Koska lämpötila tässä huoneistossa ylittää näillä helteillä pahimmillaan 30 astetta, joutuu illalla ulkolämpötilan hieman viilentyessä pitämään parvekkeen oven ja kaikki ikkunat auki. Se on nyt jo useana iltana peräkkäin johtanut kohtaamisiin ampiaisten kanssa, kun ne tunkevat sisään ilmeisesti valon houkuttelemina.
Harvinaisen ärsyttävää, kun ne lentelevät sisällä varsin sekopäisesti ja ennakoimattomasti, mutta avoimiin ikkunoihin ja oviin eivät perkele osu vahingossakaan. Jos sattuvat johonkin lasketumaan, niin yleensä lampun johodolle tai muualle, johon ei edellisen päivän Hesarin kanssa pääse käsiksi (esim. ikkunan sisäkarmin ja ikkunalistan väliin) tai johon sanomalehdellä tempaistessa aiheutuisi todennäköistä collateral damagea (esim. kahvinkeitin, joku valokuvakehys tai maljakko).
Muutenkin kyseessä on vittumaisesti koodattu hyönteinen, kun loppukesästä kuningattaren lähdettyä pesästä ne hyökkäilevät kaiken liikkuvan kimppuun ihan vain siksi, ettei niillä satu olemaan parempaa tekemistä.
Asiasta toiseen, pitkittyvä helle johtaa siihen, että hyttysiltä on tulossa tämän kesän aikana vielä the next generation ja paarmat nyt muuten vain ovat mukavan aktiivisella fiiliksellä kuumalla säällä. Paarmoistahan kolme lajia ovat ihmiselle erityisen tuttuja ja kaikilla on varsin omanlaisensa tapa olla ärsyttäviä: suurikokoinen, kovaääninen ja vikkelästi lentävä nautapaarma pitää seuraa polkujuoksulenkillä kilometritolkulla, sokkopaarmat eivät jätä paikallaan olevaa ihmistä rauhaan vaikka saisivat vähän ohimennen dunkkuunsakin ja suppupaarmat puolestaan hyökkäävät hiljaisesti ja salakavalasti pohkeeseen kiinni ja purevat suunnilleen ennen kun ehtivät edes laskeutumaan.