Yleistä jutustelua kisoista

[Individual]

"Enemmän jännitti karsinnoissa, että pääseeks finaaliin. Finaalissa ei sit ollu mitään paineita." Suomalaisurheilijan suusta on siistiä kuulla moista. Helvetin hieno juttu. Onnea Peetu!

 

[VT]

Hyvä näpäytys häneltä ja koko Suomen lumilautajoukkueelta muille suomalaisille olympiakisaajille.

Mikä helvetin näpäytys? Kyllä Peetu nyt varmaan miettii, että heh, tulipas näpäytettyä väkisinhiihtäjiä. Enää pitäisi tietää, että näpäytettyä mistä. Ja miksi. Tai miten.

Hieno juttu Piiroisen hopea. Laji on kyllä olympialajina varsin syvältä, kun Gambiankin virkakoneiston rahankäyttö on transparentimpaa toimintaa kuin pisteytys.

Korjataan vielä eilistä viestiä sen verran, että Hesarin Ari Pusan mielestä 3 mitalia Suomelta on jo hyvä suoritus. Enää siis kaksi uupuu.

 

[scholl]

Laji on kyllä olympialajina varsin syvältä.

Ai että pellehypyistä on tullut mitali. Surkuhupaisaa touhua kertakaikkiaan. Tulee sellainen fiilis, että kok on säälistä halunnut nyt palkita Suomen edes näissä taidelajeissa, kun ei muuten menestytä. Seuraavaksi varmaan sitten sählymitali. Tai pajatso.

 

[Jaasin]

Jep, Hip-Hopparit toivat mitalin. Hieno juttu!

Mites se eilinen hiihtosprinttailu esimerkiksi?
Saiko sieltä odottaa mitalia? Itse olin ainakin kuvitellut, että Saarinen sen voisi tuosta kisasta tuoda. No, eipä tullut.

Pidän kiinni omasta viiden mitalin tyytyväisyysrajastani.

 

[Individual]

Aivan hemmetin hyvät fiilarit on tästä mitalista. Noin sitä pitää. Tehdään parasta osaamista finaalissa, eikä lähdetä koomailemaan kuten moni muu "varma" mitalisuosikki on tuntunut tekevän. Sitten vielä kun tietää, että vanhoillista siipeä vituttaa kun urheilija ei oksennakaan paskat housuissa verta männyn juurella "kaikkensa antaneena" suksisauva katkenneena, niin tämä päivä muuttuu tästä vieläkin paremmaksi.

 

[pongo]

Tehdään parasta osaamista finaalissa, eikä lähdetä koomailemaan kuten moni muu "varma" mitalisuosikki on tuntunut tekevän. Sitten vielä kun tietää, että vanhoillista (sanoinko mustapaita) siipeä vituttaa kun urheilija ei oksennakaan paskat housuissa verta männyn juurella "kaikkensa antaneena" suksisauva katkenneena, niin tämä päivä muuttuu tästä vieläkin paremmaksi.

"Enemmän jännitti karsinnoissa, että pääseeks finaaliin. Finaalissa ei sit ollu mitään paineita." Suomalaisurheilijan suusta on siistiä kuulla moista. Helvetin hieno juttu. Onnea Peetu!

Entäpä jos esimerkiksi Harri Olli olisi sanonut näin. Jos sijoitus olisi ollut vaikka viides, häntä olisi todennäköisesti syytetty siitä ettei häntä kiinnosta. Mitä jos Piiroinen olisikin epäonnistunut paineettomasta tilasta ja kansan odotuksista huolimatta? Tuota lausuntoa olisi kiitelty hyvän asenteen osoittamisesta.

Kaikki kunnia Piiroiselle olympialaisesta mitalista ja hienoa että Suomikin yhden mitalin näistä kisoista sai. Jotenkin vain nämä arvostelulajit ovat kuitenkin oma ryhmänsä ja tuntuu että riittääkö lajeissa oikein ammattitaitoa/kunnianhimoa kehittää arvostelua vastaamaan mahdollisimman objektiivista totuutta päivän parhaista.

Tässä keskustelussa ihmetyttää myös se seikka, että tänä vuonna tulee 12 vuotta täyteen lumilautailijoiden ihannointia rentoina fiilistelijöinä jotka eivät ota hommia liian vakavasti jnejne. Miksi suomalaisia (muita kuin snoukkaajia) on sitten taas arvosteltu aika kovasti siitä että ollaan tyytyväisiä siihen seitsemänteen tai kahdenteentoista sijaan sen sijaan että tapeltaisiin hampaat irvessä voitosta ja vihattaisiin häviämistä (joku otti Peter Forsbergin esimerkiksi ihannoitavasta häviämisen vihaamisesta). Mitäs jos Jauhojärvi tai Kuitunen kommentoisi kilpailun jälkeen:"Ei täs mitää, hienot skabat on kanukit tänne järjestäny ja kisakylässä on tosi kova meininki. Ei täs sijoituksel oo niin väliä, kunhan tultiin Masan/Aikun kans pitää hauskaa ja viettää rentoo aikaa."

Toisaalta, mitä pahaa on siinäkään, että treenattuaan 20 vuotta unelmoiden tietyistä olympialaisista, urheilija sinne päästyään yrittää kaikkensa ja siitä seuranneen fyysisen pahoinvoinnin jälkeen oksentaa kuusen juureen? Toiset lajit ovat kestävyyslajeja ja toiset eivät. Sitten jos urheilija kuitenkin on julkisesti tyytyväinen siihen että on viidenneksi tai 17. paras hiihtämään latua ympäri perinteisellä tyylillä, tietäen että oma potentiaali alkaa pikkuhiljaa olemaan käytetty ja, hänet haukutaan kunnianhimottomaksi nyhveröksi. Paitsi jos sattuu olemaan lumilautailija.

Lumilautailun voisi kyllä jättää pois olympialaisista. Harrasteluhommat erikseen.

 

[Individual]

Jotenkin vain nämä arvostelulajit ovat kuitenkin oma ryhmänsä ja tuntuu että riittääkö lajeissa oikein ammattitaitoa/kunnianhimoa kehittää arvostelua vastaamaan mahdollisimman objektiivista totuutta päivän parhaista.

No eikö olympialaiset nyt ole täynnä lajeja missä arvostelulla on hurja osuus lopputuloksissa, otetaan nyt vaikka esimerkiksi mäkihyppy. Ahosen telemarkit on puolen maailman mielestä ok, puolen mielestä aina sen 1-1,5 pinnaa vähemmän arvokkaita kun jollain muulla. Kumpareissa käsittääkseni puolet suorituksesta arvoidaan kellolla, puolet ihmissilmillä ja aivoilla. (wiki=laskijan kokonaispisteet muodostuvat tekniikasta 50 %, ajasta 25 % ja hypyistä saman verran.) Taitoluistelut jne.. Eli en mä nyt oikein ymmärrä miksi tämä nyt otetaan sen myötä hampaisiin. Ei sillä, en niin paljon ole ole ko. lajin arvostelukriteetereihin tutustunut. Jotenkin vain ihmettelen tätä vähättelyä. Aivan kuin lajissa huipulle päästäkseen ei tarvitsisi harjoitella, siihen ei tarvitsisi lahjakkuutta, ne ovat pellehyppyjä ja vain "harrastuslajeja". Kyllä mun mielestä esim. voittaja Whiten suoritus oli luokkaa: huikea.

Sinänsä tuo "paskat housuissa" vertaus oli kuitti tuohon missä lajia verrattiin "pajatsoon".

Enkä mä nyt oikein usko siihenkään, ettei siellä olisi yritetty niitä kauden parhaita saada aikaan, aivan kuin muissakin lajeissa. Ehkäpä noi rennot snoukka-dudet tekemisillään ilmentää sitä mitä urheilun pitäisikin enemmän olla. Hauskaa kivoittelua ilman verta pakissa tai muualla. Pitäisikö sitten kuitenkin olympialaisten lajiperheen määrää arvioidessa, ottaa lukuun myös se kuinka vakavasti urheilijat itse lajinsa ottavat verrattuna muihin, tai ainakin miltä se näyttää suurelle yleisölle.

Mutta joo, osoitit kyllä toki hyvin ristiriidan siinä ajattelussa mitä penkkiurheileva Suomi itse mukaanlukien urheilujoiltaan odottaa.

 

[Mängimies]

Ahaa, nyt kun kerrankin suomalainen vetää huippusuorituksen ja nappaa mitalisijan, niin kyseessä onkin vain pelkkä puuhastelulaji, joka on ihan pajatsoon verrattavissa.

Jos taas Suomi menestyisi hiihdossa, mutta ei näissä hieman tuoreemmissa lajeissa, niin sekään ei kai olisi hyvä juttu. Silloinhan me oltaisiin täysin jämähdetty johonkin 70-luvulle. Ikinä ei ole hyvä tilanne. Siihen on vain totuttava.

Ainiin, lumilautailu pois olympialaisista! Samaan syssyyn toki myös kaikki alppilajit ja kumpareet vittuun.

 

[pongo]

No eikö olympialaiset nyt ole täynnä lajeja missä arvostelulla on hurja osuus lopputuloksissa, otetaan nyt vaikka esimerkiksi mäkihyppy. --- Eli en mä nyt oikein ymmärrä miksi tämä nyt otetaan sen myötä hampaisiin. Ei sillä, en niin paljon ole ole ko. lajin arvostelukriteetereihin tutustunut. Jotenkin vain ihmettelen tätä vähättelyä. Aivan kuin lajissa huipulle päästäkseen ei tarvitsisi harjoitella, siihen ei tarvitsisi lahjakkuutta, ne ovat pellehyppyjä ja vain "harrastuslajeja".

Lumilautailu on varmasti erittäin vaikea ja haastava laji siinä kuin joku mäkihyppykin, lähinnä ajoin takaa sitä että lumilautailussa tuo arvostelukäytäntö on tähän asti joutunut jokaisissa olympialaisissa keskustelun alle. Varmasti johtuu isolta osalta lajin nuoruudesta, lapsenkengissään olevaan lajiin ei ole vielä minun käsitykseni mukaan muotoutunut standardia, joiden mukaan arvostelu tapahtuu. Ei sillä, en kyllä haluaisi lumilautailun menevän siihen taitoluistelun malliinkaan, että jokainen vetää samat kuviot eri musiikin tahdissa. Joka tapauksessa makuasioita on aika vaikea laittaa järjestykseen ja kiistaa syntynee aina. Tuommoiset kymmenen pisteen virheet eivät kyllä minusta kuulu olympialajiin, ja minusta lumilautailussa on nyt otettava itseään niskasta kiinni ja päästävä tuollaisesta harrastelijatoiminnasta pois (laskijat ovat toki huippuammattilaisia) kohti ammattimaisempaa toimintaa. Jos laji pystyy tuon muutoksen tekemään, ansaitsee se mielestäni paikkansa olympialajien joukossa, jos ei, on se osoitus siitä ettei halutakaan olla perinteisessä mielessä urheilijoita vaan show on tärkeintä.

 

[Individual]

Noista arvostelulajeista tuli mieleeni, että eikö silloin kun Kohkamo-Rakko jäätanssissa jahtasi arvokisavoittoa, ollut lajissa vallalla omituinen ajattelu jonka mukaan uusien naamojen oli hyvin vaikea voittaa ja sysätä vanhoja konkareita pois valtaistuimelta? Jos joku pari oli esim. voittanut jo olympiakultaa, niin sillä oli jo jonkinlainen "kiinnitys" tuomareiden mielessä kulloisenkin skaban voittoon ja muiden piti todistaa olevansa kaksin verroin parempi kuin he, noin hieman kärjistäen. Ainakin tällainen muistikuva on jäänyt, että kisan, kisojen voittajan arvionnissa painoi aiempi menestys myöskin.

 

[Nakke]

Noista arvostelulajeista tuli mieleeni, että eikö silloin kun Kohkamo-Rakko jäätanssissa jahtasi arvokisavoittoa, lajissa oli vallalla omituinen ajattelu jonka mukaan uusien naamojen oli hyvin vaikea voittaa ja sysätä vanhoja konkareita pois valtaistuimelta?

Kyllä, muistat ihan oikein. Se se vasta oli harvinaisen takamuksesta, mutta kuului lajiin, joten minkäs voit.

Voihan näistä arvostelulajeista olla vaikka mitä mieltä eikä ne aina minunkaan suosikkeihini ole kuuluneet, ja kuten eilen huomattiin, niissä pääsee käymään suuriakin epäoikeudenmukaisuuksia (tapaus Korpi). Täytyy kuitenkin sanoa, että olen jo monet kisat huomannut innostuneeni eniten näistä minulle uusista lajeista, kuten halfpipe ja curling (joka ei tietenkään ole arvostelulaji). Monet muuthan näille lajeille lähinnä naureskelevat, minusta ne ovat mitä parhainta viihdettä ja kisojen lähes parasta antia, jääkiekon ohella.

Asiasta kukkaruukkuun: Missähän täällä voi keskustella OJ:n viiksistä? New Yorkissa tuntuu keskustelu käyvän kuumana :)
http://ylex.yle.fi/pop-juorut/jokisen-viikset-ovat-kuumaa-kamaa-new-yorkissa

NK

 

[Krupieeri]

Noista arvostelulajeista tuli mieleeni, että eikö silloin kun Kohkamo-Rakko jäätanssissa jahtasi arvokisavoittoa, lajissa oli vallalla omituinen ajattelu jonka mukaan uusien naamojen oli hyvin vaikea voittaa ja sysätä vanhoja konkareita pois valtaistuimelta?

Joo näin muistelen itsekin. Ja käviko niin, että Rahkamo-Kokko ehti hyötyä tuosta myös -- sitä en kyllä muista. Taitoluistelun arvosteluperusteisiinhan tuli raju muutos Salt Lake Cityn olympialaisten jälkeen, kun kanadalaisparin ylivoimainen jäätanssiesitys jäi hopealle venäläisten viedessä voiton epäillyn tuomaripelin takia. Lisää wikipediasta.

 

[Hemingway]

Lumilautailu on varmasti erittäin vaikea ja haastava laji siinä kuin joku mäkihyppykin, lähinnä ajoin takaa sitä että lumilautailussa tuo arvostelukäytäntö on tähän asti joutunut jokaisissa olympialaisissa keskustelun alle.

En ole aktiivisesti lumilautailua seurannut, mutta taitoluistelua silloin tällöin, joskus innokkaastikin. Arvostelussa tuomareiden pisteet eivät paljon eroa eli ilmeistä on, että käsitys arvostelun perusteista on kohtalaisen yhtäläinen. Arvostelua helpottaa se, että ainakin hypyt katsotaan suorituksen jälkeen uudestaan videolta, mikä helpottaa virheiden havaitsemista.

Tämän vuoksi pidän arvostelulajeja yhtä vakavasti otettavina kuin muitakin lajeja. Toki subjektiiviset vääristymät ovat mahdollisia, mutta harvoin ratkaisevia. Sanoisin vähän kuin Toni Nieminen, että tuulioloista riippumatta kauden mittaan parhaimmat joka tapauksessa erottuvat.

Ongelmallisempana pidän jääkiekon arvostelua (tuomarointia) kuin arvostelulajien pisteytystä. Jääkiekossa tuomaroinnin vaikutus tulokseen (tiukoissa peleissä) näet vaikuttaa paljon suuremmalta kuin esimerkiksi taitoluistelussa.

Vielä suurempi on sattuman vaikutus mäkihypyssä, jossa pienikin tuulenvire vaikuttaa metritolkulla hypyn pituuteen. Jos on seurannut laskennallisiin malleihin perustuvia kisoja, joissa tuulen vaikutusta kompensoidaan pistekorjauksilla, on varmasti huomannut, että hyppääjät eivät todellakaan ole tasa-arvoisessa asemassa. Ja harvassa ovat muutkaan lajit, joissa kilpailijat tekisivät suorituksensa täsmälleen samoista ulkoisista lähtökohdista..

Arvostelulajien vieroksunta johtunee siitä, että ne ovat maallikoille vaikeita. Futiksessa on helppo ymmärtää paitsio ja maali, mutta taitoluistelun ymmärtäminen vaatii vuosien paneutumista. Mutta se, että jonkin esityksen ymmärtäminen on vaikeaa, ei tarkoita sitä, etteikö sitä voisi ymmärtää.

Yleisön ja urheilijoiden suhteesta totean sen verran, että urheilijat näyttävät olevan aina lähtökohtaisesti syyllisiä. He voivat todistaa itsensä syyttömiksi ainoastaan menestymällä. Jos urheilija ei menesty, on aivan sama, mitä hän haastattelussa sanoo, koska aina joku vetää siitä herneen nenään. Yleisö ei myöskään anna urheilijalle anteeksi sitä, jos hänen potentiaalinsa ei parempaan riitä. Vaikka urheilija saisi itsestään tilanteeseen ja kykyihinsä nähden kaiken irti, niin silti hän on syyllinen, jos menestystä ei tule.

 

[Pascal Lemoix]

Kyllä mielestäni lumilautailukin on melko sataprosenttisesti kehon ja mielen yhteistyötä ja nimenomaan niin, että lihaksilla tuota suoritetaan. Mitali taitaa olla väärin voitettu, jos se ei tule hiihdosta, mäkihypystä tai jääkiekosta. Paitsi tietysti pois lukien viime kisojen curling-huuma...

Taitoluistelun tuomarointien kritisoinneissa kannattaa huomioida mielestäni myös se, että suomalaisilla on ollut yleensä omakin lehmä siellä uomassa. Yleensä ihminen uskoo mieluummin mitä mielikuvituksellisimman salaliittoteorian kuin sen, että se oma suosikki ei vain ollut muiden suosikki.

--

Oma olympiakunto alkaa olla vähän koetuksella. Pyrin katsomaan mahdollisimman kattavasti, joten jopa näistä jääkiekon itsestäänselvistä otteluista joutuu karsimaan. Pahimmat ajat ovat vielä edessä. Vieläkään ei ole selkää toimintasuunnitelmaa, mitä noiden tiukempien pelien kohdalla teen. Todennäköisesti nauhoitan.

 

[Individual]

"Siinä näette, Simon Ammanin side, kun se on lepoasennossa kaartuu tuonne oikealle päin.." Hyvä Hoopi.

 

[M@rko77]

Esiintyyhän tuolla Vancouverissa todellista urheiluhenkeäkin. Ruotsalainen alppinisti Patrik Järnby, joka loukkaantui super-G:ssä, soitti kisan voittaneelle Aksel Lund Svindalille sairaalasta. Media on näykkinyt norjalaisia ja ruotsalaisia urheilijoita nostattaen vihaa heidän välilleen. Mielestäni Järnbyn onnittelusoitto on kaikkea muuta ja osoitus todellisesta olympia- ja fair play-hengestä. Todellisia urheilijoita sittenkin on!

 

[PataJaska]

Näistä kisoista on tulossa kovaa vauhtia kaikkien aikojen floppi Suomen talvikisa-historiassa!! Kaikki menee koko ajan niin päin persettä kuin olla voi, käytännössä jokaikinen urheilija pettää koko ajan: surkeita suorituksia, keskeytyksiä, loukkaantumisia ja huonosti istuvia pukuja. Multihuipentumana eilen Hautamäki onnistui sössimään itsensä sijalta 3. sijalle 26. (miten tuo on edes mahdollista?)

Äsken joukkueenjohtaja myönsi televisiossa että 12 mitalia ei enää saada.. kyllä rehellisyyttä on pakko ihailla :D tuskin nimittäin tullaan saamaan edes viittä

 

[sunnuntai]

Näistä kisoista on tulossa kovaa vauhtia kaikkien aikojen floppi Suomen talvikisa-historiassa!!

Mä en ymmärrä, jotta tänne tullaan avautumaan tämmöistä eikä ymmärretä ammattilaisurheilusta mitään.

Siellähän on monta suomaista huonommin sijoittunutta, se yksi nigerialainenn ja sitten se mongooli, eiku ei sittenkään se hiihti kai maaliin.

 

[Taitopelaaja]

Rupesin tässä ihan mielenkiinnosta laskeskelemaan, missä tahdissa Suomi menee mitalien puitteissa siihen nähden, mitä itse odotin kisoilta. Tai oikeastaan laskeskelin, että yhdeksän mitalia pitäisi olla aika hyvin otettavissa, vaikka kaikki eivät aivan onnistuisikaan.

Tässä vähän laskeskelmia mitaleista:

Naisten hiihto 3 mitalia (mitalilajit vasta edessä)
Miesten hiihto 1 mitali (pahalta näyttää, mutta mahdollisuuksien rajoissa)
Yhdistetty 1 mitali (hyvin mahdollista)
Mäkihyppy 1 mitali (mahdollista edelleen)
Lumilautailu 1 mitali (saavutettu)
Jääkiekko 1 mitali (edelleen mahdollista)
1 mitali (laskettu Tanja Poutiaisen, pikaluistelun, taitoluistelun tai jonkin yllätyslajin varaan)

Tuossa nyt äkkiä laskettuna yhdeksän mitalia, johon edelleen on varsin hyvät mahdollisuudet. Ja jos ~tuo määrä saavutetaan mitaleita, niin itse ainakin olen tyytyväinen.

 

[M@rko77]

Rupesin tässä ihan mielenkiinnosta laskeskelemaan, missä tahdissa Suomi menee mitalien puitteissa siihen nähden, mitä itse odotin kisoilta. Tai oikeastaan laskeskelin, että yhdeksän mitalia pitäisi olla aika hyvin otettavissa, vaikka kaikki eivät aivan onnistuisikaan.

Tässä vähän laskeskelmia mitaleista:

Naisten hiihto 3 mitalia (mitalilajit vasta edessä)
Miesten hiihto 1 mitali (pahalta näyttää, mutta mahdollisuuksien rajoissa)
Yhdistetty 1 mitali (hyvin mahdollista)
Mäkihyppy 1 mitali (mahdollista edelleen)
Lumilautailu 1 mitali (saavutettu)
Jääkiekko 1 mitali (edelleen mahdollista)
1 mitali (laskettu Tanja Poutiaisen, pikaluistelun, taitoluistelun tai jonkin yllätyslajin varaan)

Tuossa nyt äkkiä laskettuna yhdeksän mitalia, johon edelleen on varsin hyvät mahdollisuudet. Ja jos ~tuo määrä saavutetaan mitaleita, niin itse ainakin olen tyytyväinen.

Onko tuolla sitten merkitystä, siis mitalin määrällä kun tietää muiden maiden tason olevan aivan toiselta planeetalta? Hiihdossa ollaan valovuosia jäljessä ja mäkihyppy polkee paikallaan. Jos yhdistetystä/mäkihypystä se joukkuemitali tulee, niin enpä laittaisi paljoa painoarvoa. Totuus on se, että Suomi on talviurheilussa tällä hetkellä ynnä muut -sarjassa.

 

[Taitopelaaja]

Onko tuolla sitten merkitystä, siis mitalin määrällä kun tietää muiden maiden tason olevan aivan toiselta planeetalta? Hiihdossa ollaan valovuosia jäljessä ja mäkihyppy polkee paikallaan. Jos yhdistetystä/mäkihypystä se joukkuemitali tulee, niin enpä laittaisi paljoa painoarvoa. Totuus on se, että Suomi on talviurheilussa tällä hetkellä ynnä muut -sarjassa.

Minulle sillä ei ole henkilökohtaisesti merkitystä, vaikka Suomi jäisi mitaleitta. Toki se Suomen itsetunnolle ja lajiliitoille on tärkeää pelastaa edes jonkin verran kasvoja. Ja tuohon väitteesi sanoisin sen verran, että ainoastaan mieshiihto laahaa syvällä. Kuten se on tehnyt koko ajan Lahden MM-kisojen jälkeen (pl. Liberecin kisat, jotka menivät ihan hyvin).

 

[Hanson]

Kaikki on paskoja !!

Koko Suomen talvikisajoukkue on täynnä surkeita yksilöitä ja vellihousuja. LUKUUNOTTAMATTA YHTÄ LÖKÄPÖKSYPOIKAA.
- Ampumahiihtäjät eivät osaa hiihtää eikä ampua
- Mieshiihtäjät ovat vellihousuluusereita
- Mäkihyppääjät ovat kiukuttelevia pikku surkimuksia, joilla ei ole paineensietokykyä
- Yhdistetyn miehet osaavat melkein joko hiihtää tai hypätä, mutta kukaan ei osaa molempia kunnolla
- Miesalppinisti ei pysy radalla, vaan tekee ulosajon jo hiljaisessakin vauhdissa (verrattuna muihin)
- Miestaitoluistelija kykenee luistimet jalassa vain konttaamaan
- Tärinälaskijat (freestyle) laskivat alleen
- Naishiihtäjät ovat nippa-nappa, rimaa hipoen selvinneet, joskin pettymys heidänkin suorituksensa on ainakin tähän mennessä
- Pikaluistelussa yhden (Poutala) suoritus hyväksyttävissä

- Huoltajat eivät osaa voidella suksia - pilasivat mm. A-K Saarisen suorituksen
- Johtoporras osaa syödä ilmaisia aterioita. Joutuvat ostamaan 10 feikkimitalia, että tavoite täyttyisi
- Valmentajat ovat perseestä 100 vuotta vanhoine menetelmineen ja selityksineen
- Mäkihyppypomot valittaa Itävallan hyppääjien puvuista ennen kisoja, ovat kuulemma "varsinaisia purjeita". Kun ollaan kisoissa, niin ainoat purjeliitäjät ovat olleet suomalaisia...eivätkä liitäneet edes purjeilla yhtä pitkälle kuin Itävallan pojat

Onko vielä toivoa ?
- Jääkiekkoilijat aloittaneet hyvin (V-Venäjä ja Saksa)...on toivoa, joskin en usko mitaliin
- Poutiainen (Leinonen) eivät ole vielä aloittaneet...on toivoa
- Naistaitoluistelijat ; mitali olisi yllätys, sijoitus sijoille 4-8 odotettu, siitä huonompi, pettymys
- Joukkuemäki. Jos Ahonen mukana/kunnossa, niin on toivoa, muuten ei
- Hiihtoviestit. Kai sitä voi toivoa, jos huoltajat saavat suksiin luistoa ja jos mieshiihtäjille ei taas valahda vellit pöksyihin. NAISILLE MITALI, miehille ei
- Yhdistetyn joukkuekilpailu (Saksa,USA,Itävalta,Norja,Ranska...)...ei taida olla toivoa mitalista, ellei käy hirveetä tsägää
- Joku laji on tietysti unohtunut, mutta...ei toivoa
Kannattaako silti valvoa ? Ei ! Mutta valvon kuitenkin ;)

 

[scholl]

Oliko se Jarmo Kekäläinen, joka sanoi eilisaamuna, että ruotsalaisilla on kaikissa lajeissa sellainen kulttuuri, että ovat parhaimmillaan paineen alla. Suomalaiset taas ilmeisesti murtuvat paineen alla.

Kisoihin lähdettiin niin, että Ruotsilla oli tavoite 10 mitalia, Suomella 12. Kutsun näitä tavoitteita realismiksi ja haihatteluksi.

Ruotsille sattui ensimmäisinä päivinä todella paljon epäonnea. Marcus Hellner taisteli kultamitalista, oli ajanut edellään lähteneen Lucas Bauerin kiinni, mutta sippasi lopussa täydellisesti. Hänellä oli kaikki tai ei mitään -mentaliteetti sillä seurauksella, että Bauer hiihti häneltä karkuun ja Hellner hävisi hänelle niukasti jopa mitalin jääden erittäin pienellä erolla neljänneksi. Anja Pärson oli laskemassa syöksyssä hopealle, mutta kaatui viime metreillä pahannäköisesti. ACOa pidettiin ampumahiihdon takaa-ajossa viitisentoista sekuntia liian kauan lähdössä ennen kuin annettiin starttilupa, joten hän ei päässyt mukaan kovaan taisteluun. Ei se hyvitys lopussa sitten mitään auta ja hänkin oli neljäs. Noin monta mitalia meni sivu suun samalla tavalla kuin suomalaisilta meni Poutalan olympiamitali, mutta silti Ruotsin joukkueesta kerrottiin, ettei hätää, vielä on 33 selkeää mitalimahdollisuutta jäljellä. Ja ne olivat todellisia mahdollisuuksia, eikä haihattelua.

Ruotsilla on tullut totaalisia mahalaskuja. Esimerkiksi maailmancupia johtava Helena Jonsson on ollut täysin onneton. Sprintissä Hanna Falk epäonnistui totaalisesti ja perinteisen sprinttejä dominoinut Emil Jönsson epäonnistui myöskin välierässään. Mutta ei haittaa, joukkueella on muita todellisia mitalimahdollisuuksia. Nyt niitä on osoitettu todeksi. Joukkue on kerännyt kuusi mitalia iloisin ilmein. Siellä näkyy sellainen hyvä henki joukkueessa ja iloitaan muiden mitaleista. Eilinen miesten joukkuetaktiikka yhdistelmäkisassa oli hyvä esimerkki tästä. Södergren ei ole itse mitalikunnossa niin hänen roolinsa oli totaalinen apuajaja. Samoin Richardssonia käytettiin hieman alussa keulassa, vaikka tiedettiin, että hänellä ei tule olemaan mitään jakoa. Saivat kaksi mitalia ja kaikki olivat riemuissaan. Eikä nyt ole todellakaan mikään ihme, jos mitaleita kertyisikin enemmänkin kuin ne tavoitteena olleet 10.

Entä sitten Suomi. Niin, Poutalan epäonnistuminen romahduttanut ilmeisesti koko joukkueen itseluottamuksen. Tuntuu, että siellä on päässä nyt vikaa ja paljon useimmilla urheilijoilla. Ahonen hyppäsi pikkumäessä hyvin ja otti sen mitä otettavissa oli, mutta kyllähän ero pronssiin oli niin suuri, ettei siinä mitään jakoa ollut. Muut mäkimiehet ovat olleet luvattoman huonoja. Hiihdossa Saarinen on hiihtänyt tavallaan sillä tasolla, mitä hänen vapaansa tällä kaudella on ollut, mutta mm. Roponen, Heikkinen, Jauhojärvi ovat olleet luvattoman huonoja. Yhdistetyn miehet ovat olleet luvattoman huonoja. Puhutaan, että Ryynäsen kaatumiseen meni mitali, vaikka mies hiihti kuin Pirkko Määttä alakoulussa. Muut hiihtivät 2,5 kilometrin matkalla minuutin kovempaa.

Tuo käsittämättömän huono suorittaminen ja floppaukset eivät kuitenkaan selitä kaikkea, vaan kyllähän meillä on ollut käsittämätöntä haihattelua. Toivotaan toivotaan meininkiä, johon verrattavaa toimintaa kotisohvilla ei tapahdu edes lottoarvonnan yhteydessä. Toivotaan, että Koskela olisi toipunut yht'äkkiä mitalivauhtiin. Toivotaan, että Mäkäräinen ampuisi ja hiihtäisi niin hyvin, että tulisi mitali. Toivotaan, että Koivuranta olisi yht'äkkiä löytänyt jostain mitalivauhdin. Toivotaan, että Harri Olli hyppäisi jostain kumman syystä nyt paremmin kuin koskaan ennen. Osa mitalitoivoista on tosiaan pettänyt, mutta toisille on kyllä kiistattomasti asetettu liian suuret tavoitteet siihen nähden, missä kunnossa he ovat olleet aiemmin tällä kaudella.

Toki voidaan ajatella, että jossain on vikaa, jos suomalaiset ovat niin huonossa kunnossa olympiatalvena. Toki on koettu paljon epäonnea mm. Palanderin, Koskelan ja Koivurannan kohdalla, mutta toisaalta on ehkä ahnehdittu liikaa harjoittelun ja kilpailemisen suhteen ja viimeistelykin on todennäköisesti epäonnistunut. Siihen päälle vielä epärealistiset tavoitteet niin fiasko on valmis. Siinä on sitten kiva iltaisin vuolla huoneessaan puukolla hirvenlihaa, kun ruotsalaiset viettävät iltaa iloisesti kisakylän Loungessa olutpullo kädessä Sommaren är kortia lauleskellen. Kisakylän kondomitkin voi muuten jakaa ruotsalaisille.

Tässä kun ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa niin puoliksi harmittaa se yksi saavutettu mitali. Ei sen takia, että se tuli ns. taidelajista, jota en sinänsä kovinkaan arvosta, vaan siksi, että kunnon fiaskon pitäisi päättyä nollatehoihin. Ei päästäisi kuin koira veräjästä, jos kisajoukkue saapuisi Seutulaan mitalitta.

Suomella on edelleenkin Ruotsilta paljon oppimista. Ainakin siitä, miten elämästä nautitaan. Talvisodan henki elää edelleen meillä liian vahvana ja väkisin päätä seinään hakkaaminen hampaat irvessä pilaa yhä kisoja. Valitettavasti.

 

[sampio]

Hirveä itku täällä ainakin on, jos ei muuta. Mitalisaalis voisi olla isompi, joo, mutta kuinka monta niitä sukeltaneita lopulta on? Mäkimiesten koheltaminen pukujensa kanssa ja Hautamäen eilinen jäätyminen vievät hyppääjät pakkasen puolelle, mutta joukkuemäessä on kuitenkin kasvojen palastemisen paikka. Samoin mieshiihtäjillä on vielä saumoja jättää hiukan parempi maku näistä kisoista, mihin ovat tähän mennessä kyenneet. Turha silti lähteä itkemään koko joukkueen epäonnistumista ja väsynyttä pään kestämistä, kun tosiasia on, että jokainen urheilija epäonnistuu joskus arvokisoissa. Nyt niitä on sattunut Suomelle muutama lyhyen ajan sisään. Viime kisoissa sattui useampi venyminen, mutta niitä ei toki kannata muistaa vahingonilossaan.

 

[opelix]

Kun tutustuu maantieteellisiin tosiasioihin ja harrastajamääriin niin Suomen kuuluisi olla mitalissa kiinni kaikissa talvilajeissa. On käsittämätöntä suorittamista ollut joukkueelta. Tällaista taapertamista tuskin löytyy historiasta. On hämmästyttävää miten paljon ollaan jäljessä lajissa kuin lajissa. Jääkiekko taitaa olla ainut mitä kehtaa seurata enää..