Pelitapakeskustelu

  • 609 210
  • 4 179

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Valhe, emävalhe, tilasto.

No niin, tee sinä suuressa neroudessasi sitten se tulkinta.

Tappara-Ässät 5. finaaliottelu, Ässien HVP-luvut erittäin: 1+6+7=14, 1+4+6=11 ja 2+8+6=16.

Millä käsittämättömällä tulkinnalla saa noin pelanneen Ässät niemettyä pystysuunnan jääkiekon joukkueeksi finaalisarjassa Tapparaa vastaan? En ymmärrä. Jos en ihan väärin tuosta laske, niin viivelähtöjä on yhteensä 18 kappaletta. Palautuksia 19. Oletkohan nyt sittenkin ymmärtänyt jotain ihan totaalisen väärin?

Johtava
 

Fordél

Jäsen
Tämä osoittaa omat kirjoituksesi todeksi, että et edes ole lukenut Petteri Sihvosen kirjoituksia Urheilulehdestä. Viime kautena ne käsittelivät mm. SM-liigan pelaajia neljässä eri pelitilanteessa. Kannattaisi ensin tutustua aiheeseen, josta kirjoittaa. Se nyt on minimivaatimus edes jonkin tason keskustelun käymiselle.

Olen lukenut paljon Sihvosen kirjoituksia Urheilulehdestä ja ihan kaikkia juttuja ei kannata ottaa sanasta sanaan.
 

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Mutta viime kauden Ässien ottaminen esimerkkinä Meidän Pelin tai kiekkokontrollin mallioppilaasta on puhdasta sokeutta tilastoihin, jotka eivät todellisuudessa kerro mistään mitään. Ainakaan ratkaisevasti.

En kirjoittanutkaan viime kauden Ässistä. Kirjoitin sinulle vastauksen tekemäni tarkan tilastoinnin avulla Ässät-Tappara finaalisarjasta, jossa sinä kerroit täysin väärin Ässien pelanneen pystysuunnan jääkiekkoa. Todista väitteesi oikeiksi finaaliotteluista, muuten olet heikoilla hangilla jääkiekkotietämyksesi suhteen tässä tapauksessa.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
En laita joukkueiden nimiä, koska en halua mustamaalata niiden valmentajia. Varsinkin pidemmän linjan palstalaiset tietävät kyllä, onko minulla yleensä tietoa asioista, joista kirjoitan, vai eikö ole. Tarkoitukseni oli nostaa keskustelua aiheesta, joka on mielestäni jäänyt aika vähälle huomiolle. "Syyllisten" nimeäminen ei tuo tähän lisäarvoa.

No mutta sitten minun on mahdoton jatkaa tuolta osin keskustelua. Et halua mustamaalata? En usko, että se olisi mustamaalausta. Joku ammattilainen jossakin seurassa on ilmeisesti päättänyt, ettei fysiikan testaaminen ole relevantti juttu. Ja että tärkeämpää on keskittyä vaikkapa pelitavan valmentamiseen. Mahtoivatko kyseiset joukkueet pelata hyvää säännönmukaista pelikirjajääkiekkoa? Olisi mielenkiintoista tietää, mitä joukkueita tarkoitat. Keskustelu tyrehtyy, kun ilmaan jää vain epämääräinen heitto joistakin joukkueista.

No, oma näkemykseni on, suljen pois pari joukkuetta, että ainakaan runkosarjaa ei voitettu eikä jääty hännille fysiikan takia. Voitto tuli hyvällä pelitavalla ja hännille jäätiin epämääräisillä pitkillä syötöillä ja pystysuunnan pelaamisella.

Eroa ei tehdä fysiikalla.

Johtava
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Way to go, nimim. siffa!

En kirjoittanutkaan viime kauden Ässistä. Kirjoitin sinulle vastauksen tekemäni tarkan tilastoinnin avulla Ässät-Tappara finaalisarjasta, jossa sinä kerroit täysin väärin Ässien pelanneen pystysuunnan jääkiekkoa. Todista väitteesi oikeiksi finaaliotteluista, muuten olet heikoilla hangilla jääkiekkotietämyksesi suhteen tässä tapauksessa.

Siffa, on aivan välttämätöntä, että teet uutterasti H+V+P -tilantointiasi. Tai sitten joitakin niistä tuon tilastoinnin laajennetuista versioista. Muussa tapauksessa tämä koko pelitapaketju sulaisi käsiin. Kuka tahansa voisi väittää mistä tahansa joukkueesta mitä tahansa väitteitä.

Maailman kaikki jääkiekkojoukkueet sijaitsevat jollakin tapaa jatkumolla kiekkokontrolliin perustavat joukkueet vs. pystysuunnan jääkiekon joukkueet.

Tuon jaon ytimeen osuu H+V+P -tilastointi.

Pelin virtauksen kannalta ainoastaan kaksivaiheisella karvauksella ja sen karvausvalinnalla on yhtä suuri vaikutus - ja juurikin virtaukseen.

Muita merkittäviä ovat hyökkäysalueelle sisäänvientitapa, nopea tai pitkä hyökkäys kulmapelissä sekä PAPP:n mies- tai aluepainotteisuus.

Johtava
 

perunii

Jäsen
Kannattaa muistaa seuraava tosiasia kun täällä väittelee nimimerkki P.Sihvosen kanssa:
Sm-Liigan kautta-aikojen surkein valmentaja on sattumoisin Petteri Sihvonen.

Jatkoajassa yksi tai kaksi jäsentä on P.Sihvosen kanssa samaa mieltä joka asiasta.
Loput hieman viisaammat jäsenet, sitten älyää pelistä kaiken oleellisen ilman mitään siffatilastoja, joista ei selviä muuta kuin, että kaikki maailman joukkueet pelaavat iloisesti meidän peliä.
 

perunii

Jäsen
Itse teen tukkimieskirjanpitoa jääkiekon pelien eri tapahtumista ja olen oppinut sitä kautta tuntemaan jääkiekon pelinä noin vuodesta 2004 lähtien aivan eri tavalla kuin sitä ennen tapahtui. Kehoitan jälleen sinuakin perehtymään peliin tarkemmin esim. tilastoinnin avulla. SM-liigafinaaliotteluissa Ässät-Tappara joukkuehenget ja fysiikka menivät varmasti lähelle tasan joukkueiden valmennusryhmät ja pelaajisto huomioiden, mutta niiden havainnoiminen tarkasti peleistä on vaikea tehtävä.
Nyt kun olet tilastoja raapustanut lähes kymmenen vuotta, kehoitankin sinua taas keskittymään itse peliin. Saatat jopa huomata kuinka helppoa on havaita onko joukkueella hyvä henki taikka fysiikka kunnossa, tilastoa kun niistä on mahdotonta alkaa rustaamaan.
 

steepler

Jäsen
Suosikkijoukkue
chelsea, The Ohio State Buckeyes
Täytyy kyllä sanoa, että on hauska nähdä kuinka P.Sihvonen, siffa ja co. yrittää kovasti tehdä niinkin yksinkertaisesta pelistä kuin jääkiekosta jotain helvetin rakettitiedettä.

Mistä tämä rakettitiede juttu oikein tulee? Voiko tilastoja tehdä vain rakettitieteestä? Kannattaisiko esimerkiksi kaikki kansantaoudelliset tilastotkin heittää romukoppaan koska eiväthän nekään kai rakettitiedettä ole?

Jukka Jaloseen olen siltä osin ollut hieman pettynyt että hänkin monessa kohdassa on toitottanut että ei jääkiekko(tai sen valmentaminen) mitään rakettitiedessä ole? Mistä tälläinen tarve kumpuaa? Siis toitottaa että jääkiekon valmentaminen on jotain yliyksinkertaista.

Jotenkin tulkitsen että jääkiekon kulttuurin tahtotila on korostaa lajin yksinkertaisuutta. Pelätäänkö lajin piirissä akateemisuutta/opiskelua. Sinänsä tälläinen piirre on harmillinen koska se tuskin lajia ainakaan edistää.

Soccernomiscs kirjassa on juttua Englannin jalkapallokulttuurista jossa kirjan mukaan vieroksutaan esimerkiksi opiskelua. Kirjassa myös käydään läpi maajoukkueen pelaajien vanhempien ammatteja ja päästää tulokseen että pääsääntöisesti pelaajien vanhemmat ovat olleen työväen ammateissa. Kirjassa myös todetaan, ja perutellaankin kantaa (en vain tähän hätään koko juttua muista koska kirja ei ole nyt käsillä), että opiskelu (tai jonkun tasoan akateeminen tausta) auttaa myös urheilumenestyksessä. Esimerkiksi Espanjiassa kulttuuri on enemmän salliva akateemisuuden suhteen ja se onkin ollut erityisesti viime aikoina todella hyvä kasvattamaan pelaajia (harmi vaan että muuta yhteiskuntaa ei olla osattu hoitaa yhtä hyvin kuin jalkapallossa peliä ja pelaajien kehittämistä, mutta se nyt on eri tarina).

Joka tapauksessa pidän harmillisena sitä että Jalonen on lähtenyt ikään kuin vähättelemään valmentamista, enkä usko että hän sitä on tyhmyyttään tai tahallisesti haittaa tehdäkseen tehnyt, vaan sen takia että kulttuuri ikään kuin painostaa siihen.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
steepler kirjoitti:
Jotenkin tulkitsen että jääkiekon kulttuurin tahtotila on korostaa lajin yksinkertaisuutta. Pelätäänkö lajin piirissä akateemisuutta/opiskelua. Sinänsä tälläinen piirre on harmillinen koska se tuskin lajia ainakaan edistää.

Olet aivan oikeassa ja mm. tämä ketju on pienemmässä mittakaavassa loistava osoitus tästä. Puhutaan "yli-analysoinnista" ja yksinkertaisten asioiden vaikeaksi tekemisestä. Tuohan on silkkaa paskaa, niin kuin monet meistä toki ymmärtävät.

Edelleen puhutaan yksinkertaisista asioista ja mielestäni hyvinkin konkreettisista asioista. Se, että löytyy nimimerkkejä jotka eivät ymmärrä vaikkapa prosesseja tai eivät osaa hahmottaa kokonaisuuksia, tekee sitten sen, että tänne kirjoitellaan puolivillaista kritiikkiä ja koitetaan haukkua nimimerkit, sen sijaan, että kirjoitettaisiin itse pelistä. Pelkurinimimerkkejä.

Mielestäni onkin perin huvittavaa, että lukijan tippuessa kärryiltä syy onkin kirjoittajan henkilössä (nimimerkissä) eikä lukijassa :D

Esimerkiksi jokainen tilasto on täällä selitetty auki ja joka väittää HVP-tilastoa rakettitieteeksi on kyllä korkeintaan ylä-asteella.

Kannattaa muistaa seuraava tosiasia kun täällä väittelee nimimerkki P.Sihvosen kanssa:
Sm-Liigan kautta-aikojen surkein valmentaja on sattumoisin Petteri Sihvonen.

Jatkoajassa yksi tai kaksi jäsentä on P.Sihvosen kanssa samaa mieltä joka asiasta.
Loput hieman viisaammat jäsenet, sitten älyää pelistä kaiken oleellisen ilman mitään siffatilastoja, joista ei selviä muuta kuin, että kaikki maailman joukkueet pelaavat iloisesti meidän peliä.

Jatkoajan pelin ymmärrys ei kummoista ole laajemmassa mittakaavassa. Esimerkiksi tämän tietyn tilaston dumaaminen osoittaa puutteet pelin ymmärryksessä, ja karusti osoittaakin.

Mitä tulee Sihvoseen (lempiaihe näköjään tässäkin ketjussa) niin perunii laittaa meille tähän seuraavaksi ne suomalaiset urheilukirjoittajat jotka pääsevät taustoiltaan samaan kuin Sihvonen. Pelaajatausta SM-Liigassa ja valmentajatausta SM-Liigassa, sekä tietysti junnupuolella samat.

Mutta lukekaa te toki niiden arvailijoiden "asiantuntevia" juttuja, kun tuntuvat olevan niin ammattilaisia. Pikku vinkki, "hyvät jätkät" eivät aina ole alansa asiantuntijoita.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Varsinkin pidemmän linjan palstalaiset tietävät kyllä, onko minulla yleensä tietoa asioista, joista kirjoitan, vai eikö ole.

On taatusti. Ei kahta sanaa, ja tätä ei kyllä voi oikein kyseenalaistaa...




Ja on taatusti eroa fysiikkavalmentamisen tasossa ja laadussa liigajoukkueiden kesken.

2000 -luvun räikeimpinä esimerkkeinä 2002-03 Ilves ja Jokerit 2005-06

Joukkueet hävisivät ilmiselvästi fysiikkaharjottelun puutteisiin. Ilves väärään harjoittelujärjestykseen, joka söi nopeusominaisuudet ja Jokerit joka oli selkeän huonokuntoinen pelatakseen 60 minuuttia.
Tätä varten ei tartte edes haastatella valmentajia, sillä "peli kertoo kaiken".


Toki joukkueet olivat pelitavallisestikkin täysin tuuliajolla, mutta syyseuraussuhde meni juurikin niin päin, että kun ei pysy mukana tai happi loppuu, menee kaikki muukin.


Ja koska todella "peli kertoo kaiken" on joka kaudella nähtävissä kentällä fysiikkavalmennuksellisia eroja. Tämä näkyy fiksujen valmentajien pelitapamuutoksissa jalan alkaessa painaa, sekä selkeästi voimisteluharjoittelun tasosta kertovissa rasitus tai väsymys loukkaantumisissa.

Ei finaalijoukkueilla fyysinen valmennus tietenkään enää voi kovin kaukana toisistaan olla, onhan joukkueet finaaleissa, mutta koko sarjasta puhuttaessa fysiikkavalmennuksen amatöörimäisyys tai väheksyntä näkyy kyllä pitkässä runkosarjassa.
 

perunii

Jäsen
Jatkoajan pelin ymmärrys ei kummoista ole laajemmassa mittakaavassa. Esimerkiksi tämän tietyn tilaston dumaaminen osoittaa puutteet pelin ymmärryksessä, ja karusti osoittaakin.
Kunnioitan mielipidettäsi, sinun mielestäsi 99% jatkoajan jäsenistä eivät ymmärrä siffatilastoja, vaikkakin juuri kerroit kuinka yksinkertaista niitä on lukea.

Minun mielestäni 99% ymmärtää niitä helvetin hyvin tajutakseen, ettei niillä tilastoilla ole mitään virkaa.

Eiköhän näin suuri enemmistö kuitenkin tilastollisesti ole oikeassa, joten jätän tämän väittelyn tähän.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Toki joukkueet olivat pelitavallisestikkin täysin tuuliajolla, mutta syyseuraussuhde meni juurikin niin päin, että kun ei pysy mukana tai happi loppuu, menee kaikki muukin.

Tätä asiaa on tullut joskus mietittyä juuri syy-seurassuhteiden kautta. Kyseessähän on vähän muna vai kana tyyppinen juttu. Jos ajatellaan hypoteettisesti tilannetta jossa olisi huonokuntoinen mutta timanttisella pelikirjalla pelaava joukkue, niin se todennäköisesti pääsisi jopa 50% voittoprosenttiin. Ja vähän vastaava lienee tilanne toisinpäin.

Tarkoitan siis sanoa, että huono pelikirja (tai pelikirjavalmennus) korostaa puutteita fysiikassa ja heikentää sitä suhteessa vielä lisää. Tämä johtuu mm. siitä, etteivät etäisyydet pysy kasassa, tehdään paljon ylijuoksuja ja leikkaillaan kaistoilla, luistellaan matkaa ja ylipäätään siis "juostaan kiekon perässä". Vastaavasti se myös "heikentää" todellista suorituskykyä.

Itse otan esimerkiksi Sami Hirvosen valmentaman Tapparan, joka oli kauniisti sanottuna heikko, kenties huonoin Tappara 2000-luvulla. Myös siitä joukkueesta aisti ja näki katsomoon pelaajien väsymisen ja vääntövoiman puutteen. Samoin kaupungilla liikkui paljon tarinaa puutteellisesta fysiikkavalmennuksesta (ainahan joku tuntee jonkun pelaajan jne.).

On silti vaikea sanoa johtuivatko Tapparan tuon kauden ongelmat suoraan huonosta kesäharjoittelusta vai aivan naurettavasta pelikirjasta. Koska onhan se fakta, että huono pelikirja nimenomaan näyttää pelaajat huonossa valossa.

Siinä mielessä Sihvosella on pointtia, että ne "huonosti" harjoittelevat joukkueetkin kuitenkin treenaavat määrällisesti paljon ja pelaajansa ovat urheilullisia. Näin ollen kontrasti ei ole niin räikeä, kuin vaikkapa pelikirjapuolella se pystyy olemaan. Näin ollen puutteelliinen fysiikkatreeni ei yksistään voi olla selittävä tekijä.

Kaiken kaikkiaan olisi mukava tietää missä liigatasolla tehdään ero hyvän ja huonon fysiikkatreenin suhteen, eli kuinka marginaalissa ne erot tehdään. Toki on selvää, että jos nuorten pelaajien annetaan imeskellä pitsaa ja kokista päivät pitkät niin kehitys sakkaa.

Palatakseni kuitenkin Hirvosen Tapparaan niin ihan pelkällä mutulla kuvittelen, että jos olisi laitettu Tapparan pelaaja ja vaikka Kärppien pelaaja samalle viivalle testimielessä, niin onko ero kuitenkaan niin merkittävä?
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Minun mielestäni 99% ymmärtää niitä helvetin hyvin tajutakseen, ettei niillä tilastoilla ole mitään virkaa.

Eiköhän näin suuri enemmistö kuitenkin tilastollisesti ole oikeassa, joten jätän tämän väittelyn tähän.

Mikäli tilanne olisi tämä, nämä 99%:a eivät ymmärrä jääkiekkoa. HVP-tilasto on yksinkertainen tapa tutkia joukkueiden avauspeliä, mikä on olennainen osa pelaamista. Totta kai siffan tilastoinnilla on merkitystä, ei niin suurta kuin hän antaa ymmärtää.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Kunnioitan mielipidettäsi, sinun mielestäsi 99% jatkoajan jäsenistä eivät ymmärrä siffatilastoja, vaikkakin juuri kerroit kuinka yksinkertaista niitä on lukea.

Minun mielestäni 99% ymmärtää niitä helvetin hyvin tajutakseen, ettei niillä tilastoilla ole mitään virkaa.

Eiköhän näin suuri enemmistö kuitenkin tilastollisesti ole oikeassa, joten jätän tämän väittelyn tähän.

Olet väärässä, kuten ilmeisesti sitten 99% kirjoittajista (tätä en sentään ihan allekirjoita).

Tämä kantanihan on helppo havaita mm. siitä kritiikistä mitä täällä on esitetty tilastoa kohtaan. Yksikään nimimerkki ei ole osannut antaa sisällöstä parannusehdotuksia, vaan on huudeltu oikeiden ratkaisujen ja ties minkä huuhaan perään.

Tai sitten on roikuttu jossain yhdessä sanassa jonka siffa on kirjoittanut johtopäätökseensä, kuten esimerkiksi "hyvää Meidän peliä". Tästähän alkoi legendaarisen tyhmä väittely siitä voiko tuon hyvä-sanan kirjoittaa, no ehkä ei voi, ehkä voi.

Tilaston hyödyt on kuitenkin käyty läpi jo niin moneen kertaan, että tuskin enää kannattaa ja jääkiekon perussuomalaiset kaivavat vain syvemmät poterot itselleen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Siinä mielessä Sihvosella on pointtia, että ne "huonosti" harjoittelevat joukkueetkin kuitenkin treenaavat määrällisesti paljon ja pelaajansa ovat urheilullisia. Näin ollen kontrasti ei ole niin räikeä, kuin vaikkapa pelikirjapuolella se pystyy olemaan. Näin ollen puutteelliinen fysiikkatreeni ei yksistään voi olla selittävä tekijä...

Tuskin fysiikka yksistään mestaruuksia ratkaisee, mutta kyllä silläkin puolella eroja tulee. Väite, että kaikki SM-liigapelaajat ovat urheilijoita, on yksinkertaisesti väärä. Joukossa on pelaajia, jotka lintsaavat, ryyppäävät, eivätkä elä urheilijaelämää.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Tuskin fysiikka yksistään mestaruuksia ratkaisee, mutta kyllä silläkin puolella eroja tulee. Väite, että kaikki SM-liigapelaajat ovat urheilijoita, on yksinkertaisesti väärä. Joukossa on pelaajia, jotka lintsaavat, ryyppäävät, eivätkä elä urheilijaelämää.

Toki, mutta ei sillä selitetä mitään mestaruuksia. Yksittäistapauksia jotka jäävät marginaaliin, ja joiden vaikutus on tätä kautta käytännössä nolla.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Itsekritiikkinä ja parannusehdotuksena kaikille osapuolille lienee se, että esimerkiksi Meidän Peli = lähdöt = pelitapa -yleistystä ja semiväärinkäsitystä ei alleviivata. Toinen on pelin virtauksen / pelitapakeskustelun merkityksen sekoittaminen pelin lopputuloksesta keskusteluun.

Siis vaikka lähdöt ovat olennainen ja kuvaava osa, niistä keskustelu osaltaan ruokkii väärinkäsityksiä siitä, että lähdöt ovat koko pelitapa, kaikki mitä sieltä koutsin pelikirjasta löytyy.

Se ei ole vain "pelitapaniilojen" vika, sillä vähintään yhtä paljon toinen potero pyrkii tahallaan ja tahtomattaan "yliyksinkertaistamaan" pelitavoista keskustelua koko ajan. Oikeastaan vielä enemmän. Tässä myös pelitapaniilojen puolella siinä, että näitä perusjuttuja pitäisi olla joka sivulla perustelemassa ja selittämässä aina uudelle tunnepoterolle™.

Samaan aikaan en väheksy lähdöistä jauhamista yhtään. Tässäkin pitää huomata, ettei sekoita puuroa velliin. Niiden merkityksestä ja suuruudesta pelin lopputuloksen kannalta voidaan keskustella, mutta pelitapakeskustelun kannalta ne ovat hyvin selkeä ja hyvin pitkälti parhaiten kuvaava osa kokonaisuutta.

Lisähuomiona se, että pelin virtauksen kuvaaminen tai sen yritys menee helposti lähemmäs "rakettitiedettä" kuin se, millä virtaukseen vaikutetaan. Eli esimerkiksi lähdöillä ja erilaisilla muilla kiekkokontrolliteoilla. Niitä yksittäisiä tekoja on selkeämpää purkaa tekstinä kuin koko könttää, joka koostuu hyvin monesta muuttujasta.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Toki, mutta ei sillä selitetä mitään mestaruuksia. Yksittäistapauksia jotka jäävät marginaaliin, ja joiden vaikutus on tätä kautta käytännössä nolla.

Kuten sanoin, fysiikka ei yksin ratkaise mitään, mutta väitteesi ettei fysiikka ratkaise mitään on väärä. Tiukoissa otteluissa yksittäiset tilanteet voivat ratkaista mestaruuksia ja mikäli "yksittäistapaus" häviää ratkaisevan kaksintaistelun huonon fysiikan takia, fysiikka ratkaisee mestaruuden.

Ärsyttää itsestään selvyyksien väheksyminen.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Siis vaikka lähdöt ovat olennainen ja kuvaava osa, niistä keskustelu osaltaan ruokkii väärinkäsityksiä siitä, että lähdöt ovat koko pelitapa, kaikki mitä sieltä koutsin pelikirjasta löytyy.

Se ei ole vain "pelitapaniilojen" vika, sillä vähintään yhtä paljon toinen potero pyrkii tahallaan ja tahtomattaan "yliyksinkertaistamaan" pelitavoista keskustelua koko ajan. Oikeastaan vielä enemmän.

Samaan aikaan en väheksy lähdöistä jauhamista yhtään. Tässäkin pitää huomata, ettei sekoita puuroa velliin. Niiden merkityksestä ja suuruudesta pelin lopputuloksen kannalta voidaan keskustella, mutta pelitapakeskustelun kannalta ne ovat hyvin selkeä ja hyvin pitkälti parhaiten kuvaava osa kokonaisuutta. Lisähuomiona, että pelin virtauksen kuvaaminen tai sen yritys menee helposti lähemmäs "rakettitiedettä" kuin se, millä virtaukseen vaikutetaan. Eli esimerkiksi lähdöillä ja erilaisilla muilla kiekkokontrolliteoilla. Niitä yksittäisiä tekoja on selkeämpää purkaa tekstinä kuin koko könttää, joka koostuu hyvin monesta muuttujasta.

Erinomaisesti kiteytetty!

Ja kaikille keskusteluun osallistuville tähän liittyen kotitehtävä. Confederations cupin loppuottelussa (jalkapallossa) Brasilia voitti Espanjan selvästi. Molemmat joukkueet ovat tietyssä mielessä saman koulukunnan edustajia mutta niin, että toinen on selkeästi pelikirjajoukkue ja toinen vähemmän organisoitu flow-joukkue. Kumpi tyyli mielestänne kantaa pitkässä juoksussa pidemmälle?

Brasiliahan pelasi pelin virtauksen kannalta usein "väärin" mutta kiitos loistavan yksilötaitonsa se oli juuri se ratkaiseva tekijä ja vastaavasti Espanja kaatui osaltaan liialliseen kaavamaisuuteen ja pelkkään pelin virtauksen ylläpitämiseen.

Jos nämä pelaavat sata kertaa vastakkain niin miten näette voittojen jakautuvan?
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Kuten sanoin, fysiikka ei yksin ratkaise mitään, mutta väitteesi ettei fysiikka ratkaise mitään on väärä. Tiukoissa otteluissa yksittäiset tilanteet voivat ratkaista mestaruuksia ja mikäli "yksittäistapaus" häviää ratkaisevan kaksintaistelun huonon fysiikan takia, fysiikka ratkaisee mestaruuden.

Ärsyttää itsestään selvyyksien väheksyminen.

Ja jälleen kerran vääristelet kirjoituksiani. En jatka kanssasi ennen kuin kunnioitat toista osapuoleta sen verran, että luet hänen tekstinsä.

Mitä taas tulee tuohon loogiseen päätelmääsi siitä, että yksittäinen kaksinkamppailu ratkaisee mestaruuden, niin mielestäni se on täysin pöhkö, eikä ainakaan relevantti siinä kontekstissa missä puhutaan mestaruuden keskeisistä tekijöistä koko kauden mitassa.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Mitä taas tulee tuohon loogiseen päätelmääsi siitä, että yksittäinen kaksinkamppailu ratkaisee mestaruuden, niin mielestäni se on täysin pöhkö, eikä ainakaan relevantti siinä kontekstissa missä puhutaan mestaruuden keskeisistä tekijöistä koko kauden mitassa.

Kun pelataan pienillä marginaaleilla, yksittäiset tilanteet ratkaisevat. Kärjistetysti voidaan sanoa, että Ässien mestaruuden ratkaisi Metsolan yksittäinen virhe.

Koko keskustelu lähti liikkeelle P. Sihvosen väitteestä, ettei SM-liigassa fysiikkapuolelta löydy eroja. Olen erimieltä tästä, jääkiekko on kuitenkin urheilua, jossa myös fysiikalla on merkitystä.
 

LaTe_Show

Jäsen
Suosikkijoukkue
Colorado Rockies: 1980-1981.
Mitä taas tulee tuohon loogiseen päätelmääsi siitä, että yksittäinen kaksinkamppailu ratkaisee mestaruuden, niin mielestäni se on täysin pöhkö, eikä ainakaan relevantti siinä kontekstissa missä puhutaan mestaruuden keskeisistä tekijöistä koko kauden mitassa.

Mikä olisikaan ollut lopputulos, jos Koivun maila ei olisi mennyt rikki aloituksessa ruotsalaisen toimesta Torinossa. Tai jos Jari Kurria ei olisi kampattu Italiassa...
 

perunii

Jäsen
Erinomaisesti kiteytetty!

Ja kaikille keskusteluun osallistuville tähän liittyen kotitehtävä. Confederations cupin loppuottelussa (jalkapallossa) Brasilia voitti Espanjan selvästi. Molemmat joukkueet ovat tietyssä mielessä saman koulukunnan edustajia mutta niin, että toinen on selkeästi pelikirjajoukkue ja toinen vähemmän organisoitu flow-joukkue. Kumpi tyyli mielestänne kantaa pitkässä juoksussa pidemmälle?

Brasiliahan pelasi pelin virtauksen kannalta usein "väärin" mutta kiitos loistavan yksilötaitonsa se oli juuri se ratkaiseva tekijä ja vastaavasti Espanja kaatui osaltaan liialliseen kaavamaisuuteen ja pelkkään pelin virtauksen ylläpitämiseen.

Jos nämä pelaavat sata kertaa vastakkain niin miten näette voittojen jakautuvan?

Eiköhän Brasilia voittaisi aika selkeästi noin 65-35. Espanjan peliä on aivan liian helppo lukea, voisi verrata Tapparan finaalisarjaan, jossa Tappara vain palautteli kiekko alaspäin. Brassit voisivat vaikka vetää kunnon kännit aina pelien välissä, niin olisi rennompi fiilis, eikä kuulemma pieni krapula ollenkaan vaikuta suorittamiseen.
 

J.Grönvall

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Newcastle United, Philadelphia Eagles
Mikä olisikaan ollut lopputulos, jos Koivun maila ei olisi mennyt rikki aloituksessa ruotsalaisen toimesta Torinossa. Tai jos Jari Kurria ei olisi kampattu Italiassa...

Aivan, OTTELUN lopputulos. Näetkö, että nämä asiat ratkaisivat Leijonien kohtalon koko turnauksen mitassa?

Eikös tällä samalla logiikalla voida sitten tehdä kehäpäätelmä, että yksittäinen vaihto ratkaisee aina mestaruuden, joten ei kannata harjoitella kuin max. minuutin yhtäjaksoisia suorituksia?

Eiköhän Brasilia voittaisi aika selkeästi noin 65-35. Espanjan peliä on aivan liian helppo lukea, voisi verrata Tapparan finaalisarjaan, jossa Tappara vain palautteli kiekko alaspäin.

Helppo lukea kyllä mutta silti Espanja loi aivan huipputontin avausjaksolla ja se maali olisi todennäköisesti muuttanut pelin luonteen täysin. Eli tässäkin ottelussa puhuttiin lopulta pienistä marginaaleistan.

Ainahan ei suinkaan ole itsetarkoitus, että ollaan yllätyksellisiä, vaan suurin osa peliajasta tehdään ns. pelin kutsumia ratkaisuja (tai siis hyvät joukkueet tekevät niin).
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös