Selittäisitkö minulle, miten se kellojen siirtely vaikuttaa tuohon asiaan?Toivottavasti Etelä-Euroopan maat jarruttavat direktiivin poistoa jatkossakin. On tämä vaan niin olennaisesti järkevämpää näillä leveyksillä, kun kellojen siirron myötä valoisa aika kohdentuu järkevämmin työkulttuuriin ja koulujen + varhaiskasvatuksen todellisuuteen.
On tämä vaan niin olennaisesti järkevämpää näillä leveyksillä, kun kellojen siirron myötä valoisa aika kohdentuu järkevämmin työkulttuuriin ja koulujen + varhaiskasvatuksen todellisuuteen.
Toivottavasti Etelä-Euroopan maat jarruttavat direktiivin poistoa jatkossakin. On tämä vaan niin olennaisesti järkevämpää näillä leveyksillä, kun kellojen siirron myötä valoisa aika kohdentuu järkevämmin työkulttuuriin ja koulujen + varhaiskasvatuksen todellisuuteen.
Henkilökohtaisesti en ole koskaan ymmärtänyt, että miksi on hyvä asia, kun kaikki valoisa aika ollaan töissä tai koulussa. Sehän se just masentaakin
monia ihmisiä, jotka käy töissä virastoaikaan. He voi olla ulkona valoisalla ajalla vain viikonloppuisin. Muunlaisia työaikoja tekevät saakin vähän joustavammin nauttia sillä vähäisestä valoisasta ajasta.
Nimenomaan. Talviajassa lähtee juuri se kriittinen tunti pois ulkoiluajasta alkuillasta. Monikaan ei uskalla tai halua liikkua pimeän aikaan varsinkaan yksin, ja valoisampi aika tuo sitä mahdollisuutta mukaan enemmän. Myös lapset liikkuvat enemmän ulkona kun valoisampaa, oli kyse sitten leikeistä tai vaikka pallopeleistä.
Itse olen tässä sen verran syysihminen, että kuntosalit on aina houkutelleet lähinnä syksyisin juurikin tästä syystä. Toisaalta aamu kun valkenee aiemmin, herättää tuo töihin paremmin. Keväällä kesäajassa en samalla tavalla ole energinen.
Olen todella 50-50 tämän kanssa, kumpi sen pitäisi olla.
Tuo aamun valkeneminen menee kahdeksaan töihin menevälle aika lailla hukkaan. Ehkä nyt viikko-kaksi on edes vähän valoisampaa, mutta sitten taas säkkipimeää aamuisin. Sen sijaan töiden jälkeinen valoinen aika loppuu kun seinään huomisesta alkaen. Enää ei ehdi ulos valoisalla töiden jälkeen.
Sama viikko-kaksi sinulle vain jäisi iltoihinkin lisävaloa, jos kesäajalla mentäisiin.Tuo aamun valkeneminen menee kahdeksaan töihin menevälle aika lailla hukkaan. Ehkä nyt viikko-kaksi on edes vähän valoisampaa, mutta sitten taas säkkipimeää aamuisin. Sen sijaan töiden jälkeinen valoinen aika loppuu kun seinään huomisesta alkaen. Enää ei ehdi ulos valoisalla töiden jälkeen.
Sama viikko-kaksi sinulle vain jäisi iltoihinkin lisävaloa, jos kesäajalla mentäisiin.
Vastaukseni koski vain viimeöisen kellojen siirron vaikutusta tuleviin viikkoihin. Lainaamani kirjoittaja kertoi aamun lisävalon vaikutukseksi viikko-pari, joten jos kelloja ei olisi siirretty, vaikutus illan lisävaloon olisi luonnollisestikin myös se sama viikko-pari.Tässä on se tyypillinen ajatusharha, että kesäajalla mentäessä vain siihen kellojen siirron jälkeiseen aikaan.
Olikohan kirjoittaja ihan vakavissaan? Hölmöläisten tilkkutäkki: siirretään kelloja eteenpäin ja aloitetaan päivä myöhemmin. Valoisaa aikaa päivävelvoitteiden jälkeen tämä peliliike lisää tasan ei-yhtään.Moni kaipaa valoa, ja siksi Suomen pitää siirtyä pysyvästi kesäaikaan. Saman toteaa Kari Enqvist oheisessa Ylen kolumnissakin:
"Summa summarum: pysyvä kesäaika toisi keskipäivän hetken lähemmäksi yhteiskunnan vuorokausirytmin keskikohtaa eli kello kolmea iltapäivällä. Se maksimoisi päivänvalon määrän kaikille suomalaisille."
Linkki: Kari Enqvistin kolumni: Pysyvä kesäaika maksimoisi päivänvalon määrän kaikille suomalaisille
Tietysti oli. Kyse ei ole hölmöläisten peitonjatkamisesta vaan siitä, mihin aikaan ihmiset ovat hereillä ja liikkeellä.Olikohan kirjoittaja ihan vakavissaan? Hölmöläisten tilkkutäkki: siirretään kelloja eteenpäin ja aloitetaan päivä myöhemmin. Valoisaa aikaa päivävelvoitteiden jälkeen tämä peliliike lisää tasan ei-yhtään.
Toisekseen: päivänvalon kokonaismäärä ei viisareita siirtelemällä kasva.
Toiseksi ja puolekseen: " kummalla valinnalla maksimoimme hereilläoloajan päivänvalon?" Töissäoloaika on yleensä myös hereilläoloaikaa.
Kolmannekseen: " Toisaalta, jos muistelen kaikkia elämäni marraskuisia aamuja, minun on vaikea kuvitella, miten väsymys ja alakulo voisi enää niistä syventyä". Eli kirjoittajakin myöntää, että pimeät aamut syventävät väsymystä ja alakuloa.
Come the morning light now baby!
Jos siirtää työn alkamisaikaa tunnilla eteenpäin ja samalla viisareita tunnilla eteenpäin, menee duuniin tasan tarkkaan samaan aikaan.Tietysti oli. Kyse ei ole hölmöläisten peitonjatkamisesta vaan siitä, mihin aikaan ihmiset ovat hereillä ja liikkeellä.
Niinpä niin. Jospa kuitenkin vain toimitaan järkevästi ja valitaan kesäaika.Jos siirtää työn alkamisaikaa tunnilla eteenpäin ja samalla viisareita tunnilla eteenpäin, menee duuniin tasan tarkkaan samaan aikaan.
Tai jos ollaan järkeviä vielä järkevämmällä tavalla ja kuunnellaan alan ammattilaisia, joiden mielestä järkevintä on valita normaaliaika. Mikä on myös oman kokemukseni mukaan selkeästi järkevin vaihtoehto.Niinpä niin. Jospa kuitenkin vain toimitaan järkevästi ja valitaan kesäaika.
"Alan ammattilaiset" varmaan suosivatkin hämäriä iltoja.Tai jos ollaan järkeviä vielä järkevämmällä tavalla ja kuunnellaan alan ammattilaisia, joiden mielestä järkevintä on valita normaaliaika. Mikä on myös oman kokemukseni mukaan selkeästi järkevin vaihtoehto.
Jos olet hereillä 7.00 - 23.00, pysyvä kesäaika tarjoaa 147 tuntia enemmän valoisaa aikaa kuin talviaika. Jos olet hereillä 8.00 - 24.00, ero on vielä suurempi, peräti 217 tuntia.
Laskimme paljonko aamuvirkku tai iltakukkuja saa päiviinsä lisää valoa pysyvällä kesäajalla tai talviajalla – Kahdeksalta heräävä menettäisi jatkuvassa talviajassa yli 200 tuntia valoa
Vaikka talviajan valoisat aamut ovat kiistatta terveydelle hyödyksi, pysyvästi talviaikaan siirtyminen tarkoittaisi auringonvalon kokonaismäärästä tinkimistä.www.aamulehti.fi