Tämä on näitä periaatekysymyksiä, joiden päälle länsimaissa yleisesti ottaen ymmärretään jonkun verran enemmän kuin suomessa. Varmaan ei ole häirinnyt sinua, mutta koska jumalan nimeen vannominen on täysin tarpeetonta ja siinä on tuo mainittu huono puoli, niin siitä on syytä luopua.
Etkö osaa lukea? Mitä kohtaa et ymmärtänyt tästä hesarin jutusta? Oleelinen viesti on tässä:"Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että henkilö joutuu tekemään selkoa uskonnollisesta vakaumuksestaan valaa annettaessa"Miksi Jumalan nimeen vannominen on häirinnyt ketään? Hesarin uutisen mukaan todistaja saa valita vannomisen kohteen eli kirkkoon kuulumaton voi vannoa jumalan nimeen ja päinvastoin.
Nykyisin jokainen saa valita uskonnollisen valan tai uskontoneutraalin vakuutuksen.
Lainaus hs.fi
Etkö osaa lukea? Mitä kohtaa et ymmärtänyt tästä hesarin jutusta? Oleelinen viesti on tässä:"Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei ole pitänyt hyväksyttävänä, että henkilö joutuu tekemään selkoa uskonnollisesta vakaumuksestaan valaa annettaessa"
Kyllähän mä tiedän, että et mitenkään voi olla niin urpo, että et tajuaisi miksi tämmöinen päätös on ihmisoikeustuomioistuimessa tehty, vaan sinähän vaan koitat jotain epätoivoista provoa.
Ilmeisesti Hesarin uutisessa on sitten virhe. Jos ateisti voi vannoa jumalan nimeen, niin eihän vannominen paljasta vakaumuksest mitään. Ihan vastaavasti kirkkoon kuulua oppilas voi kieltäytyä kevätkirkosta, sekään ei todista mitään.
Sä olet valtavan hauska. Me ateistit puhutaan yleensä totta, eikä missään tapauksessa haluta tulla sekoitetuiksi uskovaisiin. Kai meille on oikeudessa sentään oikeus puhua totta?
Ainakin maailmalla noin yleisesti ateistilla on paljon enemmän syytä salata ateisminsa kuin uskovaisella uskontonsa. Mitä uskovaisiin tulee, niin eikö se jumala tiedä jos kaveri valehtelee ja tuo vakuutus on sikäli turha.....Ateistille nyt on ihan sama mitä sanoon, kunhan lupaa kertoa totuuden. Uskovaisille jumalan kosto on sellainen pelko, että totuus tulee kyllä ilmi.
Ainakin maailmalla noin yleisesti ateistilla on paljon enemmän syytä salata ateisminsa kuin uskovaisella uskontonsa. Mitä uskovaisiin tulee, niin eikö se jumala tiedä jos kaveri valehtelee ja tuo vakuutus on sikäli turha.
Mitä tuohon norsupyssyyn tulee, niin tässähän vain pieneltä osalta tehdään asioista yksinkertaisempia ilman, että keneltäkään otetaan mitään pois. Vai kokeeko tässä joku uskovainen nyt jotain syrjintää mielestäsi?
Oikeuden kannalta tärkeintä on totuus ja jumalan pelko on hyvä motivaatio tässä kohtaa.
Kai jumala kristittyjen mukaan valehtelusta rankaisee, vaikkei olisikaan erikseen käsi Raamatulla vannottu. Vai olenko ymmärtänyt ne käskyt jotenkin väärin?Oikeuden kannalta tärkeintä on totuus ja jumalan pelko on hyvä motivaatio tässä kohtaa.
Minä puolestani uskon natsipuolueeseen ja haluan vannoa valani Hitlerin kunnian nimeen.
Kaikki ideologiat samalle viivalle, eikä uskonnoille mitään erityisasemaa tässäkään asiassa. Kiitos.
Logiikkasi toimii tässäkin kohtaa niin, että päätetään ensin lopputulos tai väite ja keksitään sitä tukeva argumentti. Oikeastihan asia on päinvastoin kuin sanot ja sekularismin lisääntyminen estää minkään uskontokunnan "voiton".Juurikin tämänlaisen tasa-arvopelleilyn takia muslimit juhlii tulevaa voittoaan mestaamalla länsimaisia.
Selvä erohan tässä on. Yhtään jumalaa ei ole olemassakaan, mutta on sentään ihmisiä joilla on kunnia ja omatunto.Hölmö päätös. Toki looginen kaiken aiemman sekularisoitumisen kanssa.
Heh, kunnian ja omatunnon mukaan. Joillain ihmisillä ei löydy kumpaakaan! Jumala taas ei olekaan ihan pelkkä yksilön satunnainen ominaisuus. Ennen sai valita, nyt pakotetaan kaikki tuossakin samaan.
Ajattele asia esim. siltä kannalta että esim. jollakin paikkakunnalla voi olla niin että tuomarit ja lautamiehet ovat syvästi uskonnollisia, jolloin ateistiksi tunnistautuminen varmasti vaikuttaa tuomioon.Jos ateisti voi vannoa jumalan nimeen, niin eihän vannominen paljasta vakaumuksest mitään.
Ei taida olla sen kummoisempia todisteita Jumalan kuin ihmisten omatunnon & kunniankaan olemassaolosta. Uskon asioita molemmat.Selvä erohan tässä on. Yhtään jumalaa ei ole olemassakaan, mutta on sentään ihmisiä joilla on kunnia ja omatunto.
...
...Ajattele asia esim. siltä kannalta että esim. jollakin paikkakunnalla voi olla niin että tuomarit ja lautamiehet ovat syvästi uskonnollisia, jolloin ateistiksi tunnistautuminen varmasti vaikuttaa tuomioon.
Tarkennetaan kuitenkin että syystetythän eivät oikeudessa vanno totta puhuvansa (he saavat valehdella niin paljon kuin haluavat), eli vannominen koskee vain todistajia. Siti lautamiehenä se voisi laittaa miettimään, että jos joku todistetusti uskoo johonkin jumalan olemassaoloon ilman mitään todisteita asiasta, niin miten herkkäuskoinen ja sitäkautta luotettava todistaja hän oikein on.Ajattele asia esim. siltä kannalta että esim. jollakin paikkakunnalla voi olla niin että tuomarit ja lautamiehet ovat syvästi uskonnollisia, jolloin ateistiksi tunnistautuminen varmasti vaikuttaa tuomioon.
..Uskonnollisuuttaan sormet raamatulla vannova ei paljasta, myös ateisti voi vannoa näin.
Mitä sä jauhat tästä samasta. Minä olen ateisti, enkä missään tapauksessa halua, että joku luulee minun uskovan satuolentoihin. En myöskään joka tilanteessa halua sitä paljastaa, varsinkaan jossain pohjanmaan lautamiesoikeudessa, missä olet varmasti syyllinen jos olet ateisti.
Esittämäsi toimintamalli on täysin väärin ja niin ei voi tehdä.
Oikeuden kannalta tärkeintä on totuus ja jumalan pelko on hyvä motivaatio tässä kohtaa.
Onko jollekin oikeasti merkitystä, millä tapaa valansa oikeudessa vannoo?
Onkohan nyt noinkaan? Jos ateistilla ymmärretään ahtaasti esimerkiksi Vapaa-ajattelijat ry:n toiminnassa aktiivisimmin mukana olevia henkilöitä, niin sitten ymmärrän jossakin suhteessa Aharin näkemystä. Jos taas ateistilla ymmärretään yhtään laajemmin uskontoja harjoittamattomia tai henkilöitä, jotka eivät ole taipuvaisia uskomaan jumal'olentojen olemassaoloon, niin Aharin hihhuliväite on suhteetonta liioittelua. Toki "hihhuli" on ilmaisu, jota voi kohtuullisen oikeellisesti käyttää uskonnosta juopuneesta henkilöstä, ainakin osuvammin kuin rationaaliseen maailmankuvaansa kuolemanvakavasti suhtautuvasta oman elämänsä Don Quijote'sta.Henkilökohtaisesti kuulun kirkkoon, mutta en ole pienessäkään määrin uskovainen, lähinnä tavan vuoksi ja kun ei ole saanut aikaiseksi erotakaan. Ateisteja pidän samanlaisina fanaatikkoina kuin muitakin hihhuleita, jotka kyllä aina löytävät sen pienen pienen pikkuasian, jota sitten lähdetään isolla uholla ja tykistöllä ampumaan.
Onkos tuosta valasta ollut joskus jollekin haittaa oikeudessa? Kymmeniä kertoja todistamassa käyneenä ei tuo ole oloani haitannut millään tavalla. Eipä tosin haittaa sen puuttuminenkaan, mutta että näin suuren asian joku saa tästäkin itselleen väännettyä???