Aku Louhimies – elokuvaohjaaja

  • 158 288
  • 1 511

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toisinaan tulee pohdiskeltua hieman myös erinäisten vinoutuneiden tavoitteiden vaikutusta työn vaatimuksiin ja työntekijöiden kohteluun. Minusta suuri pohjimmainen "ongelma" on, että löytyy tietty joukko ihmisiä jotka ovat käytännössä keinoja kaihtamatta valmiita tavoittelemaan mainetta tai mammonaa. He ovat valmiina tulemaan hyväksikäytetyiksi ja hyväksikäyttämään päästäkseen tavoitteisiinsa. Pätee niin näyttelijöihin, juristeihin kuin esimerkiksi investointipankkiireihin ja urheilijoihin. Siis tiettyyn marginaaliin näissä. Usein siihen joka tekee moraalisia kompromisseja täysin harkitusti ja myös saa siitä hyötyä: rahaa tai mainetta.

Tämä menee jonkun verran ohi Aku Louhimiehestä muttei täysin. Yleisemmin kuitenkin, kun jätetään laittomuudet yms. laskuista, en osaa pitää kuvailemani porukan asemaa hirveän huolestuttavana tai heitä jotenkin riistettyinä enkä ymmärrä tällaisten yksilöiden kohtelua monissa keskusteluissa tahtoa vailla olevina objekteina, joiden vaan pitää automaattisesti suostua kaikkeen "koska he haluavat elää unelmaansa" tms. Jokaisella on vastuu itsestään sen suhteen suostuuko olemaan mukana moraalinsa vastaisessa toiminnassa saadakseen siitä etua.

Kääntöpuoli on tietenkin se, että on täysin ok ja suotavaa että kieltäytyy työskentelemästä sellaisissa paikoissa ja sellaisten ihmisten kanssa joiden menetelmiä ei hyväksy. Mutta minulta ei löydy kamalasti sääliä niille joille on kelvanneet mainitut menestys ja mammona aivan tietoisesti niiden hankkimiskeinot hyväksyen, mutta jälkikäteen ollaankin olevinaan niin uhria ja kärsijää hyötyjän ja mahdollistajan asemasta. Ja kuten olen yrittänyt korostaa, tämä ei ole mikään näyttelijöille uniikki ongelma vaan kaikenlaista todellisuudesta vieraantunutta vaatimusta ja päätöntä oman asemansa väärinymmärtämistä tulee esimerkiksi urheilijoilta. Vai mitä pitäisi ajatella liigakiekkoilijoiden työttömyysturvavaatimuksista unohtaen kaikki rahastointimahdollisuudet yms.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kääntöpuoli on tietenkin se, että on täysin ok ja suotavaa että kieltäytyy työskentelemästä sellaisissa paikoissa ja sellaisten ihmisten kanssa joiden menetelmiä ei hyväksy. Mutta minulta ei löydy kamalasti sääliä niille joille on kelvanneet mainitut menestys ja mammona aivan tietoisesti niiden hankkimiskeinot hyväksyen, mutta jälkikäteen ollaankin olevinaan niin uhria ja kärsijää hyötyjän ja mahdollistajan asemasta.

Ollessaan Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšov arvosteli Stalinia monin tavoin. Kerran kesken Hruštšovin puheen salista kuului välihuuto: "Olit mukana Stalinin kanssa porukoissa, miksi et tehnyt silloin mitään?" Hruštšov huusi takaisin: "Kuka se oli?"

Ei ääntäkään, olisi voinut kuulla neulan putoavan lattialle isossa salissa. Meni minuutteja.

"Nyt tiedätte miksi", Hruštšov vastasi.

Louhimiehen produktioissa mukana olleet näyttelijät eivät henkeään pelänneet, mutta todennäköisesti leimautumista hankalaksi ihmiseksi, jonka työmahdollisuudet katoavat. Raha oli myös tarpeen, kuten meille kaikille. Me too oli uskoakseni herätys, joka sai näyttelijät kertomaan kokemuksistaan Louhimiehen ohjauksessa. Ja vaikka Me too liittyy seksuaaliseen ahdisteluun ja väkivaltaan, se toimi silti herätteenä. Että tästäkin voi ja tulee kertoa.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Edelliseen @Cobol viestiin sen verran, että toimeentulon ja maineen lisäksi voi vaikenemisen syynä olla myös se, että kuvittelee itse olevansa liki aikoa, joka kokee jonkin käytöksen huonona tai ei-toivottavana. Vaatii lopulta aika paljon rohkeutta avata suunsa (työ)yhteisössä ja kyseenalaistaa toimintatapa, jos kokee olevansa ainoa mielipiteensä kanssa/nuori/kokematon, enkä itse pidä mitenkään outona sitä, että erinäisten tapausten lopulta noustessa julkisuuteen, vyyhti alkaa purkautua myös laajemmin ja yhä useampi rohkaistuu kertomaan kokemuksistaan. Aivan varmasti mukana on myös onnenonkijoita ja toisaalta oman kokemuksensa suurentelijoita, mutta yhtälailla niitä aitoja kokemuksia syrjinnästä, kaltoinkohtelusta ja vastaavasta paskasta.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ollessaan Neuvostoliiton pääministeri Nikita Hruštšov arvosteli Stalinia monin tavoin. Kerran kesken Hruštšovin puheen salista kuului välihuuto: "Olit mukana Stalinin kanssa porukoissa, miksi et tehnyt silloin mitään?" Hruštšov huusi takaisin: "Kuka se oli?"

Ei ääntäkään, olisi voinut kuulla neulan putoavan lattialle isossa salissa. Meni minuutteja.

"Nyt tiedätte miksi", Hruštšov vastasi.

Louhimiehen produktioissa mukana olleet näyttelijät eivät henkeään pelänneet, mutta todennäköisesti leimautumista hankalaksi ihmiseksi, jonka työmahdollisuudet katoavat. Raha oli myös tarpeen, kuten meille kaikille. Me too oli uskoakseni herätys, joka sai näyttelijät kertomaan kokemuksistaan Louhimiehen ohjauksessa. Ja vaikka Me too liittyy seksuaaliseen ahdisteluun ja väkivaltaan, se toimi silti herätteenä. Että tästäkin voi ja tulee kertoa.

Eikö tuo nimenomaan alleviivaa, että on "maineen ja mammonan" takia tavoiteltu omaa etua ja hiljaa hyväksytty moraaliton toiminta, vaikka seuraukset olisivat historiallisestikin olleet aivan mitättömät? Mitä kukakin arvostaa...

Stalinin ja Louhimiehen rikoksia, "rikoksia" ja yleistä mulkkuutta ei tietenkään poista se että on aivan naurettavaa sääliä Hrutsevia tai nykyisiä staroja. Ne lahjakkaat näyttelijät joiden ura on jäänyt alkamatta tai loppunut alkuunsa joko moraalisen selkärangan ansiosta tai sen takia, etteivät he oikeasti ole kestäneet vallitsevia menetelmiä eivät ole nyt maailman- tai maankuuluja tähtiä ja valittamassa "kovaa" osaansa. Nimenomaan nykyiset tähdet ovat niitä hyötyjiä joiden hiljaisella hyväksynnällä ja tietoisilla moraalisilla kompromisseilla homma on pyörinyt. He itse tietysti kuvittelevat että vaihtoehtoisessa todellisuudessa he saisivat automaattisesti hyvät puolet ilman huonoja. Kuten liigakiekkoilijatkin työttömyyssuojansa kanssa...
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Edelliseen @Cobol viestiin sen verran, että toimeentulon ja maineen lisäksi voi vaikenemisen syynä olla myös se, että kuvittelee itse olevansa liki aikoa, joka kokee jonkin käytöksen huonona tai ei-toivottavana. Vaatii lopulta aika paljon rohkeutta avata suunsa (työ)yhteisössä ja kyseenalaistaa toimintatapa, jos kokee olevansa ainoa mielipiteensä kanssa/nuori/kokematon, enkä itse pidä mitenkään outona sitä, että erinäisten tapausten lopulta noustessa julkisuuteen, vyyhti alkaa purkautua myös laajemmin ja yhä useampi rohkaistuu kertomaan kokemuksistaan. Aivan varmasti mukana on myös onnenonkijoita ja toisaalta oman kokemuksensa suurentelijoita, mutta yhtälailla niitä aitoja kokemuksia syrjinnästä, kaltoinkohtelusta ja vastaavasta paskasta.

Näin myös näen tilanteen. Vaatii rohkeutta avata suunsa ja on helpompi tehdä se yhdessä muiden kanssa.

Eikö tuo nimenomaan alleviivaa, että on "maineen ja mammonan" takia tavoiteltu omaa etua ja hiljaa hyväksytty moraaliton toiminta, vaikka seuraukset olisivat historiallisestikin olleet aivan mitättömät? Mitä kukakin arvostaa...

Samanlaista voi olla työpaikoilla. Oman edun vuoksi ei lähdetä pois, vaikka pomon toimintatavat ovat perseestä. Sitten joku päivä mitta täytyy, ja väki marssii ulos. Siihen asti on oltu hiljaa, nielty paska, puristeltu nyrkkiä, ja haukuttu selän takana. Mutta ei ole lähdetty, koska tarvitaan se raha ja jos lähtee, karenssi kutsuu. Pienemmällä paikkakunnalla tai erikoisalalla (kuten näyttelijä, jääkiekkoilija jne) moni nielee paskaa vuosia.

Ihmiset ovat erilaisia senkin osalta, miten tilanteet kokevat. Joskus hyvin erilaisia.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Edelliseen @Cobol viestiin sen verran, että toimeentulon ja maineen lisäksi voi vaikenemisen syynä olla myös se, että kuvittelee itse olevansa liki aikoa, joka kokee jonkin käytöksen huonona tai ei-toivottavana. Vaatii lopulta aika paljon rohkeutta avata suunsa (työ)yhteisössä ja kyseenalaistaa toimintatapa, jos kokee olevansa ainoa mielipiteensä kanssa/nuori/kokematon, enkä itse pidä mitenkään outona sitä, että erinäisten tapausten lopulta noustessa julkisuuteen, vyyhti alkaa purkautua myös laajemmin ja yhä useampi rohkaistuu kertomaan kokemuksistaan. Aivan varmasti mukana on myös onnenonkijoita ja toisaalta oman kokemuksensa suurentelijoita, mutta yhtälailla niitä aitoja kokemuksia syrjinnästä, kaltoinkohtelusta ja vastaavasta paskasta.

Ihan varmasti näin, mutta miksi keskivertotyöntekijä nostaa metelin ja lähtee lätkimään kohdatessaan kovia väärinkäytöksiä mutta esimerkiksi nämä näyttelijät ovat keskustelussa kuin harhaanjohdettuja lapsia joilta ei voi odottaa samaa? Varsinkaan suomalaisten näyttelijöiden tapauksessa ei voida puhua myöskään mistään tarpeesta elättää perhe "kun ei muutakaan keinoa ole". Eli mikä erottaa tällaiset tietyt erityis"ammatit" normityöelämästä? Selitysmalli jonka tarjosin yllä, on että se johtuu mukana olijoiden, tässä tapauksessa näyttelijöiden, arvoista. Jos tärkeämpää kuin mikään muu on status tai raha, noin käy tavalla tai toisella. Siksi tietyissä "huipputöissä" uransa alussa olevat raatavat epäinhimilliseen tahtiin mielivaltaisessa komennossa usein jopa surkealla tuntipalkalla. Siksi näyttelijät ovat valmiita katsomaan muualle kollegojen laittomankin kohtelun osalta vaikka olisivat jo vaikutusvaltaisia ja kuuluisia (miljonäärejäkin) eivätkä mitään uraansa aloittelevia kesähessuja.

En minä vähättele aitoja syrjimiskeissejä ja kokemuksia enkä mitenkään poista hyväksikäyttäjien vastuuta. Satun kuitenkin kannattamaan kohtalaisen laajoja vapauksia ja yksi olennainen vapaus on ihmisen vapaus toimia oman etunsa vastaisesti. Ei siksi, että olisi jotenkin tärkeää että niin tekee vaan koska muuten on vaikea nähdä aitoa vapautta olevan. Näin ollen myös (huom. ei pelkästään) uransa moraalittomien rakenteiden varaan pystyttäneillä näyttelijöillä ym. on oma vastuunsa.

@Cobol : Tuohon raflaavaan historialliseen vertaukseesi kontrasti: Ovatko natsisotarikolliset uhreja vai osasyyllisiä? Onko se vaan niin, että kun omaa uraa nyt on pakko natsipuolueessa edistää, niin ymmärtäähän sen ettei sitä nuori kokematon upseerinalku Fritz kertakaikkiaan voi kun leikkiä mukana? Harva taisi Nurnbergin oikeudenkäynneissä enää jälkikäteen hyväksyä juutalaisten joukkomurhaa tai muitakaan kauheuksia. Siinä vaiheessa oltiin tietenkin yllättyneitä kuin Mietaa ja taisi Göringkin syyttää "rotukiihkoilijaosastoa" kaikesta pahasta.
 
Viimeksi muokattu:

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
@Cobol : Tuohon raflaavaan historialliseen vertaukseesi kontrasti: Ovatko natsisotarikolliset uhreja vai osasyyllisiä? Onko se vaan niin, että kun omaa uraa nyt on pakko natsipuolueessa edistää, niin ymmärtäähän sen ettei sitä nuori kokematon upseerinalku Fritz kertakaikkiaan voi kun leikkiä mukana?

En pohtinut asiaa uhrien tai syyllisyyden kautta vaan sen, miksi vaikenemista ensin tapahtui, ja miksi myöhemmin avauduttiin. Tämä on mielestäni ihan normaali, joskin ainakin joskus valitettava tilanne työpaikoilla esitetyistä syistä johtuen. En siten näe halveksuttavana tai vastaavana niiden toimia, jotka eivät pitäneet Louhimiehen metodeista, mutta vaikenivat avautuakseen ryhmänä myöhemmin.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
En pohtinut asiaa uhrien tai syyllisyyden kautta vaan sen, miksi vaikenemista ensin tapahtui, ja miksi myöhemmin avauduttiin. Tämä on mielestäni ihan normaali tilanne työpaikoilla esitetyistä syistä. En siten näe halveksuttavana tai vastaavana niiden toimia, jotka eivät pitäneet Louhimiehen metodeista, mutta vaikenivat avautuakseen ryhmänä myöhemmin.

Kuten mainitsin, koitan katsoa vähän laajemmin mekanismeja kuin vain tämän Louhimiehen keissin osalta. Sitä en edes tunne niin yksityiskohtaisesti että omaisin kovin vahvoja mielipiteitä yksittäisten toimijoiden näkemyksistä.

Huomaa kuitenkin tuonkin vertauksen tarjoama vastaus kysymykseen "miksi". Kaikilla on täysin selvä intressi oman etunsa takia vähätellä omaa osuuttaan ja vierittää syyt yhden tahon niskaan. Mielellään sellaisen joka on tuomittu jo valmiiksi. Kellään ei ole mitään insentiiviä (ellei sitten omaa vahvaa moraalista selkärankaa) ottaa kontolleen sitä, että on katsonut muualle ja ollut valmis hyötymään moraalinsa vastaisesta toiminnasta.

Lapsillekin opetetaan ettei kiusaamista kohdatessaan saa katsoa muualle vaan siihen pitää puuttua. Onko tämä liikaa vaadittu aikuisilta näyttelijöiltä? Olet täysin oikeassa että yksittäisillä työpaikoilla ja yksittäisten työntekijöiden tapauksessa on aivan ymmärrettäviä ja hyväksyttäviäkin syitä katsoa muualle ja olla uskaltamatta. Nyt on kuitenkin kyse koko alaa kansainvälisestikin läpitunkevasti määrittävistä piirteistä joita ovat tyytyneet seuraamaan sivusta myös vanhat, rikkaat ja kokeneet kehäketut. Minusta on aivan päivänselvää että nimenomaan isossa kuvassa huippunäyttelijät ovat suuri syypää alansa mätiin toimintamalleihin enkä edelleenkään osaa nähdä heitä ensisijassa uhreina.

edit: Jos hakee vain ymmärrystä syihin, voidaan yhtälailla ajatella että ohjaaja kokee saamansa hiljaisen hyväksynnän merkkinä menetelmiensä hyväksyttävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta.

edit2: Jääkiekon osalta Janne Niinimaa tarjoaa hyvän esimerkin selkärangasta. Hän ei hyväksynyt Summasen metodeja ja lähti lätkimään maajoukkueesta. Saiko hän paskaa niskaansa? Kyllä. Tekikö hän oikein? Kyllä. Estikö hankalan miehen maine häntä jatkamasta uraansa huippukiekkoilijana ja uran jälkeen lajin parissa muutenkin? Ei.

En minäkään ole vaatimassa että ensimmäisen vuoden teatterikorkeakoululaiset olisivat kyenneet haistattamaan Turkalle pitkät. Mutta näyttelijöiden "janneniinimaita" tai suurempia tähtiä ei ole pidellyt mikään muu kuin selkärangan puute.
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: Kale

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Lapsillekin opetetaan ettei kiusaamista kohdatessaan saa katsoa muualle vaan siihen pitää puuttua. Onko tämä liikaa vaadittu aikuisilta näyttelijöiltä? Olet täysin oikeassa että yksittäisillä työpaikoilla ja yksittäisten työntekijöiden tapauksessa on aivan ymmärrettäviä ja hyväksyttäviäkin syitä katsoa muualle ja olla uskaltamatta. Nyt on kuitenkin kyse koko alaa kansainvälisestikin läpitunkevasti määrittävistä piirteistä joita ovat tyytyneet seuraamaan sivusta myös vanhat, rikkaat ja kokeneet kehäketut. Minusta on aivan päivänselvää että nimenomaan isossa kuvassa huippunäyttelijät ovat suuri syypää alansa mätiin toimintamalleihin enkä edelleenkään osaa nähdä heitä ensisijassa uhreina.

Jos katsotaan historiaa, näyttelijät ja monet muut ovat joutuneet seksuaalisen ahdistelun ja väkivallankin kohteiksi. Se on ollut osa kulttuurin sisään leivottua toimintatapaa. On vaiettu, vaikka olisi pitänyt puhua. En kuitenkaan pysty allekirjoittamaan näkemystä, että isossa kuvassa huippunäyttelijät ovat suuri syypää alansa mätiin toimintamalleihin.

Muilla työpaikoilla on samanlaisia tilanteita. Seksuaalista ahdistelua, väkivaltaakin jne. Varmaan monilla on kokemuksia tai ainakin lähipiiriltään kuultuja juttuja, miten X:n pomo lähenteli, oli väkivaltainen, teki jotain muuta kuvottavaa. Vaikka näin on tapahtunut ja jatkunut vuosia, eivät työntekijät ole syypäitä mätiin toimintamalleihin.

Minusta syyllisiä ovat ne miehet ja naiset, jotka harjoittavat väkivaltaista tai muuta kuvottavaa toimintaa. Taas ne, jotka ovat sen kohteina, eivät ole syyllisiä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En minäkään ole vaatimassa että ensimmäisen vuoden teatterikorkeakoululaiset olisivat kyenneet haistattamaan Turkalle pitkät. Mutta näyttelijöiden "janneniinimaita" tai suurempia tähtiä ei ole pidellyt mikään muu kuin selkärangan puute.

Niinimaa tienasi miljoonia ja pelasi Suomen ulkopuolella NHL:ssä, joten hän oli täysin riippumaton Summasen ja Jääkiekkoliiton toimista. Ihan sama mitä tekivät sen jälkeen, ei väliä.

Pidemmän polven näyttelijät (Samuli Edelmann ja Ville Virtanen) ovat jo sen verran hyvässä asemassa ja rikkaita, että he voivat sanoa kieltäytyvänsä jatkossa Louhimiehen töistä. Tässä mielessä näkin rinnastuksen Niinimaahan: ollaan riippumattomia Louhimiehen, tuotantoyhtiön ja rahoittajien liksoista kuten Niinimaa oli seurapesteistä Suomessa.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jos katsotaan historiaa, näyttelijät ja monet muut ovat joutuneet seksuaalisen ahdistelun ja väkivallankin kohteiksi. Se on ollut osa kulttuurin sisään leivottua toimintatapaa. On vaiettu, vaikka olisi pitänyt puhua. En kuitenkaan pysty allekirjoittamaan näkemystä, että isossa kuvassa huippunäyttelijät ovat suuri syypää alansa mätiin toimintamalleihin.

Muilla työpaikoilla on samanlaisia tilanteita. Seksuaalista ahdistelua, väkivaltaakin jne. Varmaan monilla on kokemuksia tai ainakin lähipiiriltään kuultuja juttuja, miten X:n pomo lähenteli, oli väkivaltainen, teki jotain muuta kuvottavaa. Vaikka näin on tapahtunut ja jatkunut vuosia, eivät työntekijät ole syypäitä mätiin toimintamalleihin.

Kaikella kunnioituksella, tämä on mielestäni aivan huttua. "Moni on kuullut juttuja" koska näyttelijöitä on joku miljoonasosa muihin työpaikkalaisiin verrattuna. Laajamittaisesti työpaikoilla on jo vuosikaudet oltu hyvin tietoisia siitä mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. On mekanismit joilla voidaan ilmiantaa asiatonta käytöstä ja työntekijät uskaltavat yleensä kivahtaa pomolle myös työkavereihinsa kohdistuneista asiattomuuksista. Niin olen itsekin tehnyt parissa tilanteessa jotka eivät ole törkeydeltään olleet lähimainkaan elokuvamaailmassa arkipäivää olevien väärinkäytösten tasoa.

Kyllä se on nimenomaan osaltaan näyttelijöiden syytä. Historiallisesti miesnäyttelijät ovat ahdistelleet naisnäyttelijöitä tai piut paut välittäneet muiden tehdessä niin. Kenen vika se on? Aikojen alusta itsestään syntyneen "kulttuurin"? Ohjaajan? Nimenomaan alalla se on ahdistellut ja kohdellut huonosti muita joka on siihen pystynyt, koska mukana olleet ihmiset ovat tämän hyväksyneet ja tähdänneet hyväksikäytetystä hyväksikäyttäjäksi.

Pitäkää omia ja työkaverienne puolia älkääkä antako itsellenne lupaa hyväksyä muiden asiatonta kohtelua itsenne infantilisoinnin varjolla kuvitellen, että ainoa vaihtoehto on mielistellä esimiehiä lyhytnäköisen omaneduntavoittelun ajaessa kaiken muun ohi.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pidemmän polven näyttelijät (Samuli Edelmann ja Ville Virtanen) ovat jo sen verran hyvässä asemassa ja rikkaita, että he voivat sanoa kieltäytyvänsä jatkossa Louhimiehen töistä. Tässä mielessä näkin rinnastuksen Niinimaahan: ollaan riippumattomia Louhimiehen, tuotantoyhtiön ja rahoittajien liksoista kuten Niinimaa oli seurapesteistä Suomessa.

Mikä onkin täysin ok. Mutta puhutaan nyt alasta ylipäänsä. Mitä sanot tapaus Harvey Weinsteinista? Janne Niinimaa on mitätön pikkutekijä kun katsoo millaisia tähtiä on noissa produktioissa ollut eri rooleissa. Moniko on sanonut mitään? Onko joku ison profiilin näyttelijä lähtenyt lätkimään kun ei ole hyväksynyt miehen "metodeja"? Jälkikäteen kyllä pestään käsiä minkä ehditään, totta kai.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kyllä se on nimenomaan osaltaan näyttelijöiden syytä. Historiallisesti miesnäyttelijät ovat ahdistelleet naisnäyttelijöitä tai piut paut välittäneet muiden tehdessä niin. Kenen vika se on? Aikojen alusta itsestään syntyneen "kulttuurin"? Ohjaajan? Nimenomaan alalla se on ahdistellut ja kohdellut huonosti muita joka on siihen pystynyt, koska mukana olleet ihmiset ovat tämän hyväksyneet ja tähdänneet hyväksikäytetystä hyväksikäyttäjäksi.

Enpä ole siitä eri mieltä, että osaltaan on näyttelijöiden syy. Ylipäätään ajattelu, jossa on vain yksi syyllinen, on harvoin kovin loogista. Meidän mielipide-ero lienee siinä, että minä en näe huippunäyttelijöitä yhtenä joukkona suureksi syylliseksi (huippunäyttelijät ovat suuri syypää), vaan kyse on kyseenalaisia metodeja käyttävien ohjaajien syyllisyydestä.

Sitä vastaan on osa näyttelijöistä noussut, ja hyvä niin. Itse en ota nyt kantaa Louhimiehen toimintaan. Ainoastaan siihen, onko sen vääräksi, loukkaavaksi tai pelottavaksi Louhimiehen metodit kokevilla oikeus tehdä kuten tekivät ja tekevät.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Mikä onkin täysin ok. Mutta puhutaan nyt alasta ylipäänsä. Mitä sanot tapaus Harvey Weinsteinista? Janne Niinimaa on mitätön pikkutekijä kun katsoo millaisia tähtiä on noissa produktioissa ollut eri rooleissa. Moniko on sanonut mitään? Onko joku ison profiilin näyttelijä lähtenyt lätkimään kun ei ole hyväksynyt miehen "metodeja"? Jälkikäteen kyllä pestään käsiä minkä ehditään, totta kai.

Vaikutti todelliselta sialta, mutta en seurannut tarkemmin, joten en yksityiskohtia muista. Hyvä, että uhrit nousivat esille ja valitettavaa on, että sattui kuolemaan sellissä puutteellisen valvonnan aikana... Olisi voinut kertoa kaikenlaista.

Mutta jos ei kukaan ole noiden rikosten takia lähtenyt tai jättänyt menemättä, se kertoo valitettavan paljon. Oletan siksi, että monikin on reagoinut ja kartellut esim hänen kanssaan kahdestaan jäämistä tai työskentelyä kokonaan.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Enpä ole siitä eri mieltä, että osaltaan on näyttelijöiden syy. Ylipäätään ajattelu, jossa on vain yksi syyllinen, on harvoin kovin loogista. Meidän mielipide-ero lienee siinä, että minä en näe huippunäyttelijöitä yhtenä joukkona suureksi syylliseksi (huippunäyttelijät ovat suuri syypää), vaan kyse on kyseenalaisia metodeja käyttävien ohjaajien syyllisyydestä.

Sitä vastaan on osa noussut, ja hyvä niin. Itse en ota nyt kantaa Louhimiehen toimintaan. Ainoastaan siihen, onko sen vääräksi kokevilla oikeus tehdä kuten tekivät ja tekevät.

Case Weinstein minusta osoittaa nimenomaan, että voidaan puhua näyttelijöiden joukosta syyllisenä. Ei se tarkoita että jokainen näyttelijä on syypää, mutta ryhmänä näyttelijät ovat se kaiken mahdollistanut iso ryhmä. Weinsteinin tapauksessa kuitenkin käytännössä jokainen alalla tiesi mistä oli kyse. Silti tarvittiin 22-vuotias nuori nainen jolla riitti pokka syyttää Weinsteinia kourimisesta. Häntäkin tietysti yritettiin leimata valehtelevaksi julkkistyrkyksi.

Gutierrez was widely covered by the news after she alleged that Harvey Weinstein sexually assaulted her in 2015 while they were reviewing her portfolio. She said she barely spoke English at the time.[9] She filled a police report that night, and the next day wore a wire while speaking with Weinstein. In the recording, he repeatedly asks her to come into his room while Gutierrez says things like, "I want to leave," "I don’t want to," and "I want to go downstairs." When she asked why he tried to assault her the day before, he said, "Oh, please, I’m sorry, just come on in," continuing, "I’m used to that. Come on. Please." When Gutierrez asks if he's used to groping people against their will, he responded with, "Yes." When asked why he grabbed her breast against her will, he said, "I won’t do it again." The recording has since been made public.[4]

Despite the audio confession, the District Attorney Cyrus Vance, Jr. decided not to press charges due to lack of evidence. In the following months, Gutierrez received widespread negative press in tabloids including several stories from "anonymous sources" in the New York Post following the incident after the recording was published.[10] She stopped receiving modelling jobs.[11] Gutierrez eventually signed a strict NDA with Weinstein, though she's stated she didn't really understand what she was signing at the time, and was trying to protect herself and her family from Weinstein since no one believed her.[1][9]
[4]

Missä olivat tuossa kohtaa ne Weinsteinin temput tuntevat miljonäärinäyttelijät jotka ovat aina niin eettisiä ja tiedostavia?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Missä olivat tuossa kohtaa ne Weinsteinin temput tuntevat miljonäärinäyttelijät jotka ovat aina niin eettisiä ja tiedostavia?

Eikös noissa ole uskottavuusongelma, jonka avulla voidaan ikäviä asioita työntää sivuun? Kuten väitetyissä Bill Clintonin naisseikkailuissa, jotka söivät kaiketi vaimonsa uskottavuutta poliitikkona ja pressaehdokkaana. Löytyi naisia, jotka puhuivat, mutta heidät liattiin kuten Gutierrez tuossa linkissäsi. Hänen työnsä tyssäsivät siihen eikä kukaan uskonut häntä.

En minä ihmettele lainkaan, että tällaiset kokemukset pitävät ihmisiä hiljaa, vaikka pitäisi puhua. Jos puhuu, käy huonosti. Mutta jos puhuu isona ryhmänä, on toivoa. Tämän takia ryhmissä on henkilöitä, joiden kokemuksista voi olla todella kauan aikaa. Esimerkiksi raiskaus on heitä vaivannut 20 vuotta, mutta puhua ei ole uskaltanut.
 

444

Jäsen
Edelliseen @Cobol viestiin sen verran, että toimeentulon ja maineen lisäksi voi vaikenemisen syynä olla myös se, että kuvittelee itse olevansa liki aikoa, joka kokee jonkin käytöksen huonona tai ei-toivottavana. Vaatii lopulta aika paljon rohkeutta avata suunsa (työ)yhteisössä ja kyseenalaistaa toimintatapa, jos kokee olevansa ainoa mielipiteensä kanssa/nuori/kokematon, enkä itse pidä mitenkään outona sitä, että erinäisten tapausten lopulta noustessa julkisuuteen, vyyhti alkaa purkautua myös laajemmin ja yhä useampi rohkaistuu kertomaan kokemuksistaan. Aivan varmasti mukana on myös onnenonkijoita ja toisaalta oman kokemuksensa suurentelijoita, mutta yhtälailla niitä aitoja kokemuksia syrjinnästä, kaltoinkohtelusta ja vastaavasta paskasta.
Eikö koko ahdistelu ollut aika pitkälti vaiettu asia Hollywoodissa vuosikymmenten ajan, kunnes Alyssa Milano (?) päätti avata suunsa? Eli on ikään kuin ajateltu, että kun kukaan muukaan ei tästä puhu, niin en minäkään. Tai ehkä kukaan muu ei koe asiaa näin, vaan ainoastaan minä olen hankala ihminen, jos nyt menen asiasta mainitsemaan. Kunnes yksi avasi sanaisen arkkunsa ja koko pandoran lipas räjähti käsille.
Meistä moni on jossain vaiheessa elämäänsä varmasti kokenut tulleensa kohdelluksi väärin esim. työelämässä. Milloin on ollut aidosti huonoja ihmisiä esimiehenä ja milloin työkaverit hiekottavat parhaansa mukaan kollegansa suorituksia, because of reasons. Ja kuinka moni näistä henkilöistä on koskaan puhunut asiasta muuten kuin 8 promillen humalassa jollekin tuntemattomalle. Ihan vain siksi, että ”noloa vinkua pikku jutuista” ja mieluummin voidaan henkisesti pahoin. Useimmiten syy lienee siinä, että ihmiset eivät tunnista omia rajojaan eivätkä kykene pitämään puoliaan. Eivät ennen kuin pahoinvointia on kestänyt liian pitkään.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Varmasti siitä olisi tullut julkista, mutta en näe, että se oli tarpeen yksilöidä Louhimieheen.

Miksi ei olisi ollut kun hän kuitenkin on näitä työtapojaan harjoittanut? Vai pystytkö heittämään esimerkkejä suomalaisista nykyohjaajista jotka olisivat tehneet jotain samaa tai vielä pahempaa?

Yksilöiminen toi keskusteluun tehoa ja myös Louhimiehestä valittaneet esiintyivät Ylen jutussa omilla nimillään. Jos koko juttu olisi ollut "nimettömänä pysyttelevä näyttelijä kertoo että ohjaaja x pani hänet syömään oksennusta" olisi keskustelu jäänyt yleiseksi ja ympäripyöreäksi eikä sillä olisi ollut samaa merkitystä. Nyt aiheelle syntyi selkeä konkreettinen merkitys, joka toivottavasti sai myös Louhimiehen hieman miettimään työtapojaan.

Mitä ammattiliittoihin tulee, niin näyttelijäliiton koen paljon paljon esimerkiksi SELO:a (elokuvaohjaajat) ja Sunklo:a (käsikirjoittajat) vaikutusvaltaisemmiksi. Se on totta, että lakkoileminen on hankalaa, niitä on eri alojen suunnalla yritetty - jopa oikein ponnekkaasti joskus 2000-luvun alkupuolella näyttelijäliiton puolesta (olisiko elokuva-alaan suunnattuna kestänyt jopa vuoden?), mutta rintama ja uskottavuus sortui profiilinäyttelijöiden toimesta melko pian. Näyttelijäliitolla on kuitenkin paljon vaikutusvaltaa, esimerkiksi Ylen kautta, ja uskon, että halutessaan voisivat tuoda alalle selkeät standardit näyttelijöiden kohtelusta.

En yhtään käsitä mikä vaikutusvalta Näyttelijäliitolla voisi olla Ylen kautta. Paitsi se, että sitä kautta voisi hakea huomiota asialleen.

Pidän ikävä kyllä puheenvuoroasi toiveajatteluna jo siitäkin syystä että vain murto-osa liiton jäsenistä edes näyttelee säännöllisesti elokuvissa. Monissa teattereissa noudatetaan standerdeja paljon paremmin mikä johtuu siitä että esimerkiksi kaupunginteatterit ovat kaupungin alaisia laitoksia ja ihmiset ylipäätään työskentelevät teattereissa pidempiä periodeja kuin elokuvissa. Mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat siis paljon suuremmat.

Ajatus näyttelijöiden paremmasta järjestäytymisestä on tietysti tärkeä ja kannattamisen arvoinen. Mutta kyllä siitä pitää lähteä että ohjaajat tiedostavat vastuunsa ja heillä on esimiehet jotka tarvittaessa puuttuvat asioihin. Aku Louhimies pääsi käyttämään pitkään hyväkseen suomalaisen elokuvan ohutta ammattikulttuuria. Toivon että tämä aika olisi nyt ohi.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Miksi ei olisi ollut kun hän kuitenkin on näitä työtapojaan harjoittanut? Vai pystytkö heittämään esimerkkejä suomalaisista nykyohjaajista jotka olisivat tehneet jotain samaa tai vielä pahempaa?
Vähän hankala kysymys. Pystyisin, erityisesti, koska en usko niitä raflaavimpia väitteitä - kuten edellä mainitsemaasi oksennuksen syöttämistä ja lasten itkettämistä. Vaikka en Louhimiestä tunne, tunnen henkilöitä hänen piireistään, joihin kyllä luotan sen verran, että voin muodostaa fiilispohjaisen uskomuksen. Mutta varmasti hän on tehnyt ainakin osan noista väitteistä, joka riittää siihen, etten välitä hänen ohjausmetodeistaan. Tosin lähes kaikki raflaavampi materiaali, jota olen kuullut tiettyjen ohjaajien tekemisistä, on jonkin sortin juorua ja huhua, joten en voi sanoa mikä niistä on värikynää ja urbaanilegendaa, ja mikä ei. Enkä aio jakaa tässä eteenpäin juoruja. Ohessa muuten linkki muutamiin Louhimiestä puolustaviin näkemyksiin.


Mutta en aio tässä nyt väitellä siitä kuka muistaa oikein, kuka ei. Sitä on puitu aiemmin sivutolkulla. Olemme molemmat tuoneet näkemyksemme esille, enkä usko, että näkemyksemme tästä enää lähenevät, joten omalta osaltani jätän keskustelun nyt tähän, ja kiitän keskustelusta. Jos kysyttävää jäi, laita yksityisviestiä.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Mä voisin mennä näyttelemään Omertaan Ville Virtasen tilalle. Vaikka Louhimies tunkisi matoja muniini. Otan roolin mielelläni vastaan. Louhimies, kuuntele mua.
 

444

Jäsen
Mä voisin mennä näyttelemään Omertaan Ville Virtasen tilalle. Vaikka Louhimies tunkisi matoja muniini. Otan roolin mielelläni vastaan. Louhimies, kuuntele mua.
Nyt aletaan olla atomin ytimessä. Katsos, tällainen toimintamalli voi olla sinulle täysin hyväksyttävä, etenkin jos siitä on näin etukäteen sovittu. Sen sijaan kaikki eivät pitäisi siitä, että asiasta ei ole sovittu ja toinen päättää vain toimia niin, koska haluaa saada toisesta jonkinlaisen reaktion ulos. Kyllähän mäkin voin olla valmis hyppäämään veteen kymmenestä metristä, mutta saattaisin vähän vieroksua ajatusta siitä, että joku päättää yhtäkkiä tönäistä mut huvipurren kannelta mereen varoittamatta. On siinä pieni vivahde-ero.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Vähän hankala kysymys. Pystyisin, erityisesti, koska en usko niitä raflaavimpia väitteitä - kuten edellä mainitsemaasi oksennuksen syöttämistä ja lasten itkettämistä.

Huutonaurua saivartelulle.

Edellisellä sivulla kirjoitit näin...

Varmasti siitä olisi tullut julkista, mutta en näe, että se oli tarpeen yksilöidä Louhimieheen. Hän ei ole todellakaan ainoa arveluttavia työtapoja ylläpitävä ohjaaja (eikä se pelottavin), vaikka omaakin julkisuuteen korkeimman profiilin.

...Ja kun nyt sitten kysyin esimerkkejä näistä muista ohjaajista, ainoa perustelusi onkin ettet usko kaikkea mitä Louhimiehestä kerrotaan. Huikeaa argumentointia, ei voi muuta sanoa.

Tiivistettynä näkemyksesi siis on että Louhimiestä ei saisi arvostella julkisesti nimeltä mainiten koska niin moni muukin tekee samaa mitä hän, ja että näistä asioista puhuminen on joka tapauksessa epäluotettavaa juoruilua. Parasta olisi hoitaa asiat hissukseen "alan sisällä", koska julkisessa ammatissa olevan henkilön työtavoista ei ilmeisesti sovi keskustella julkisesti. Alan sisällä ongelmat onkin toki helpompi hyssytellä kadoksiin.

Ja sitten joku ihmettelee mihin Metoon kaltaisia kampanjoita tarvitaan.

Ja ettei jäisi epäselväksi: en usko itsekään sataprosenttisesti kaikkea mitä Louhimiehestä kerrotaan. Mutta tuskin olisi noin moni näyttelijä lähtenyt asiasta julkisuuteen omalla nimellään jos kaikki olisikin pelkkää huhua, väärinmuistamista ja urbaanilegendaa. Ja jos näin olisikin, miksei useampi ohjaaja sitten ole vastaavien juoruilujen kohteena?

Siitä olen samaa mieltä että tätä keskustelua ei ole syytä jatkaa.
 

Lystikäs

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kiekko-Espoo
Tiivistettynä näkemyksesi siis on että Louhimiestä ei saisi arvostella julkisesti nimeltä mainiten koska niin moni muukin tekee samaa mitä hän, ja että näistä asioista puhuminen on joka tapauksessa epäluotettavaa juoruilua. Parasta olisi hoitaa asiat hissukseen "alan sisällä", koska julkisessa ammatissa olevan henkilön työtavoista ei ilmeisesti sovi keskustella julkisesti.
Nuo ”huutonaurua” ja muut vähättelevät kommentit tekee asiallisesta keskustelusta hankalaa, ja vähän outoa, koska olen yrittänyt kunnioittaa sinun näkemyksiäsi parhaani mukaan.

Näkemykseni on yksinkertaistettuna seuraava (yritin tämän heti alkuun kiteyttää, mutta ilmeisesti versoili liikaa). Käsittääkseni Louhimies ei ollut nähnyt harrastamassaan metodiohjauksessa mitään väärää, koska elokuva-ala ei ollut 20 vuoden aikana viestinyt siinä olevan mitään väärää. Näin ollen koen julkisen ”hyökkäyksen” yhden yksilön kimppuun epäeettisenä, varsinkaan kun tämä ei koe omasta mielestään tehneensä mitään väärää koko uransa aikana. Kyse ei ole siitä, että vääryyksiä pitäisi hyssytellä alan sisäisesti kadoksiin, vaan siitä, että täytyy ensin määritellä alan sisällä mikä on väärin, jotta ihminen tietää tekevänsä väärin, jonka jälkeen hänet voidaan tuomita. Tämän takia peräänkuulutan standardeja näyttelijäliitolta. Sinulla oli hyvä pointti siinä, että vain pieni osa näyttelijöistä päätyy kameran eteen, jonka takia pitäisi ehkä perustaa Elokuvanäyttelijöiden liitto valvomaan heidän etujaan. Mutta jätetään tämä tähän. Tarkoitukseni oli keskustella, ei riidellä. Jos loukkasin sinua jossain välissä, pyydän anteeksi.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kun puhutaan alasta ylipäätään, näissä "ovat voineet luulla olevansa yksin ja kaiken johtuvan heistä" selittelyissä, joissa haisee mielestäni vahvasti paska, on se ongelma että pelkästään case Weinstein debunkkaa ne ison kuvan osalta. Weinsteinin käytös oli julkinen salaisuus josta jopa toisinaan väännettiin vitsiä. Silti Gutierrezin noustua julkisuuteen ei paljon superdiivoja näkynyt häntä puolustamassa tai kertomassa, että "hei, tuo vastaa ihan Weinsteinin käytösmalleja, älkää tuhotko tämän rohkean nuoren naisen elämää". Tuossa vaiheessa se ei ole mitenkään voinut johtua siitä, että nämä raukkaparkamiljonääritähdet ovat kuvitelleet että "heissä on jotain vikaa" ja ettei kukaan muu ole kokenut samaa tms. Jos seurauksia ovat pelänneet, se kertoo heidän raukkamaisesta itsekkyydestään enemmän kuin uhrin asemastaan.

Oma veikkaukseni on, että moni vaikeni koska omasi sen verran älyä että tajusi itsekin olleensa hyötyjä. Weinsteinia vastustaneiden tähti oli usein jäänyt syttymättä ja hän esti esim. Taru Sormusten Herrasta -kuvauksissakin parin naisen työllistymisen. Jos Weinsteinin kohteluun tyytyneet olisivat avanneet suunsa Gutierrezin tueksi, heidän oman tähtensä kirkkauteen olisi voinut tulla himmenemää. Mistä päästäänkin alkuperäiseen argumenttiini, että arvoissa on paljon mätää kun maine ja mammona ajaa kaiken muun edelle ja siinä ei Gutierrezin kaltaisten selkärankaa omaavien nuorten naisten elämän tuhoaminen paljoa paina.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Näkemykseni on yksinkertaistettuna seuraava (yritin tämän heti alkuun kiteyttää, mutta ilmeisesti versoili liikaa). Käsittääkseni Louhimies ei ollut nähnyt harrastamassaan metodiohjauksessa mitään väärää, koska elokuva-ala ei ollut 20 vuoden aikana viestinyt siinä olevan mitään väärää. Näin ollen koen julkisen ”hyökkäyksen” yhden yksilön kimppuun epäeettisenä, varsinkaan kun tämä ei koe omasta mielestään tehneensä mitään väärää koko uransa aikana. Kyse ei ole siitä, että vääryyksiä pitäisi hyssytellä alan sisäisesti kadoksiin, vaan siitä, että täytyy ensin määritellä alan sisällä mikä on väärin, jotta ihminen tietää tekevänsä väärin, jonka jälkeen hänet voidaan tuomita. Tämän takia peräänkuulutan standardeja näyttelijäliitolta.

Jos Louhimies ei itse tiedä tehneensä väärin, se on Louhimiehen ongelma, ei minkään instituution, Eikä tässä ole siitä kysymyskään etteikö mitään standardeja olisi vaan siitä että kuvaustilanteessa niitä on helpointa rikkoa, niin paradoksaalista kuin se onkin. Samoin se, että Louhimies on saanut jatkaa toimintaansa noin kauan ei johdu standardien täydellisestä puuttumisesta vaan siitä että hän on tehnyt taloudellisesti menestyneitä elokuvia. Tämä vaikeuttaa kentien eniten asioiden hoitamista alan sisällä.

Tuntuu tyhmältä toistaa tätä mutta Suomi on pieni elokuvamaa. Elokuva-ammattilaisuuden kulttuuri on meillä hyvin ohut. Ala ei tule koskaan kehittymään jos sitä pidetään pienen piirin suljettuna toimintana jossa vakavatkin ongelmat hoidetaan hiljaa julkisuudelta piilossa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös