Ei se ihan näin yksinkertaista ole. Jostakin pitää myös löytää yleisö isompiin halleihin. Lisäksi täytyy muistaa, että joku maksaa myös hallien ottelutapahtumien järjestämisen ja tilojen käytön. Kunnallisissa halleissa näissä rahavirroissa on yleensä ainakin se yksi nolla perässä vähemmän. Toki homma saattaa uusissa konsepteissa toimia hyvin, mutta siitä on Suomessa vielä kovin vähän näyttöjä. Tilanne voi toki muuttua tulevaisuudessa.Resurssierot repeää isojen hallien eduksi 2020 –luvulla. TV soppari on pitänyt tätä tasoittavaa momenttumia yllä, mutta uudet hallit tulee kiskoon eron vanhoihin. Näin tapahtui myös Ruotsissa.
Kunnallisten hallien suuremmat olosuhdeparannukset ovat toki poliittisten päätösten takana ja vaativat usein vuosien väännön. Näin kävi myös Mikkelissä. Onneksi valittu tie oli se järeämpi saneeraus (vs. kosmetiikkaa). Pohja kuitenkin on melko vakaa, kun ajatellaan käyttötaloutta. Yksityisten hallien omistussuhteet saattavat vaihtua ja silloin myös käyttökustannukset ovat vaikeasti ennustettavia. Harvassa ovat Suomessa toistaiseksi ne kiinteistösijoittajat, jotka jäähalleja pyörittävät sponsorointimielessä.