Sijoitusvinkkejä?

[LikainenLegenda]

Näin ollen olen ajatellut, että joko tumppaan ylimääräiset indeksirahastoihin tai mahdollisesti hieman osakkeisiin kokeilumielessä, mutta tarkoitus on vetää rahat pihalle, kun alamäki lähtee käyntiin ja tulla takaisin, kun ilmat on päästetty toivottavasti renkaista.

Vielä kun saisi sellaisen kristallipallon, joka kertoisi koska se alamäki on oikein alkanut. Yleensä tuon huomaa vasta silloin, kun on liian myöhäistä ja tulee pahimmassa tapauksessa myyneeksi pohjilla, eikä tule lähteneeksi mukaan uuteen nousuun ennen kuin on liian myöhäistä jne.

Jos sijoitushorisontti todella on mallia todella pitkä, en suosittelisi lähtemään arvailemaan markkinan käänteitä. Esimerkiksi 2018 vuoden lopulla tuntui olevan yleinen konsesus siitä, että kohta lasketellaan ja rajusti, mutta siitä on tultu nyt sellaiset 30% ylöspäin. Vastavirtaan uiminen on yleensä näissäkin hommissa avain onneen. Järkevämpää olisi myydä silloin kun puhutaan kiimaisina osakkeista ja ostaa silloin, kun kaikki puhuvat ilmojen puhaltamisista.

 

[-One-]

@RäpyläRepe Kurssiromahduksen odottamista varmempi ratkaisu on ajallinen hajauttaminen. Ei kannata siis sijoittaa koko perintöä kerralla, vaan jaksottaa ostot pidemmälle ajalle. Jos romahdusta pelkää, niin voi myös pyrkiä valitsemaan sellaisia yhtiöitä joiden tuloksentekoon maailmantalouden myrskyt eivät niin paljoa vaikuta. Huono puoli on toki se, että tällä hetkellä nekin yhtiöt ovat kovin kalliita kaikilla mittareilla, koska osakkeille vaihtoehtoisia (tuottavia) sijoituskohteita ei juuri ole. Itse olen pyrkinyt viime aikoina sijoittamaan sellaisiin kasvuyhtiöihin, joilla on taustalla vakaa, voitollinen liiketoiminta mutta myös mahdollisuus suurempaan läpimurtoon, ja joiden hinta ei ole vielä karannut aivan täysin päättömäksi.

Tärkein neuvo osakepoimintaan on kuitenkin: ymmärrä, mihin sijoitat ja perehdy yhtiöön. Selvitä vähintään karkealla tasolla, mistä yhtiön tulot ja kulut muodostuvat. Tutki historiasta, miten yhtiön johdon puheet ja teot ovat vastanneet toisiaan - onko strategiassa pysytty, onko tavoitteet saavutettu? Jos ei, niin ovatko selitykset hyviä vai huonoja? Pidätkö uskottavana, että tulevat tavoitteet saavutetaan? Perehtymisessä alkuun pääsee lukemalla esimerkiksi Inderesin tai muun analyytikkokioskin tuottamia laajoja yhtiöraportteja.

Toinen neuvo on: valmistaudu henkisesti kurssiliikkeisiin. Kun se romahdus vihdoin tulee, älä myy paniikissa sijoituksiasi pois. Päinvastoin - silloin kun veri virtaa kaduilla ja otsikot kirkuvat kapitalismin loppua, sijoita lisää. Älä kuitenkaan suoraan yleistä tätä koskemaan yksittäisen osakkeen kurssin laskua: jos kurssi laskee, pyri miettimään onko sille jokin järkevä syy. Älä osta lisää vain siksi, että halvalla saa, mikäli yhtiön tilanne on oikeasti muuttunut olennaisesti huonompaan suuntaan.

Mittareista en ala sen enempää luennoimaan, koska parhaat mittarit riippuvat täysin siitä millaisia yhtiötä salkkuusi haluat. Yksinkertaistaen - jos sijoitat esimerkiksi kasvuyhtiöön, katsot kasvumittareita, ja jos mielessä siintää osingot, katsot osinkotuottoa. Sen kuitenkin sanon, että mittarista riippumatta kannattaa aina katsoa sekä historiaa että analyytikoiden ennusteita.

 

[Baldrick]

@-One- Kiitos vastauksesta. Toki näihin samoihin asioihin on tullut törmättyä jo aiemminkin, mutta hyvä kiteytys ja muistinpalauttelu. Ja jos rehellisiä ollaan, niin ajallisen hajauttamisen olen unohtanut tyystin. Toki voi olla vähän niin ja näin, että kolmisen tonnia mitä nyt on löysää tulossa menisi aikalailla kahdessa tai kolmessa erässä jo kulujen vuoksi, jos haluaa ajallisesti hajauttaa ja osakkeisiin lyödä. Ehkä tuo rahamäärä on parempi hajauttaa taantumaa silmälläpitäen rahastojen kautta, jolloin kulut pysyy maltillisempina ja välttyy mielipahalta, jos tuleekin betsattua väärää hevosta.

@LikainenLegenda Näinhän se on, että varma en tietenkään voi olla taantuman tulemisesta, mutta omissa arvioissani pidän sitä varsin realistisena riskinä ja ainakin jollain asteella haluaisin siihen varautua.

Toki vasta selvisi, että jotain irtorahaa on tilille tulossa ja ei ole vielä käytettävissä, joten ajattelin tänne tulla vähän pallottelemaan ajatuksia. Vastauksista päätellen voi olla, että suhtaudun vähän turhan varovaisesti ilmassa leijuvaan kummitukseen, sillä kummituksia taitaa kuitenkin olla joka nurkan takana, jos liikaa alkaa päätänsä niiden ympärillä pyörittämään. Enkä nyt siis yritä sanoa, että ei kannattaisi ajatella, mutta uhkia on turha ehkä joka paikasta. Pian jää kokonaan rahat lojumaan tilille talleuskorolla, tai tuhlattua.

Edit. Opinnäytetyönikin tein aikanaan sijoittamiseen liittyen, joten on jopa vähän noloa miten on pystynyt näin hyvin disorientoitumaan aiheesta, kun ei ole tullut näitä ihan hirveästi viime vuosina mietittyä, vaan heitettyä vain rahastoihin sen kummemmin ajatuskapasiteettia käyttämättä. Ehkä se tieto ja sitä kautta itsevarmuus tässä pikkuhiljaa palautuu, kun taas vähän paneutuu.

 

[Sistis]

Minusta olisi erikoista ajatella osakekauppaa vain yksittäisinä transaktioina ja ajallisesti "tässä ja nyt" henkeen. Osakkeen ostamiseen liittyy minusta automaattisesti ajatus siitä että ostos tuottaa minulle lisäarvoa tulevaisuudessa eikä suinkaan automaattisesti saman tien (vaikka tämäkin mahdollista) ja toisaalta myymisessä oletus on se että osakkeesta saatu raha tuottaa minulle paremman lisäarvon jossain muualla joko nyt heti tai tulevaisuudessa.

Näinhän se menee. En kuitenkaan ole täysin ymmärtänyt, miksi eräs jatkuvasti esillä oleva teesi on, että osakkeita ei saisi omistaa vain lyhyitä aikoja. On mielestäni varsin yleistä, että markkinat ylireagoivat joihinkin positiivisiin ja negatiivisiin uutisiin, ja sitten korjaavat itse itsensä jollain aikavälillä kohti realistisempaa arvostusta.

Itse olen viime kuukausina tehnyt varsin paljon kauppaa seuraamalla valikoitua joukkoa osakkeita. Kun osakkeen arvostus on ollut mielestäni matala, olen ostanut sitä. Jos aliarvostus on purkautunut, ja olen todennut olevan todennäköisesti tuottavampaa myydä kyseiset osakkeet ja vaihtaa tilalle toiset, olen myös näin tehnyt. Jotain yhtiötä olen omistanut useampaankin kertaan, kun olen ostanut sitä kuopasta ja myynyt huipusta. No, en tietenkään ole aivan pohjille tai huipulle osunut, mutta kuitenkin sopivan lähelle. Tällä keinolla on tavallaan saanut osinkoa vastaavia summia kotiutettua useammankin kerran vuodessa.

Eihän tuo pitkäjänteistä ole, mutta tuolla tavalla pelailemalla on saanut kuitenkin voitettua indeksin komeasti viime kuukausina. Tällä hetkellä tuollainen veivaaminen ei oikein tunnu enää järkevältä, koska on aika lailla haastavaa löytää enää järkeviä ostokohteita. Korona tekee toki omia temppujaan, ja sen vaikutuksia on vaikea tietää.

Eilen harmitti se, että meinasin ostaa Roviota, kun kurssi kyykkäsi n. 3.5€:n lukemiin, mutta en uskaltanut. No, siitä se palautui pian lähelle neljää euroa, vai menikö jopa vähän yli. Jos olisi tuossa reagoinut, olisi voinut saada hyvän päivätuoton...

 

[-One-]

@-One- Kiitos vastauksesta. Toki näihin samoihin asioihin on tullut törmättyä jo aiemminkin, mutta hyvä kiteytys ja muistinpalauttelu. Ja jos rehellisiä ollaan, niin ajallisen hajauttamisen olen unohtanut tyystin. Toki voi olla vähän niin ja näin, että kolmisen tonnia mitä nyt on löysää tulossa menisi aikalailla kahdessa tai kolmessa erässä jo kulujen vuoksi, jos haluaa ajallisesti hajauttaa ja osakkeisiin lyödä. Ehkä tuo rahamäärä on parempi hajauttaa taantumaa silmälläpitäen rahastojen kautta, jolloin kulut pysyy maltillisempina ja välttyy mielipahalta, jos tuleekin betsattua väärää hevosta.

Rahastoista pitikin mainita vielä, että ensinnäkin ne ovat suurimmalle osalle ihmisistä paras ja helpoin sijoituskohde. Kuten edellisestä viestistäni tuli ilmi, vaatii menestyksekäs osakepoiminta lopulta melko paljon ajankäyttöä. Rahastoista ei tarvitse niin tarkkaan tietää, muuta kuin perusidea ja kulut. Tästä päästään pointtiin numero kaksi: valitse mahdollisimman matalakuluinen rahasto. Aivan liian moni sijoittaa kalliisiin rahastoihin, vaikka nykyään on saatavilla erittäin pienikuluisia, indeksiä orjallisesti seuraavia ETF:iä. Joku puolentoista prosentin hallintapalkkio ei välttämättä kuulosta kovin isolta, mutta jos laskee auki mitä se tarkoittaa esim. parin vuosikymmenen sijoitusajalla, korkoa korolle efekti tekee merkittävän eron pääoman kasvuun verrattuna puolet halvempaan ETF:ään.

Jos kuitenkin osakkeisiin päädyt, niin tuon kokoisen pääoman voi hyvin sijoittaa esimerkiksi kolmesta kuuteen eri osakkeeseen. Ajallista hajautusta voi hyödyntää myös niin, että ostaa yhtä osaketta nyt ja toista vaikka ensi kuussa. Mutta kuten sanottu, useimmiten paremman tuotto/riski suhteen saa sijoittamalla ETF:ään.

 

[dana77]

Rahastoista pitikin mainita vielä, että ensinnäkin ne ovat suurimmalle osalle ihmisistä paras ja helpoin sijoituskohde. Kuten edellisestä viestistäni tuli ilmi, vaatii menestyksekäs osakepoiminta lopulta melko paljon ajankäyttöä. Rahastoista ei tarvitse niin tarkkaan tietää, muuta kuin perusidea ja kulut. Tästä päästään pointtiin numero kaksi: valitse mahdollisimman matalakuluinen rahasto. Aivan liian moni sijoittaa kalliisiin rahastoihin, vaikka nykyään on saatavilla erittäin pienikuluisia, indeksiä orjallisesti seuraavia ETF:iä.

captain obvious haluaa myös muistuttaa, että osakkeisiin sijoittaminen edellyttää myös enemmän sijoitettava pääomaa kuin rahastoihin sijoittaminen. Jos kk-sijoitus on jonkun satasen-pari, niin pelkkä merkintäpalkkio vie siitä reilun siivun. Kalleimmillaan se on kympin luokkaa ja halvimmillaankin euroja.

 

[Baldrick]

Niin siis taisin jo vähän viittaillakin tekstissäni siihen, että osakkeiden kanssa en voi liikaa hajauattaa juurikin kulujen vuoksi. Indeksirahastoissa minulla pääasiassa säästöni siis ovatkin juuri alhaisten kulujen vuoksi.

 

[Kimmo_Ahteri]

Huomasin tässä eräänä päivänä että olen 5v sijoittanut osaksi rahastoihin mutta enimmäkseen ETF:iin ja hiukan suoraan osakkeisiin. Viimeiset vuodet ovat olleet kieltämättä aika tuottoisia, mutta tuskin tämä meno tälläisenään jatkuu.

5v krouvissa tulin vähän tarkemmin miettineeksi mitä varten olen sijoittanut säästöjäni Nordnettiin. Siinä tarkemmin ajatusta pohtiessani tuli ajatus että voisiko 60v-65v ikävuoden välissä jäädä jo pois työelämästä ja elää pelkillä säästöillä.

Minkälaisella pääomalla voisi 6-kymppisenä elellä normaalia elämää ilman työssäkäyntiä, vähän samaan tapaan kuin nyt 4-kymppisenä? Mitä tekijöitä laskukaavaan tulisi ottaa huomioon?

 

[dana77]

5v krouvissa tulin vähän tarkemmin miettineeksi mitä varten olen sijoittanut säästöjäni Nordnettiin. Siinä tarkemmin ajatusta pohtiessani tuli ajatus että voisiko 60v-65v ikävuoden välissä jäädä jo pois työelämästä ja elää pelkillä säästöillä.

Minkälaisella pääomalla voisi 6-kymppisenä elellä normaalia elämää ilman työssäkäyntiä, vähän samaan tapaan kuin nyt 4-kymppisenä? Mitä tekijöitä laskukaavaan tulisi ottaa huomioon?

Tämä on aika vakiokysymys sijoituskeskusteluissa ja ihan täysin riippuu parametreista mitä laskuissa haluaa käyttää, eli että minkä ikäisenä haluaa jäädä eläkkeelle, mitä luulee valtiolta eläkettä saavansa, mitä tarvitsee elämiseen vuodessa ja paljonko olettaa pystyvänsä sijoittamisella ansaitsemaan. Tuolta löytyy yksi keskustelu asiasta ja vastaus on 50 000€ ja 2 000 000€ välistä...

Eläkkeelle 50 vuotiaana

Tuli otettua aikanaan eläkevakuutus ja olen funtsannut asiaa. Jos oletetaan, että eläkevakuutuksella pärjää 60 vuotiaasta eläkeikään, niin kuinka paljon pitäisi olla rahaa, että selviäisi 10 vuotta ? (50v-60v) Oletetaan, että asunto on maksettu, eikä ole huollettavia. Jos pyörittää pientä...

keskustelu.kauppalehti.fi

 

[LikainenLegenda]

@-One- Kiitos vastauksesta. Toki näihin samoihin asioihin on tullut törmättyä jo aiemminkin, mutta hyvä kiteytys ja muistinpalauttelu. Ja jos rehellisiä ollaan, niin ajallisen hajauttamisen olen unohtanut tyystin. Toki voi olla vähän niin ja näin, että kolmisen tonnia mitä nyt on löysää tulossa menisi aikalailla kahdessa tai kolmessa erässä jo kulujen vuoksi, jos haluaa ajallisesti hajauttaa ja osakkeisiin lyödä. Ehkä tuo rahamäärä on parempi hajauttaa taantumaa silmälläpitäen rahastojen kautta, jolloin kulut pysyy maltillisempina ja välttyy mielipahalta, jos tuleekin betsattua väärää hevosta.

@LikainenLegenda Näinhän se on, että varma en tietenkään voi olla taantuman tulemisesta, mutta omissa arvioissani pidän sitä varsin realistisena riskinä ja ainakin jollain asteella haluaisin siihen varautua.

Toki vasta selvisi, että jotain irtorahaa on tilille tulossa ja ei ole vielä käytettävissä, joten ajattelin tänne tulla vähän pallottelemaan ajatuksia. Vastauksista päätellen voi olla, että suhtaudun vähän turhan varovaisesti ilmassa leijuvaan kummitukseen, sillä kummituksia taitaa kuitenkin olla joka nurkan takana, jos liikaa alkaa päätänsä niiden ympärillä pyörittämään. Enkä nyt siis yritä sanoa, että ei kannattaisi ajatella, mutta uhkia on turha ehkä joka paikasta. Pian jää kokonaan rahat lojumaan tilille talleuskorolla, tai tuhlattua.

Edit. Opinnäytetyönikin tein aikanaan sijoittamiseen liittyen, joten on jopa vähän noloa miten on pystynyt näin hyvin disorientoitumaan aiheesta, kun ei ole tullut näitä ihan hirveästi viime vuosina mietittyä, vaan heitettyä vain rahastoihin sen kummemmin ajatuskapasiteettia käyttämättä. Ehkä se tieto ja sitä kautta itsevarmuus tässä pikkuhiljaa palautuu, kun taas vähän paneutuu.

Tokihan taantuma saattaa tulla, tai vaikka minkälainen lama tahansa. Tämä on kuitenkin loppupeleissä vain pelkkää arvailua. Myös koronavirus saattaa aiheuttaa markkinoille jotain sellaista, mitä kukaan ei osaa vielä ottaa edes huomioon. Tai mitä tahansa muuta. Se on selvää, ettei osakemarkkina ikuisesti tule lineaarisesti ylöspäin nousemaan ilman töyssyjä, ajankohtaa on vain melko turha lähteä arvailemaan, sillä markkina on aina viisaampi kuin yksittäisen henkilön mutuilut.

Itselläni oli hieman vastaava tilanne tuossa vajaa pari vuotta sitten. Perintönä oli tulossa parikymmentä tuhatta. Mietin hetken mitä noilla tekisin, mutta lopulta päätin laittaa kaiken osakkeisiin heti ensimmäisenä päivänä rahojen kilahdettua tilille vaikka jo ennestään minulla oli kiinni osakkeissa kaikki säästöt sekä opintolainat. Tuolloin elettiin 2018 syksyä. Samana syksynä, itse asiassa vain pari viikkoa tuon oston jälkeen pörssi sitten dippasi ja kaikkialla alettiin puhumaan tulevasta taantumasta ja ties mistä. Missään ei ennustettu pörssivuodesta 2019 tulevan hyvää, vaan maalattiin kaikenlaisia uhkakuvia todelliselle romahdukselle. Lopulta salkku kuitenkin nousi 2019 vuotena 30% ylöspäin ja tuo 2018 loppuvuoden dippi alkaa olla enää muisto vain. Ja kuitenkin viime vuoteenkin mahtuu omassa salkussani mm. Nokian syväkyykkäys.

Toinen tärkeä asia on sijoitushorisontti. Jos se ihan oikeasti mitataan kymmenissä vuosissa, on pienet dipit, kuin myös isommatkin aika merkityksettömiä. Eihän kukaan tahallaan halua hävitä, mutta painotan, että markkina on loppujen lopuksi aina viisaampi, enkä suosittele välttämättä lähteä arvailemaan sen suuntaa, etenkään jos sijoitushorisontti on mallia todella pitkä. Jos esimerkiksi S&P500 -indeksiin olisi sijoittanut teknokuplan huipulta pahimmassa kiimassa keväällä 2000, olisi silti yli tuplannut alkupääomansa, vaikka väliin mahtuu vielä finanssikriisi.

Lisäksi kannattaa huomioida se, ettei sieltä pohjalta mukaan lähteminen ole sen helpompaa kuin huipultakaan. Näitä yhdistää vain se, että molempia on mahdotonta ennustaa. Psykologisesti voi olla aika vaikeaa lähteä sijoittamaan jos osakekurssit ovat viimeisen vuoden aikana laskeneet vaikkapa 30% ja joka puolella puhutaan tulevista uhkakuvista. Toki kannattaa tunnistaa oma riskinsietokyky, jos arvelee, että noita rahoja tulee tarvitsemaan lähiaikoina tai jos ei kestä katsoa pörssin laskemista, niin ei välttämättä silloin kannata ainakaan täyttä summaa sijoittaa. Omaa riskinsietokykyä mm. vedonlyöntihistoriani vuoksi olen pitänyt muutoinkin suht hyvänä ja viimeistään vatsahapot tuli testattua tuolloin 2018 syksyllä. Tuloksena oli se, että pörssiä ja osakekeskustelua tuli vain seurattua vähemmän, kun taas nousupöhinän aikana on mukava lukea eri yhtiöistä ja niin edelleen.

 

[Rannelaukaus]

Sama vastaus kuin aina, eli sijoita indeksiin useassa osassa. Helposti ja ilmaiseksi sen tekee esim. siirtämällä rahat Nordnetiin ja laittamalla kuukausisäästön pariksi-kolmeksi vuodeksi maailmanlaajuiseen fyysiseen osingot uudelleen sijoittavaan alhaiset hallinnointikulut omaavaan ETF:ään (vaikka tracker EUNL).

Kaikki muut periaatteeltaan edellisestä eroavat neuvot ovat voodoota.

Ja kyllä, minulla on suurin osa salkusta suoria osakkeita ja kyllä, muutaman vuoden jälkeen salkun kokonaisuutena parhaiten tuottanut osa ovat nuo ETF:t.

 

[ernestipotsi]

Sama vastaus kuin aina, eli sijoita indeksiin useassa osassa. Helposti ja ilmaiseksi sen tekee esim. siirtämällä rahat Nordnetiin ja laittamalla kuukausisäästön pariksi-kolmeksi vuodeksi maailmanlaajuiseen fyysiseen osingot uudelleen sijoittavaan alhaiset hallinnointikulut omaavaan ETF:ään (vaikka tracker EUNL).

Kaikki muut periaatteeltaan edellisestä eroavat neuvot ovat voodoota.

Ja kyllä, minulla on suurin osa salkusta suoria osakkeita ja kyllä, muutaman vuoden jälkeen salkun kokonaisuutena parhaiten tuottanut osa ovat nuo ETF:t.

Ei niitä rahoja Nordnetin käteissalkkuun kannata jättää kuukausäästöjä odottamaan vaan ne kannattaa laittaa heti kiinni johonkin, esim. ETF-rahastoihin. Tuossa menettää sen parin-kolmen vuoden tuoton. Jonkun tuollaisen isomman perintörahan yms voi toki ajallisesti hajauttaa pariin-kolmeen osaan, mutta lähtökohtaisesti kk-säästäminen on palkkatuloista säästämistä varten.

 

[Rannelaukaus]

Ei niitä rahoja Nordnetin käteissalkkuun kannata jättää kuukausäästöjä odottamaan vaan ne kannattaa laittaa heti kiinni johonkin, esim. ETF-rahastoihin. Tuossa menettää sen parin-kolmen vuoden tuoton. Jonkun tuollaisen isomman perintörahan yms voi toki ajallisesti hajauttaa pariin-kolmeen osaan, mutta lähtökohtaisesti kk-säästäminen on palkkatuloista säästämistä varten.

Väärin. Pelkkä osakehajauttaminen ei riitä, vaan riskin minimoimiseksi tarvitaan myös ajallista hajauttamista. Tämän vinkin löytää varmasti jokaisesta valistuneesta aihetta käsittelevästä artikkelista. Sikäli olet oikeassa, että pitkään makuuttaessa menettää varmaakin tuottoa, joten erilaiset vakaat korkoinstrumentit voi ottaa käyttöön. Tällä hetkellä korkein kiinteäkorkoinen säästötili taitaa olla vain 1,25%, joten erityisen suurta vaikutusta tuolla ei saa. Lyhimmät suositukset ajallisesta hajauttamisesta ovat noin vuoden luokkaa. Itselläni on isompi käteiskassa Bank Norwegianissa, josta veron jälkeen jää käteen 0,5%.

Lisään vielä sen, että kk-säästämällä (vaikka kertaluonteisesti) välttää hankinnan välityspalkkion, joka on Nordnetillä taviksille ETF:ille 0,35% tai vähintään 15€.

 

[Glove]

Meitsi on ihan pihalla näistä sijoittamisjutuista. Yritin saada jotain selvää lukemalla ketjun, mutta taidan olla vaan enemmän pihalla. No, ehkä minä jotain opin ennen kuin on sijoitettavaa.

 

[ernestipotsi]

Väärin. Pelkkä osakehajauttaminen ei riitä, vaan riskin minimoimiseksi tarvitaan myös ajallista hajauttamista. Tämän vinkin löytää varmasti jokaisesta valistuneesta aihetta käsittelevästä artikkelista. Sikäli olet oikeassa, että pitkään makuuttaessa menettää varmaakin tuottoa, joten erilaiset vakaat korkoinstrumentit voi ottaa käyttöön. Tällä hetkellä korkein kiinteäkorkoinen säästötili taitaa olla vain 1,25%, joten erityisen suurta vaikutusta tuolla ei saa. Lyhimmät suositukset ajallisesta hajauttamisesta ovat noin vuoden luokkaa. Itselläni on isompi käteiskassa Bank Norwegianissa, josta veron jälkeen jää käteen 0,5%.

Lisään vielä sen, että kk-säästämällä (vaikka kertaluonteisesti) välttää hankinnan välityspalkkion, joka on Nordnetillä taviksille ETF:ille 0,35% tai vähintään 15€.

Säästötilien korot pyörivät jossain prosentin molemmin puolin. Jos on isompaa käteiskassaa jostain syystä pitänyt, niin onhan siinä viimeisten muutaman vuoden aikana jäänyt selkeitä ja suuria tuottoja saamatta. Yleisesti ottaenkin indeksisijoittamisella tienaa aina pitkässä juoksussa enemmän kuin käteisellä.

Kuten sanoin jo aiemmin, niin ajallisen hajauttamisen voi toteuttaa myös parissa-kolmessa osassa. Ostopaikkojen pitkäaikainen odottaminen ei useimmiten ole kannattavaa. Toisin sanoen paras aika aloittaa sijoittaminen on nyt eikä joskus tulevaisuudessa.

 

[Rannelaukaus]

Parissa-kolmessa erässä voi, mutta silloin tarvitsee olla riittävästi aikaa välissä, jolloin ollaan samassa tilanteessa kuin kuvaamassani. Riittävä ajallinen hajautus on riski-tuotto -suhdetta maksimoitaessa välttämättömyys ja se on hyvin helppo vaikka simuloimalla todistaa, siitä ei kukaan asiaan oikeasti perehtynyt lähde väittelemään. Hankintaerien mahdollisimman suuri määrä, toki järjellisellä aikajänteellä, on tavoiteltavaa, kunhan kuukausikustannukset eivät ole liian suuret. Nordnetillä ne ovat mainitulla järjestelyllä kuukausittain 0€, joten ajallisen hajautuksen saa varmasti riittävän tiheäksi ja pitkäksi.

En tästä enempää jaksa vääntää, olen kuitenkin nämä asiat yliopistossa opiskellut ja jos joku täällä tietää asiat proffia paremmin, olkoon niin. Helppotajuisia artikkeleita löytyy vaikka kuinka ja tässä vaikka yksi koskien perinnön tai lahjan sijoittamista:
Sijoitustieto - Miten sijoitukset kannattaa hajauttaa

Ja siitä suora lainaus:
Suuria kertasummia kuten lahjaa, perintöä, yrityskauppojen voittoja tai säästötilille kertyneitä säästöjä sijoittaessa kannattaa jakaa sijoitus useaan pieneen osaan, jonka sijoittaa markkinoille esimerkiksi 2-3 vuoden kuluessa.

 

[Ollakseni]

Meitsi on ihan pihalla näistä sijoittamisjutuista. Yritin saada jotain selvää lukemalla ketjun, mutta taidan olla vaan enemmän pihalla. No, ehkä minä jotain opin ennen kuin on sijoitettavaa.

No mitä kysymyksiä on? Siitä on aina hyvä aloittaa.

 

[Ollakseni]

Aika peruskysymys, mihin kannattaa sijoittaa? Perintöä äidiltä tulossa jotain 30000-40000 €, joten on mitä sijoittaa. Ei ole oikein hankitojakaan mitä pitäisi tehdä, pl. silmälasit jotka tuolla perinnöllä ostan.Ne nyt tekee kuitenkin alle 1000 €.

Kuinka pitkällä aikavälillä haluat tuottoa noile rahoille? Kuinka paljon riskiä? Onko maalla väliä? Suomalaisista Kone ja Nordea ovat melko varmoja sijoituksia. Fortum ei myöskään ole huono. Ulkomaisista tietty jos rahaa riittää niin Amazon, Apple, Google tai Microsoft. Sitten muuten auton valmistajiin voi sijoittaa, jos ne ovat matkalla sähköautoihin yms. Ja tärkeintä on tietty se, että aika on parempi kuin ajoitus.

 

[Glove]

Kuinka pitkällä aikavälillä haluat tuottoa noile rahoille? Kuinka paljon riskiä? Onko maalla väliä? Suomalaisista Kone ja Nordea ovat melko varmoja sijoituksia. Fortum ei myöskään ole huono. Ulkomaisista tietty jos rahaa riittää niin Amazon, Apple, Google tai Microsoft. Sitten muuten auton valmistajiin voi sijoittaa, jos ne ovat matkalla sähköautoihin yms. Ja tärkeintä on tietty se, että aika on parempi kuin ajoitus.

Ok. Aikahaarukka olisi varmaankin jotain 20 vuotta ja saan elää eläkkeellä ihna rennosti. En kovin suurta riskiä haluaisi, mutta se on tietysti vähän tuosta ajastakin kiinni.

 

[Ollakseni]

Ok. Aikahaarukka olisi varmaankin jotain 20 vuotta ja saan elää eläkkeellä ihna rennosti. En kovin suurta riskiä haluaisi, mutta se on tietysti vähän tuosta ajastakin kiinni.

No sitten kannattaa laittaa rahastoihin merkittävä osa kiinni. Parin kolmen eri alan/alueen rahastoihin kiinni muutama tonni. Sitten osakkeisiin loput. Jos haluaa rahan pitävän arvonsa tai vähän nousevan niin kulta ei ole paha sijoituskohde. Futuurit/optiot tai johdannaiset kannattaa jättää välistä suoraan.

 

[Rannelaukaus]

Ok. Aikahaarukka olisi varmaankin jotain 20 vuotta ja saan elää eläkkeellä ihna rennosti. En kovin suurta riskiä haluaisi, mutta se on tietysti vähän tuosta ajastakin kiinni.

20 vuoden aikajänteellä voi sijoittaa pelkkiin osakkeisiinkin. Niissä parhaan hajautuksen saa edullisilla rahastoilla (pankkisidonnaisia) tai ETF:illä, jotka ovat rahastoja, mutta niitä vaihdetaan pörssissä eli eivät ole pankkisidonnaisia. Maailmanlaajuisella rahastolla saat parhaan hajautuksen, joten aika lailla kaikki hyvän rahaston kriteerit täyttää esim. ETF:llä, jonka tunnus on EUNL.

 

[Fat Cat]

Aloitin vuonna 2015 sijoittamisen osakkeisiin ja rahastoihin + ASP-tili. Siitä asti on tuntunut, että lähes kuukausitasolla kirjoitellaan tulevasta jättiromahduksesta, joka on aivan oven takana. Siinä mielessä on turha edes miettiä tulevia rytinöitä, varsinkin kun itselle olen asettanut horisontiksi sen +30v.

Muistuttelen paria kaveria tasaisin väliajoin keskusteluistamme muutama vuosi takaperin, sillä he odottelivat sijoittamisen aloittamista vasta seuraavaan romahdukseen. Siitä nyt on varmaan 30-50% tuotot jäänyt käärimättä. Voihan toki olla, että nämä omatkin hupenevat täysin olemattomiin ja jään itse ruikuttamaan. Ennustaminen on aika vaikeaa, varsinkin kun kyse on tulevaisuudesta.

 

[ernestipotsi]

Aloitin vuonna 2015 sijoittamisen osakkeisiin ja rahastoihin + ASP-tili. Siitä asti on tuntunut, että lähes kuukausitasolla kirjoitellaan tulevasta jättiromahduksesta, joka on aivan oven takana. Siinä mielessä on turha edes miettiä tulevia rytinöitä, varsinkin kun itselle olen asettanut horisontiksi sen +30v.

Muistuttelen paria kaveria tasaisin väliajoin keskusteluistamme muutama vuosi takaperin, sillä he odottelivat sijoittamisen aloittamista vasta seuraavaan romahdukseen. Siitä nyt on varmaan 30-50% tuotot jäänyt käärimättä. Voihan toki olla, että nämä omatkin hupenevat täysin olemattomiin ja jään itse ruikuttamaan. Ennustaminen on aika vaikeaa, varsinkin kun kyse on tulevaisuudesta.

Tämä juuri. "Time in market beats timing in market"
Tämä klassinen lainaus on kuitenkin hyvin paikkansapitävä. Aika on aina tiedossa, mutta optimaalisen ajoituksen löytäminen on viime kädessä silkkaa tuuripeliä. Ajallisella hajautuksella voi tätä tasoitella, mutta sitä ei tule tehdä ajan kustannuksella.

Havainnollistava artikkeli muutaman vuoden takaa siitä miten käy jos ostaisi aina huipulla juuri ennen pörssiromahdusta.

What if You Only Invested at Market Peaks? - A Wealth of Common Sense

What happens when you only invest at the peaks of the market by being the world's worst market timer.

awealthofcommonsense.com

Toinen havainnollistava esimerkki:
a) sijoita 50 000eur alussa 7% tuotto-odotuksella
b) sijoita sama 50 000eur samalla 7% tuotto-odotuksella kuukausittain 5 vuoden ajan.

Viiden vuoden kuluttua kun B sijoittaa viimeisen eränsä, niin A:n salkku on tuottanut kaksinkertaisesti B:n salkkuun verrattuna.

Pointtini ei ole kuukausisäästämistä eikä ajallista hajauttamista vastaan. Oma salkkuni perustuu Nordnetin halpaan kk-säästämiseen ja tässäkin aika markkinoilla on avainasemassa. Jotkut keräävät säästötilille pottia jonka he sitten sijoittavat kerralla kun rahaa on tarpeeksi. Nykyään on olemassa kustannuksiltaan halpoja sijoitusinstrumentteja (esim ETF:t) myös mikrosijoittajille, joten rahan saa markkinoille heti.


@Glove :lle tärkeimmät sijoittamisessa huomioitavat asiat: Aika, kustannukset ja hajautus. Niin ja se aika. Ja aika.

 

[Soolo]

Aika peruskysymys, mihin kannattaa sijoittaa? Perintöä äidiltä tulossa jotain 30000-40000 €, joten on mitä sijoittaa. Ei ole oikein hankitojakaan mitä pitäisi tehdä, pl. silmälasit jotka tuolla perinnöllä ostan.Ne nyt tekee kuitenkin alle 1000 €.

Miten olisi asunnon ostaminen sijoitukseen? Tuolla mainitsemallasi summalla maksaa käsirahan lainalle, jolla hankkii yksiön jostain kasvukeskuksesta. Sen jälkeen etsit vuokralaisen siihen lyhentämään asuntolainaa. 20 vuoden päästä sinulla olisi sitten velaton asunto käsissäsi.

Minulla on itse asiassa samanlainen tilanne kuin sinulla, että olisi tuon kokoinen summa sijoitettavana ja olen katsellut asuntomarkkinoiden suuntaan sillä silmällä. Olisikin kiinnostavaa kuulla palstalaisten mielipiteitä asuntosijoittamisesta noin yleensä ja erityisesti tässä markkinatilanteessa.

 

[Tuamas]

Minulla on itse asiassa samanlainen tilanne kuin sinulla, että olisi tuon kokoinen summa sijoitettavana ja olen katsellut asuntomarkkinoiden suuntaan sillä silmällä. Olisikin kiinnostavaa kuulla palstalaisten mielipiteitä asuntosijoittamisesta noin yleensä ja erityisesti tässä markkinatilanteessa.

Asuntomarkkina eriytyy entistä vahvemmin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Kasvukeskusten asunnot pitävät hintansa ja muualla sitten saa varautua siihen, että sijoitukseen sisältyy melko varmasti toteutuva odotus omaisuuden arvon alentumisesta.

Lisäksi näkisin että markkinaan tulee ainakin jollain tavalla vaikuttamaan se, että tappiin saakka taloyhtiölainoitetuissa taloissa alkavat pikkuhiljaa lyhennykset juosta ja niitä vapautuu tasaisesti melko edulliseen hintaan, kun vuokratuoton kassavirta ei riitä kattamaan vastikekustannusten kassavirtaa.