Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Maple Leaf]

Perussyy loukkaantumisten suhteen on kuitenkin fyysisten ominaisuuksien heikentymisessä.

Mitä tämä tarkoittaa? Sitäkö, että loukkaantumiset johtuvat fyysisten ominaisuuksien heikentymisestä (ennen loukkaantumista)? Vai sitä, että loukkaantumiset johtavat koko joukkueen (siis kuvitteellisesti joukkueen absoluuttisen, yhteenlasketun) fyysisten ominaisuuksien heikentymiseen?

 

[LaTe_Show]

JYP:n pelisysteemi ei uudistunut välieräsarjaan riittävästi, mutta Blues ehti harjoitella ja pelata uudella, voittavalla kiekkontrollipelisysteemillään riittävästi ja JYP kaatui selvin lukemin.

Pelisysteemi ja pelisysteemi. Mikään pelikirja ei auta, jos mm maalivahtipeli suli täysin suhteessa runkosarjan esityksiin.

 

[msg]

Näyttää siis siltä, ketjun aiheen oleva kirjoittaja ja jatkoajan vt johtava analyytikko ovat maajoukkueen valmennuskysymyksissä aivan ääripäissä.

Muistin virkistykseksi kaikille Petteri Sihvolan johtava analyysi viime keväältä:

http://media.a-lehdet.fi/spics/aune_10_5/kuohittujen_miesten_kevat.html

 

[Johannes]

Ehdotaan yhtä lisäystä avaustapojen laskentaan. Volttilähtö takamatkalta. Se tarkoittaa sitä, että toinen puolustaja seisoo oman maalin takana ja sentteri kiertää melkein siniviivalta saakka noutamaan kiekon puolustajan lavasta ja jatkaa kiekon kanssa eteenpäin. Näitä olisi hyvä tilastoida myös, jos joku laskee avaustapoja jääkiekko-ottelusta ylös, esim. ruutuvihkoon.

 

[siffa]

Ehdotaan yhtä lisäystä avaustapojen laskentaan. Volttilähtö takamatkalta. Se tarkoittaa sitä, että toinen puolustaja seisoo oman maalin takana ja sentteri kiertää melkein siniviivalta saakka noutamaan kiekon puolustajan lavasta ja jatkaa kiekon kanssa eteenpäin. Näitä olisi hyvä tilastoida myös, jos joku laskee avaustapoja jääkiekko-ottelusta ylös, esim. ruutuvihkoon.

Ei tarvita mitään lisäyksiä, sillä nämähän olen tilastoinut jo ennenkin V-lähdön sarakkeeseen. Hieno homma kuitenkin, kun oman puolustusalueen hyökkäyksiinlähdöt alkavat kiinnostaa sinuakin. Näitä ehdotuksia vaan lisää, niin katsotaan se, riittääkö tämän hetkinen H+V+P tilastointi, vaan onko syytä lisätä siihen uusia elementtejä.

Tampa Bay löi "suomalaisjoukkue" Carolinan lopullisesti ulos NHL:n pudotuspeleistä ja tein H+V+P tilastoinnin ottelusta. Mielenkiintoista oli se, että Tampa Bay oli lisännyt palautuksia avauspelaamiseensa eli se ei ollut enää puhdas nopean pystysuunnan jääkiekkojoukkue. Hidastamiset ja viivelähdöt eivät sen sijaan kuulu Tampa Bayn pelisysteemiin, mikä on hyvä homma, koska saadaan NHL:ssä lisääntyneen kiekkokontrollipelaamisen lisäksi ainakin yksi selkeä nopean pystysuunnan joukkue pudotuspeleissä tarkkailun alle.

 

[Johannes]

Ei tarvita mitään lisäyksiä, sillä nämähän olen tilastoinut jo ennenkin V-lähdön sarakkeeseen. Hieno homma kuitenkin, kun oman puolustusalueen hyökkäyksiinlähdöt alkavat kiinnostaa sinuakin. Näitä ehdotuksia vaan lisää, niin katsotaan se, riittääkö tämän hetkinen H+V+P tilastointi, vaan onko syytä lisätä siihen uusia elementtejä.

Tampa Bay löi "suomalaisjoukkue" Carolinan lopullisesti ulos NHL:n pudotuspeleistä ja tein H+V+P tilastoinnin ottelusta. Mielenkiintoista oli se, että Tampa Bay oli lisännyt palautuksia avauspelaamiseensa eli se ei ollut enää puhdas nopean pystysuunnan jääkiekkojoukkue. Hidastamiset ja viivelähdöt eivät sen sijaan kuulu Tampa Bayn pelisysteemiin, mikä on hyvä homma, koska saadaan NHL:ssä lisääntyneen kiekkokontrollipelaamisen lisäksi ainakin yksi selkeä nopean pystysuunnan joukkue pudotuspeleissä tarkkailun alle.

Ainahan minä olen kaikesta kiinnostunut, mutta aika ei riitä kirjaamaan numeroita paperiin. Tuo "volttilähtö takamatkalta" oli eräiden sm-liigajoukkueiden perisynti 90-luvulla, en kerro minkä joukkueiden. Kyllä ne tietää asian, kun katsovat aaamulla peiliin ja näkevät sieltä oman kuvansa.

Tampa Bay:n GM on Steve Yzerman, joka haluaa runkosarjassa varmaan viihdyttää peliä ymmärtämätöntä floridalais-yleisöään viihdyttävällä lätkällä. Playoffeissa tuodaan pelitapaan voittamisen mausteet mukaan, uskon minäkin. Minne saakka se riittää Tampa Bayn joukkueella, jää nähtäväksi, kun kilpailu on niin kivikovaa NHL:ssä jatkopaikoista, jokaisella Stanley Cup-kierroksella.

 

[Wäinö#16]

Yksi esimerkki mikä minua loputtomiin kiehtoo on se Leijonien Torinon turnaus. Siinähän näki miten joukkueen pelitapa tuki sen vahvuuksia ja peli-ilo suorastaan pursusi joukkueesta, pelaajat tekivät jatkuvasti oikeita asioita ja olivat todella "omalla" tasollaan. Kuitenkin mitä lähemmäs loppuottelua mentiin niin sen enemmän joukkue luopui kiekkokontrollista ja siirtyi vastaiskupelaamiseen. Miksi? Siinä on se suuri kysymys. Venäjä vielä tyrmättiin mutta sitten tuli iso ja paha Ruotsi. Hävittiinkö se kulta henkisellä tasolla, pelillisellä tasolla vai Sakun poikki menneen mailan tasolla? Tottakai Ruotsilla oli hurja joukkue mutta Suomi dominoi niissä kisoissa Kanadaakin ihan mielin määrin joten ei sekään ihan pelkältään riitä selitykseksi.

Sitten myös Vancouver on omalla tavallaan toisenlainen esimerkki. Suomi ei pelannut joukkueena ja lopulta se kumuloitui yhteen Leijonien kaikkien aikojen surullisimmista eristä. Nyt taas tullaan yhteen ydinkysymykseen, eli johtuiko pelaajien surkea pelaaminen haluttomuudesta, pelosta ja matalasta itseluottamuksesta vai pelasiko Suomi taktisesti tyhmästi? Ja mikä yhteys mahdollisella henkisellä lässähdyksellä oli aiempien otteluiden kauniisti sanottuna sekaviin esityksiin? Lopulta Suomi sai ihan uskomattoman mitalin pelkästään Olli Jokisen ansiosta, malliesimerkki siitä mitä tarkoitan sillä, että yksittäisessä ottelussa henkiset asiat voivat ratkaista, tässä tapauksessa Olli Jokisen voitontahto ja yksilötaito ratkaisivat.

Ainoa mitä televisiosta voi nähdä on se, että pelaajat tekevät virheitä ja USA tykittelee ykkössektorilta liukuhihnalta maaleja. Henkistä tilaa ei voi kuin arvailla.

Nämä ovat mielenkiintoisia esimerkkejä molemmat ja aika lailla samoin näin nämä kaksi olympiaturnausta. Torino oli finaalia lukuunottamatta loistava, tosin mielestäni tuo Venäjä-välierä oli jopa kisojen paras peli Suomelta ja Vancouver sitten kunnon sekametelisoppa alusta loppuun. Torinossa pelaajat sanoivat, että virta yksinkertaisesti loppui finaalissa. Sihvonen perinteiseen tapaansa huuteli, että Suomen pelitapa suli. Vancouverin välierässähän näin ei missään nimessä päässyt käymään, vaan syyt oli sitten Kummolassa ja Sheddenissä:)

Selvää minusta on, että paras tapa valmistaa joukkue henkisesti on saada joukkueen pelitapa selkärankaan ja mieluiten toki niin, että voittoja sillä napsuu sillä ne kasvattavat itseluottamusta. Itseluottamus on kuitenkin huikean tärkeä asia monissa pallopeleissä ja kun se on hyvällä tasolla, pelaajat tekevät oikeita ja hyviä ratkaisuja tiukoissa paikoissa ja uskaltavat pelata taitojensa äärirajoilla. Asia on kuitenkin monisyinen ja pelitapa tässä vain yksi osa-alue, vaikkakin se tärkein.

Tiukoissa sarjoissa ei kannata minusta lähteä liikaa yksinkertaistamaan lopputulosten syitä, koska marginaalit ovat niin pienet. Blues-sarjassa Jyp jostain syytä sortui muutaman kerran pahoihin virheisiin, jotka pikku hiljaa alkoivat kääntää otteluita, kun samaan aikaan Tarkki oli kuin muuri. Ja toisaalta Jypin pelin taso laski reilusti runkosarjasta, eikä se pystynyt enää vastaavaan dominointiin. Blues onnistui siten hyvin eliminoimaan Jypin vahvuuksia.

Joka tapauksessa Sihvonen analyysien turhuus kristallisoitui jälleen Bluesin pelissä. Kuukausitolkulla Sihvonen haukkui lukuisissa artikkeleissa Petri Matikaista ja hänen pelitapaansa idioottimaiseksi. Sitten yhtäkkiä sormen napsautuksella pelitapa muuttuukin briljantiksi kiekkokontrolliksi ja Blues onkin finaalissa. Samalla taisi mennä Sihvosen uskottavuuden viimeisetkin rippeet, jos ei kuukausien Bluesin ammattimainen analysointi kertonut edes oraalla olevasta kiekkokontrollista. Eihän Sihvosen aiempien juttujen perusteella pitäisi edes teoriassa olla mahdollista tuoda uutta pelitapaa muutamassa päivässä, kun yleensä kokonainen kausikin on siinä ja siinä, että se on mahdollista. Etenkin kun Suomi on maailman johtava pelikirjamaa:)

Joku näissä yhtälöissä nyt joka tapauksessa mättää ja pahasti. Joko se on ns. johtava analyyseineen tai "totuus" Suomesta johtavana pelikirjamaana ja joukkueen mahdollisuus muuttaa ja luoda uusi pelitapa muutamassa päivässä ja päästä sillä finaaleihin SM-liigassa.

Itse sanoisin, että tällä hetkellä mättää sekä Sihvonen sekä SM-liiga johtavana pelikirjasarjana. Omasta mielestäni tällä hetkellä mikään joukkueista ei pelaa mitenkään erinomaista kiekkoa. Jokerit oli lähellä lyödä muutaman kuukauden harjoittelulla kolme vuotta samalla valmentajalla kuvoita hioneen HIFK:n, Lukko oli suorastaan surkea ja Blues löi puolivillaisella pelitavalla Jypin. Siinä mielessä puolivillaisella, että mielestäni Bluesin hyökkäykset eivät ole mitenkään hirveän hyvin organisoitu vaikka kovasti tunnutaankin kehuttavan Bluesin uutta kiekkokontrollia. Enemmän se on semmoista soheltamista ja pomputtelua keskiviivan jälkeen ja päädyssä sitten sitten taistellaan se mikä irtoaa. Ihan viihdyttäviä ja jänniä otteluita näilläkin otteilla saadaan aikaiseksi, mutta mistään huikeasta pelikirjakeväästä, tai SM-liigasta sarjana, on minusta turha puhua.

 

[siffa]

Ainahan minä olen kaikesta kiinnostunut, mutta aika ei riitä kirjaamaan numeroita paperiin. Tuo "volttilähtö takamatkalta" oli eräiden sm-liigajoukkueiden perisynti 90-luvulla, en kerro minkä joukkueiden. Kyllä ne tietää asian, kun katsovat aaamulla peiliin ja näkevät sieltä oman kuvansa.

Numeroiden kirjaaminen maailman nopeimmasta pelistä yhdellä katsojakerralla saattaa käydä turhan raskaaksi. Aikaahan sekään ei vie sen enempää kuin ottelun katsominen. Sen sijaan H+V+P hyökkäyksiinlähtöjen tilastointi omalta puolustusalueelta on tukkimiehen kirjanpidolla hyvin helppoa eikä taaskaan siihen mene pelin kestäessä aikaa yhtään enempää. Ennen peliä, kun ottaa tulostuspaperin tulostimesta ja piirtää siihen tarvittavat sarakkeet, niin siihen menee minuutti korkeintaan. Ottelun jälkeen tekee sitten sen numeroinnin eli laskee tukkimiehen kirjanpidon tulokset yhteen ja kummankin joukkueen H+V+P tilastointi on valmis alle kahdessa minuutissa. Eli yhteensä lisäaikaa tuohon tilastointiin menee se kolmisen minuuttia, koska pelihän tulee katsottua teki tilastoinnin tai sitten ei.

Onkohan sinulla nyt menneet vuosikymmenet hieman sekaisin, kun minä muistelen 1970 ja 1980 luvuilla nähneeni noita volttilähtöjä. Suomessa siirryttiin Vladimir Jursinovin vaikutuksesta 1990-luvun alkupuolella neljän ketjun ajokoirakiekkoon, jossa kiekko lyötiin nopeasti omalta puolustusalueelta koirille (laitureille) kamppailtaviksi. Keskialueen poikittaissyötöistä seurasi jursinovilaisuudessa penkitys riippumatta siitä, miten hyökkäys päättyi. Vain Hannu Virralla ja Saku Koivulla oli erivapaudet pelata kiekollista peliä omalla puolustusalueella ja keskialueella. Suomessa tuosta myös NHL:ssä 1990-luvulla käytetystä pelisysteemistä saatiin nauttia menneellä kaudella, kun Esa Tikkanen peluutti sitä Jokipojilla.

 

[Johannes]

Eli yhteensä lisäaikaa tuohon tilastointiin menee se kolmisen minuuttia, koska pelihän tulee katsottua teki tilastoinnin tai sitten ei.

Onkohan sinulla nyt menneet vuosikymmenet hieman sekaisin, kun minä muistelen 1970 ja 1980 luvuilla nähneeni noita volttilähtöjä. Suomessa siirryttiin Vladimir Jursinovin vaikutuksesta 1990-luvun alkupuolella neljän ketjun ajokoirakiekkoon, jossa kiekko lyötiin nopeasti omalta puolustusalueelta koirille (laitureille) kamppailtaviksi. Keskialueen poikittaissyötöistä seurasi jursinovilaisuudessa penkitys riippumatta siitä, miten hyökkäys päättyi. Vain Hannu Virralla ja Saku Koivulla oli erivapaudet pelata kiekollista peliä omalla puolustusalueella ja keskialueella. Suomessa tuosta myös NHL:ssä 1990-luvulla käytetystä pelisysteemistä saatiin nauttia menneellä kaudella, kun Esa Tikkanen peluutti sitä Jokipojilla.

Miksi minä tekisin sellaista pelin osa-alueen tilastointia, jota joku jo tekee. Pitäisi innostaa ihmisiä tilastoimaan muita detaljeja pelistä, jos heillä aikaa riittää. Siten analyysi kasvaisi ja kertoisi jotain lisätietoa siffan avaus-tilastojen lisukkeeksi ja löytyisi jotain oikeaa korrelaatiota vähitellen siitä mitkä asiat ja teot jäällä lisäävät todennäköisyyttä voittamisen osalta. Lisäksi jätän tuollaiset jutut jo nykyään muiden tehtäväksi, niille joilla intoa riittää. Jep, ei volttilähtöjä enää 90-luvulla, kun Jursi näytti pelaamisen mallia osittain lähes koko sm-liigalle, vaikka valmensi vain Turussa.

Vladimir Jurzinov – Wikipedia
Frank Moberg, HIFK, listasi aikanaan kaksi suurinta erehdystään jääkiekko-johtajana HIFK:ssa, jotka olivat a) Ei palkannut Jursinovia HIFK:n valmentajaksi, kun tätä tarjottiin HIFK:lle, ennen TPS:n vuoroa palkata Jursinov valmentajakseen, jonka TPS käytti ja b) ei ostanut Teemu Selännettä n. 25000 nyky-Eurolla, kun Jokerit horjui 1980-luvun lopussa lähellä konkurssia, kuten usein, ennen Harkimon aikaa ja jälkeen Aimo Mäkisen seuran tukemisen aikojen.

Tiki peluutti sen mikä läksi selkärangasta ja mihin kykenee, niin on paras aina tehdä. Jokipojat säilyi suoraan sarjassa, saavutus sekin on.

 

[siffa]

Miksi minä tekisin sellaista pelin osa-alueen tilastointia, jota joku jo tekee. Pitäisi innostaa ihmisiä tilastoimaan muita detaljeja pelistä, jos heillä aikaa riittää. Siten analyysi kasvaisi ja kertoisi jotain lisätietoa siffan avaus-tilastojen lisukkeeksi ja löytyisi jotain oikeaa korrelaatiota vähitellen siitä mitkä asiat ja teot jäällä lisäävät todennäköisyyttä voittamisen osalta. Lisäksi jätän tuollaiset jutut jo nykyään muiden tehtäväksi, niille joilla intoa riittää. Jep, ei volttilähtöjä enää 90-luvulla, kun Jursi näytti pelaamisen mallia osittain lähes koko sm-liigalle, vaikka valmensi vain Turussa.

Nimenomaan juuri näin. Kyllä minä hoidan JA:n H+V+P tilastoinnin, ei sinun tarvitse siitä olla huolissaan. Sitähän tässä on esitetty ja odotettu, että joku muukin tekisi edes jotain pientä seurantaa. Jääkiekon 60 000:sta pelitapahtumasta riittää vielä pitkään tilastointia, mikäli vaan kiinnostus riittää. Sitten ovat nämä J.Grönvallin tapaiset pelin kokonaisuuden erinomaisesti hallitsevat asiantuntijat, joiden panos näihin keskusteluihin on korvaamaton ilman ainuttakaan tilastointitukea. Ihme, ettei Rönkä ole iskenyt kiinni tähän virtuoosiin, joka näyttää kirjoittavan hyvää analyysia myös JA:n jalkapallopuolelle ja salibandynkin pelikirjat ovat hänelle tuttuja.

Tiki peluutti sen mikä läksi selkärangasta ja mihin kykenee, niin on paras aina tehdä. Jokipojat säilyi suoraan sarjassa, saavutus sekin on.

Tikin pelikirjan näkeminen oli hyvin tärkeää nimenomaan täällä käydyn pelikirjakeskustelun kannalta. Hieno homma, että Tiki sai pidettyä Jokipojat Mestiksessä ilman karsintoja. Varmasen johdolla Jokipojat olisi kolkutellut pudotuspeliviivaa, mutta se ei tietenkään riittänyt edelliskauden Mestis-mestarien johdolle.

 

[TosiFani]

...Minusta kyse ei ollut ollenkaan tahto- tai tunnetiloista vaan kyse oli osaamisesta.

Tummennettu on se mitä en ymmärrä, varsinkin tämän kevään Bluesin kohdalla.

SM-liigavalmentajalla on mielessään pelifilosofia, jonka perusteella hän lähtee kokoamaan joukkuetta. Hän pyrkii saamaan omaan ajatteluunsa sopivia pelaajia, mutta tämähän ei koskaan onnistu täydellisesti, joten valmentaja muokkaa materiaalin ominaisuuksista ja omasta pelifilosofiasta pelitavan, jota joukkue lähtee harjoittelemaan.

Bluesin peli oli runkosarjan lopussa kohtuu sekaisin, ainakin tulosten perusteella. Säälipleijaressa joukkue käänsi kaksi ottelua kolmannessa erässä tasoihin ja jatkoajalla voitoksi. Tämä sama jatkui Porissa, puolivälierän ensimmäisessä ottelussa. Näitä nousuja yhdistää yksi asia, ratkaisevat maalit tehtiin "ajokoira" tyylillä, toimita kiekko maalille ja sieltä sisään.

Tämän jälkeen Bluesin pelirohkeus kasvoi selvästi, sen puolustus pelasi erittäin rohkeasti syöttelemällä, kiekkokontrollia. Voin kuvitella kun Matikainen on rohkaissut pelaajia pelaamaan rohkeasti kiekon kanssa, koska se on heidän ase voitoon. Kiekon kanssa sen ratkaisun tekee aina pelaaja, ei valmentaja ja siihen ratkaisuun liittyy aina yksittäisen pelaajan henkinentila, rohkeus tai pelko. On hölmöä väittää, että Bluesin menestykseen, pelirohkeuteen ei vaikuta olenkaan tahto- tai tunnetila, totta kai se vaikuttaa.

Kuten jo sanoin, ensin on valmentajan pelifilosofia, sitten pelaajat ja sen jälkeen syntyy pelitapa. Kun joukkueella on pelitapa, sitä harjoitellaan ja toteutetaan pelissä. Joukkue, jolla on parempi pelitapa ei välttämättä voita, koska viime kädessä ratkaisevaa on pelitavan toteuttaminen. Tähän toteuttamiseen eniten vaikuttaa pelaajien henkilökohtaiset ominaisuudet ja toiseksi pelirohkeus, pelaajan henkinentila. Nyt Bluesin joukkue on kasvanut, sen "tarina" on edennyt positiivisella tavalla ja yksilöt tuossa joukkueessa ovat entistä rohkeampia toteuttamaan pelitapaa.

 

[Taze]

Huoh, TUNNE EI RATKAISE VOITTAJAA PITKISSÄ PUDOTUSPELISARJOISSA TAI RUNKOSARJASSA.

Ei ehkä yksinään ratkaise, mutta on sillä helvetin iso merkitys. Itse olen pelannut joukkueessa joka kahdella peräkkäisellä kaudella samassa sarjassa meni nousukarsinnoista putoamiskarsintoihin, käytännössä samalla pelaajamateriaalilla ja hyvin pitkälti samoja vastustajia vastaan. Ensimmäinen kausi sai alussa lentävän lähdön ja jätkien itseluottamus oli kohdallaan, kaikki vaan onnistui ja uskallettiin myös yrittää. Toisella kaudella taas kävi sitten päinvastoin, eikä mistään tullut mitään, ratkaisut tiukoissa paikoissa oli usein "varman päälle" ja pallo poltti, epäonnistumisia tuli solkenaan. Lajina ei ollut jääkiekko, mutta se lienee sivuseikka.

 

[TosiFani]

... Minä lausun nuo tunneasiat ja ottakoot muut journalistit ja analyytikot puheekseen pelikirjat. Olisi se helppoa. Ei tarvitsisi nähdä pelejä ollenkaan. Olisin voinut Mallorcalta käsin kirjoittaa, että Bluesilla oli parempi tunne ja HIFK:lla parempi joukkuehenki...

Ei kai tämä suuresti sinun nykyisestä työskentelytavastasi eroaisi, nytkin haet dataa keskustelupalstalta ja kirjoittelet pelianalyysit kanavaseikkailun perusteella. Jos käyttää Johtava etuliitettä, pitäisi myös toimia sen mukaisesti.

 

[choose_life]

SM-liigavalmentajalla on mielessään pelifilosofia, jonka perusteella hän lähtee kokoamaan joukkuetta. Hän pyrkii saamaan omaan ajatteluunsa sopivia pelaajia, mutta tämähän ei koskaan onnistu täydellisesti, joten valmentaja muokkaa materiaalin ominaisuuksista ja omasta pelifilosofiasta pelitavan, jota joukkue lähtee harjoittelemaan.
...
Kuten jo sanoin, ensin on valmentajan pelifilosofia, sitten pelaajat ja sen jälkeen syntyy pelitapa. Kun joukkueella on pelitapa, sitä harjoitellaan ja toteutetaan pelissä. Joukkue, jolla on parempi pelitapa ei välttämättä voita, koska viime kädessä ratkaisevaa on pelitavan toteuttaminen. Tähän toteuttamiseen eniten vaikuttaa pelaajien henkilökohtaiset ominaisuudet ja toiseksi pelirohkeus, pelaajan henkinentila. Nyt Bluesin joukkue on kasvanut, sen "tarina" on edennyt positiivisella tavalla ja yksilöt tuossa joukkueessa ovat entistä rohkeampia toteuttamaan pelitapaa.

Hei, puhut nyt reaalimaailmasta - ei kuulu lainkaan tähän ketjuun:). Pelitavan olemassaoloon, ymmärrettäväksi tekemiseen ja ja käytännön totetukseen kun vaaditaan kaksi liikkuvaa osaa: elävät pelaajat ja valmentaja, jota edelliset kunnioittavat.

Mitä tilastointiin tulee, oikeasti merkittävistä asioista (omille menneet syötöt, kaksinkamppailut, aloitukset jne.) on toki tehty tilastoja ihan palkan kanssa jo 80-luvulta. Maalin takana seisoskelua vaihtojen, yv-pelin tai muuten vaan ihan tilanteen rauhoittamiseksi ei jostain syystä ole katsottu sen arvoiseksi.

 

[13th Forward]

Mitä tilastointiin tulee, oikeasti merkittävistä asioista (omille menneet syötöt, kaksinkamppailut, aloitukset jne.) on toki tehty tilastoja ihan palkan kanssa jo 80-luvulta. Maalin takana seisoskelua vaihtojen, yv-pelin tai muuten vaan ihan tilanteen rauhoittamiseksi ei jostain syystä ole katsottu sen arvoiseksi.

Ylivoimaa ei tietääkseni tilastoida H+V+P-lukemiin.

Sen sijaan, jos luulet, että pelaajat "muuten vaan rauhoittelevat tilanteita" tuolla tavalla, olet väärässä. Ei tuo ole mikään "muuten vaan" -juttu, vaan ihan tietoinen valinta joukkueen pelitavassa, ja se todellakin rauhoittaa sitä peliä ja luo kontrollia. Ihan turha tehdä siitä jotain mitätöntä asiaa, jos ei itse sen vaikutusta pysty ymmärtämään.

Vaihdoissahan kyse on yhdestä yksinkertaisimmista perusperiaatteista. Luovutatko mielummin kiekon vastustajalle lyömällä päätyyn, kuin pidät sen itselläsi? Ja joku vielä vittu kysyy, että miten tämä muka synnyttää kiekkokontrollia. Niinpä niin.

 

[TosiFani]

Ylivoimaa ei tietääkseni tilastoida H+V+P-lukemiin.

Sen sijaan, jos luulet, että pelaajat "muuten vaan rauhoittelevat tilanteita" tuolla tavalla, olet väärässä. Ei tuo ole mikään "muuten vaan" -juttu, vaan ihan tietoinen valinta joukkueen pelitavassa, ja se todellakin rauhoittaa sitä peliä ja luo kontrollia. Ihan turha tehdä siitä jotain mitätöntä asiaa, jos ei itse sen vaikutusta pysty ymmärtämään.

Vaihdoissahan kyse on yhdestä yksinkertaisimmista perusperiaatteista. Luovutatko mielummin kiekon vastustajalle lyömällä päätyyn, kuin pidät sen itselläsi? Ja joku vielä vittu kysyy, että miten tämä muka synnyttää kiekkokontrollia. Niinpä niin.

Jos tilastoisin hyökkäykseenlähtöjä, niin itse erottelisin vaihdosta johtuvat seisoskelut omaksi ryhmäkseen, koska tällöin ei ole kysymys pelitavasta vaan tilanteenmukaisesta pelaamisesta. Tästä on keskusteltu aikaisemmin tässä ketjussa ja todettu, että myös ei-kiekkokontrollijoukkueet pysäyttävät pelin vaihtamisen ajaksi maalin taakse, mikäli tähän on mahdollisuus.

 

[choose_life]

Sen sijaan, jos luulet, että pelaajat "muuten vaan rauhoittelevat tilanteita" tuolla tavalla, olet väärässä. Ei tuo ole mikään "muuten vaan" -juttu, vaan ihan tietoinen valinta joukkueen pelitavassa, ja se todellakin rauhoittaa sitä peliä ja luo kontrollia. Ihan turha tehdä siitä jotain mitätöntä asiaa, jos ei itse sen vaikutusta pysty ymmärtämään.

Vaihdoissahan kyse on yhdestä yksinkertaisimmista perusperiaatteista. Luovutatko mielummin kiekon vastustajalle lyömällä päätyyn, kuin pidät sen itselläsi? Ja joku vielä vittu kysyy, että miten tämä muka synnyttää kiekkokontrollia. Niinpä niin.

Nimenomaan kyse on "vitun yksinkertaisista" perusperiaatteista ja pelin mukana kulkevista valinnoista (oho, siellä pitää reagoida!), jotka opetetaan viimeistään D-junnuissa. Toki jos moinen taso on sinulle "tietoista valintaa joukkueen pelitavassa", olet ihan oikeassa ketjussa.
Pointti oli, ettei yksikään joukkue ole vuoteen 2011 mennessä katsonut maalin takana seisomista tilastoinnin arvoiseksi asiaksi - ehkä siksi, että reaalimaailman jääkiekossa sieltä ei ole voitettu vielä yhtäkään ottelua. Detaljeja monesta muusta, peliin oleellisesti vaikuttavista asioista on sen sijaan tilastoitu jo sieltä hamalta 80-luvulta. Lisätiedot esim. Erkki Loikkanen, Erkka Westerlund tai oikeastaan kuka tahansa pidemmän linjan tilastomies - ainakin Jokereista ja Tapparasta löytyy (Tepsin "Sokia-Salminen" eläköityi jo hetki sitten:).
Tilastoillahan ansich ei toki tee vielä mitään. Ne vain osaltaan auttavat käytännön duunissa pelaajien kunnioittamaa. auktoriteettia omaavaa, kaikin puolin uskottavaa ja asiansa ymmärrettäväksi tekevää valmentajaa eteenpäin... eiku.

 

[13th Forward]

Jos tilastoisin hyökkäykseenlähtöjä, niin itse erottelisin vaihdosta johtuvat seisoskelut omaksi ryhmäkseen, koska tällöin ei ole kysymys pelitavasta vaan tilanteenmukaisesta pelaamisesta. Tästä on keskusteltu aikaisemmin tässä ketjussa ja todettu, että myös ei-kiekkokontrollijoukkueet pysäyttävät pelin vaihtamisen ajaksi maalin taakse, mikäli tähän on mahdollisuus.

Kyllähän valmentaja antaa pelaajalle ohjeet, koska molemmissa valinnoissa on selkeät vahvuudet ja aika hyvin erottaa kaksi koulukuntaa. Kun heität päätyyn vaihdon ajaksi, etkä turhia kikkaile, voidaan se tulkita ns. "varmemmaksi" vaihtoehdoksi - kuten päätyyn heittäminen yleensä. Tämä tosin tarkoittaa aina sitä, että peliväline menetetään, ja sen takia moni valmentaja ottaa mielummin tuon kiekon pitämisen vaihtoehdokseen.

 

[TosiFani]

Kyllähän valmentaja antaa pelaajalle ohjeet, koska molemmissa valinnoissa on selkeät vahvuudet ja aika hyvin erottaa kaksi koulukuntaa. Kun heität päätyyn vaihdon ajaksi, etkä turhia kikkaile, voidaan se tulkita ns. "varmemmaksi" vaihtoehdoksi - kuten päätyyn heittäminen yleensä. Tämä tosin tarkoittaa aina sitä, että peliväline menetetään, ja sen takia moni valmentaja ottaa mielummin tuon kiekon pitämisen vaihtoehdokseen.

Väittäisin, että kaikkilla SM-liigajoukkueilla on pyrkimys pitää kiekko hallinnassa vaihtamisen ajan. Kiekon pysäyttäminen maalin taakse vaihtamisen ajaksi on kohtuu harvinaista, koska se edellyttää molempien joukkueiden samanaikaista vaihtoa.

 

[siffa]

Jos tilastoisin hyökkäykseenlähtöjä, niin itse erottelisin vaihdosta johtuvat seisoskelut omaksi ryhmäkseen, koska tällöin ei ole kysymys pelitavasta vaan tilanteenmukaisesta pelaamisesta. Tästä on keskusteltu aikaisemmin tässä ketjussa ja todettu, että myös ei-kiekkokontrollijoukkueet pysäyttävät pelin vaihtamisen ajaksi maalin taakse, mikäli tähän on mahdollisuus.

Nopean pystysuunnan jääkiekkojoukkueet eivät pysähdy maalin taakse kerätäkseen viisikon kasaan missään pelitilanteessa. Näistä hyviä esimerkkejä ovat Pikkaraisen Jukurit ja Boucherin Tampa Bay. Kiekkokontrollijoukkueiden maalin taakse pysähtymisistä suurin osa on tapauksia, joissa ei vaihdeta kentällisiä. Itsekin olen ajatellut tilastoida erikseen ne tapaukset, kun joukkue vaihtaa kentällisiään, mutta silloinkin on kyse aina kiekkokontrollilähdöistä. Maalin taakse pysähtyminen on yksi kolmesta omalta puolustusalueelta lähtevistä ei-nopeista tai ei-puolinopeista hyökkäyksiinlähdöistä, joita kaikilla joukkueilla (siis nopeita+puolinopeita) on eniten käytössään. Pelistä näkee hyvin nopeasti, ovatko hidastamiset (pakki-pakki-pakki), viivelähdöt (maalin taakse pysähtymiset) ja palautukset joukkueilla käytössään. Tilanne saattaa muuttua erittäin pelitilanteen mukaisesti valmentajien ohjeistuksella. Siitäkin on kirjoitettu jo moneen kertaan, että yv-pelaamisen maalin taakse pysähtymisiä ei tilastoida tietenkään, koska H+V+P tilastointi tehdään vain 5vs5 pelissä. Hieno H+V+P kevät on jatkumassa, kun SM-liigan finaalit ja NHL:n pudotuspelit alkavat tällä viikolla. Loppuhuipennuksena on mielenkiintoista seurata MM-kisojen parhaiden joukkueiden pelitavat tältä pelin yhdeltä, mutta tärkeältä osa-alueelta.

 

[TosiFani]

Nopean pystysuunnan jääkiekkojoukkueet eivät pysähdy maalin taakse kerätäkseen viisikon kasaan missään pelitilanteessa. Näistä hyviä esimerkkejä ovat Pikkaraisen Jukurit ja Boucherin Tampa Bay...

Väitätkö nyt, ettei Jukurit kertaakaan pelin aikana pysäytä kiekkoa maalin taakse vaihdon takia?

 

[P.Sihvonen]

Voi, voi

Nimenomaan kyse on "vitun yksinkertaisista" perusperiaatteista ja pelin mukana kulkevista valinnoista (oho, siellä pitää reagoida!), jotka opetetaan viimeistään D-junnuissa. Toki jos moinen taso on sinulle "tietoista valintaa joukkueen pelitavassa", olet ihan oikeassa ketjussa.
Pointti oli, ettei yksikään joukkue ole vuoteen 2011 mennessä katsonut maalin takana seisomista tilastoinnin arvoiseksi asiaksi - ehkä siksi, että reaalimaailman jääkiekossa sieltä ei ole voitettu vielä yhtäkään ottelua. Detaljeja monesta muusta, peliin oleellisesti vaikuttavista asioista on sen sijaan tilastoitu jo sieltä hamalta 80-luvulta. Lisätiedot esim. Erkki Loikkanen, Erkka Westerlund tai oikeastaan kuka tahansa pidemmän linjan tilastomies - ainakin Jokereista ja Tapparasta löytyy (Tepsin "Sokia-Salminen" eläköityi jo hetki sitten:).
Tilastoillahan ansich ei toki tee vielä mitään. Ne vain osaltaan auttavat käytännön duunissa pelaajien kunnioittamaa. auktoriteettia omaavaa, kaikin puolin uskottavaa ja asiansa ymmärrettäväksi tekevää valmentajaa eteenpäin... eiku.

Nimimerkki choose_life, alat muistuttaa yhä enemmän erästä entistä kollegaani, joka ei halunnut yhtää opiskella peliä nimeltä jääkiekko - sillä seurauksella, että häneltä loppui työt muun muassa jääkiekosta kirjoittamisen suhteen.

Älä sinä sorru samaan, vaan ala perehtyä asioihin. Historiaan, nykyisyyteen ja pohdi myös ilmassa olevien heikkojen signaalien kautta tulevaisuutta.

Otan nyt yhden kohdan esiin, ettei sinua täällä enää otettaisi liian vakavasti. Kirjoitat, "ettei yksikään joukkue ole vuoteen 2011 mennessä katsonut maalin takana seisomista tilastoinnin arvoiseksi asiaksi" ja miltei samaan hengenvetoon mainitset Erkka Westerlundin. - Huh, huh! Westerlundhan nimenomaan tilastoi nopeat, puolinopeat ja viivelähdöt (sinun sanoin maalin takana seisomista). Juuri westerlundilainen "Pelianalyysi", jota varten Westerlund kehitti oikein tietokoneohjelman, otti ensimmäisenä jo 80-luvulla huomioon muun muassa nämä viivelähdöt.

Se, mihin suuntaan sitten tämä analyysi on edennyt - se on vain syventynyt ymmärtämään pelin virtausta eikä vain syntyviä maalipaikkoja - vaatii sen tason pelinymmärrystä, etten ala tässä sitä sinulle selittämään. En usko, että tajuaisit siitä sanan puolikastakaan.

Olet pahasti pihalla jatkuvasti väitteinesi. Jauhat koko ajan jostain "reaalimaailmasta". Älä sinä sellaisesta puhu, kun tuntuu, ettet todellakaan jääkiekon suhteen itse ole sellaisessa elänyt.

Heität aina hatusta, että sitä ja sitä opetetaan jo esimerkiksi D-junioreissa. Ei opeteta! Minä olen ollut D-juniori. Veljeni on ollut D-juniori. Pekka Virta on ollut D-juniori. Ville Peltonen on ollut D-juniori. Me tiedämme, mitä siellä on opetettu 80-luvulla. Minä tiedän, mitä siellä on opetettu 90-luvulla. Olen elänyt sitä reaalimaailmaa. Ja tiedän, mitä siellä on opetettu kevääseen 2011 asti.

Tervetuloa, choose_life, jääkiekon reaalimaailmaan. Toivon, että alat opiskella tämän lajin perusasoita ja -tietoja.
Johtava

 

[Fordél]

Jos kerran et spekuloi niin todenna minulle JYP:n tunteen laskeminen Bluesin kiekkokontrollin takia. Kerro myös kuinka paljon se laski. Todenna minulle myös se miten Blues hallitsi peli virtausta. Kerro Bluesin pelin virtauksen lukemat ja JYP:n samat.

Vastaatko vielä P.Sihvonen edellisellä sivulla sinulle esittämääni kysymykseeni, joka on yllä lainattuna.

 

[P.Sihvonen]

Pystysuunnanjääkiekkoa

Väitätkö nyt, ettei Jukurit kertaakaan pelin aikana pysäytä kiekkoa maalin taakse vaihdon takia?

En tiedä, mitä Siffa, tai siis siffa, väittää, mutta niissä otteluissa, joita minä näin tällä kaudella (ehkä noin neljä tai viisi peliä), Jukurit ei pysähtynyt maalinsa taakse ollenkaan, ei missään kohtaa peliä, kun pelattiin viidellä viittä vastaan. - Kyse on totaalisesta pystysuunnanjääkiekosta by Jarno Pikkarainen. Jääkiekko on pelikirjapeli. Valmentajien ohjeet näkyvät jäällä helposti.
Johtava

 

[Johannes]

Juuri westerlundilainen "Pelianalyysi", jota varten Westerlund kehitti oikein tietokoneohjelman, otti ensimmäisenä jo 80-luvulla huomioon muun muassa nämä viivelähdöt.

Johtava

Hei, sain idean.

Sinun Petteri pitäisi määritellä osana työryhmää, jääkiekon asiantuntijana, tietokoneohjelma, jonka totetuksen esim. UL tai joku muu taho rahoittaa tai etsii rahoituksen. Mukaan työryhmään tarvittaisiin tietysti myös oikeita tietotekniikan asiantuntijoita, mutta ihan iisiä, siirretään kaikki pelin osa-alueet modernista jääkiekosta uuteen ohjelmaan, johon vapaaehtoiset työntekijät nakuttelisivat oman osa-alueensa peleistä. Syntyisi dataa oikeista asioista, joista voisi tehdä erilaisilla hakumenetelmillä päätelmiä, jotka perustuvat tietokone-ohjelman tuloksiin. Tätä enempää en kirjoita asiaa nyt ulos.