Leila K ja C'mon now. Leilan levy oli ainoa joka oli sekä minulla että kämppikselläni. Oikeastaan oli aika jännää että kaikista maailman levyistä löytyi yksi joka oli molemmilla. Nostalgian piikkiin tämä.
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Maalinteko ja uusi pelitapa maistuivat Mikael Ruohomaalle: "Tässä pelitavassa on lupa mennä koko ajan päälle"Lue lisää »
-
Maajoukkueessa viihtynyt Kristian Vesalainen ei koe HIFK:n tulosvastuun jakautumista ongelmaksiLue lisää »
-
Leijonissa jälleen viilettänyt Arttu Ruotsalainen ei spekuloi Ilveksessä tai Kärpissä pelaamisella, vaan nauttii nykyhetkestäLue lisää »
-
Karjala-turnaus oli onnistunut tapahtuma Antti Pennasen Leijonilta – peli kehittyi ottelu ottelultaLue lisää »
-
Tšekki jyräsi Sveitsin yli isänpäivän avauskamppailussaLue lisää »
-
Harri Säteri palaa tolppien väliin Ruotsi-ottelussa, Ahti Oksasen turnaus päättyi Tšekki-ottelun loukkaantumiseenLue lisää »
Kuuntelussa juuri nyt
- Viestiketjun aloittaja hannes_ko
- Alkaa
- 1 995 198
- 22 739
Karttusen Leila. 90-luvulla istuin ravintola Icellassa Lieksassa lähes yötä päivää. Siellä oli yksi tarjoilijatar joka aina soitti jukkalaatikosta tätä Leilaa jos ei kukaan laittanut mitään. Siksipä laitoin aika usein jotain. Olin ihan saatanan rakastunut tähän baarinkuljettajattareen, joten en suoraan viitsinyt sanoa että tuo on ihan paskaa. Useimmiten heitin vastapalloon tämän:
Kent ja Verkligen-levy vuodelta 1996. Melodista poprockia helvetin hienosti surisevilla, pörisevillä ja vinkuvilla kitaroilla. Miten onkin Ruotsissa, tuossa hengettömäksi tuotetun pop-musiikin luvatussa maassa, osattu tehdä tällaista?
Toki myös ajoitus osui nappiin. 16-vuotiaan vastarakastuneen hyrräävät hormonit, upeat kevätillat. Ne tästä tulee mieleen, mitään häpeämättä.
Toki myös ajoitus osui nappiin. 16-vuotiaan vastarakastuneen hyrräävät hormonit, upeat kevätillat. Ne tästä tulee mieleen, mitään häpeämättä.
UnenNukkuja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Aika moni, kunhan on turkulainen
Heräsin Aknestikiin hieman myöhässä, vaikka Suomirokkia teiniaikoinani kaikasi varsin paljon. Aloin näitä enemmän fanittaa, kun loppu jo häämötti. Näin onneksi DBTL:ssa 2002, oli hieno kokemus. Nyt oli tähtäimessä tsekata nämä Tammerfestin aikaan Tampereella, mutta mahtaako toteutua.
Tämä yksi slovarisuosikkeja.
Omalta osalta herääminen Aknestikiin tapahtui paljon myöhemmin, nimittäin aloin tutustua tarkemmin yhtyeesen Jukka Takalon viimeviikkoisen "Kaikki kotona - live"-lähetyksen jälkeen. Suomirokkia oli toki tuttu, mutta muuten ei ollut mitään hajua bändin musiikista.
Jottei mene ihan offtopic, niin kyllä tämä kuuluu just nyt:
UnenNukkuja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Aika moni, kunhan on turkulainen
Oo, no tervetuloa kerhoon. Tässä ketjussa taisin syksyllä hihitellä Takalo-tuijotustani junassa. Tulevana viikonloppuna taitavat Kaarle Viikatteen kanssa laittaa jonkinlaista somekeikkaa. Tälle tytölle unelmaduo.
Lauantaina Oulun 45 Specialista klo 19 ilmeisesti pukkaa striimiä. Onko maksullinen vai ei, siitä en osaa sanoa.
Pannaas soimaan Suomen Ramones, jolla on painavaa asiaa:
Jukka Takalo & Kaarle Viikate livestream
суббота, апрель 4 2020 45 Special и ещё 3 проводят мероприятие категории Музыка в г. Город Оулу, Финляндия. Интересуются: 678, пойдут: 496.
www.facebook.com
Loistava uutinen jos tosiaan on ilmainen. Enpä ole ite kokeilu ilman fb-tunnuksia ( tai fb-tunnuksien kanssa) miten toimii, osaako joku sanoa?Ilmainen tuon mukaan. Toivottavasti pystyy katsomaan ilman Facebook-tunnuksiakin, yleensä kai pystyy. Tosin en ole varma olenko koskaan katsonut livenä.Jukka Takalo & Kaarle Viikate livestream
суббота, апрель 4 2020 45 Special и ещё 3 проводят мероприятие категории Музыка в г. Город Оулу, Финляндия. Интересуются: 678, пойдут: 496.
Useful Idiot
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HPK
Mystinen biisi. Tuo reggae-painotteinen komppi on todella hyvä. Tää on melkein postrokkia.
Turha Kaukalo
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK, RM, Hyvinkään Tahko, Leijonat
Motörhead The Wörld Is Ours – Vol 1 Tätä raakuntaa mielellään kuuntelee. Harvoja, enää, Motörheadin levyjä joita en ole kuunnellut.
Tulipas hankittua Napalm Deathin sinkku Logic Ravaged By Brute Force. A-puolella on nimikkokipale ja toisella puolella Sonic Youth cover White Kross. Kovaa kamaa. Kuunnellaan molempia putkeen. Ei ehkä ensimmäisenä tulisi mieleen Nappis coveroimassa Sonic Youthia, mutta tämä toimii hyvin.
nummenkallio
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo
Elastica.
Teki aikoinaan yhden ihan jäätävän hyvän levyn, ihan ehdottoman brittipop-klassikon. Siihen aikaan hyviä brittipop-bändejä tuli ovista ja ikkunoista. Jos on elänyt sen genren, niin ymmärtää, mikä luovuuden tsunami siinä tuli muutaman vuoden aikana.
Justine Frischmann oli ehkä se kovin brittipop-babe. Mimmillä oli ihan jäätävä karisma. Hetken aikaa Elastica oli sumujen saarten kovin yhtye. Siitä todisteena tämä levy.
Ja taas muistutukseksi: Britpop is a subgenre of alternative rock that originated in the United Kingdom. Koko ajan oli kyse ihan yhtä paljon rockista kuin popista.
Teki aikoinaan yhden ihan jäätävän hyvän levyn, ihan ehdottoman brittipop-klassikon. Siihen aikaan hyviä brittipop-bändejä tuli ovista ja ikkunoista. Jos on elänyt sen genren, niin ymmärtää, mikä luovuuden tsunami siinä tuli muutaman vuoden aikana.
Justine Frischmann oli ehkä se kovin brittipop-babe. Mimmillä oli ihan jäätävä karisma. Hetken aikaa Elastica oli sumujen saarten kovin yhtye. Siitä todisteena tämä levy.
Ja taas muistutukseksi: Britpop is a subgenre of alternative rock that originated in the United Kingdom. Koko ajan oli kyse ihan yhtä paljon rockista kuin popista.
Individual
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Post-rock/ Post-punk
Niin, siis kyseessähän on Brett Andersonin ex-tyttöystävä, joka sai varhais-Suedesta kenkää musiikillisen kyvyttömyyden vuoksi. Perusti sitten ihan oman bändin. Ihan nusseva suttura oli 25 vuotta sitten, mutta eihän tuota nyt kuuntele frederikkikään. Se ainoa hittikin on kopsattu suoraan Stranglersin No More Heroesista.
nummenkallio
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo
Muista, että oli myös Damon Albarnin exä. Damon teki siitä vielä biisinkin, ja kyllä Brettkin muistelee nykyään Jenkeissä asuvaa Justinea aika syvästi. En viitsinyt mainita noita seurustelusuhteita, koska musiikista tässä oli kysymys.
Elastica oli vitun hyvä bändi. Oli sitä toki vain vähän aikaa, mutta muun väittäminen on ihan täyttä kaakkua. Tuo eka oli vitun hyvä levy.
Viimeksi muokattu:
Eipä tuossa koko 90-luvun brittipopissa minua innostanut oikeastaan kuin Sueden kaksi ekaa levyä, varauksella kolmas. Oasiksella oli hieno asenne ja muutama tappohyvä biisi, mutta saman kelailuksi meni. Bändin tuotannosta saisi hyvän kuuden biisin eepeen. Supersonic, Live Forever, Acquiesce, It’s Good To Be Free, Rockin’ Chair ja D’You Know What I Mean. Blur oli sysipaska, pikkunokkela Kinks-klooni. Pulp tekofiksu ja tylsä. Verve yritti psykedelisempää, mutta biisit puuttui. Sitten oli tämä surina- ja shoegazer-osasto, mikä lähinnä säälitti.
Tässä Gallagherin pojat ehkä parhaan biisinsä kimpussa.
Tässä Gallagherin pojat ehkä parhaan biisinsä kimpussa.
Hyvää nukkumaanmenomusiikkia
Laitetaas Lemmyä lisää. Joo joo, Motörhead oli tylsä bändi jonka kaikki biisit kuulostaa samalta...
nummenkallio
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo
Yleensä kannattaa kuunnella sitä skeneä vähän enemmän, ennen kuin heittää ehdottomia mielipiteitä. En ole tosin ihan varma, onko brittipop sinne Ilomantsiin vielä rantautunut. Vai oliko se Kitee? Vai Kiihtelysvaara?
Muutama:
Blur: The Universal (sysipaskaa Kinks-kloonausta)
Pulp: Help The Aged (tekofiksua ja tylsää)
The Verve: Sonnet (biisit puuttuu)
Ride: Vapour Trail (tämä säälitti)
Se on kiva, että pari Sueden ja Oasiksen levyä on sinne rantautunut. Siellä on sitten kaiketi myös jo The Beatles? Voimme keskustella siitä.
nummenkallio
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- KooKoo
Nimimerkki @Evil tunnustukseksi täytyy sanoa, että kaveri taitaa vain tykätä siellä karjalaismökissään, kun joku provosoituu. Brittipopin kohdalla vedit oikeasta narusta, pakko tunnustaa. Kun menee illalla käymään pihan perällä, niin voi hekotella, kuinka ne statilaiset (ja tässä tapauksessa eivät edes alkuperäiset) hermostuu.
Hyvin vedät. Oli meillä levykaupat ja kirjastot silloin, ja kyllä noihin perehdyin ihan tarpeeksi. Löysin sieltä sen mistä pidin, muuhun en kuluta elämän rajallisia tunteja. Beatlesia kuuntelin mutsin levyiltä jo 70-luvulla. Missä sinä olit silloin?
Smithsiä diggaan, mutta se on ehkä pre-brittipoppia. Stone Rosesia myös. Mutta kaikista eniten diggaan kyllä Johnny Marrin soolotuotantoa, ihan loistavaa kamaa nyt jo kolme levyä putkeen!
Smithsiä diggaan, mutta se on ehkä pre-brittipoppia. Stone Rosesia myös. Mutta kaikista eniten diggaan kyllä Johnny Marrin soolotuotantoa, ihan loistavaa kamaa nyt jo kolme levyä putkeen!
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy