Tiikerihyttynen on nyt ilmeisesti havaittu Ruotsissa.
Pelätty tiikerihyttynen saapunut ehkä jo Suomen lähialueille | Yle Uutiset | yle.fi
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Pikkuleijonien alkusarja jatkuu perjantaina – ykkösketju pysyy samana, Kim Saarinen hyppää tolppien väliinLue lisää »
-
MTV: Jääkiekkoliiton kurinpitovaliokunta määräsi Noora Rädyn ja Pasi Mustosen kilpailukieltoihinLue lisää »
-
Marko Tuomaisen Jukurit-pestille vahvistus – "Aion antaa kaikkeni organisaatiolle, että hyvä menestys sekä pelaajia kehittävä arki jatkuvat"Lue lisää »
-
Pelicansilla mahdollisuus punttien tasoittamiseen – Aatu Jämsen ja Ben Blood hyppäävät jälleen mukaanLue lisää »
-
Anton Lundell on pelannut vakuuttavasti tulosyksikössä ja ansaitsee jatkossakin kakkossentterin roolinLue lisää »
-
Superlupaus Gavin McKenna haluaa toistaa McDavidin ja Bedardin kultaiset sankariteot Kanadan paidassaLue lisää »
Hyönteiset
- Viestiketjun aloittaja Paitselo
- Alkaa
- 128 864
- 388
Tiikerihyttynen on nyt ilmeisesti havaittu Ruotsissa.
Pelätty tiikerihyttynen saapunut ehkä jo Suomen lähialueille | Yle Uutiset | yle.fi
Mennessäni hampaita pesemään huomasin vessan seinällä isohkon hämähäkin, joka muistutti hitusen susihämähäkkiä. Käsittääkseni nuo elävät Pohjois-Amerikassa, joten mikähän hämis oli valinnut majapaikakseen seinäni?
Ruumis oli tumma ja muodoltaan kolmiomainen. Jalat levällään se oli 5 senttiä pitkä ja liikkui todella ripeästi, kun rupesin sitä jahtaamaan. Ristihämähäkki se ei ainakaan ollut.
Kiitos etukäteen.
Ruumis oli tumma ja muodoltaan kolmiomainen. Jalat levällään se oli 5 senttiä pitkä ja liikkui todella ripeästi, kun rupesin sitä jahtaamaan. Ristihämähäkki se ei ainakaan ollut.
Kiitos etukäteen.
2silmäinen kyklooppi
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Porin Ässät
Siiirat, nuo kosteassa elävät vittupäät. Meillä on kellarissa suihkutilat ja noita valopäitä nousee viemäristä. Nuo kuolee parissa tunnissa ilman vettä, eli kuolevat tuonne suihkun lattialle. Onko jotain myrkkyä jota voisi viemäriin laittaa ja saisi ne hengiltä?
olkikuukkeli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Suomessa elää lukuisia juoksuhämähäkkilajeja, joista suurin on rantahämähäkki, joka kasvaa juurikin n. 5 cm:n kokoiseksi jalkojen kärkiväliltään. Kyseessä on tosin voinut olla myös laivarahtien mukana tänne levinnyt varastohämähäkki (Tegenaria atrica).
Kuvat:
Rantahämähäkki:
http://puutarha.net/keskustelu/aihekuva.asp?id=431576
Varastohämähäkki:
http://www.biopix.dk/Temp/Tegenaria%20atrica%2000002.JPG
Kummatkaan eivät ole vaarallisia, pikemminkin päinvastoin syödessään haittaöttiäisiä pois kulkemasta. Anna elää vaan...
Mielenkiintoinen öttiäinen kotona. Yhdessä puisessa seinällä olevassa kynttilänjalassa on näkynyt purua pidemmän aikaan yhden sauman päällä. Olen aina kuikuillut kattoon että mistä tuo varisee, mutta nyt kun asiaa tarkemmin tutkin, siinä purun alla oli tosi pieni reikä. Joku on sinne itsensä syönyt. En ole kaveria nähnyt, mutta päätin tukkia reiän. Tämä vahvisti asiaa lisää, ei tule enää purua.
En ole ötökkää nähnyt, onko käsitystä mikä siellä on?
En ole ötökkää nähnyt, onko käsitystä mikä siellä on?
Kesä ja ötökät. Herätelläänpä tätä mielenkiintoista ketjua henkiin.
Viikonlopulla olin mökillä. Kuten hyvin tiedetään, yöperhosia ja monia muita ötököitä kiinnostaa yöaikaan sisältä kajastava valo. Kaikennäköistä jengiä siihen lasiin taas törmäilikin ja osa jäi viihtymään pidemmäksikin aikaa.
Yksi tapaus herätti mielenkiintoni, koska oli niin saatanan iso. Osaako joku sanoa, mikä yöperhonen nappaamassani kuvassa poseeraa? Nuuskapurkin tarkoituksena on helpottaa otuksen koon hahmottamista.
En ole likimainkaan tuon kokoista yöperhosta koskaan nähnyt.
Kyseinen monsteri sinkoili mielipuolen lailla päin lasia ja seiniä, kunnes rauhoittui relailemaan ikkunalasille. Voin vakuuttaa, että törmäily ei ollut ihan äänetöntä.
Viikonlopulla olin mökillä. Kuten hyvin tiedetään, yöperhosia ja monia muita ötököitä kiinnostaa yöaikaan sisältä kajastava valo. Kaikennäköistä jengiä siihen lasiin taas törmäilikin ja osa jäi viihtymään pidemmäksikin aikaa.
Yksi tapaus herätti mielenkiintoni, koska oli niin saatanan iso. Osaako joku sanoa, mikä yöperhonen nappaamassani kuvassa poseeraa? Nuuskapurkin tarkoituksena on helpottaa otuksen koon hahmottamista.
En ole likimainkaan tuon kokoista yöperhosta koskaan nähnyt.
Kyseinen monsteri sinkoili mielipuolen lailla päin lasia ja seiniä, kunnes rauhoittui relailemaan ikkunalasille. Voin vakuuttaa, että törmäily ei ollut ihan äänetöntä.
Liitteet
Näyttää horsmakiitäjältä.
Kyseessä on poppelikiitäjä - hyvin sen tunnistaa siipien muodoista, vaikka tuossa kuvassa näkyy vain perhosen alapuoli. Tosin haapakiitäjän siivet ovet hyvinkin saman näköiset - varsinkin alapuolelta. Veikkaan silti poppelikiitäjää, koska se on Suomessa nykyisin hyvin yleinen - päinvastoin kuin haapakiitäjä, joka jostakin syystä näyttää tyystin hävinneen.
Siipien yläpinnoissa harmaavoittoisella poppelikiitäjällä on näkyvissä punertavia laikkuja, kun taas haapakiitäjässä on vain harmaan eri sävyjä.
Tuo kiitäjä ei ole läheskään sieltä isoimmasta päästä - Suomen yössä lentelevä sireenikiitäjä on yöperhosten kunigas mitä kokoon tulee - siipien kärkiväli voi olla jopa n. 12 cm - ja se on paljon se.
Jos rupesi kiitäjäperhoset kiinnostamaan, niin kannattaa hankkia elohopealamppu kesämökille esim. kuistille - sen hohtama valo houkuttelee perhosia parhaiten paikalle.
Kulttimörkö
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP ja maajoukkueet
Niin näyttää, mutta taitaa horsmakiitäjän ruumis olla paksumpi. Joskus nassikkana tuli perhosia hieman pyydystettyä. Horsmakiitäjä oli tapaus erikseen. Luulin tainnuttaneeni otuksen ja lopuksi listittyä. Laitoin styroksiin neuloille kiinni. Yöllä kuuluu kummaa ääntä. Ei mitään hajua mikä äänen oli tehnyt. Perhoskokoelma oli kunnossa aamulla. Seuraavana yönä sama eikä vieläkään mitään käryä mikä äänen aiheutti. Kolmantena yönä tajusin. Siellä horsmakiitäjä yritti lentää. Siipensä oli vihdoin saanut hajotettua. Siihen loppui mun perhosten saalistus.
Leelian Lepotuoli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Rauman Lukko
Meillä kipittää tässä pihalla joka vuosi samaan aikaan pari viikkoa tuollaisia pikkuriikkisiä pieniä punaisia paloautoja. Jotain punkkeja ilmeisesti? Kukaan muu niiden olemassaoloa ei huomaa, ei kotiväki eikä vieraat. Mutta minua ne pistää ja pitkäksi aikaa jää oikein kipeä, polttava ja kutiava kohta. Voikohan olla allerginen? Isäni on ainut joka uskoo mua tässä pistämisasiassa,koska sanoo et hänellä polttaa kanssa.
Tulipa luettua ketju ihan alusta saakka, ja Paitselon tuhatjalkaiset kiinnittivät huomioni. Suomalaiset tuhatjalkaiset ovat pieniä ja säyseistä, mutta niiden myrkylliset isoveljet maailmalta ovat häijympiä tapauksia. Nopeita ja agressiivisia tappajia, jotka pistävät suihinsa mm. liskoja, käärmeitä ja mitä tahansa eteen osuvaa, minkä saavat tapettua.
Tässä vastaan osuu tarantella. Aikanaan youtubessa oli myös toinen pätkä, jossa centipede nappasi luolan katossa killuen ohi lentävän lepakon! BBC:n pyynnöstä video on poistettu, harmin paikka, mutta kuva sentään löytyi. Joskus krapulapäissäni katselin youtubesta näitä centipede videoita, ja voin kuulkaa kertoa että seuraava yönä kun unissa viilletti isoja mustia myrkyllisiä centipedejä, painajaismaiset punaiset tuntosarvet sojoittaen kuin Luciferin sarvet, myrkkyleuat valmiina iskemään, niin päätin että jatkossa krapulapaniikin ollessa päällä en näitä videoita enää katso.
Jotkut pitävät näitä vielä lemmikkeinä, vaikka ovat kuulemma mestareita karkaamaan??? Ei saatana! Myrkky ei ole tosin ihmiselle tappavaa, mutta purema on erittäin kivulias. Aika veijareita, luojan kiitos näitä ei ole Suomessa.
pernaveikko
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, Crusaders, Lechia
Kokeillaanpa tästä, jos jollain ihmeen sattumalla jollain olisi kokemusta. Tässä taas kerran puhuttiin serkkupojan kanssa, jos alkaisi kasvattaa mehiläisiä. On tästä ennenkin ollut puhetta, mutta nyt ihan vakavamminkin, vaikka toki saunan lauteilla. Alan liittokin löytyy ja YouTubessa on vaikka mitä videoita.
Mutta olisiko jollain tietotaitoa?
Mutta olisiko jollain tietotaitoa?
Hieman epätarkka kuva, mutta poppelikiitäjältä näyttää
Pelastit @BitterX :n kesän. Johan se on kaksi vuotta odotellut vastausta kysymykseen. :)
Kyllä vain - tiedonmurusia otetaan ilolla vastaan edelleen :) - eli kiitokset vain, @ZOOM
Tänä kesänähän etelärannikolla - tai ainakin Stadissa - on järkyttävän paljon leppäkerttuja. Ilmeisesti siksi, koska myös ravintoa - eli kirvoja - on syystä tai toisesta paljon liikkeellä.
Parempi myöhään kuin milloinkaan=)
Sama vastaus on annettu viestissä 312 kysymystä seuraavana päivänä.
Oma syreeeniaita alkaa olemaan sen verran mallillaan, että kiitäjiä pitäisi alkaa ilmestymään. Ei muuta kuin Havia rakentelemaan ja elvyttämään lapsuuden harrastusta.
Keskiviiva
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kuopion KalPa
Tämä olikin mielenkiintoinen ketju hyönteisistä kiinnostuneelle. Aikoinaan 1990-luvun alkuvuosina lapsena/varhaisteininä perhosia aktiivisesti keräsin ja myös kasvatin toukista aikuisia perhosia.
Tuolla joku kyseli tuon ison yöperhosen perään ja näemmä palstalla muitakin ex-perhoskeräilijöitä tai muita asiantuntijoita. Tosiaan, poppelikiitäjä kyseessä. Minulle siitä tuttu tapaus, että joskus vuosien 1992-1993 kieppeillä kyseinen 9 senttinen perhonen laskeutui käsittämättömästi suoraan kädelleni. Oltiin yöperhosia etsimässä sellaisina 12v nassikoina ja yhtäkkiä tunsin kädessäni takertuvan otteen ja luulin sitä ampiaiseksi ja vastomaisesti heilautin kättäni, "että menehän siitä!" Takertui vain entistä kovemmin kämmenelle ja samalla huomasin ettei kyseessä ollut muutaman sentin ampiainen, vaan lähes kokonaisen kämmenen kokoinen poppelikiitäjä. Perhonen pelästyi sen verran, että päästi hätäpissat tms, kun sellaista keltaista nestettä oli kädelläni. Suljin perhosen haaviini. Pääsi myrkkypullon, levityslaudan jälkeen kokoelmiini jossa edelleen on 24 vuotta myöhemmin. Noin seitsemisen isoa laatikkoa täynnä erinlaisia 6-12 senttisiä kehrääjiä ja kiitäjiä varastossani montaa eri lajia. Toki myös päiväperhosia, joista 6 kpl ritariperhosia, joiden määrästä en ole ylpeä, kun niitä niin monta myrkytin. Nykyisin harvoin ritareita näkee, mutta aikoinaan olivat melko yleisiä.
Tämä loppukesä on parasta toukka-aikaa ja vielä näin 35 vuotiaanakin nämä jaksavat jossain määrin kiinnostaa, vaikka kerääminen jäikin 14 vuotiaana. Tänä vuonna heinäkuun alussa, muistaakseni 6 pv. tiellä vastaan möngersi 8 senttinen matarakiitäjän toukka - komea näky. Tuo oli osoitus siitä, että kesä on edennyt tänä vuonna normaalia aikaisemassa tahdissa johtuen toukokuun helteistä, sillä yleensä kiitäjien toukat aloittavat vaeltamisensa koteloitumispaikkaansa vasta heinäkuun loppupuolelta syyskuuhun asti.
Suomen luonnon kiitäjien elämä sujuu yleensä näin: aikuinen perhonen kesäkuusta heinäkuuhun, munavaihe heinäkuun alussa, toukkavaihe heinäkuun lopusta syyskuulle ja kotelona syyskuusta seuraavan vuoden kesäkuun alkuun, kunnes taas uusi sukupolvi syntynyt perhoseksi. Näin ollen jos aikuinen iso toukka tiellä heinäkuun alussa etsimässä talvehtimispaikkaansa, niin kiitäjiä täytynyt olla tänä vuonna jo perhosina toukokuun puolella.
Suomen luonnon komeimmat toukat mielestäni sireenikiiitäjän 10cm vihreä ja paksu ilmestys. Näitä näkee usein jopa useita kappaleita kaupunkien koristepensaissa. Puuntuhoajan 10cm lihanpunainen pahalle haiseva toukka myös melko yleinen näky loppukesästä tiellä vaeltamassa kovaa kyytiä. On muuten häijy tapaus myös pureemaan, aikoinaan roikkui sormestani leukojensa varassa.
Nuorista haavoista voi löytää haarukkakehrääjän (nykyinen nimi isohangokas) toukkia ja siinä vasta eksoottinen ötökkä!
Tuolla joku kyseli tuon ison yöperhosen perään ja näemmä palstalla muitakin ex-perhoskeräilijöitä tai muita asiantuntijoita. Tosiaan, poppelikiitäjä kyseessä. Minulle siitä tuttu tapaus, että joskus vuosien 1992-1993 kieppeillä kyseinen 9 senttinen perhonen laskeutui käsittämättömästi suoraan kädelleni. Oltiin yöperhosia etsimässä sellaisina 12v nassikoina ja yhtäkkiä tunsin kädessäni takertuvan otteen ja luulin sitä ampiaiseksi ja vastomaisesti heilautin kättäni, "että menehän siitä!" Takertui vain entistä kovemmin kämmenelle ja samalla huomasin ettei kyseessä ollut muutaman sentin ampiainen, vaan lähes kokonaisen kämmenen kokoinen poppelikiitäjä. Perhonen pelästyi sen verran, että päästi hätäpissat tms, kun sellaista keltaista nestettä oli kädelläni. Suljin perhosen haaviini. Pääsi myrkkypullon, levityslaudan jälkeen kokoelmiini jossa edelleen on 24 vuotta myöhemmin. Noin seitsemisen isoa laatikkoa täynnä erinlaisia 6-12 senttisiä kehrääjiä ja kiitäjiä varastossani montaa eri lajia. Toki myös päiväperhosia, joista 6 kpl ritariperhosia, joiden määrästä en ole ylpeä, kun niitä niin monta myrkytin. Nykyisin harvoin ritareita näkee, mutta aikoinaan olivat melko yleisiä.
Tämä loppukesä on parasta toukka-aikaa ja vielä näin 35 vuotiaanakin nämä jaksavat jossain määrin kiinnostaa, vaikka kerääminen jäikin 14 vuotiaana. Tänä vuonna heinäkuun alussa, muistaakseni 6 pv. tiellä vastaan möngersi 8 senttinen matarakiitäjän toukka - komea näky. Tuo oli osoitus siitä, että kesä on edennyt tänä vuonna normaalia aikaisemassa tahdissa johtuen toukokuun helteistä, sillä yleensä kiitäjien toukat aloittavat vaeltamisensa koteloitumispaikkaansa vasta heinäkuun loppupuolelta syyskuuhun asti.
Suomen luonnon kiitäjien elämä sujuu yleensä näin: aikuinen perhonen kesäkuusta heinäkuuhun, munavaihe heinäkuun alussa, toukkavaihe heinäkuun lopusta syyskuulle ja kotelona syyskuusta seuraavan vuoden kesäkuun alkuun, kunnes taas uusi sukupolvi syntynyt perhoseksi. Näin ollen jos aikuinen iso toukka tiellä heinäkuun alussa etsimässä talvehtimispaikkaansa, niin kiitäjiä täytynyt olla tänä vuonna jo perhosina toukokuun puolella.
Suomen luonnon komeimmat toukat mielestäni sireenikiiitäjän 10cm vihreä ja paksu ilmestys. Näitä näkee usein jopa useita kappaleita kaupunkien koristepensaissa. Puuntuhoajan 10cm lihanpunainen pahalle haiseva toukka myös melko yleinen näky loppukesästä tiellä vaeltamassa kovaa kyytiä. On muuten häijy tapaus myös pureemaan, aikoinaan roikkui sormestani leukojensa varassa.
Nuorista haavoista voi löytää haarukkakehrääjän (nykyinen nimi isohangokas) toukkia ja siinä vasta eksoottinen ötökkä!
Viimeksi muokattu:
Itse olen kerran tehnyt lähempää tuttavuutta suurikokoisen kiitäjän kanssa, yöllinen sade oli ilmeisesti yllättänyt otuksen kun löytyi vesilammikosta räpistelemästä aamupäivällä. Googlettelin muistaakseni lajiksi haapakiitäjän, melkoinen jöllikkä sekin.
Vuosi sitten alkukesästä pääsin todistamaan itselleni hyvin kummallista tapahtumaa, kun eräänä iltana parvekkeella istuessa läheisen pensaan ympärillä alkoi suoranainen kuhina. Tarkemmin tutkailtuna maasta punnersi ilmoile sadoittain melko kookkaita kovakuoriaisia (parven keskellä tapahtumaa ihmetellessä oli parven aiheuttama mekkala melkoinen). Kyseessä oli ilmeisesti kesäturilaiden massakuoriutuminen.
Joskus 90-luvun lopulla olin toukokuussa kotipaikkani pihalla, kun talon katolta alkoi kuulua kopinaa ja kierintää, mikä päättyi tömähdykseen maassa. Tarkempi ihmettely paljasti maasta todella suurikokoisia (tulitikkuaskin kokoluokkaa, otin otuksista kuviakin, joskaan ei mitään hajua mistä saattaisivat nykyisin löytyä) kovakuoriaisia useita. Googlailu ei vielä tuohon aikaan ollut vaihtoehto, joten eläinkirja kouraan ja tutkailemaan. Ilmeisesti kyseessä oli jättivedensuosija (joka wikipedian mukaan on näköjään erittäin harvinainen vieras Suomessa, tosin tavaamani eläinkirjankin mukaan ei ollut Suomessa kovinkaan tavallinen vierailija).
Vuosi sitten alkukesästä pääsin todistamaan itselleni hyvin kummallista tapahtumaa, kun eräänä iltana parvekkeella istuessa läheisen pensaan ympärillä alkoi suoranainen kuhina. Tarkemmin tutkailtuna maasta punnersi ilmoile sadoittain melko kookkaita kovakuoriaisia (parven keskellä tapahtumaa ihmetellessä oli parven aiheuttama mekkala melkoinen). Kyseessä oli ilmeisesti kesäturilaiden massakuoriutuminen.
Joskus 90-luvun lopulla olin toukokuussa kotipaikkani pihalla, kun talon katolta alkoi kuulua kopinaa ja kierintää, mikä päättyi tömähdykseen maassa. Tarkempi ihmettely paljasti maasta todella suurikokoisia (tulitikkuaskin kokoluokkaa, otin otuksista kuviakin, joskaan ei mitään hajua mistä saattaisivat nykyisin löytyä) kovakuoriaisia useita. Googlailu ei vielä tuohon aikaan ollut vaihtoehto, joten eläinkirja kouraan ja tutkailemaan. Ilmeisesti kyseessä oli jättivedensuosija (joka wikipedian mukaan on näköjään erittäin harvinainen vieras Suomessa, tosin tavaamani eläinkirjankin mukaan ei ollut Suomessa kovinkaan tavallinen vierailija).
Sanainen arkku
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Viime viikolla oli radiossa joku Ötökkäilta. Sinne oli lähetetty useita tuon kaltaisia huomioita. Asiantuntijat eivät antaneet ilmiölle mitään järkevää vastausta, vaikka spekuloivatkin sillä että luonto on tänä kesänä monessa asiassa etuajassa. Totesivat kuitenkin, että kyse on kuitenkin viikosta, kahdesta, ja ampiaisten osalta häätö olisi kuukausia etuajassa.
Omat havainnot ovat sellaisia, että hirveän sitkeästi ottavat ihmisen tutkimuskohteekseen, mutta eivät kuitenkaan ole pistäneet. Veneessä ei hirveästi pääse väistämään, niin sitten tulee annetuksi osumaa jossain vaiheessa. Venettä käyvät tutkimassa sisältä kuin pesäpaikkaa etsien, mutta eivät mene ruokiin (esimerkiksi banaanin kuoret ovat normaalisti aika ampiasmagneetti). Yksi idiootti päätti eilen päivänsä lentämällä kaasulieden liekkiin. Tämäkään ei tunnu kovin normaalilta käytökseltä.
pernaveikko
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, Crusaders, Lechia
Itsehän en tiukkaa viinaa käytä, mutta kaverit kun tuossa jotain mehuvotkuleitaan mökin terassilla joivat, niin kyllä niitä se sokerilitku kiinnostaa. Siis myös ampiaisia. Toki pyörivät muutenkin, mutta ei tuo ole sattumaa.
Vähän se joskus kyrsii, kun pistiäiset pörrää, mutta eihän ne tosiaan mitään tee, kun ei huido.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy