Onko Suomi-sarjassa kenelläkään kunnollista hallia?
Kiekko-Espoolla ainakin, joukkuehan pelaa vielä Suomi-Sarjaa (ja mahdollisesti nousee tällä kaudella).
Onko Suomi-sarjassa kenelläkään kunnollista hallia?
Tiedän kyllä Jokipoikien tilanteen, n. 30v sitten olivat joitakin vuosia Liigassa. Ihan rehellisillä liigakarsinnoilla putosivat, ja uumoiltiin, että pystyisivät takaisin pääsarjaan, mutta toisin kävi. Silloin vielä oli liigakarsinnat ja ne toimivatkin, mutta miten nykyisin, kun Mestiksen ja Liigan tasoero varmasti on huimasti noista ajoista kasvanut!
Pidin waltteri21 viestistä muuten, paitsi erimielisyyttä vielä karsinnoista. Toistaiseksi ei tule palauttaa. Se on selvinnyt, että joitakin mahdollisia liigatason halleja remonttien jälkeen on mestisjoukkueilla, mutta harvoja joukkueita ne koskevat. Eli Rovaniemellä on, Kokkolassa, Joensuussa, ja Espoossa tietysti. Sitten tulevat vastaan joukkueen taloudelliset kapasiteetit, halu pääsarjatasolle, talousalue, jossa joukkue toimii. Ja tietenkin menestys, nythän liigalisenssi ei siltä osin edellytä kuin Mestiksen voittamista. Eli teoreettisesti nykyisellä järjestelmällä Mestisjoukkue pääsee Liigaan helpommalla ja todennäköisemmin kuin karsintojen kautta. Uskoisin, että 1-4 v. sisään tarvetta on 16:sta joukkueelle, jotta saadaan joukkuemäärä tasapareiksi.Vaikka avointa Liigaa ja karsintoja kannatankin, niin Jokipojilla oli just tuo ongelma, että pelaamalla Liigaan yrittäminen johti täystuhoon:
1989 pelaamalla ylös
1990 pelaamalla alas
1991 pelaamalla ylös
1992 pelaamalla alas
1993 divarin ykkönen ja liigakarsinnoissa turpaan
1994 divarin kakkonen ja liigakarsinnoissa turpaan ja siihen paukut loppuivatkin ja homma jatkui kakkosdivarissa.
Ykkösdivarissa pelattiin divarin tuloilla mutta liigan kustannuksilla, koska yritys oli riskillä ylös. Ja kun pysyvästi ei päässyt ylös, tuli täystuho. Siinä mielessä ymmärrän, että Jukurien, KooKoon ja Sportin systeemillä ilman karsintoja Liigaan on toki tylsä tapa, mutta taloudellisesta täystuhoa ei myöskään tule. Mutta hallilla saa haukotella merkityksettömiä pelejä katsellen (paitsi KooKoo).
Täytyy toki muistaa, että 1990-luvun alussa oli vielä pelaajapörsseillä keinottelua ja siirtomaksuja ym. ja markan devalvaatiota ja valuuttalainoja. Että maailma on kyllä kovasti muuttunut.
nythän liigalisenssi ei siltä osin edellytä kuin Mestiksen voittamista. Eli teoreettisesti nykyisellä järjestelmällä Mestisjoukkue pääsee Liigaan helpommalla ja todennäköisemmin kuin karsintojen kautta.
Kyllä. Varmaan nousu voi tapahtua sellaisella joukkueella, joka rohkeasti lähtee hakemaan tukea liike-elämältä ja yhteinen tahto paikkakunnalta löytyy. Jään mielenkiinnolla odottamaan jotain tuloksia Mestisjoukkueilta, mutta ei esimerkiksi Imatran Ketterä ole liigakelpoinen, jos voittaa Mestiksen - tai Iisalmi, tai Savonlinna..Näin se varmaan onkin. Ongelmana on, että Mestis-paikkakunnilla suuri yleisö ja sponsorit eivät oikein tahdo lähteä mukaan, ellei ole karsintapeleihin mahdollisuutta. Se ajattelumalli istuu niin syvässä.
Siinäpä se oli hienosti tiivistettynä miten tuo suljettu liiga näyttäytyy Mestis-seuran näkökulmasta. Mielestäni juuri Jokipojat ja Joensuu on ollut yksi suurimmista kärsijöistä tässä koko surullisen kuuluisassa keississä. Kaupungissa on kuitenkin paljon kiekkokulttuuria ja perinteitäkin ihan eritavalla kuin vaikkapa Mikkelissä. Kaikki kunnia toki Jukureille hienosta noususta 2.divarista aina liigaorganisaatioksi saakka. Lisäksi Mehtimäen hallissahan on tahkottu ennenkin liigaa mikä usein tuntuu unohtuvan monelta nuoremmalta kiekkojännäriltä. Eli fasiliteeteista ja talousalueesta tuskin jäisi kiinni ainakaan.Se tietysti on totta, että kunnon halleja ei ole monellakaan Mestis paikkakunnalla, mutta Jokipojilla, Kiekko-Espoolla (Suomi sarja) ja Rokilla on kohtuulliset nykyhallit. Jokipoikien hallissa on pelattu aiemmin SM-liigaa ja ihan hyvin toimi, mutta toki se kaipaisi suurempaa remonttia nykyistä Liigaa varten, joka on ollut kyllä jo keskusteluissa, mutta Joensuussa on paljon muitakin urheilun investointikohteita tällä hetkellä ja halli ei ole juuri nyt ykkösprioriteetti.
Mutta Jokipoikien hallirungosta saisi kyllä remontoitua oikein hyvän Liigakelpoisen hallin, sellaisen kuin Mikkelissä tai Lappeenrannassa on. Ja miksi ei esimerkiksi TuTo voisi pelata Turun hallissa, Ketterä Saipan hallissa ja KOOVEE Tampereen hallissa etenkin kun sinne on tulossa myös uusi halli. Ja mitä vielä tulee Jokipoikien jäätilanteeseen, niin siinä on kolme jäähallia rinnakkain kiinni toisissaan eli päähallin lisäksi kaksi harjoitushallia, jotka tarjoavat loistavat olosuhteet jääkiekon kehittämiselle, joita ei ole edes monella liigapaikkakunnalla. Lähialueilla on myös halleja muissa kunnissa. Lisäksi koko Mehtimäen tiivis urheilukompleksi palloilu- ja uimahalleineen sekä muine loistavine urheulupaikkoineen on sellainen kokonaisuus, että vastaavaa ei taida löytyä muilta liigapaikkakunnilta.
Eli hallit eivät välttämättä ole se suurin ongelma, jos on vain tahtoa esimerkiksi laajentaa Liigaa uusilla joukkueilla tai sitten tiivistää Liigaa ja tiputtaa sieltä joitakin joukkueita pois sekä ottaa jatkossa Liiga-Mestis karsinnat käyttöön. Itse olen vahvasti kilpailullisen mallin kannalla koska aina pitäisi antaa pelillisesti edes mahdollisuus Mestis joukkueille nousta Liigaan. Suljettu Liigahan ei tuota oikeastaan mitään aitoa kilpailua kuin kärkijoukkueiden välillä, joka tiivistyy sitten ala-arvoisiin loppukauden tyhjennysmyynteihin sarjan heikoimmista joukkueista. Aivan kestämätön malli koko suomalaisen jääkiekon kehittymisen kannalta. Ja vaikka jokin Mestis joukkue nyt sattuisi mahdollisisa karsinnoissa vaikkapa voittamaan Liigan viimeisen, se edellyttäisi, että myös muut ehdot olisivat (mm. talous ja halli) olisivat kunnossa, että nousu hyväksyttäisiin.
Ilolla on tullut seurattua KooKoon tämän kauden nousua alakastista kärkijoukkueksi, joka osoittaa myös sen, että Mestiksestä noussut seura voi ajan kanssa kehittyä kun on vain ammattimainen johto ja valmennus. Miksi ei esimerkiksi Jokipojat voisi tehdä ihan saman koska periaatteessa kaikki fasiliteetit siihen ovat olemassa kunhan vain päähalli korjataan liigakuntoon.
Suuri ongelma Mestis joukkueilla on se, että kun ei ole kilpailullista motivaatiota ylöspäin, niin seuroista tulee puhtaita kasvattajaseuroja myös junioritoiminnassa. Esimerkiksi Jokipojilla on paljon hyvää junioritoimintaa, mutta kun mennään C -junnuihin, niin parhaat sieltä vaan näyttävät viimeistään C:n jälkeen nopeasti lähtevän liigaseuroihin koska automaattisesti aukeaa paikka kovempiin peleihin ja siten omaan kehittymiseen. Siten ei synny omaa kasvupohjaa vahvalle joukkueelle kun Liigajoukkueiden vetovoima ja valmennus- ym. resurssit vetävät parhaat junnut pois Mestisseuroista juuri nousumahdollisuuden puuttumisen vuoksi.
Tämän vuoksi ei Mestiksen parhaita junnuja kiinnosta juurikaan jäädä tahkoamaan Mestis joukkueen riveihin, vaan joukkueista Mestiksessä tulee pysyvästi vain nuorten kasvattajaseuroja, jotka eivät saa pelaajasiirroistakaan juuri muuta kuin lämmintä kättä vaikka ovat tehneet monta vuotta töitä yhden junnun eteen ja investoineet paljon juniorijoukkueisiin kuten Jokipojat. Tilanne ei edistä Mestis joukkueita investoimaan junnutoimintaan, sillä se ei tuota mitään, vie vaan resursseja, jonka hedelmät lopulta liigajoukkueet poimivat. Tämä on myös yksi suuri syy siihen, että tasoero Liigan ja Mestiksen välillä säilyy.
Lopputulema tästä kaikesta on suuressa kuvassa, että etenkin Mestiksen liigapotentiaalia omaavat kärkiseurat (kuten Jokipojat) kituvat vuodesta toiseen pienillä resursseilla koska kukapa nyt kiinnostuisi rahoittamaan seuran toistaiseksi mahdotonta nousua Liigaan ja myös Suomen jääkiekon kehitys kärsii tästä koska aito kilpailu on lopulta se, joka vie lajia eteenpäin, ei täysin stabiili seisova vesi Mestiksen ja Liigan välillä.
Itse olisin jopa valmis radikaaleihin ratkaisuihin. Vaikkapa siihen, että Mestis seurat menisvät vuodeksi lakkoon ellei tilanne tästä muutu mihinkään, ts. Mestistä ei enää pelattaisi ainakaan vuoteen. Kenties silloin vasta ymmärrettäisiin, että miten naurettavaksi tilanne on päässyt Mestiksen osalta suhteessa Liigaan ja miten tärkeää on säilyttää kilpailullinen elementti sekä mahdollisuus Mestiksestä Liiganousuun edes jollain tapaa.
Sääliksi käy että liigasta ei voi enää oikein edes unelmoida esim. Joensuussa. Liigan sulkeminen 2000-luvun alussa oli virhe ja 20 vuodessa kuilu liigan ja mestiksen välillä on syventynyt niin massiiviseksi että aikamoista ideointia vaaditaan jos tilannetta halutaan korjata johonkin suuntaan.
Kyllähän se totuus on, että Joensuussa on homma ryssitty ihan itse useammalla konkurssilla ja muilla talouden sekoiluilla.Se tietysti on totta, että kunnon halleja ei ole monellakaan Mestis paikkakunnalla, mutta Jokipojilla, Kiekko-Espoolla (Suomi sarja) ja Rokilla on kohtuulliset nykyhallit. Jokipoikien hallissa on pelattu aiemmin SM-liigaa ja ihan hyvin toimi, mutta toki se kaipaisi suurempaa remonttia nykyistä Liigaa varten, joka on ollut kyllä jo keskusteluissa, mutta Joensuussa on paljon muitakin urheilun investointikohteita tällä hetkellä ja halli ei ole juuri nyt ykkösprioriteetti.
Mutta Jokipoikien hallirungosta saisi kyllä remontoitua oikein hyvän Liigakelpoisen hallin, sellaisen kuin Mikkelissä tai Lappeenrannassa on. Ja miksi ei esimerkiksi TuTo voisi pelata Turun hallissa, Ketterä Saipan hallissa ja KOOVEE Tampereen hallissa etenkin kun sinne on tulossa myös uusi halli. Ja mitä vielä tulee Jokipoikien jäätilanteeseen, niin siinä on kolme jäähallia rinnakkain kiinni toisissaan eli päähallin lisäksi kaksi harjoitushallia, jotka tarjoavat loistavat olosuhteet jääkiekon kehittämiselle, joita ei ole edes monella liigapaikkakunnalla. Lähialueilla on myös halleja muissa kunnissa. Lisäksi koko Mehtimäen tiivis urheilukompleksi palloilu- ja uimahalleineen sekä muine loistavine urheulupaikkoineen on sellainen kokonaisuus, että vastaavaa ei taida löytyä muilta liigapaikkakunnilta.
Niinhän ne oikeasti lahjakkaat kaverit ovat ennenkin lähteneet pois pienistä seuroista tuossa vaiheessa.Suuri ongelma Mestis joukkueilla on se, että kun ei ole kilpailullista motivaatiota ylöspäin, niin seuroista tulee puhtaita kasvattajaseuroja myös junioritoiminnassa. Esimerkiksi Jokipojilla on paljon hyvää junioritoimintaa, mutta kun mennään C -junnuihin, niin parhaat sieltä vaan näyttävät viimeistään C:n jälkeen nopeasti lähtevän liigaseuroihin koska automaattisesti aukeaa paikka kovempiin peleihin ja siten omaan kehittymiseen. Siten ei synny omaa kasvupohjaa vahvalle joukkueelle kun Liigajoukkueiden vetovoima ja valmennus- ym. resurssit vetävät parhaat junnut pois Mestisseuroista juuri nousumahdollisuuden puuttumisen vuoksi.
Olen harmillisen varma siitä että seuran nimestä riippumatta (ehkä HIFK ja Kärpät poikkeuksena) ei divaritasolla pystyisi mikään putiikki toimimaan miljoonan euron pelaajabudjetilla. Edellisten nousijoiden budjetit eivät tainneet olla enimmilläänkään edes puolta tuosta ja sarjassa mediaani varmaankin likemmäs 150k€. Toki mahdollista että liigaseuran mukana tulisi niitä rahakkaita yhteistyösopimuksia (tätähän ei tosiaan tiedetä kun pääsarjasta ei ole tiputtu reiluun 20 vuoteen), mutta tuolloin maksaisi sponsorikin melko tyhjästä näkyvyyden suhteen.Se että liigaa pienennettäisi vaikka 12 tai 10 joukkueeseen ei takaa mestiksen tason nousua. Ei samat pelaajat jatkaisi joukkueissa. Ei lähellekään. Esim Joku JYP operoi n 2,5 miljoonan budjetilla. Mikä voisi olla hyvinkin liipasimella sarjasta. Mikäköhän on Mestiksen pelaaja budjetit tulevaisuudessa ehkä miljoona. Sillä ei nyt mitään erikoista joukkuetta kerätä. Vähänkin potentiaaliset pelaajat poistuu muihin sarjoihin.
...
Toisaalta Mikkelissä on oltu kiekkotouhuissa esimerkiksi Jyväskylää edellä (toki silloin myös MP:n toimesta) ja Jukurit ehti pelata useamman kauden ykkösdivaria kunnes joskus 80-90-lukujen taitteessa loppui mielenkiinto touhuun. Eli on seuralla muutakin historiaa kuin tuo viimeisen reilun 20 vuoden aikainen vaikka toki tosiasia on ettei siinä ysärin puolivälin paikkeilla saattanut kovin moni paikallinen muistaa koko seuraa olevan olemassakaan....
Kaikki kunnia toki Jukureille hienosta noususta 2.divarista aina liigaorganisaatioksi saakka.
...
Tahtotila oli tosiaan alkujaan 16 joukkueen pääsarja (mahdollisesti vaihtoehtona oli myös paluu neljääntoista mutta tajusivat antaa potentiaalisimmille porukoille mahdollisuuden nostaa organisaatio täysammattimaiseksi) ja tätä varmasti edelleen toivotaan, kunhan löytyisi se pätevä porukka täyttämään sekä urheilulliset (mestismestaruus) että taloudelliset kriteerit. Ja veikkaan että jos sattuisi jokin erittäin pätevä tarjokas ilmestymään (lähinnä Jokerit), niin urheilullisetkin kriteerit todennäköisesti katsottaisiin täytetyksi korvaavilla opinnoilla....
On ollut puhetta joukkuemäärän pudottamiseksi Liigassa 12 tai 14 joukkueeseen. En kannata. Mestiksessä oli yhdessä vaiheessa vain 10 joukkuetta ja suorastaan "yökötti" kun pelasivat aina uudestaan toisiaan vastaan, nyt taitaa olla 12 joukkuetta. Liiga tähän määrään joukkueita? Ei kannata siirtyä. Oikea joukkuemäärä on 16, johon aluksi kannattaa pyrkiä.
...
Karsinnat liigaan nousemiseksi eivät toimi, eikä myöskään Mestiksen voittajan nousu liigaan, koska voittajalla ei ole resursseja liigaan tai se ei sinne halua, ei auta muuta kuin rehellinen kabinettipäätös kuudennestatoista joukkueesta. Lähetettäisiin rehellinen kysely Mestisseuroille ja Liigaan halukkaista Liiga valitsisi yhden, saataisiin 16 täyteen.
...
Tuskin hallien kokoa kukaan epäilee, eiköhän menestyksen määritä lopulta ihan muut asiat.Aina huudellaan täälläkin, ettei kellään ole Mestiksessä edes kunnollista hallia. Roki, Hermes, TUTO, Kiekko-Espoo, Jokipojat. Heillä on nykyisten halliensa puolesta t e o r i a s s a mahkut pelata Liigaa. Tietysti rempata täytyisi yleisötiloja etenkin Joensuussa ja kenties myös Kokkolassa. Eikös Kokkolassa ja Rovaniemellä ollut maaotteluissakin viime vuonna noin 4000 yleisöt? Onko Suomi-sarjassa kenelläkään kunnollista hallia?
Ongelma on siinä, että Liigaseuroja ei voi pakottaa mihinkään. Liigasta on tullut ammattilais-sarja, eikä ole verrattavissa mihinkään muuhun lajiin Suomessa.Kylmänviileästi pitäisi vain ilmoittaa, että ensikaudella kolme huonointa putoaa Mestikseen ja Mestiksen kolme huonointa Suomi-sarjaan.
Karsinnat takaisin. 8 parasta pudotuspeleihin.
Paskat mistään talouksista tai rahasta. Urheilullisuus edelle!
Munaa siihen touhuun. Mutta ei me suomalaiset.
Jos tälle tielle lähdetään, niin Liigaseurat voivat ilmoittaa eroavansa ja perustavansa oman liigan.
Se että mitä Jukurien, Sportin, KooKoon pelaaja pudjetti oli muinoin, ei välttämättä tarkoita sitä jos jossain tulevaisuuden sarjajärjestelmässä mestis tai mikä sitten sarjan nimi tulee olemaan pystytää pelamaan isomalla pelaajabudjetilla kun ennen, mutta se miljoonan pelaaja pudjetti oli villi arvio joukkueelle mikä oikeasti lähtisi taistelemaan paikkaa ylemmäksi, koska Liiga joukkueiden budjetit tuskin laskisi jos ottelumäärä on lähellä nykyistä.Olen harmillisen varma siitä että seuran nimestä riippumatta (ehkä HIFK ja Kärpät poikkeuksena) ei divaritasolla pystyisi mikään putiikki toimimaan miljoonan euron pelaajabudjetilla. Edellisten nousijoiden budjetit eivät tainneet olla enimmilläänkään edes puolta tuosta ja sarjassa mediaani varmaankin likemmäs 150k€. Toki mahdollista että liigaseuran mukana tulisi niitä rahakkaita yhteistyösopimuksia (tätähän ei tosiaan tiedetä kun pääsarjasta ei ole tiputtu reiluun 20 vuoteen), mutta tuolloin maksaisi sponsorikin melko tyhjästä näkyvyyden suhteen.
Jos olisi 16 joukkueen sarja ei tarvita mitään lohkoja, kun yksinkertaiseti 4 kertainen sarja 2 koti 2 vieraspeliä tuottaa suoraan sen 60 ottelua, puhtain ja rehellisin sarjajärjestelmä, Kaikilla muilla kikkailulla tulee epätasaiset lohkot koska rehellisin ja oikeuden mukaisin systeemi että joukkueilla on että pelaavat tasamäärän koti ja vieras otteluita, tätä pelleilyä kokeiltiin jo muutma vuosi sitten olikohan 14 joukkueen runkosarja kun pelattiin näennäinen kun jotkut joukkueet kohtasi 5x sarjan aikana joku sai enemmän kotiotteluita keskeisiin peleihin. en muista miten nämä arvottiin silloin16 joukkueella pystytään tekemään lohkojaon itä/länsi eli 8 joukkuetta per lohko. Nykyisessä järjestelmässähän on jo viitteitä lohkojaosta silleen, että lähimmät joukkueet pelaavat enemmän pelejä kuin kauemmat, esim. KooKoo ja Saipa. Keskinäisiä otteluita kaudessa lähijoukkueiden välillä ei voida kuitenkaan ilman lohkojakoa lisätä.
Pidin waltteri21 viestistä muuten, paitsi erimielisyyttä vielä karsinnoista. Toistaiseksi ei tule palauttaa. Se on selvinnyt, että joitakin mahdollisia liigatason halleja remonttien jälkeen on mestisjoukkueilla, mutta harvoja joukkueita ne koskevat. Eli Rovaniemellä on, Kokkolassa, Joensuussa, ja Espoossa tietysti. Sitten tulevat vastaan joukkueen taloudelliset kapasiteetit, halu pääsarjatasolle, talousalue, jossa joukkue toimii. Ja tietenkin menestys, nythän liigalisenssi ei siltä osin edellytä kuin Mestiksen voittamista. Eli teoreettisesti nykyisellä järjestelmällä Mestisjoukkue pääsee Liigaan helpommalla ja todennäköisemmin kuin karsintojen kautta. Uskoisin, että 1-4 v. sisään tarvetta on 16:sta joukkueelle, jotta saadaan joukkuemäärä tasapareiksi.
Kyllä. Varmaan nousu voi tapahtua sellaisella joukkueella, joka rohkeasti lähtee hakemaan tukea liike-elämältä ja yhteinen tahto paikkakunnalta löytyy. Jään mielenkiinnolla odottamaan jotain tuloksia Mestisjoukkueilta, mutta ei esimerkiksi Imatran Ketterä ole liigakelpoinen, jos voittaa Mestiksen - tai Iisalmi, tai Savonlinna..
Millä perusteella tehtäisiin sitten joukkuejako sarjaan, sarjan viimeiseimmät joukkueet viimeiseltä 15 joukkueen sarjasta vai sitten useamman vuoden keskiarvo sijoitus,
Liigalisenssin edellyttämä Mestiksen voittaminen on käytännössä sama kuin sitä liigalisenssin edellytystä ei olisi edes olemassa. Imatran Ketterälle kaikki kunnia loistavasta nykymenestyksestä Mestiksessä, mutta kuka uskoo, että se Mestiksen voittajana ikinä nousisi ylös kun ei ole edes niin paljoa omaa juniorituotantoa, että sieltä voisi nostaa joukkueita säännönmukaisesti ylös pelaamaan kansallisia juniorisarjoja. Eikä myöskään sellaista hallia, jossa voisi pelata Imatralla Liigaa. Talousalueena Imatra kahden liigajoukkueen lähinaapurissa muutenkaan tuskin kykenisi elättämään liigajoukkuetta.
Tässä mielessä Ketterä on lähes täydellisesti Saipan, KooKoon ja kaiketi osin Mikkelinkin farmi- tai jäähdyttelijäjoukkue, jonka menestys ei tule pääosin omien juniorien kautta vaan laina- ja/tai muualta ostettujen pelaajien ansiosta. Hassua sinänsä, että se on kuitenkin Mestismestari ja nytkin vahva ehdokas sellaiseksi v. 2020. Joku voisi jopa pitää Ketterää ostojoukkueena, jota se ei ymmärtääkseni kuitenkaan ole, vaan juuri pääsääntöisesti em. liigajoukkueiden pelaajatuotantoon nähden sijainniltaan optimaalisessa paikassa.
Ketterän menestys tavallaan kuvastaa täydellisesti sitä mihin jamaan Mestis on joutunut eli Liigajoukkueiden nuorten kehittyvien pelaajien farmiseuraksi , liigajoukkueiden vanhempien jäähdyttelijäpelaajien "kaatopaikaksi" tai Liigaan jostain syystä kelpaamattomien pelaajien (esim pienuus) temmellyskentäksi vaikka olisivatkin hyviä pelaajia ja vain aika pieneltä osin seurassa jatkavien omien juniorien kasvualustaksi. Tämmöiset Mestiksen voittajakonseptit eivät luo kauheasti uskottavuutta siihen, että sieltä löytyisi koskaan Liigakelpoisia joukkueita vaikka toki se on paikallisesti aina mukavaa kun voittaa Mestiksen mestaruuden.
Jokipoikien ongelmana Liigaa ajatellen on aiempien konkurssien painolastit ja niiden takana ollut heikko seurajohtaminen sekä tietysti kohtuullisen pieni Pohjois-Karjalan/Joensuun talousalue vaikka toki voisi hakea joukkueelle kansallisia sponsoreita. Lähikilpaillijoita sponsoreista tosin on jo heti Kuopiossa, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.
Ongelma on se myös, että Joensuussa on ollut muita menestyviä joukkueita kuten koripallossa Kataja ja nyttemmin pesäpallossa Joensuun Maila, jotka syövät päältä ne suurimmat maakunnalliset sponsorirahat. On myös paljon pienempiä urheiluseuroja, jotka syövät nekin osaltaan pienten sponsorirahojen virtoja. Joensuussa jääkiekko ei ole lajina tällä hetkellä ykkönen, mutta jos se sitä olisi, niin rahat kyllä löytyisivät varmasti Liigalisenssiin. Toisaalta kansalliset sponsorit tuskin näkevät itärajan Jokipojat kovin seksikkäänä joukkueena ellei sitten sponsorirahaa haettaisi esimerkiksi itäisestä naapurimaasta jollain kepulikonstilla.
Eli kaiken kaikkiaan vaikea tilanne vaikka taustalla on ylemmän tason jääkiekkoperinteitä ja nytkin aina NHL:n porteille saakka yltäneitä oman juniorituotannon kasvatteja. Kyllähän tämä syö suhteellisen pienen kannattajakunnan uskoa kun kaikki tekijät tuntuvat olevan mm. Jääkiekkoliiton, Liigan ja oman juniorituotanon jatkuvuuden hyödyntämisen näkökulmista sitä vastaan, että Mestiksen kärkijoukkueet voisivat edes kilpailullisesti kokeilla kuinka ne pärjäisivät Liigan heikoimpia vastaan, vaikka sitten kauden päättävissä näytösotteluissa sen jälkeen kun Mestismestaruus on ratkottu ja Liigan peräpään pitäjät kaipaavat jo keväälle harjoituspelejä.
Viestini pointti oli lähinnä se, että budjetti liigapudokkaalla voi toki olla korkea, mutta ainakin nykymuotoiseen divariin putoavalla seuralla semmoisen saavuttaminen olisi pelkästään velantekemisen tai lahjarahan (tai lähes "vastikkeettoman" verrattuna liigasponsorointiin näkyvyyteen) varassa. Ei KooKoo, Sport tai Jukuritkaan pitänyt Mestiksessä budjetteja matalina (vaikkakin toki sarjassa selvästi suurina) huonouttaan tai laiskuuttaan vaan siksi ettei sarjaan virtaa sponssirahaa. Muutos vaatisi sarjan naittamisen jotenkin pääsarjan alle näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseksi ja silti epäilen olisiko esimerkiksi 10+10 jaossa "B sarjaan" mahdollista saada edes sitä määrää tuloja joukkueiden kesken jaettavaksi kuin mitä nyt menee Liigan bottom 5:lle.Se että mitä Jukurien, Sportin, KooKoon pelaaja pudjetti oli muinoin, ei välttämättä tarkoita sitä jos jossain tulevaisuuden sarjajärjestelmässä mestis tai mikä sitten sarjan nimi tulee olemaan pystytää pelamaan isomalla pelaajabudjetilla kun ennen, mutta se miljoonan pelaaja pudjetti oli villi arvio joukkueelle mikä oikeasti lähtisi taistelemaan paikkaa ylemmäksi, koska Liiga joukkueiden budjetit tuskin laskisi jos ottelumäärä on lähellä nykyistä.
Mutta jos tulevaisuuden mestiksen budjetti pyörisi sinun mainitsemissa lukemissa, niin sillon sieltä ei todellakaan nousta pelaamalla, koska sarjojen ero ja tulemaa olemaan enemmän kuin valovuosi. Se olisi todellinen harrastelija liiga jossa ei täsypäiväisiä kiekkolijota olisi.
Mutta kaikkihan sen nyt taittaa tietää mitään järkevää ja hyvää vaihtoehtoa ei ole nykyiselle järjestelmällä millä olisi tulevaistuutta tai elämisen mahdollisuutta. Mahtaisi siinä kaatua useampikin halliremontin suunnittelu tai uuden rakentamisen kaavailut, Yksikään kaupunki ei taida rakentaa edustustiloja kenellekään seuralle, Mikkeli taittaa olla viimeinen poikkeus mikä remppasi liigajoukkueelle edustustilat.
Muistelet väärin. Kyseisiin tiloihin jukureilla oli lunastus mahdollisuus joitain vuosia. Ja jos jukurit lunastaa tilat kyseisen ajan vuokra katsotaan silloun etumaksuksi. Eli koroton laina. Se onko Jukurit lunastanut tilat itselle ji vai jatkaako halliyhtiön vuokralaisena.Mikkeli remppasi hallin, mutta muistelisin edustustilojen (siis ravintolat, aitiot, mediakuutio yms. selkeästi liigaseuran käyttöön tarkoitetut jutut) kustannuksista vastasi Jukurit. Aika pikkurahoja toki nuo verrattuna hallirempan kokonaiskustannuksiin.
Mestiksen joukkuemäärää ollaan siis nostamassa 14:ään jo ensi kaudeksi.
Yhteenlaskettua joukkuemäärien laskua kahdella korkeimmalla tasolla tuskin siis tullaan lähivuosina näkemään, ainakaan ilman konkursseja, kun suuntaus näyttää olevan päinvastainen. Viittaan siis täälläkin usein esitettyihin 12+12 tms. haaveisiin. Ensi kaudella siis 15+14, jos/kun lisenssit menevät läpi.