaisuuden kauhuskenaariosta ja saagan päättävä elokuva olisi tarjonnut mahdollisuudet oikeastaan mihin vain. Tuo Genisys-ajatus ei ollut niin paska kuin on annettu ymmärtää. Kunnollisella käsikirjoituksella ja vähän fiksummin mietittynä tuo olisi luonut edellytykset bittersweet-lopetukseen. Eli Sarah Connor olisi joutunut valitsemaan Johnin tai ihmiskunnan.

Näyttelijöiden osalta olisi myös tullut pitäytyä johdonmukaisuudessa.

Tifosi kirjoitti:

Kyllä, Piina on erinomainen elokuva. Olen nyt vetänyt niin paljon pakkia alkuperäisen viestini jälkeen että otan takkini ja poistun häpeämään.

Ennen sitä kuintenkin leffa-vinkki klassikkoelokuvien ystäville tälle illalle:
Teemalta 21:30 Marlon Brandon ja Jack Nicholsonin Missouri. Valkokankaalla on niin legendaarista osaamista näyttelytaiteen terävimmästä kärjestä että ihan sattuu.

Laajenna klikkaamalla

Tosin Brando ylinäytteli, sooloili ja keksi vuorosanoja ym. Ei todellakaan miehen parasta.

Tifosi kirjoitti:

Dolemite Is My Name | Official Trailer | Netflix

Eddie Murphy tekee uutta tulemista ja en voisi olla tästä onnellisempi. Yksi varhaisimpia lapsuuden sankareitani urheilijoiden ohella.

Ensi vuonna comeback jatkuu jatko-osalla Coming to America leffalle.

Laajenna klikkaamalla

Ja leffahan kertoo koomikko Rudy Ray Mooresta, joka nousi maineeseen Dolemite-hahmonsa avulla. Tuon trailerin leikkaaja ainakin on nähnyt alkuperäisen Dolemiten trailerin.

Dolemite (1975, trailer) [Starring Rudy Ray Moore, D'Urville Martin, Lady Reed]
Rudy Ray Moore - Wikipedia

25v sitten tuli käytyä jätkien kanssa katsomassa stadin Bristolissa leffa nimeltä Pulp Fiction, ja tykkäsin todella.

Tänään sitten oman pojan kanssa leffaan katsomaan Tarantinon uusin, Once Upon a Time in Hollywood, eikä tarttenut nytkään pettyä. En spoilaa sanallakaan, totean vain että suosittelen.

ONCE UPON A TIME IN HOLLYWOOD - Official Trailer (HD) , linkki traileriin.

Huomenna taidetaan jatkaa Django Unchainedilla, kun kahdestaan ollaan ilta kotona.

Tombe76 kirjoitti:

25v sitten tuli käytyä jätkien kanssa katsomassa stadin Bristolissa leffa nimeltä Pulp Fiction, ja tykkäsin todella.

Laajenna klikkaamalla

Tulipa taas vanha olo. Onko se tosiaan jo noin vanha leffa.

Tarantinon tuotanto on kyllä sellaista, mikä on aina ollut läheistä. Reservoir Dogsia ja Pulp Fictionia tuli nuorempana katottua vähän väliä uudestaan ja kovaa settiä on syntynyt senkin jälkeen. Vähän tässä harmittaa, kun en tätä uusinta pääse tänä viikonloppuna ainakaan vielä katsomaan.

Juuri tultiin teatterista kotiin. Katsottiin Once Upon a Time in Hollywood. Mielenkiintoinen leffa jossa taas Tarantinon kynä näkyi. Omalla tulkinnalla historiasta Tarantino on ohjannut elokuvan joka ei ole aivan yhtä verinen kuin useat muut. Toki muutama pisara vertakin näkyy, eihän Tarantinon leffa olisi hänen ilman verta. Kaksi tuntia ja kolme varttia hyvää musiikkia, kauniita naisia ja autoja sekä komeaakin komeampi paidaton Brad Pitt. Korva ja silmä lepää...

Nautittava elokuva kaikin puolin.

In the heat of the night oli ihan mielenkiintoinen rikoselokuva vuodelta 1967. Tämä itse asiassa voitti hieman yllättäen parhaan elokuvan Oscarin, minkä vuoksi onkin erikoista, ettei se ole juuri jäänyt yleiseen tietoisuuteen.

Elokuva on mukavan pienimuotoinen: ei liikaa henkilöhahmoja, aikarakenteella hyppimistä tai muutakaan nykyelokuvan satunnaisia syntejä. Pääroolin Sydney Poitier on suorastaan loistava, eikä poliisimestaria esittävä Rod Steiger ole hänkään hassumpi. Laadukas rikostrilleri ja ehdottomasti näkemisen arvoinen. Annan 4/5 tähteä.


Katselin myös viime vuonna ilmestyneen Swingersin, joka on Pamela Tolan esikoisohjaus. Elokuva onnistuu yhdessä asiassa: se tekee Janne Katajista koko kaartin siedettävimmän hahmon.

Mikään muu tässä ei sitten onnistukkaan. Alkuasetelma on periaatteessa ihan mielenkiintoinen: kolme pariskuntaa matkustaa syrjäiseen lokaatioon parinvaihtoviikonloppua varten, mikä tietysti aiheuttaa koomisia tilanteita, kiusallisuutta jne. Tästä olisi saanut vaikka mitä irti - jos olisi ollut rohkeutta ja mielikuvitusta.

...mutta koska näitä elokuvia tehdään Luokkakokouksen hengessä, kaikkien vitsien pitää olla joko 1) mauttomia, 2) vanhentuneita, 3) stereotyyppisia tai 4) muuten vain paskoja.

Suurin ongelma tässä on siinä, että käsikirjoituksessa ei ole osattu päättää, tehdäänkö roisia komediaa vai kevyttä draamaa. Sen sijaan näitä molempia yritetään tehdä samanaikaisesti, jolloin vitsit jäävät puolitiehen ja draama ei kiinnosta pätkääkään.

Leffan päähenkilö käy esimerkistä: Aku Hirviniemen esittämä hahmo on surkea reppana, jolla on huono itsetunto. Tästä saisi hyvän tarinankaaren, mikäli Hirviniemen hahmo kehittyisi johonkin suuntaan elokuvan edetessä, mutta päinvastoin hän käy vain sekavammaksi ja rasittavammaksi. Lisäksi hahmolla on sietämätön maneeri; hän nimittäin puhuu totta ehkä 5% ajasta, jolloin katsojaa ei voi ottaa vakavasti juuri mitään, mitä hän sanoo. Tilanne ei parane ollenkaan loppua kohden.

Ja jottei tätä elokuvaa olisi jo tarpeeksi nuijittu, täytyy todeta, että tässä ei ole edes järkevää loppua. Viikonloppu vain päättyy ja kaikki tarinanlangat jäävät ilmaan. Ei kovin tyydyttävää.

Slumdog Millionaire

Tulipa tässä yhtenä tahi kahtena ehtoona luettua Vikas Swarupin Slummien Miljonääri. Tähän perään katselin ties monennettako kertaa kyseisen tarinan elokuvana. Ja kyllä, on sanottava, että tässä harvinaisessa tapauksessa mielestäni elokuva peittoaa opuksen. Toki kirjassa oli tiettyjä elementtejä ja käänteitä, joita olisin toivonut näkeväni myös filmatisoinnissa. Toisaalta elokuva on onnistutta editoimaan niin loistavaksi kompaktiksi paketiksi, että elokuvan sovitettu käsikirjoitus antaa sen helposti anteeksi. Myös kirjan peri-intialainen (Bollywood) tarina saa elokuvassa tiettyjä Hollywoodmaisia piirteitä, mutta se lienee täysin ymmärrettävää. Elokuva on loistava! 4,5/5!

Tähän perään tuli vielä väijyttyä espanjalais-ranskalainen roadmovie-komedia 4 Latas. Tämäkin oli mukavan notkea, hyväntuulinen seikkailu läpi Afrikan aavikon. Kyllä tätäkin voisi suositella sellaisena sopivana välipalana. 3,5/5

Blue F kirjoitti:

Slumdog Millionaire

Tulipa tässä yhtenä tahi kahtena ehtoona luettua Vikas Swarupin Slummien Miljonääri. Tähän perään katselin ties monennettako kertaa kyseisen tarinan elokuvana. Ja kyllä, on sanottava, että tässä harvinaisessa tapauksessa mielestäni elokuva peittoaa opuksen. Toki kirjassa oli tiettyjä elementtejä ja käänteitä, joita olisin toivonut näkeväni myös filmatisoinnissa. Toisaalta elokuva on onnistutta editoimaan niin loistavaksi kompaktiksi paketiksi, että elokuvan sovitettu käsikirjoitus antaa sen helposti anteeksi. Myös kirjan peri-intialainen (Bollywood) tarina saa elokuvassa tiettyjä Hollywoodmaisia piirteitä, mutta se lienee täysin ymmärrettävää. Elokuva on loistava! 4,5/5!

Laajenna klikkaamalla

Tämähän oli keväällä Kirja vs. Leffa -ohjelmassa käsittelyssä --> https://areena.yle.fi/1-50097970

Viime viikon jaksossa oli sitten toinen Danny Boylen leffa eli Trainspotting. Hyvää keskustelua oli siitäkin.

L. Paraske kirjoitti:

Tämähän oli keväällä Kirja vs. Leffa -ohjelmassa käsittelyssä --> https://areena.yle.fi/1-50097970

Viime viikon jaksossa oli sitten toinen Danny Boylen leffa eli Trainspotting. Hyvää keskustelua oli siitäkin.

Laajenna klikkaamalla

No itse asiassa Trainspotting odottele tuossa hyllyssä lukemista. Juuri tänään pohdin, että ottaisiko sen käsittelyyn, mutta päädyin Jo Nesboon Harry Holeen-dekkariin.

edit. Ja näyttäisi siellä olevan Uhrilampaatkin, jonka luin tuossa kuukausi sitten, sekä Papillion, joka niin ikään odottelee lukuvuoroaan. Pitääpä katsella tuolta nyt ihan alkajaisiksi tuo Slumdog ja kenties perään Uhrilampaat. Myös American Psyko tekisi mieli lukea, mutta eipä ole osunut kaupoissa silmään.

Matrix tekee paluun nelososan myötä ja vain toinen Wachowskeista ohjaa leffan, Lana. Rooleissa nähdään ainakin paluun tekevät Keanu Reeves ja Carrie-Ann Moss. Saa nähdä miten Trinityn paluu toteutetaan.

https://muropaketti.com/elokuvat/el...ves-ja-carrie-anne-moss-palaavat-rooleihinsa/

lake79 kirjoitti:

Matrix tekee paluun nelososan myötä ja vain toinen Wachowskeista ohjaa leffan, Lana. Rooleissa nähdään ainakin paluun tekevät Keanu Reeves ja Carrie-Ann Moss. Saa nähdä miten Trinityn paluu toteutetaan.

https://muropaketti.com/elokuvat/el...ves-ja-carrie-anne-moss-palaavat-rooleihinsa/

Laajenna klikkaamalla

Ainakin omasta mielestä tämä vaikuttaa katastrooffilta. Kukaan ei oikeastaan varmaankaan hirveämmin tätä pyytänyt. Keanu nyt on vain tällä hetkellä lahja itse Jumalalta maailmalle niin taottava kun rauta on kuumaa. Luulen, että teos tulee olemaan keskinkertainen blockbuster, joka suututtaa fanit.

Tjapalala kirjoitti:

Ainakin omasta mielestä tämä vaikuttaa katastrooffilta. Kukaan ei oikeastaan varmaankaan hirveämmin tätä pyytänyt. Keanu nyt on vain tällä hetkellä lahja itse Jumalalta maailmalle niin taottava kun rauta on kuumaa. Luulen, että teos tulee olemaan keskinkertainen blockbuster, joka suututtaa fanit.

Laajenna klikkaamalla

Boldaus oma. Minulle tuokin riittää jos on edes samaa tasoa aiempien jatko-osien kanssa. Mutta väkisin tulee kyllä mieleen, että miten tämä voi onnistua.

Blue F kirjoitti:

No itse asiassa Trainspotting odottele tuossa hyllyssä lukemista. Juuri tänään pohdin, että ottaisiko sen käsittelyyn, mutta päädyin Jo Nesboon Harry Holeen-dekkariin.

edit. Ja näyttäisi siellä olevan Uhrilampaatkin, jonka luin tuossa kuukausi sitten, sekä Papillion, joka niin ikään odottelee lukuvuoroaan. Pitääpä katsella tuolta nyt ihan alkajaisiksi tuo Slumdog ja kenties perään Uhrilampaat. Myös American Psyko tekisi mieli lukea, mutta eipä ole osunut kaupoissa silmään.

Laajenna klikkaamalla

Trainspotting kannattaa lukea, samoin kuin koko Irvine Welshin tuotanto. Filth on kirjana sieltä heikommasta päästä, mutta elokuvaversiona oikeastaan erittäin hyvä. Liima ja Porno, ovat jatkumoa Trainspottingille ja kannattaa ehdottomasti lukea sen jälkeen.

Blue F kirjoitti:

Jo Nesboon Harry Holeen-dekkariin.

Laajenna klikkaamalla

Joidenkin teosten on parempi pysyä kirjallisessa muodossa.. jos siis vähäkään vertaa Lumiukkoa leffana ja kirjana. Kirjahan on (osana Hole jatkumoa) loistava, leffana aivan uskomattoman ..ska.

Mortal engines

(kaikki scifit jne sarjaa)

Ensimmäinen ison budjetin Steampunk leffa, joka toi isot tappiot ja joka lytättiin aika huolella aikanaan.


No Steampunkkihan on erityisesti visuaalisuutensa kautta toimiva juttu ja tämmöinen leffahan kaatuu tai toimii sen mukaan, onnistuukos se saamaan aikaan ”sense of wonder” vaikutuksen katsojassa.


No mun mielestä SenseOfWonder toteutuu hienosti.


Eihän tarina ole erikoinen, mutta kuitenkin sellainen on, ja paikoin leikkauksen kiireettä päätellen syvempikäin tarinalankoja olisi ollut (Philip Reeven Kävelevät koneet –kirjasarjaa en ole lukenut), mutta action leffaan niitä ei vaan ajanpuitteissa saa mahtuun.


Idea sinänsä on typerä, Ihmiset ovat nostaneet kaupunkinsa pyörille tai telaketjuille vaeltaakseen luonnonvarojen perässä tai saalistaakseen muita kaupunkeja omien toimintojensa pyörittämiseksi. Tekninen kehitys on pysähtynyt, ja sotaa edeltävän aikakauden teknologia on suuressa arvossa. Mutta tämän nyt vähäkään Steampunkkia lukeneet sivuuttaa näppärästi.


Joo, mitään tapahtumista, paikoista tai henkilöistä ei taustoiteta tai motivoida kunnolla, mutta itseäni tämä ei sillain haittaa, koska ympäristö jossa leffa tapahtuu, on tän leffan juju.


Oih kun Alastair Reynoldsin Terminal tehtäisä tämmösellä budjetilla..


Ja siis tarkoitan, että katsoin ja viihdyin, huomattavasti paremmin kun joidenkin vastaavien Alitojen kanssa. Ei suuri elokuvaelämys, mutta kuitenkin isonbudjetin Steampunk

teppana kirjoitti:

Juuri tultiin teatterista kotiin. Katsottiin Once Upon a Time in Hollywood. Mielenkiintoinen leffa jossa taas Tarantinon kynä näkyi.

Laajenna klikkaamalla

Hyvä leffa kyseessä! Varsinkin visuaalisesti äärettömän hieno, ehkä tarinankerronta paikoitellen vähän töksähteli sen verran, ettei ihan täysiä pisteitä voi antaa. Mutta miten mahtavaa onkaan katsoa pitkää eeppistä elokuvaa ilman CGI-efektejä ja mustavalkoiseen maailmankuvaan perustuvaa juonta. Olen pitänyt supersankaribuumia hirveänä syöpänä, mutta onneksi on joitakin ohjaajia, jotka saavat rahoitusta ja voivat menestyä tällaisellakin!

olkikuukkeli kirjoitti:

Hyvä leffa kyseessä! Varsinkin visuaalisesti äärettömän hieno, ehkä tarinankerronta paikoitellen vähän töksähteli sen verran, ettei ihan täysiä pisteitä voi antaa. Mutta miten mahtavaa onkaan katsoa pitkää eeppistä elokuvaa ilman CGI-efektejä ja mustavalkoiseen maailmankuvaan perustuvaa juonta. Olen pitänyt supersankaribuumia hirveänä syöpänä, mutta onneksi on joitakin ohjaajia, jotka saavat rahoitusta ja voivat menestyä tällaisellakin!

Laajenna klikkaamalla

Kyllä. Amerikan Kaurismäki on tällä kertaa tehnyt ihan hyvän leffan, vaikka tietysti kamalilla asioilla kuten Sharon Taten ja ystäviensä murhalla ei kuuluisi tuolleen leikitellä. Mutta vaikutti siltä että hauskaa on ollut elokuvaa tehdessä, ja helposti tuota katsellessa yleisökin viihtyy.

Tarinankerronnan pioneeri ja kaikkien aikojen toiseksi paras tv-sarja saa elokuvan netflixiin marraskuun alussa.

El Camino: A Breaking Bad Movie | Date Announcement | Netflix

Miten poliisit tai uutistoimistot muka tiesivät mitä Jesselle oli natsien käsissä tehty vähän hankasi vastakarvaan mutta luotto Vinceen on tallella.

Sain viimein katsottua Avengers: End gamen loppuun. En tiedä mitä oikein odotin elokuvalta, mutta kaikki etukäteen kuvittelemani kohdat täyttyivät. En tietenkään kaikkea pystynyt ennustamaan, mutta paljon kuitenkin.

Arvosana: 0.5/5

Elokuvasta en löydä montaa hyvää puolta. CGI ei ollut edistynyt, päin vastoin tuntui taantuneen. Arvelin vähän jaksavani seurata pakollisia lopun mäiskettä ja mähinää, mutta siitäkin puuttui puhti. Tuntuu tuosta osastosta, että nykyään yritetään laittaa aina visuaalisesti paremmaksi, mikä on mennyt jo siihen pisteeseen, että itse taistelun kerronta kärsii. Jokainen kun saa vedettyä nurin 10 pahista aina kerralla, jollain ihme voimalla. Tuntuu myös siltä, että mikäli jokin asia pitää saada tehtyä, niin keksitään uusi supervoima jollekin, joka hoitaa homman. Ei tarvitse siis edes odottaa mitään nokkelaa ratkaisua mihinkään, kun joku vain ottaa asennon käsillään ja homma hoituu CGI:llä.

Teknologia on rautamiehen myötä ja pitkään ollut täysin ylivampuvaa, eikä siihen ole voinut usko mitenkään. Nyt sitten jokaisella on jokin nano puku päällä, joka tulee päälle ja lähtee salaman nopeasti. Millään ei ole rajaa. Taas yksi kätevä tapa helpottaa käsikirjoittajien työtä, kun ei tarvitse edes alustavasti logistiikasta piitata.. kellä sitä nyt nykyään reppuakaan tarvitaan?

Elokuvan melankoliasta tuli mieleen Harry Potterin yksi viimeisimmistä, joissa he kuluttivat puoli leffaa kävelemällä jollain rannalla värit pois säädettynä. Pakollinen osio toki surra ja ihmetellä, mutta venytetty ja jopa tuohon maailmaan heikko esitys.

En löydä oikeastaan mitään hyvää tuosta leffasta, en edes sitä vähää mitä Infinity Warissa oli. Sen pystyi kuitenkin katsomaan kerralla loppuun saakka ja oli ihan hyvää actionia.

El Gordo kirjoitti:

Kyllä. Amerikan Kaurismäki on tällä kertaa tehnyt ihan hyvän leffan, vaikka tietysti kamalilla asioilla kuten Sharon Taten ja ystäviensä murhalla ei kuuluisi tuolleen leikitellä. Mutta vaikutti siltä että hauskaa on ollut elokuvaa tehdessä, ja helposti tuota katsellessa yleisökin viihtyy.

Laajenna klikkaamalla

Leikittelihän Tarantino aiemmin vieläkin kamalammalla asialla, Hitlerillä, ja tavallaan kirjoitti tuolle ja muutamalla muulle oikean maailman natsipaskapäälle vaihtoehtoisen, väkivaltaisen lopun.

Tarantinohan on pulp ja eksploitaatio -elokuvien ohjaaja sekä fani, joten onhan siinä mielessä juuri tuollaiset yleisöön menevät koukut jossain määrin normisettiä. Vaikka kieltämättä härskiä, mutta sitähän se eksploitaatio onkin... "Yleisön houkuttelemista sensationalistisella ja/tai kiistanalaisella sisällöllä".


En elokuvasta sinänsä uskalla kummempaa kirjoittaa, koska melko tyypilliseen tapaan siinä oli niin paljon sisältöä, että se täytyy toisenkin kerran katsoa. Venaan varmaan ihan dvd-julkaisuun, niin saa sitten kelailla ja pysäytellä.