Vuosien 2015 ja 2016 aikana vielä ymmärsin Trumpin nousun syyt, vaikkakin valinta presidentiksi tuli silti suurena negatiivisena yllätyksenä. Nyt kolme vuotta myöhemmin en kuitenkaan enää ymmärrä tätä ilmiötä. Minulle on suoraan sanottuna shokki, että republikaanit ovat täysin Trumpin taskussa. Olen tyrmistynyt siitä, että Mitch McConnell ja kumppanit istuvat käsiensä päällä, kun Trump hyppii tasajalkaa amerikkalaisen demokratian instituuutioiden päällä ja etäännyttää USA:ta liittolaisistaan. En ymmärrä kuinka noin 35-45 prosenttia kansasta edelleen tukee ihmistä, jolla ei ole älyllistä uteliaisuutta eikä oikein moraaliakaan ja jolle presidenttiys on lähinnä egotrippi.
Olen kai siinä määrin idealisti ja ehkä naivikin, että uskoin järjen äänen voittavan ennen pitkää ja trumpilaisten painuvan takaisin koloihinsa. Viime kuukausien aikana realismi on kuitenkin iskenyt. Samalla olen huomannut, että oma puhti alkaa vähän loppua. Poliittisten podcastien ja amerikkalaisten lehtien lukeminen on alkanut tuntua kuormittavalta. Täällä Suomessa turhautumista lisää se, että vaikutusmahdollisuudet ovat tasan nolla, koska ei ole edes sitä ääntä millä voisi vaikuttaa vaaleissa.
Sen verran optimismia on vielä jäljellä, että uskon tulevaisuuteen, jossa on konsensus siitä, että Trumpin aikakausi oli häpeällinen. Juuri nyt se on kuitenkin kaukainen haave. Voin vain toivoa, että tämä epäpätevä ihminen puolustelijoineen ja mahdollistajineen ei saa kovin peruuttamatonta vahinkoa aikaiseksi ennen kuin asiat muuttuvat paremmiksi.
Olen kai siinä määrin idealisti ja ehkä naivikin, että uskoin järjen äänen voittavan ennen pitkää ja trumpilaisten painuvan takaisin koloihinsa. Viime kuukausien aikana realismi on kuitenkin iskenyt. Samalla olen huomannut, että oma puhti alkaa vähän loppua. Poliittisten podcastien ja amerikkalaisten lehtien lukeminen on alkanut tuntua kuormittavalta. Täällä Suomessa turhautumista lisää se, että vaikutusmahdollisuudet ovat tasan nolla, koska ei ole edes sitä ääntä millä voisi vaikuttaa vaaleissa.
Sen verran optimismia on vielä jäljellä, että uskon tulevaisuuteen, jossa on konsensus siitä, että Trumpin aikakausi oli häpeällinen. Juuri nyt se on kuitenkin kaukainen haave. Voin vain toivoa, että tämä epäpätevä ihminen puolustelijoineen ja mahdollistajineen ei saa kovin peruuttamatonta vahinkoa aikaiseksi ennen kuin asiat muuttuvat paremmiksi.