Pelitapakeskustelu

[Fordél]

Vaan, mitenköhän niitä yksilöiden välisiä tekoja ja toimintaa joukkuehengen syntymisen osalta pääsisi tarkastelemaan vaikkapa jokaisen 14 SM-liigajoukkueen osalta? Tähän kun joku antaa vastauksen, kirjoitan oikein mielelläni 14 laajahkoa artikkelia ryhmädynamiikasta.

Pelitapa on eri asia, se on esillä. Pelitavan osalta näkee senkin, että mihin pyritään, vaikka ei aina onnistuttaisikaan.

Voit aloittaa liigaseurojen päävalmentajien johtamistapojen analysoinnista. Kun kerran olet pelitavoissa saanut jaettua valmentajat pääasiassa kahteen kategoriaan, voidaan myös valmentajia jakaa johtamisfilosofioiden puolesta varmasti muutamaan pääluokkaan, ainakin näin aluksi. Ne pahimmat vanhan koulukunnan vittuperkeleen-huuttajat, jotka eivät luottaneet lainkaan yksilöön, taitavat olla jo liigasta poissa, mutta eroja löytyy taatusti. Raimo Summasella on varmasti erilainen johtamistyyli kuin vaikka Lauri Marjamäellä.

Kenttä on auki kunhan otat vain asioista selvää.

 

[Number 11]

Olen hyvin informoitu tässä suhteessa. Nykyään eroa ei enää synny fysiikkaharjoittelun kautta.

Tässä on se paradoksi, että mikäli valmentaja on epävarma keltanokka - kuten Soppa ihan kiistatta tällä tasolla oli - niin en usko hänen antavan tasoitusta ainakaan tällä puolella, eli fysiikassa: sehän on helpoin asia pitää kunnossa, vaikka pelitapa ja taktinen puoli olisivatkin aivan lapsenkengissä.

Aivan varmasti syntyy eroa fysiikkaharjoittelun kautta edelleen. Tuosta nimimerkin Mustatkortit viestistä välittyy jotenkin sellainen kuva, että hyvä fysiikkaharjoittelu olisi niinkin helppoa kuin lenkkiä ja punttia helvetisti. Väitän, että edelleenkään fysiikkaharjoittelussa olisi huomattavasti parantamisen varaa erityisesti yksilöiden erojen huomioimisessa ja sitä kautta yksilöllisten harjoitteluohjelmien laatimisessa.

Varmasti tässäkin suhteessa kehitystä on tapahtunut selvästi viime aikoina, mutta jopa arvostetut fysiikkavalmentajat ovat tehneet isoja virheitä harjoitteita laatiessaan. Jokainen voi vaikkapa käydä katsomassa eliteprospectsista Erkki Rajamäen tilastot Blues-vuosiltaan ja huomata "pienen" eron kahden ensimmäisen kauden ja seuraavien kausien välillä. Mitä tuossa kausien välissä tapahtui? Ammatillista arvostusta nauttinut Kake Heikkilän fysiikkavalmennuksen luottomies Janne Vikeväinen lähti seurasta. Ei Eki ollut Vikeväisen aikana huonossa kunnossa, vaan päinvastoin treenasi kovaa kuten koko muu joukkue. Myöhemmin kun treenaamista kevennettiin niin irtonaisuutta liikkeeseen saatiin huomattavasti lisää. Parantuneen liikkeen myötä paikka löytyikin Kellerin ja Öhmanin rinnalta ykkösketjusta ja tuloksena uran paras kausi.

Edelleen väitän, että näitä virheitä yksittäisten pelaajien kohdalla tehdään nykyäänkin ja varmasti tullaan aina tekemäänkin. Ja kuten TosiFani mainitsikin, niin eroja syntyy myös sitä kautta, että kesäharjoittelu on kuitenkin paljon myös pelaajan vastuulla. Tästä syystä SM-liigassakin on näitä heinäkuun lopussa cooperin testissä 2600m juoksevia pelaajia. Paria tällaista sain omin silmin todistaa armeijassa 2000-luvun puolenvälin jälkeen. Eihän jääkiekkoilijoiden tarvitse mitään cooper-ihmeitä ollakaan, mutta 2600m parikymppiseltä ammattiurheilijalta on jo ala-arvoinen suoritus.

Ei finaalisarjat varmastikaan mihinkään fysiikkaharjoittelun eroihin ratkea, mutta liigan parhaan ja heikoimman joukkueen (fysiikkaharjoittelun laatua mitaten) välillä uskoisin eron näkyvän jossain määrin kaukalossakin pitkässä juoksussa ja sitä kautta myös sarjataulukossa. Sitä en ala arvioimaan onko se vaikutus yksi piste, kolme pistettä, kymmenen pistettä vai mitä kauden aikana.

 

[MustatKortit]

...Tuosta nimimerkin Mustatkortit viestistä välittyy jotenkin sellainen kuva, että hyvä fysiikkaharjoittelu olisi niinkin helppoa kuin lenkkiä ja punttia helvetisti...

Tämä ei ole ollut tarkoitukseni. Sen sijaan väitän kyllä, että voima- ja kestävyystasojen saavuttaminen on huomattavasti helpompaa, kuin luoda toimiva pelikirja riittävällä varianssilla JA saada se toimimaan käytännössä.

Soppa Sormusen tapauksessa uskon kyllä yhä, että fysiikkapuoli oli paremmassa kuosissa, kuin pelitapa ja peluutus.

 

[Number 11]

Tämä ei ole ollut tarkoitukseni. Sen sijaan väitän kyllä, että voima- ja kestävyystasojen saavuttaminen on huomattavasti helpompaa, kuin luoda toimiva pelikirja riittävällä varianssilla JA saada se toimimaan käytännössä.

Vähän tarkoituksella tartuin tuohon ettei kenellekään jää epäselväksi, vaikka ymmärsin kyllä että hait tuolla takaa tätä. Lainatusta kohdasta olen täysin samaa mieltä.

 

[Osmo Rapeli]

Jääkiekkoaiheisia elokuvia on usein syytetty käsikirjoitukseltaan heikoiksi, mutta vuonna 1999 tehty Russell Crowen tähdittämä Mystery, Alaska ei sitä ole. Muutamaan aika pahaan kliseeseen toki syyllistytään.

Lopussa elokuva skarppaa. Tuppukylän joukkue pelaa New York Rangersia vastaan ja vastustaja on materiaaliltaan ylivoimainen. Mystery on pahasti pinteessä, mutta kolmannessa erässä valmentaja Burt Reynolds älyää kaivaa pelikirjastaan viivelähdön joukkueensa hakiessa tasoitusta. Hyvä, Burt!!!

Kiekkokontrollilla unelmasta tulee melkein totta. Olikohan tämä se Jukka Jalosen kuuluisa video?

 

[siffa]

Nykyinen systeemi antaa hyvin paljon vastuuta pelaajalle työehtosopimuksen loma määräysten takia. Vähänkin pidemmälle edennyt joukkue harjoittelee kesällä parhaimmillaan kuukauden yhdessä, muuten vastuu on yksilöllä. Ja kyllä SM-liigassa on edelleen laiskoja harjoittelijoita.

Veteletköhän jälleen kerran aivan omiasi, tarkemmin peryhtymättömään aiheeseen. Suomessa mm. Suomi-sarjatasolla joukkueiden fysiikkaharjoittelun merkitys on ymmärretty jo vuosikausia. Vähättelet tietämättäsi jopa SM-liigatason nykyistä fysiikkaharjoittelua. Siinä olet oikeassa, että pisimmälle SM-liigassa edenneillä Ässillä ja Tapparalla jäi kesän fysiikkaharjoitteluun vähemmän aikaa kuin jo huhtikuussa fysiikkaharjoittelunsa aloittaneilla joukkueilla.

S-Kiekko pelaa Suomi-sarjaa ja sen fysiikkaharjoittelusta vastaavat fysiikavalmentaja Mika Hormalainen ja päävalmentaja Niclas Hudd. S-kiekon teemana on, että "S-kiekko hyytyy viimeisenä". Hormalainen kertoo Seinäjoella ilmestyvässä All Sport Sanomien artikkelissa 3.7.2013, että kaksi kuukautta ennen viiden viikon pelaajien kesälomaa on menty kovaa tahtia. Lajinomaista lihaskestävyyttä on vahvistettu vastuskumien ja-ritsojen avulla sekä luisteluloikkaharjoituksilla. Hormalainen pitää näitä tehokkaina, kovina treeneinä. S-Kiekon ohjenuorana on, että kympin testilenkki on juostava alle 45 minuutin, jos mieli pukea edustuksen pelipaidan päälleen. Sitä juostaan niin kauan, että raja alittuu. Testejä on kolme. Kun 45 minuutin raja-aita on alitettu, siirtyy pelaaja seuraavaksi 3x1000 metrin ja kolmannessa vaiheessa 5x400 metrin testiin tietyillä palautuksilla. Vaikka Hudd ja Hormalainen toivottivat joukkueelle juhannuksen alla hyvää viiden viikon kesälomaa, niin tosiasiassa näin ei ole, koska pelaajat siirtyvät viiden viikon omatoimijaksoon. Jokaiselle on tehty henkilökohtaiset ohjelmat, mutta tiedossa on, että pelaajat harjoittelevat kesäloman aikana myös porukalla. Elokuun alussa testit Kuortaneella osoittavat sitten kunkin pelaajan kesäharjoittelun tulokset. Jäälle S-Kiekko menee 29.7.2013 ja siitä eteenpäin jääharjoituksia on viisi kertaa viikossa. Ammattiurheilumaista on siis viimeisen päälle fysiikkaharjoittelu Suomi-sarja tasolla. Luulen, että Porin Ässien kesäharjoittelu ei jää ainakaan kovin paljon jälkeen S-Kiekon kesäharjoittelusta, vaikka sellaista tänne oletettavasti tietämättäsi kirjoittelet.

Toistan moninkertaiselta SM-liigamestarilta ja SM-liigamitalistilta sekä MM-kisamitalistilta jo vuosia sitten saamani listan siitä, mitä jääkiekko on hänen mielestään pelinä:

1. Fysiikka
- kuntotekijät
- liike
- kaksinkamppailut

2. Tekniikka ja taktiikka
- henkilökohtainen taito
- pelisysteemi

3. Spiriitti
- valtava luottamus siitä, että pystyy tekemään kentllä oikeat ratkaisut

Jääkiekkojoukkueen johtaminen lähtee valmentajien työstä saattaa ensin fysiikkatekijät kulloisillakin resursseilla optimaaliselle tasolle. Johtaminen jatkuu tekniikan ja taktiikan hiomisella. Näiden tuloksena syntyvät pelaajien hyvä itseluottamus ja joukkuehenki, jotka ovat välttämättömiä joukkueen menestykselle. Varmasti nämä kaikki elementit löytyivät Karri Kiven ja hänen valmennusryhmänsä työstä viime kaudella, koska tunne, pelitapa, pelaajat ja ilmapiiri kehittyivät vaikeuksien kautta kauden loppua kohti edetessä korkealle tasolle ja tuloksena oli SM-liigan yllätysmestaruus.

 

[TosiFani]

Veteletköhän jälleen kerran aivan omiasi, tarkemmin peryhtymättömään aiheeseen. Suomessa mm. Suomi-sarjatasolla joukkueiden fysiikkaharjoittelun merkitys on ymmärretty jo vuosikausia. Vähättelet tietämättäsi jopa SM-liigatason nykyistä fysiikkaharjoittelua...

En vetele omiani, kerroin vain oman näkemykseni. Kannattaa tutustua vaikka Pekka Virran ja Kai Suikkasen haastatteluihin fysiikkaharjoittelusta. Virta kritisoi viimeksi viime viikolla Ässien sivuilla olevassa haastattelussa pelaajien pakollisia vapaita. Ja Ässien tilanne fysiikkavalmennuksen osalta tosiaan muuttui ammattimaiseksi vasta Suhosen tulon myötä.

 

[Fordél]

Virta kritisoi viimeksi viime viikolla Ässien sivuilla olevassa haastattelussa pelaajien pakollisia vapaita.

Ihan hyvä haastattelu ja siinä tulee muutamia mielenkiintoisia asioita esille, kuten henkisen valmennuksen hyödyntäminen Ässissä ja valmennuksen ryhmätyöskentely. Virran valmennusryhmässä vastuuta on jaettu, mutta mikä hienointa, Virta on ollut koko ajan paikalla vaikka joku toinen vetääkin treenit. Tätä kritisoin Aran kohdalla, jonka toimintamallina on Pelicansissa jättää joukkue osaksi muun valmennuksen huostaan kesällä. Siinä jää mielestäni paljon arvokasta omakohohtaista kokemusta saamatta ja havaintoja tekemättä.

 

[msg]

Kyllä se notta on niin, että jos Seinäjojella vedetään kunnon fysiikkatreeniä Suomi-sarjassakin, niin notta kaikki muutkin kolmen ylimmän sarjatason jengit menee samalla yhdellä esimerkillä ja Pekka Virta valehtelee haastattelussaan.

 

[siffa]

Ihan hyvä haastattelu ja siinä tulee muutamia mielenkiintoisia asioita esille, kuten henkisen valmennuksen hyödyntäminen Ässissä ja valmennuksen ryhmätyöskentely. Virran valmennusryhmässä vastuuta on jaettu, mutta mikä hienointa, Virta on ollut koko ajan paikalla vaikka joku toinen vetääkin treenit.

Erinomainen haastattelu erinomaisen ulosannin omaavalta Pekka Virralta. Minulle jäi kokonauskuva, että Ässien kesätreenit on suoritettu huolella ja intensiivisesti. Kun muut joukkueet, kuten S-Kiekko, veti jo kuukauden perusjaksoa, pelasi Ässät Suomen mestariksi. Ässien etuna oli saada pitempään jääharjoittelua ja kovia pelejä, jotka omalta osaltaan voi katsoa myös hyväksi valmistautumiseksi seuraavaan kauteen kaikkien pelaajien osalta, pelaavatpa he ensi kautena missä hyvänsä. Virta ja valmennusryhmä joutuivat tekemään tarkan analyysin siitä, mitä lyhyeksi jääneellä neljän viikon perusjaksolla tehtiin. Pelaajien omatoimiseen harjoitteluun ja henkilökohtaisten loma-ajan harjoitussuunnitelmiin tehtiin tarkkaa työtä mm. pelaajien henkilökohtaisiin keskusteluihin panostamalla, näinhän toimittiin myös S-Kiekossa. Niinkuin S-kiekossakin, niin tarkat testit kertovat siitä missä mennään ja Virta oli tyytyväinen perusjakson jälkeisiin testeihin. Ihmettelen, jos yksikin Ässien SM-liigapelaaja laiminlyö omatoimisen kesäharjoittelun. Ässissä toimitaan kuten suurimmassa osassa pääsarjatasojen (SM-liiga, Mestis ja Suomi-sarja) joukkueissa nykyään. Valmennustiimit ovat koolla perusjakson ajan ja pitävät kesälomansa pelaajien kanssa samaan aikaan. Kyse ei ole pelkästään harjoitusten suunnittelusta ja toteuttamisesta, vaan valmennustiimit keskustelevat lukuisista muistakin jääkiekkoon liittyvistä asioista. Vähintä ei ole pelikirjojen sisällöstä sopiminen.

Tätä kritisoin Aran kohdalla, jonka toimintamallina on Pelicansissa jättää joukkue osaksi muun valmennuksen huostaan kesällä. Siinä jää mielestäni paljon arvokasta omakohohtaista kokemusta saamatta ja havaintoja tekemättä.

Ara on ollut jo vuosikaudet tunnettu siitä, että hän luottaa kesätreenien vetämisen muulle valmennusryhmällä ja vetää itse henkeä kesäajan. Se on yksi tapa toimia, mutta nykyään harvinainen pokkeustapaus, jonta Aran palkkaavat seurat ottavat vastuulleen tietoisesti, kun sopimuksia värkätään.

 

[Fordél]

Mitä tulee P.Sihvosen näkemykseen, että fysiikkavalmennuksella ei syntyisi eroja nykyisin SM-liigaseurojen välille niin se on mielestäni järjetön väite. Taas kerran on löydetty osa-alue, jossa ei muka olisi eroja. Tottakai on. On osaavia fysiikkavalmentajia ja vielä osaavampia. Kaikki tehdään taas kerran suhteessa johonkin eli pelaajiin. Varmasti osa fysiikkavalmentajista saa hiottua pelaajien kuntoa paremmin kuin toiset.

Se, että näitä eroja ei ole niin helppo ulkopuolisen havaita, ei tarkoita etteikö eroja olisi. Toki jossain tapauksissa jopa huomaa, kun koko jengi piiputtaa eikä pysty toteuttamaan joukkueen pelitapaa. Tulee mieleen eräskin tamparelainen seura viime vuosilta. Ei mennyt siinäkään kohdassa fysiikkavalmennus ihan tasan muiden seurojen kanssa.

 

[P.Sihvonen]

Miten on mahdollista kirjoittaa joukkuehengestä?

Voit aloittaa liigaseurojen päävalmentajien johtamistapojen analysoinnista.

Mistä sitä tietoa saa päävalmentajien johtamistavoista? Pitäisi päästä elämään sinne joukkueen arkeen - palavereihin, pelipalavereihin, jäätreeneihin, pelitilanteeseen, pelibussiin jne. - tekemään havaintoja. Ja pitäisi olla mukana useita kuukausia per joukkue.

Sitä paitsi suurin osa valmentajista ja organisaatioista tuskin päästäisi ainuttakaan toimittajaa sinne aivan tomintansa ytimeen.

Ja alunperinhän keskustelimme joukkuehengestä ja sen merkityksestä kokonaisuuden kannalta. Totesimme, että se on äärimmäisen tärkeää. Siitä olimme yhtä mieltä.

Mutta kun pyydät, että kirjoittaisin jääkiekkojoulkisuudessa joukkuehengen muodostumisesta, niin toivon, että kertoisit, miten siitä on mahdollista kirjoittaa?

Olen tähän asti kirjoittanut lähinnä vain pelistä, pelitavoista ja viime kaudella pelaajista neljässä pelitilanneroolissa, koska ne ovat esillä, niistä on sen tähden mahdollista kirjoittaa.

Johtava

 

[Fordél]

Mistä sitä tietoa saa päävalmentajien johtamistavoista? Pitäisi päästä elämään sinne joukkueen arkeen - palavereihin, pelipalavereihin, jäätreeneihin, pelitilanteeseen, pelibussiin jne. - tekemään havaintoja. Ja pitäisi olla mukana useita kuukausia per joukkue.

Voisit käydä haastattelemassa kyseistä valmentajaa, valmennusryhmää, pelaajia (nykyisiä ja entisiä) ja muita taustahenkilöitä sekä tehdä omia havaintoja mm. jäätreenien ja pelien aikana. Tolla paketilla saisit ihan hyvän aineiston kasaan, josta tehdä johtopäätöksiä millainen ko. valmentaja on johtajana. Jos tällaisella aineistolla pystyisi tekemään tieteellisen tutkielman, pystyy sillä varmasti yhden jos toisenkin jutun tekemään Urheilulehteen.

 

[siffa]

Mitä tulee P.Sihvosen näkemykseen, että fysiikkavalmennuksella ei syntyisi eroja nykyisin SM-liigaseurojen välille niin se on mielestäni järjetön väite. Taas kerran on löydetty osa-alue, jossa ei muka olisi eroja. Tottakai on. On osaavia fysiikkavalmentajia ja vielä osaavampia. Kaikki tehdään taas kerran suhteessa johonkin eli pelaajiin. Varmasti osa fysiikkavalmentajista saa hiottua pelaajien kuntoa paremmin kuin toiset.

Toin esille Suomi-sarjan S-Kiekon fysiikkavalmennuksen, mikä rakenteeltaan on sama kuin Pekka Virran videolla kertoma Porin Ässien kesäkauden fysiikkaharjoitus: perusjakso, omatoimituusjakso ja testit sekä jäälle meno suurin piirtein samaan aikaan. Lisään vielä S-Kiekon koko valmennusryhmän, mikä valvoo tiiminä myös koko kesäajan fysiikkavalmennuksen: päävalmentaja Niclas Hudd, valmentaja Tero järvelä, valmentaja Mikko Nevala, fysiikkavalmentaja Mika Hormalainen. Satsaus S-kiekolla valmennukseen on Suomi-sarjatasolla käsittääkseni lähes maksimaalinen. Nevala ja Järvelä olivat S-Kiekon nykyisen 1-sentterin Tuomas Takalan laiturit S-Kiekossa kaudella 2001-2002, ennenkuin Tuomas siirtyi Porin Ässiin. Porin Ässistä Tuomas siirtyi nostamaan Tamin Sportia SM-liigaan kunnostautuen niin runkosarjassa, pudotuspeleissä (paras Mestiksen pudotuspelien pelaaja) sekä SM-liigakarsintaotteluissa. Takala tuo arvokasta tietoa ja esimerkkiä myös fysiikkavalmennuksen suhteen.

Unohdetaan se Aran tapa yksittäisenä esimerkkinä ja paneudutaan muihin pääsarjojen (SM-liiga, Mestis ja Suomi-sarja) joukkueisiin ja katsotaan eroja niiden fysiikkavalmennuksessa. Viimeksi, kun Ara oli Pelicanseissa, hänen tapa toimia nosti Pelicansin takaisin varteenotettavaksi SM-liigajoukkueeksi.

 

[P.Sihvonen]

Voisit käydä haastattelemassa kyseistä valmentajaa, valmennusryhmää, pelaajia (nykyisiä ja entisiä) ja muita taustahenkilöitä sekä tehdä omia havaintoja mm. jäätreenien ja pelien aikana. Tolla paketilla saisit ihan hyvän aineiston kasaan, josta tehdä johtopäätöksiä millainen ko. valmentaja on johtajana. Jos tällaisella aineistolla pystyisi tekemään tieteellisen tutkielman, pystyy sillä varmasti yhden jos toisenkin jutun tekemään Urheilulehteen.

Himputti sentään, minkähän alan miehiä sinä nimimerkki Fordel olet!? En kysy sitä nimimerkkiäsi urkkiakseni, vaan sen tähden, että kuinkahan pieleen menevän vastaavan neuvon voisin antaa sinulle sinun alaltasi?

Sinulla ei selvästi ole pienintäkään tuntumaa siitä, mitä on tehdä viikoittain ilmestyvää urheilulehteä. On helppo sieltä huudella, mikä onnistuu, mikä ei.

Teen tämän ihan selväksi: Ei ole mahdollista haastatella kauden mittaan 14 SM-liigajoukkueen päävalmentajaa, valmennustiimiä, taustahenkilöitä ja niin edelleen tuolla ilmaisemallasi tavalla.

Eikä ole validia kysyä päävalmentajalta itseltään, mikä on johtamistapasi.

On pähkähullu ajatus, että muu valmennustiimi kertoisi - hyvässä ja pahassa - päävalmentajasta johtajana.

Vielä hullumpaa olisi ajatella, että joku joukkueen nykyisistä pelaajista antaisi pitävän lausunnon koutsistaan.

Entiset pelaajat vastaavat kuka mitäkin, riippuen asemastaan ja suhteestaan kyseiseen valmentajaan.

Entä miten saa tietoa niistä päävalmentajan ja pelaajan välisistä lukuisista kehityskeskusteluista, jotka ovat tällä hetkellä monissa joukkueissa ihan keskiössä. Niillä YKSITYISILLÄ keskusteluilla kehitetään tällä hetkellä sitä kuuluisaa yksilöä. Elät harhoissa, jos luulet, että niistä hiiskuisi kumpikaan osapuoli sanaakaan.

Entä lukemattomat joukkueen sisäiset palaverit? Ei niistä vuodeta tietoa. Ei ainakaan autenttista tietoa.

Ymmärrän, että Jatkoajassa on nimimerkkejä, jotka eivät ole itse koskaan eläneet ammattilaisjoukkueen mukana pelaajana saati valmentajana. Tai että ymmärtäisivät sen lisäksi mitä on tehdä journalismia jääkiekkojoukkueesta. Mutta sitä on vaikea ymmärtää, että nimimerkit ihan pokalla neuvovat, miten ja mistä voisi kirjoittaa. Se on lähinnä vitsi.

Johtava

 

[P.Sihvonen]

Fysiikkavalmennuksesta

Fysiikasta ja fysiikkavalmennuksesta seuraavaa:

Joukkue valmistetaan teknisesti, taktisesti, psyykkisesti ja fyysisesti.

Suomalaisessa jääkiekkoilussa ollaan tultu tilanteeseen, jossa vähiten eroa syntyy joukkueiden välille fyysisen harjoittelun osalta. Lähes yhtä vähän eroa tehdään senioritasolla teknisen harjoittelun keinoin. Keskiöön ja eron tekevään osaan ovat nousseet psyykkinen ja etenkin taktinen valmennus.

Ne ajat ovat ohi, kun uusi päävalmentaja astui ruoriin ja totesi välittömästi joukkueen olevan huonossa kunnossa. Näin mentiin 1984-2004 ja jo paljon aiemminkin, mutta tuolta ajalta minulla on muistiinpanoja aiheesta.

Keväästä 2004 lähtien suomalaisen jääkiekkoilun keskiöön on noussut enemmän ja enemmän se, miten joukkueet PELAAVAT.

Syksystä 2009, kun oli Suuri Seminaari, keskiöön on hijalleen noussut myös yksilöiden psyykkinen valmennus, joka on lähinnä sitä, että valmentaja muistaa riittävän usein kysyä pelaajalta, mitä sinulle kuuluu; muistaa kysyä, mitkä ovat tavoitteesi; muistaa auttaa pelaajaa luoman sen polun, joka mahdollisesti johtaa noihin tavoitteisiin. Ja niin edelleen.

Alleviivaan vielä: Fysiikkaharjoittelulla ei tehdä isossa kuvassa merkittäviä eroja. Ja tämä ei tarkoita, etteikö fysiikka olisi tärkeää. Sehän on eräänlainen reunaehto, mutta sillä tavalla ehto, että sen ehdon käytännössä kaikki joukkueet keskimäärin täyttävät.

Esimerkiksi viime kaudella yksikään liigajoukkue ei voittanut tai hävinnyt pelejä tahi saavuttantu tai ollut saavuttamatta asemia sarjataulukossa fysiikan tähden.

Johtava

 

[P.Sihvonen]

Karri Kivi "ei tiedä".

Kuten hyvin tiedetään, sivuunkirjoittanut nimimerkki kirjoittaa jääkiekosta työkseen - ja keskittyy lähinnä pelitapoihin ja niiden analysointiin. Tuossa katsannossa sain vahvistusta linjalleni viime keväänä, kun Ässien mestarivalmentaja Karri Kivi oli Urheilulehden vieraana videokeskusteluissa MM-kisojen tiimoilta RAY:n Helsingin Casinolla.

Uskon, että Kivi ei pahastu, kun paljastan, että oli työlästä mutta huippua sopia hänen kanssaan agendasta, mistä kulloisellakin kerralla puhuttaisiin.

Noin 75 prosenttia ehdolla olleista aiheista tuli hylätyksi, ja nimenomaan Kiven puolelta. Kivi sanoi uudelleen ja uudelleen: "En tiedä." "Ei ole tuosta mitään tietoa." "En voi mitenkään tietää tuosta mitään."

Ainoa asia, mistä meillä on tietoa, on se peli, jonka näemme silmiemme edessä. Kaikki muu on spekulaatiota tai toisen käden tietoa.

Kivi oli ehdoton sen suhteen, ettei hän lähtenyt spekuloimaan millään, mistä hänellä ei ollut tietoa.

Tavallaan Kivi tuli alleviivanneeksi maineikasta linjaustani, joka kuuluu: Peli näyttää kaiken. Ja se, mitä peli ei näytä, on jääkiekkopuheena silkkaa spekulaatiota ja lähinnä heikkoa viihdettä.

Johtava

 

[P.Sihvonen]

Olisi mukavaa olla tästä samaa mieltä, mutta valitettavasti joudun tietojeni pohjalta maalaamaan synkemmän kuvan aiheesta. SM-liigassa on ihan parin viime kaudenkin aikana ollut joukkueita, joissa mm.:

* Pelaajien fysiikka-arvoja ei ole testattu lainkaan
* Fysiikkaharjoittelun suunnittelu on tapahtunut ns. perstuntumalta
* Pelaajilla ei ole ollut yksilöllisiä treeniohjelmia
* Voimapuolen harjoittelua ei ole räätälöity lainkaan lajiominaisuuksien kehittämistä palvelevaksi
* Nuoret pelaajat ovat tavan mukaan hakeneet kebabit iltapalaksi
* Tiettyjä harjoittelumuotoja vetäneet ulkopuoliset treenarit ovat ihmetelleet pelaajien amatöörimäistä asennetta ja valmiutta harjoitteluun (joukkueen surkeaa harjoittelukulttuuria)

On ymmärrettävä, että poikkeukset vahvistavat säännön. Jos sanon, että 12/14 liigajoukkuetta hoitaa asiansa ammattimaisesti, osun oikeaan. Ei tätä puhetta pidä pitää yllä kahden vaan 12 joukkueen näkökulmasta. Varmaankin sama suhdeluku pätee jokaisen joukkueen sisällä yksilöittäin.

Ässät ei voittanut finaalissa Tapparaan fysiikalla.

Jokerit ei tippunut Lukolle fysiikan tähden.

JYP ei pudottanut HPK:ta fysiikalla.

Kärpät oli kunnossa.

HIFK ei olisi millään kuntoharjoittelulla voinut parantaa sitä, että sillä oli lähtökohtaisesti hieman vanhempia ja jalaltaan hiippuvia pelaajia ynnä vain muutoin liikkeeltään rajoitteisia pelaajia.

Suikkasen Pelicans ei olut fysiikaharjoittelussa huonompi kuin aikoinaan Suikkasen TPS.

Esimerkkejä voidaan ottaa loputtomasti.

Ja vastaesimerkkejä ei ole kuin pahainen kourallinen, jos sitäkään.

Alleviivaan: ratkaisevia eroja ei saada fysiikkaharjoituksilla vaan pelitavoilla ja psyykellä.

Johtava

PS. Niin, "tietojesi mukaan"... hmm... Laita joukkueiden nimet tähän, niin arvoidaan niitä tässä porukalla.

 

[Theofilus]

Alleviivaan: ratkaisevia eroja ei saada fysiikkaharjoituksilla vaan pelitavoilla ja psyykellä.

Yesh, Ässät voitti Tapparan finaalisarjassa pystysuunnan jääkiekon pelikirjalla. Mainitsemasi kiekkokontrollin pelikirjapääkaupungin Kuopion ja sen joukkue KalPa on jokaisena vuonna sulanut tosipeleissä.

Eli siis voidaan puhua jo melko ratkaisevista eroista.

Täytyy kyllä sanoa, että on hauska nähdä kuinka P.Sihvonen, siffa ja co. yrittää kovasti tehdä niinkin yksinkertaisesta pelistä kuin jääkiekosta jotain helvetin rakettitiedettä. Liekö pojilla yliopisto-opinnot jäänyt kesken, kun täytyy tehdä huikeita ylianalysointeja JÄÄKIEKOSTA.

 

[Fordél]

Teen tämän ihan selväksi: Ei ole mahdollista haastatella kauden mittaan 14 SM-liigajoukkueen päävalmentajaa, valmennustiimiä, taustahenkilöitä ja niin edelleen tuolla ilmaisemallasi tavalla.

Kuka on puhunut 14 liigajoukkueesta? Aloita vaikka muutamasta mielestäsi johtamistavoiltaan ääripäitä edustavista valmentajista. Tai aloita edes yhdestä. Perehdy aiheeseen ja huomaat kuinka paljon sieltä olisi annettavaa.

Eikä ole validia kysyä päävalmentajalta itseltään, mikä on johtamistapasi.

Miksei ole?

On pähkähullu ajatus, että muu valmennustiimi kertoisi - hyvässä ja pahassa - päävalmentajasta johtajana.

Vielä hullumpaa olisi ajatella, että joku joukkueen nykyisistä pelaajista antaisi pitävän lausunnon koutsistaan.

Entiset pelaajat vastaavat kuka mitäkin, riippuen asemastaan ja suhteestaan kyseiseen valmentajaan.

Jep, ja samaan aikaan toitotat kuinka olet saanut esimerkiksi veljeltäsi (joka on ollut sekä pelaaja että valmentaja) tietoja ties mistä asioista. Eli niihin tietoihin perustamasi lausunnot voidaan vetää pöntöstä alas. Eivät ole pitäviä lausuntoja.

Sama pätee varmasti hyvin moneen muuhunkin juttuusi, jotka olet perustanut sisäpiiritietoihin. Niissähän tieto on tullut valmennustiimin jäseneltä tai nykyiseltä tai entiseltä pelaajalta. Jep, pöntöstä alas nekin.

Entä miten saa tietoa niistä päävalmentajan ja pelaajan välisistä lukuisista kehityskeskusteluista, jotka ovat tällä hetkellä monissa joukkueissa ihan keskiössä. Niillä YKSITYISILLÄ keskusteluilla kehitetään tällä hetkellä sitä kuuluisaa yksilöä. Elät harhoissa, jos luulet, että niistä hiiskuisi kumpikaan osapuoli sanaakaan.

Missä olen vaatinut sinua päästä hyödyntämään näitä keskusteluja?

Ymmärrän, että Jatkoajassa on nimimerkkejä, jotka eivät ole itse koskaan eläneet ammattilaisjoukkueen mukana pelaajana saati valmentajana. Tai että ymmärtäisivät sen lisäksi mitä on tehdä journalismia jääkiekkojoukkueesta. Mutta sitä on vaikea ymmärtää, että nimimerkit ihan pokalla neuvovat, miten ja mistä voisi kirjoittaa. Se on lähinnä vitsi.

Vielä suurempi vitsi on se, että ammattitoimittaja kyselee täällä neuvoja miten juttuja pitäisi kirjoittaa.

Kaiken kaikkiaan hyvin väsynyt vastine sinulta. Moni toimittaja ja tutkija on kirjoittanut näistä asioista muilta aloilta, kuten yrityspuolelta, mutta yhtäkkiä SM-liigan osalta olisi jotenkin täysin mahdotonta ottaa näitä asioita millään tasolla haltuun. Ehkä sinulle se voi olla mahdoton tehtävä. Varmasti parempi, että keskityt analysoimaan niitä tukkimieskirjanpitoja. Niistäkin saamme toki mukavaa analyysia.

 

[siffa]

Yesh, Ässät voitti Tapparan finaalisarjassa pystysuunnan jääkiekon pelikirjalla.

Tälläiset perättömät väitteet olen jo täällä todistanut tilastointini avulla vääriksi. Käy katsomassa tästäkin aiheesta käyty keskustelu, ennenkuin tulet väittämään tänne mitä sattuu. Voin päästää sinut kuitenkin vaivasta ja kerrata Ässien peltavan, kun se käänsi otteluvoitot tasatilanteesta 2-2 otteluvoitoiksi 4-2. Pelit näyttivät kaiken ja yksinkertainen tilastointini todistivat tällä kertaa sinun väitteesi vääriksi. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä, niinkuin kirjoitat.

Tappara-Ässät 5. finaaliottelu, Ässien HVP-luvut erittäin: 1+6+7=14, 1+4+6=11 ja 2+8+6=16.
Ottelu eteni 3. jatkoerään ja Ässät jatkoi valitsemallaan Meidän Pelin pelikirjalla, niinkuin myös koko ottelun pelannut Tappara. Ässät voitti ajassa 108,59 ottelun 2-1.

Ässät-Tappara 6. finaaliottelu, Ässien HVP-luvut erittäin: 4+6+3=13, 4+4+8=16, 0+6+4=10. Tapparan vastaavat erittäin: 9+10+10=29, 3+4+7=14, 2+4+10=16. Loistavan Meidän Pelin pelikirjan ottelun voitti Ässät 3. erässä Marttisen tekemällä löysällä kaarilaukauksella ajassa 43.00 3-2.

Mitä ne opiskelujen loppuun suorittamiset kuuluvat tähän ketjuun? Onko ollut ongelmia itselläsi, kun otit viestissäsi opiskelut tarkastelun alle?

 

[Theofilus]

Tälläiset perättömät väitteet olen jo täällä todistanut tilastointini avulla vääriksi. Käy katsomassa tästäkin aiheesta käyty keskustelu, ennenkuin tulet väittämään tänne mitä sattuu. Voin päästää sinut kuitenkin vaivasta ja kerrata Ässien peltavan, kun se käänsi otteluvoitot tasatilanteesta 2-2 otteluvoitoiksi 4-2. Pelit näyttivät kaiken ja yksinkertainen tilastointini todistivat tällä kertaa sinun väitteesi vääriksi. Ei tämä ole mitään rakettitiedettä, niinkuin kirjoitat.

Valhe, emävalhe, tilasto.

Jokainen voi omassa päässään laskeskella vaikka mitä tilastoja jääkiekkopeleistä ja tulkita niitä ominpäiten. Mulle ainakin peli näytti sen, että Ässät pyrki niin finaaleissa, kuin runkosarjassakin avaamaan erittäin nopeilla hyökkäyksillä ja Meidän Pelin viivelähdöt Jukka Jalosen MM-leijonien tapaan eivät korostuneet samalla tavalla. Faktahan on, että Ässien pelitavassa oli paljon samanlaisia piirteitä SaiPan kanssa läpi kauden, ja SaiPaa on tituleerattu monestakin tahosta puhtaan pystysuunnan jääkiekon joukkueena - jota en tietenkään kiellä.

Mutta viime kauden Ässien ottaminen esimerkkinä Meidän Pelin tai kiekkokontrollin mallioppilaasta on puhdasta sokeutta tilastoihin, jotka eivät todellisuudessa kerro mistään mitään. Ainakaan ratkaisevasti.

 

[TosiFani]

...Kivi oli ehdoton sen suhteen, ettei hän lähtenyt spekuloimaan millään, mistä hänellä ei ollut tietoa.

Tavallaan Kivi tuli alleviivanneeksi maineikasta linjaustani, joka kuuluu: Peli näyttää kaiken. Ja se, mitä peli ei näytä, on jääkiekkopuheena silkkaa spekulaatiota ja lähinnä heikkoa viihdettä.

Johtava

Karrin tuntien, hän ei lähtenyt keskustelemaan mistään sellaisestä, mistä hän ei halunnut. Sinä saat linjata asioita miten vaan, mutta väitteesi Kiven alleviivauksesta on sinun uskomuksesi. Luultavasti Karri on kertonut sinulle sen mitä on pakko.

 

[P.Sihvonen]

Oppia ikä kaikki

Yesh, Ässät voitti Tapparan finaalisarjassa pystysuunnan jääkiekon pelikirjalla. Mainitsemasi kiekkokontrollin pelikirjapääkaupungin Kuopion ja sen joukkue KalPa on jokaisena vuonna sulanut tosipeleissä.

Eli siis voidaan puhua jo melko ratkaisevista eroista.

Täytyy kyllä sanoa, että on hauska nähdä kuinka P.Sihvonen, siffa ja co. yrittää kovasti tehdä niinkin yksinkertaisesta pelistä kuin jääkiekosta jotain helvetin rakettitiedettä. Liekö pojilla yliopisto-opinnot jäänyt kesken, kun täytyy tehdä huikeita ylianalysointeja JÄÄKIEKOSTA.

Mitä ihmettä!? Eihän Ässät pelannut finaalisarjassa pystysuunnan jääkiekkoa. Miksi tulla tänne esittämään noin tyhmä väärä väite?

Eikä tässä tutkinnot kesken olen. Koulut on tarkoitettu käymään loppuun asti. Niin isäni minulle aikoinaan opetti.

Mutta jotakin pelitapoihin liittyviä alkeita sinullekin on tarttunut matkaan mukaan, kun yritit ihan oikeilla termeillä "kiekkokontrolli" ja "pystysuunnan jääkiekon pelikirjalla" asiaasi esittää. Se on ihan hyvä alku se, eikä kyse todellakaan ole rakettitieteestä.

Johtava

 

[siffa]

Varmasti parempi, että keskityt analysoimaan niitä tukkimieskirjanpitoja. Niistäkin saamme toki mukavaa analyysia.

Tämä osoittaa omat kirjoituksesi todeksi, että et edes ole lukenut Petteri Sihvosen kirjoituksia Urheilulehdestä. Viime kautena ne käsittelivät mm. SM-liigan pelaajia neljässä eri pelitilanteessa. Kannattaisi ensin tutustua aiheeseen, josta kirjoittaa. Se nyt on minimivaatimus edes jonkin tason keskustelun käymiselle.

Itse teen tukkimieskirjanpitoa jääkiekon pelien eri tapahtumista ja olen oppinut sitä kautta tuntemaan jääkiekon pelinä noin vuodesta 2004 lähtien aivan eri tavalla kuin sitä ennen tapahtui. Kehoitan jälleen sinuakin perehtymään peliin tarkemmin esim. tilastoinnin avulla. SM-liigafinaaliotteluissa Ässät-Tappara joukkuehenget ja fysiikka menivät varmasti lähelle tasan joukkueiden valmennusryhmät ja pelaajisto huomioiden, mutta niiden havainnoiminen tarkasti peleistä on vaikea tehtävä.