Ässien uusi alku 2008 – strategia vaiko tragedia?

[Nicke50]

Heh, joo kaikilla muilla on pelisysteemi ja Ape huutelee punaviinipäissään ja baskeri päässä että "olkaa luovia, räjähtäkää, te ootte tähdenlentoja öisellä taivaalla!"

Minä olen karamboola, hedelmä kuin vanha viisaus...

 

[Tuamas]

Nyt kun asiaa on hiukan tullut pureksittua ja pahin vitutus alkaa laantumaan, niin voisi hiukan käydä läpi mitä itse ajattelen ensi kaudesta ja miten se mahdollisesti käännettäisiin jopa menestyksekkääksi.

Ensinnäkin johdon laatima toimenpideohjelma on varsin toimivan oloinen, toki periaatteessa kaikkien noiden kohtien tulisi ammattimaisessa organisaatiossa toteutua ilman tällaista ohjelmanjulistustakin.
Ammattimaisesti toimivien harjoittelun, scouttaamisen ja organisaation tulisi kaikkien olla itsestäänselvyyksiä nykyisessä sm-liigassa, mutta on toki hyvä painottaa näitä asioita koska ne kuitenkin luovat pohjan menestykselle.

Toiseksi itse Alpo. Mielestäni hän ei edelleenkään ole oikea nimi Ässien ensi kauden päävalmentajaksi. Urheilutoimenjohtajana, managerina tai urheilullisen puolen koordinaattorina mies sen sijaan olisi ihan hyvä mies tämän hetken Ässiin. Alpon päävalmentajuuden voi toki kääntää kohtuullisen pieneksi pahaksi, jos tueksi hankitaan kolme ammattitaitoista valmentajaa. Kuntopuolelle, mv-puolelle ja taktiselle puolelle pitäisi jokaiselle saada osaava erikoismies, nykyisestä valmennusporukasta ei tällaisia miehiä löydy. Eikä taida oikeastaan Kiveä lukuunottamatta koko organisaatiosta löytyä mihinkään näistä rooleista osaajia.

Kolmanneksi joukkueen kasaamiseen tämän ohjelmanjulistuksen mukaan ainakin teoriassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja toivottavasti myös päätetään jonkinmoinen linja hankintapolitiikkaan. Tämä on ehdottoman hyvä asia, koska tällä kaudella joukkueen roolitus on mennyt aivan päin mäntyä, joka on käytännössä tehnyt sopivan pelityylin ja menestyksen saavuttamisen mahdottomaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa juuri sitä mitä seitsemän kohdan raamatussa sanotaankin, eli tärkeimpiin miehiin tulee panostaa paljon ja muut roolit täyttää ensisijaisesti sopivilla omilla kasvateilla ja tarpeen mukaan sitten täyttää joukkuetta kun puutteita löytyy. Eikä tehdä kuten tällä kaudella, että hankitaan 1-2 ykkösketju-/ykkösmv-tason jannua ja 10 kakkos-kolmosketjun tasoista jannua. Maalivahdin scouttaamiseen ja hankintaan tulisi erityisesti panostaa, koska organisaatiosta ei löydy ykkösmaalivahtia. Kaksi pätevää kakkosta kyllä löytyy, mutta Kapasen vammat ja asenne sekä Kilpeläisen paineensietokyky eivät vain tunnu riittävän Ässien tasoiselle joukkueelle, joka aivan ehdottomasti vaatii liigan kärkitason maalivahdin.

Neljänneksi toisaalla paljon parjattu ja toisaalla yhtälailla hehkutettu pelikirja/pelitapa/pelisysteemi/pelityyli. Kun joukkue on kasattu tulee tähän asiaan oikeasti paneutua, koska oikea pelitapa kaikesta kritiikistä huolimatta voi olla se viimeinen tärkeä askel kohti menestystä. Jos vielä satutte muistamaan hopeakauden joukkuetta ja sitä kuinka Ässät silloin pelasi, niin ette varmasti voi kiistää sitä kuinka hyvin Toivolan luoma pelitapa tuki joukkueen rakennetta ja pelaajien ominaisuuksia. Jos joukkueelle on rakennettu sen ominaisuuksiin sopiva pelitapa, saadaan lahjattomammistakin pelaajista paljon enemmän irti. Ässillä tämä on kriittisen tärkeää, koska vaikka budjettia on kasvatettu, niin silti Ässät on taloudellisesti ja houkuttelevuuden suhteen siinä juuri säälipleijarirajan kieppeillä.

Nämä asiat kun joukkueessa saadaan kuntoon, niin uskoisin Ässien menestyksen olevan vähintäänkin tyydyttävää. Itse vain olisi toivonut projektille erilaista lähtölaukausta, esimerkiksi Alpon siirtymisellä UTJ:ksi ja organisaation ulkopuolelta hankitun päävalmentajan julkaisemisella.

 

[Bats]

S
"Pelikirja" on varmaan ihan hyvä juttu, mutta mun mielestä olis paljon parempi, että pelaaja sais käyttää omia aivojaan pelin aikana.

Itse olen harrastanut palloilulajeja harrastetasolla kymmeniä vuosia ja olen edelleen sitä mieltä, että peli kuin peli on edelleen pelaajien peli, ei valmentajien. Valmentajat ohjaa peliä silloin kun ei kulje, pelaajilla joilla kulkee.

Hei haloo. Ei kai nyt kukaan oikeasti voi olla todellakin sitä mieltä, että pelikirja eli taktiikka jolla joukkue toteuttaa pelitapaansa ei ole tärkein pelin voittamisen toteuttava elementti nykyajan jääkiekossa!?

Kaikki heitot pelaajien omista aivoista tai joukkuehengestä ovat kyllä valitettavasti täysin toisarvoisia siihen nähden, mikä joukkueen pelitaktiikka / pelisuunnitelma kussakin ottelussa on. Kyllä ottelut voitetaan mukaan kummalla joukkueella on parempi tapa toteuttaa pelisuunnitelmaansa. Pelitaktiikan pitää elää vastustajajoukkueen mukaan. Tässä tärkeää on vastustajan scouttaus. Tämä homma toimi erinomaisesti Toivolan aikana.

1. Voittavan jääkiekon tärkein yksittäinen asia on pelitaktiikka eli pelikirja. Valmentajat suunnittelevat pelikirjan joukkueeseen sopivaksi. Ei ole yhdentekevää millainen pelikirja on pelaajistoon nähden. Vain oikeantyyppiset pelaajat sopivat kulloiseenkin joukkueen pelikirjaan. Härkälän pelikirjaan ei hankittu pelaajisto sopinut. Scouttaus pelaajahankinnoissa epäonnistui siksi pahoin. Mitä esim. Saarelasta tai Tähtisestä oikeasti tiedettiin tai selvitettiin?
Väärien pelaajahankintojen vuoksi Ässien peli epäonnistui täydellisesti ja Härkälä sai lähteä. Suhosella ei ole joko lainkaan pelikirjaa tai sen luominen on edelleen pahasti kesken. Suhosella ei myöskään vielä ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa pelaajistoonsa muuta kuin joukkueen sisällä. Ensi vuosi näyttää ketä ja millä perusteella hän joukkueeseen hankkii. Pelkään kyllä pahoin, että Suhonen on liian laiska opiskelemaan millaiset ovat nykyaikaisen jääkiekon pelikirjan keskeisimmät asiat. Totuus on se, että ne pärjäävät jotka vievät pelitaktiikkaa ja kehittävät pelikirjaansa jatkuvasti eteenpäin. Aravirta tästä loistava esimerkki.

2. Joukkuehenki syntyy kun homma toimii. Piste. Kun peli sujuu ja syntyy tulosta, joukkuehenki ja pelaajiston moraali pysyy hyvänä. Häviämiskierteessä olevalla joukkueella moraali laskee ja joukkuehenki kärsii. Tämä nyt on aivan selvä asia. Toivolan 2006 -kaudella Ässät pelasi voittavaa jääkiekkoa, joka toi mukanaan erinomaisen joukkuehengen. Ei se itsestään syntynyt.

3. Kun mietitään Ässille "sopivaa" valmentajaa niin pitäisi miettiä millainen on porilainen tapa ja halu pelata jääkiekkoa? Minun mielestäni Ässien perusta on aina ollut fyysinen energia ja tahtopelaaminen sekä erityisesti pelaaminen hyökkäyksen kautta. Ei Ässissä ole koskaan menestytty erityisen puolustavalla taktiikalla.
Tähän konseptiin Suhonen ei sovi mielestäni alkuunkaan. Suhonen on täysin vastakkaisilla ajatuksilla viime vuosina esiintynyt puheissaan suomalaisesta jääkiekosta. Siksi minun on niin mahdottoman vaikea ymmärtää, miksi hänet valittiin Ässien valmentajaksi. Porilaisen tavan jääkiekon toteuttamisessa paremmat vaihtoehdot olisivat olleet Lehkonen, Rautakorpi tai Summanen.

Turha muuten kommentoida jatkossa, että olisin joku Sihvos-uskovainen.

 

[Fubar]

Voittavan jääkiekon tärkein yksittäinen asia on pelitaktiikka eli pelikirja.

Jenkkifutiksessa on pelikirja, lätkässä riittää fläppitaulu x 4: hyökkäys, puolustus, yli- ja alivoima. That's it.

 

[Pata-Ässä]

Hei haloo. Ei kai nyt kukaan oikeasti voi olla todellakin sitä mieltä, että pelikirja eli taktiikka jolla joukkue toteuttaa pelitapaansa ei ole tärkein pelin voittamisen toteuttava elementti nykyajan jääkiekossa!?

Nykyajan pelit voitetaan samalla tavalla kuin entisaikojen pelitkin: Tekemällä enemmän maaleja kuin vastustaja.

Tämä alkaa jo olemaan loppuun kaluttu aihe. Kaikki tuntuvat pysyvän tiukasti mielipiteidensä takana eikä pelikirjakeskusteluun juurikaan tunnu tulevan enää mitään uutta asiaa. Kirjoitan nyt kuitenkin vielä muutaman sanan vaikka toistankin jo pahasti itseäni.

Pelikirja on luonnollisesti tärkeä, koska se saa pelaajat pelaamaan yhdessä viisikkona ikään kuin yksillä aivoilla. Puhuisin kuitenkin mieluummin pelitavasta kuin pelikirjasta. Tämä siksi, että pelikirja todellakin tuo mieleen jenkkifutiksen pelikirjan, joka käsittääkseni on satojen sivujen pituinen. Joku tietävä voi tarkentaa. Jenkkifutiksessa voidaan noudattaa hyvinkin useita ja tarkkoja sovittuja pelitapoja, koska ne voidaan sopia porukalla pelikatkolla. Jääkiekossa tilanteet tulevat nopeasti ja pelaajien pitää reagoida niinhin nopeasti. Siksi pelitavan pitää olla riittävän yksinkertainen, etteivät pelaajat jää kentällä miettimään mitä kuviota pitäisi noudattaa. Pajuojan pelikirjahan sisälsi niin paljon eri variaatioita, että pelaajat eivät tienneet mitä kentällä olisi pitänyt tehdä. Mielestäni pelitavan pitäisi olla melko yksinkertainen ja helposti omaksuttava ja noudatettava, jotta koko joukkue osaisi varmasti toteuttaa sitä selkäytimestään ilman, että koko ajan pitää järkeillä mihin mennä. Mielestäni Fubar:n ehdottaman fläppitaulu x 4:n pitäisi riittää jo melko pitkälle. Jos pelitavan selittämiseksi pelaajille tarvitaan monta fläppitaulua tai peräti kirja, ollaan minusta ainoastaan tehty yksinkertaisesta pelistä vaikea ja sekava.

Kai sitä maratoonarikin voisi tehdä kilpailua varten 560 sivuisen juoksutaktiikkakirjan, jossa kävisi läpi kaikki mahdolliset juoksunopeudet, pulssit, irtiottoyritykset sun muut juoksun taktiseen puoleen liittyvät asiat sekä tuulen, sateen, auringon ja yllättävän varpusparven juoksuun vaikuttavat asiat. Juoksuun keskittyminen voisi tosin olla aika vaikeaa, kun yrittäisi muutenkin uuvuttavan juoksun aikana vain kelata mielessään kaikkia mahdollisia ratkaisumalleja eri tilanteiden varalta: "Voi vittu! Nyt mä unohdin mitä mun pitää tehdä, jos eteen tulee läjä koiranpaskaa. Pitikö se kiertää oikealta vai vasemmalta? Vai pitikö mun hypätä sen yli? Voi vittu, ei tästä nyt tule mitään..."

Minusta on ihmeellistä, että täälläkin ennen kauden alkua kaikki vertailivat joukkueita ja ennustivat niiden menestystä pelaajalistojen pohjalta. Yleensä parhaat pelaajat omaavat joukkueet rankataan runkosarjan kärkeen ja heikoimmat pelaajat runkosarjan hännille. Harva miettii tässä vaiheessa pelikirjoja. Nyt kaikki tuntuvat olevan sitä mieltä, että pelikirja on tärkein menestyvän joukkueen yksittäinen tekijä. Eikö pelaajamateriaali merkitse mitään? Onko yhdentekevää pelaako ylivoimalla Kivenmäki vai Takala? Onko maalivahdin taidoilla mitään merkitystä? Hyvä pelitapa auttaa puolustamisessa ja karvaamisessa, mutta pelaaja on lopulta se joka tekee maalin tai torjuu rangaistuslaukauksen. Kyllähän Ässiltäkin ollaan vuosien varrella nähty monia pelejä, joissa Ässät on hallinnut peliä, mutta ei ole lukuisista paikoista huolimatta tahtonut saada maaleja aikaiseksi. Joissain peleissä on vedetty useamman kerran parista metristä ohi tyhjän maalin. Ei ylivertainenkaan pelikirja tuo menestystä, jos maalivahti imee ja kenttäpelaajat eivät saa kiekkoa maaliin avopaikoistakaan.

Pelikirja on tärkeä, mutta kyllä minä pidän pelaajamateriaalia tärkeämpänä menestystekijänä.

 

[lihaani]

Pelikirja on tärkeä, mutta kyllä minä pidän pelaajamateriaalia tärkeämpänä menestystekijänä.

Tämä on mielenkiintoinén pohdittava.

Täällä Lahdessa on liigan kolmanneksi halvin materiaali, mutta ylivoimainen pelikirja. Siltikin realistisesti välierätappio on suurin mahdollinen menestys. Materiaali näillä reunaehdoilla voittaa hengen. Valitettavasti.

Toisaalta Ässien finaalivastaustaja Kerho nosteli Pyttyä keskivertohalvalla joukkueella ja ylivoimaisella pelikirjalla.

Uskaltaisin sanoa, että nykyjääkiekossa jos valmennus on aivan ylivertaisen hyvää, niin kohtuurahallakin voidaan pelata voittavaa kiekkoa, mutta rajansa kaikella. Jos vaikka 2004-2004 Pelsuja olisi peluuttanut Scotty Bowman, niin hännänhuippuja oltaisiin oltu.

Tätä taustaa vasten toissakeväinen Ässät oli superhieno yllätys. Tykkäsin kuin hullu puurosta!

 

[Bats]

Eikö pelaajamateriaali merkitse mitään? Onko yhdentekevää pelaako ylivoimalla Kivenmäki vai Takala? Onko maalivahdin taidoilla mitään merkitystä? Hyvä pelitapa auttaa puolustamisessa ja karvaamisessa, mutta pelaaja on lopulta se joka tekee maalin tai torjuu rangaistuslaukauksen.

Pelikirja on tärkeä, mutta kyllä minä pidän pelaajamateriaalia tärkeämpänä menestystekijänä.

Pelajaajamateriaali on erittäin tärkeä. Sehän on selvä. Mutta ei paraskaan materiaali riitä, jos pelitapa on väärä. On hyvä, että käytetään juuri sanaa pelitapa. Ässien pelitapa on ollut täysin väärä tällä miehistöllä.

Se kuka pelaaja pelaa ykkösylivoimaa tai tappaa jäähyjä määräytyy juuri pelikirjan = joukkueen taktiikan mukaisesti. Ei pelikirja poissulje pelaajamateriaalia vaan täysin päin vastoin hyödyntää sitä.

 

[Bats]

Täällä Lahdessa on liigan kolmanneksi halvin materiaali, mutta ylivoimainen pelikirja. Siltikin realistisesti välierätappio on suurin mahdollinen menestys. Materiaali näillä reunaehdoilla voittaa hengen. Valitettavasti.

Toisaalta Ässien finaalivastaustaja Kerho nosteli Pyttyä keskivertohalvalla joukkueella ja ylivoimaisella pelikirjalla.

Tässä osut mielestäni juuri homman ytimeen. Aran pelikirja on sarjan paras. Hänellä on kuitenkin käytössään varsin rajallinen, vaikka ei missään tapauksessa huono materiaali. Kärkikolmikon joukkueilla ovat pelikirjat erittäin tasaiset laadultaan. Silloin pelaajamateriaali ratkaisee. Huippumateriaalikaan ei riitä, jos pelitapa on rajallinen. Vrt. Jokerit tai HIFK.
Eri asia on vielä se, millä tavoin joukkueen pelitapa muuttuu pudotuspeleissä. Pudotuspelit ovat kuitenkin turnausmuotoisesti aivan eri maailmansa runkosarjaan verrattuna. Turnauksessa pelaajamateriaalin laatu punnitaan. Siksi tietyntyyppiset pelaajat loistavat runkosarjassa ja katoavat tyystin pudotuspeleissä.

 

[Vteich]

Sanottakoon tähän keskusteluun, että vaikka itse olenkin Suhosen valinnasta lähinnä jotain tyrmistyneen, epäuskoisen ja vittuuntuneen välimaastossa, niin en kuitenkaan joidenkin tavoin usko, että tässä ollaan mitään Ässien alasajoa tekemässä. Todennäköisin skenaario lienee, että Ässät neppailee itsensä ensi kaudella jonnekin sijojen 8-13 välille, eikä putoa kauden päätteeksi liigasta. Pelaajia saadaan Ässiin ensi kaudeksikin, eikä mitään katastrofia synny Suhosenkaan alaisuudessa. Pidän Apea kuitenkin kaikesta huolimatta fiksuna miehenä ja kokeneena valmentajana, joka varmasti ymmärtää pelitaktiikan/-kirjan merkityksen joukkueen menestyksessä. Se, millaisen kuvan hän julkisuuteen itsestään ja ajatuksistaan antaa, ei välttämättä ole yhtään oikea kuva todellisesta persoonastaan ja mielipiteistään. Joka tapauksessa Suhonen on varmasti Härkälää ja Pajuojaa pätevämpi valmentaja, siitä ei epäilystäkään.

Missään "kriisissä" ei siis mielestäni olla. Itseäni tässä kuitenkin pari asiaa kyrsii erittäin paljon:

1) Millä näytöillä Suhonen palkattiin Ässien valmentajaksi? Ei pelkkien lupausten tai hienojen puheiden perusteella pitäisi enää tänä päivänä ketään palkata SM-liigajoukkueen päävalmentajaksi. Organisaatiolla pitäisi olla ihan oikeasti todella vahva näkemys ainakin a) valmentajan pelikirjasta (millaista pelityyliä suosii, halutaanko sellaista pelityyliä nähdä joukkueessamme, onko tällainen peli voittavaa peliä nykypäivänä), b) valmentajan CV:stä (ura, menestys koko uralla, menestys viimevuosina) ja c) valmentajan persoonasta. Tällä hetkellä tuntuu, että ainoastaan kohta c) täyttyy Ässien johdon tuntemuksessa Suhosesta ja se on heidät vakuuttanut. En luota enää tippaakaan ässäjohdon kykyyn analysoida itse peliä, mikä rajaa jo kohdan a) pois. Kohdan b) tuntemuksesta en myöskään olisi kovin varma, koska ihan oikeasti, millä viimevuosien näytöillä Suhonen Ässiin palkattiin? Tämän kauden ~0,6 p/peli - surkeaa. Viime vuodet valmentamatta - surkeaa. Viiden vuoden takainen puolentoista kauden pesti HIFK:ssa - surkeaa. Sitä edeltänyt kausi Chicagossa - surkeaa. Siis tällä miehellä on CV:ssään viimeinen mairitteleva merkintä lähes 10 vuoden takaa, minkä jälkeen on tullut pelkkiä epäonnistumisia tai sapattivuosia. Itse seurajohtajana hyvin vahvasti kyseenalaistaisin tällaisen miehen ammattitaidon vuonna 2008. Ässäjohto sen sijaan päätti kiireellä palkata Suhosen toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Käsittämätöntä.

2) Suhosen mieltymykset jääkiekkoon: täysin vastakohtaisia ajatuksia perinteisen ässäkiekon tai ässäfanien toiveiden suhteen. En ole aivan varma, mitä mieltä Suhonen oikeasti esimerkiksi tappeluista tai ylipäänsä fyysisestä kiekosta on, mutta historia (kaudet Chicagossa ja HIFK:ssa ja viimevuosien kommentit) antaa ymmärtää, ettei mitään kovin merkittäviä tunteenpurkauksia Ässissä tulla Suhosen aikana näkemään. Tähän toki osa porukasta voi vetää jonkun perinteisen "isot miehet hiekkalaatikolla toivomassa lätkätappeluita" -kortin, mutta itse en milloinkaan haluaisi nähdä Ässien muuttuvan joksikin TPS:ksi. Eikä se perinteinen "tepsiläisyys" tunnu olevan enää Turussakaan niin suuressa huudossa, vaan jopa siellä tunnutaan toivovan jotain tunnetta ja tapahtumia kentälle ja kentän ympärille. En vaadi mitään Nickersonin käytävätappelujen kaltaisia temppuja, mutta itse nautin eniten joukkueista, kuten HIFK 1997-99, Ässät 2005-06 tai Team Canada missä tahansa kisoissa. Siis joukkueista, jotka pelaavat menestyvää, fyysistä lätkää, eivätkä pelkää tiputtaa hanskojaan menestyksen puolesta. En usko, että Suhosen Ässät tulee olemaan juuri yhtään värikäs joukkue. Ismo Lehkosen Ässät olisi ollut, Mika Toivolan Ässät olisi ollut ja luultavasti jopa Jukka Rautakorven Ässät olisi ollut.

Toki sekin on aivan mahdollista, että Suhosen Ässät menestyy ensi kaudella tai sen jälkeen ja mikäs sen mukavampaa olisi. Silloin varmasti kehun Apea. Se ei kuitenkaan muuttaisi sitä, että nyt tammikuussa 2008 tämä päävalmentajan nimitys oli ässäjohdolta todella surkea valinta ja näyte seurajohdon olemattomasta ammattitaidosta.

 

[jopas]

Pelistä ja elämästä kun puhutaan en laskisi pois sattumatekijöitä ja joukkueurheilussa parhaillaan tapahtuvaa "palasten loksahtamista paikalleen". Näiden varaan on vaikea luottaa ja hölmöä rakentaa niiden varaan mutta niiden olemassaolo on hyvä pitää mielessä. Toki hyvä valmentaja voi edesauttaa loksahtamista ja huono estää sen, mutta yhden miehen on vaikea yhdistää lähes kolmekymmentä ukkoa puhaltamaan yhteen hiileen, jos aitoa halua tai kykyä ei ukkojen väliltä löydy. Vrt. opettaja ei voi pakottaa oppilastaan oppimaan.

Esimerkkejä.
Kivenmäen selkä, kuka voi ennakoida tai varautua tällaiseen. Joukkuetta on rakennettu miehen varaan mutta loukkaantumisia on mahdoton estää

Hiseyn kunto ja pelihalu. Kansa riemuitsi kun mies tuli ja kun mies lähti. Ehkä scouttauksen puutetta, mutta seuran johtoa mollaavien kannattaa muistaa miten suurella innolla miestä haluttiin joukkueeseen.

Muutama vanha jäärä, jotka ovat niminä rakkaita ja vanhat näytöt puhuvat vieläkin, mutta arki on tulossa vastaan. Ei tikapuilla taivaaseen. (Toivola, Peltonen, Forsbacka, Tähinenkin ehkä, ties keitä muita...)

Palasten loksahtamisesta:

Lyhyt ja valikoiva muistini on jotenkin sillä kannalla, että Toivolan tullessa oli oppositio olemassa ja kun muutamalla kaudella ei menestystä tullut, kyseltiin nuoren koutsin osaamisen perään. (Ei vähiten J. Tamminen) Viimeisellä kaudella oli sopiva miehistö ja siihen suhteutettu pelitapa ja se kuuluisa kaiken loksahtaminen kohdalleen, plus muutamien suurempien totaalinen rämpinen sinä vuonna (Jokerit, TPS, Kärpillä massu täynnä menestystä?). Vielä sekin, että Toivola sai kuitenkin kohtuullisen työrauhan heikompinakin aikoina ja mahdollisuuden kehittää pelitapaansa. Viimeisellä kaudella miehet, kehitelty pelitapa ja "loksahdus" johtivat hienoon tulokseen. Pajuoja ja Härkälä eivät kumpikaan saaneet samaa madollisuutta rakentaa ja ajaa tapaansa joukkueeseen. Oliko silti riittävää kapasiteettiäkään tai todellista annettavaakaan? Nyt julkistettu linja tukee jälleen pitkäjänteisyyttä ja rakentamista. Menestystä ei haeta vanhan menestyksen kiilto silmissä vaan järkevästi rakentaen. Minusta kuulostaa kahta viimeistä kautta viisaammalta.

Ape...No joo, sanoisin, että mies olisi parhaimmillaan kraka kaulassa studiossa Tammisen kanssa kommentoimassa peliä ja viisastelemassa mutta ans kattoo kui äijän käy. Toisaalta, paljonko oli tulijoita ja varteenotettavia vastaehdokkaita. Ässätkään ei voi ketään pakottaa Poriin. Onko Ässät tällä hetkellä, parin hulabaloo- vuoden jälkeen haluttu työpaikka valmentajamarkkinoilla?

Tässä huomioita ikään kun sivustaseuraajan ja porilaisen ässä- vihaajan silmillä katsottuna.

 

[San Jose Shark #50]

Hiseyn kunto ja pelihalu. Kansa riemuitsi kun mies tuli ja kun mies lähti. Ehkä scouttauksen puutetta, mutta seuran johtoa mollaavien kannattaa muistaa miten suurella innolla miestä haluttiin joukkueeseen.

Haluttiin toki, mutta kuinkahan moni näistä haluajista oikeasti tiesi, että Hisey oli paisunut kuin eräs entinen tamperelainen maajoukkue-pakki... Hisey olisi toki ollut parempi kuin moni viimekautinen "vahvistus" mutta ei ehkä kuitenkaan palkkansa väärti tuossa kunnossa. Selkeä virhearviointi pelaajahankinnoista vastanneille.

Muutama vanha jäärä, jotka ovat niminä rakkaita ja vanhat näytöt puhuvat vieläkin, mutta arki on tulossa vastaan. Ei tikapuilla taivaaseen. (Toivola, Peltonen, Forsbacka, Tähinenkin ehkä, ties keitä muita...)

Toivolan olisin mieluusti heittänyt pois jo viime kaudella kun mies ei selkeästi halua käyttää niitä raameja mitä hänelle on suotu. Parhaimmillaan HC olisi voinut olla armoton ihmiskuula joka jyrää alleen vastustajan pelaajia, mutta kun ei niin ei. Tarpeeton nykykuosissaan. Peltonen alkaa myöskin olemaan liigauransa loppusuoralla. Ensi kaudella, mikäli ei päätä lopettaa, rooli tulee kaiken järjen mukaan olemaan varsin pieni - vrt. Eepi ja Erik Kakko.
Forsbackalle löytyisi kyllä hyvinkin käyttöä, mikäli valmentaja ei olisi sivari ja teatteripelle Suhonen. Ei esim. Semir Ben-Amour tai Patrick Lostedt tai Simo Pulkki ole mitään suuria virtuooseja, mutta joukkueessa on silti syytä olla aina vähintään yksi "sotakoira" jonka voi tarvittaessa päästää kentälle suorittamaan taktinen poisto.

Lyhyt ja valikoiva muistini on jotenkin sillä kannalla, että Toivolan tullessa oli oppositio olemassa ja kun muutamalla kaudella ei menestystä tullut, kyseltiin nuoren koutsin osaamisen perään. (Ei vähiten J. Tamminen) Viimeisellä kaudella oli sopiva miehistö ja siihen suhteutettu pelitapa ja se kuuluisa kaiken loksahtaminen kohdalleen, plus muutamien suurempien totaalinen rämpinen sinä vuonna (Jokerit, TPS, Kärpillä massu täynnä menestystä?).

Suurin yksittäinen syy oli kyllä tuo TPS:n ja Jokereiden selkeä alisuorittaminen. Pelaajamateriaali ei (Riksman poislukien) ollut kuitenkaan mitenkään ihmeellinen esim. tähän vuoteen nähden että se olisi antanut odottaa jotain runkkarin viidettä sijaa.

Vielä sekin, että Toivola sai kuitenkin kohtuullisen työrauhan heikompinakin aikoina ja mahdollisuuden kehittää pelitapaansa. Viimeisellä kaudella miehet, kehitelty pelitapa ja "loksahdus" johtivat hienoon tulokseen. Pajuoja ja Härkälä eivät kumpikaan saaneet samaa madollisuutta rakentaa ja ajaa tapaansa joukkueeseen. Oliko silti riittävää kapasiteettiäkään tai todellista annettavaakaan? Nyt julkistettu linja tukee jälleen pitkäjänteisyyttä ja rakentamista. Menestystä ei haeta vanhan menestyksen kiilto silmissä vaan järkevästi rakentaen. Minusta kuulostaa kahta viimeistä kautta viisaammalta.

Pajulin ja etenkään Härkälän tulokset eivät millään tavoin korreloineet sen kanssa mitkä olivat tavoitteet kauteen lähdettäessä. Pajulilla ei kyllä ollut kovin ihmeellinen pakkakaan käytettävissään, mutta kyllä silläkin olisi pitänyt 10:n sakissa pysyä ilman suurempaa tuskaa jos koutsi vain olisi ollut tehtäviensä tasalla. Tämän kauden pelaajamateriaalilla taas pitäisi olla taistelemassa vähintäin samoilla nurkin kuin tuolla hopeakaudella, mutta lähinnä seurajohdon käsittämättömät valmentajavalinnat torpedoivat ne skenaariot kokolailla tehokkaasti.

 

[Tykki]

Haluttiin toki, mutta kuinkahan moni näistä haluajista oikeasti tiesi, että Hisey oli paisunut kuin eräs entinen tamperelainen maajoukkue-pakki... Hisey olisi toki ollut parempi kuin moni viimekautinen "vahvistus" mutta ei ehkä kuitenkaan palkkansa väärti tuossa kunnossa. Selkeä virhearviointi pelaajahankinnoista vastanneille.

Tässäpä tämä fanien halujen ja organisaation asiakaspalvelun dilemma onkin. Ässien johtoporras kantaa joka tapauksessa vastuun, tehtiin niinkuin fanit haluavat tai ei.

Keskustelupalstan kommenteista päätellen Suhonen oli kaikista eri mahdollisuuksista kaikkein väärin valinta. Loppujen lopuksi tämäkin on vain otaksuma, jonka oikeellisuutta ei voida koskaan näyttää toteen. Mikään ei todista, että vaikkapa Mälkiä tai Toivola onnistuisi ensi kauden Ässissä Suhosta paremmin. Joku voisi älähtää tähän, että ainakin odotusarvo olisi parempi, mutta mitä se merkkaa jos homma vaan lähtee kusemaan. 100 tai edes 95% onnistujaa valmentajaksi ei ole, ja vaikka olisikin, vaikeaa on nähdä sellaisen Ässiä johtavan ikinäpäivänä.

Lyhyesti sanottuna: Aina voi mennä huonommin.

Ja tuosta pelikirja-asiasta vielä. Tapaa, jolla joukkue lähtee kauteen ja yksittäiseen otteluun voittamaan vastustajiaan, voidaan kutsua pelikirjaksi tai sitten ei. Kaikilla joukkueilla on kuitenkin joku systeemi, toisilla varmastikin parempi kuin toisilla. Pelikirja ei puutu sen tähden, että tuota systeemiä ei vain kutsuta pelikirjaksi valmentajan suulla.

 

[ensio]

Forsbackalle löytyisi kyllä hyvinkin käyttöä, mikäli valmentaja ei olisi sivari ja teatteripelle Suhonen.

Tässähän tämä kaikkien argumenttien kuningas taas tuli! Noista muista mainitsemistasi Lostedthan on saanut Bluesissa hurjasti luottoa, Ben-Amor ja Pulkki lienevät yksinkertaisesti vaan sen verran kunnossa, että ehtivät tilanteisiin, taklaamaan ja sillä lailla. Ei se kauheen hyvältä näytä (kärjistys), jos jostain taustalta puuskuttaa nurkkakahakkaan jättikokoinen nuori mies, jonka ainoa funktio on ottaa sieltä haluamansa ukko suihkun puolelle. Forsbackallahan tämä kausi on mennyt kunnon puolesta ihan seinille, minkä hän itsekin myönsi loppuvuodesta 2007.

Mikään ei todista, että vaikkapa Mälkiä tai Toivola onnistuisi ensi kauden Ässissä Suhosta paremmin.

Tästä olen täysin samaa mieltä. Jokainen nykyisistäkin liigavalmentajista on urallaan epäonnistunut ainakin sen kerran. Jopa Sihvosenkin kehuma Jalosen Jukka on joutunut maistamaan p-kaa Ilveksen puikoissa 1990-luvun alkupuolella.

 

[Maple Leaf]

Forsbackalle löytyisi kyllä hyvinkin käyttöä, mikäli valmentaja ei olisi sivari ja teatteripelle Suhonen.

Tässähän tämä kaikkien argumenttien kuningas taas tuli!

Aivan. On jokseenkin koomista, että Suhosta moititaan vanhaksi ja väsyneeksi, ja häntä dissataan vielä sitäkin väsyneemmillä argumenteilla. No, jos ei irtoa, niin ei irtoa.

 

[Kawalski]

Aika hyvä kirjoitus oli kiekkokansassa.

http://www.satakunnankansa.fi/blogit/kiekkokansa/2008/01/ammattimaisuus_pyrkii_poriin.html

 

[ÄssienÄssä]

jaha jaaha

Viimeisellä kaudella oli sopiva miehistö ja siihen suhteutettu pelitapa ja se kuuluisa kaiken loksahtaminen kohdalleen, plus muutamien suurempien totaalinen rämpinen sinä vuonna (Jokerit, TPS, Kärpillä massu täynnä menestystä?)

Kieltämättä olit löytänyt ihan hyviä pointteja, itsekin tunnustan hehkuttaneeni mm. Hiseyn tuloa loistavana uutisena mikä perustui pää-asiassa hopeakauden playoffs ja ilmaveivi-muistoihin.

Mutta tuohon on pakko puuttua - Kärpillä massu täynnä menestystä. Aivan bullshittiä tuo tarina. Minkä vuoksi sitten mm. kokenuttakin kokeneempi ja useita mestaruuksia voittanut Kalle Sahlstedt oli poru kurkussa kun Ässät lähetti suurimman mestaruussuosikin lauluun keväällä 2006. Kyllä Kärpät tuolloin janosi mestaruutta siinä kuin Ässätkin.

 

[ensio]

Mutta tuohon on pakko puuttua - Kärpillä massu täynnä menestystä. Aivan bullshittiä tuo tarina. Minkä vuoksi sitten mm. kokenuttakin kokeneempi ja useita mestaruuksia voittanut Kalle Sahlstedt oli poru kurkussa kun Ässät lähetti suurimman mestaruussuosikin lauluun keväällä 2006. Kyllä Kärpät tuolloin janosi mestaruutta siinä kuin Ässätkin.

Aivan. Aiemmin SJS mainitsi suurseurojen alisuorittamisen tavalla, joka alkoi kuulostaa siltä, että ihan kuin "tahallaan" tai "vaihtelun virkistämiseksi" ns. suurseurat menestyivät sillä kaudella huonosti odotuksiin nähden, ts. alisuorittivat? Ainahan joku alisuorittaa ja toinen taas ylisuorittaa, sehän tämän urheilun suola on niin yksilö- kuin joukkuetasollakin. Tuollainen argumentti vaan tässä kohtaa kuulostaa aina samalta kuin oma, urheilua inhoava isoäitini kommentoisi Ässien voittoa. "Kai ne ny maali saa ko toisel ei o maalivahtiikaa", kuuluu tämä kaikkien perusteluiden klassikko. Samalla lailla seura kuin seura, myös suurseura, ottaa takkiinsa kun odotukset eivät täyty, joten tuskinpa tuollaista "alisuorittamista" kukaan ihan tahallaan harrastaa? Kilpaurheilusta on kuitenkin kysymys, niin jäällä kuin toimiston puolellakin.

Tuskinpa kukaan jääkiekkojoukkue tai jääkiekkoilija ihan oikeasti (tai kukaan kilpaurheilija) lopulta tavoittelee muuta kuin voittoa. Miettikää nyt vähän. Itseluottamuksen ollessa lähellä nollaa tavoite vaan hämärtyy aika pahasti, mutta tuskin se perusajatus sieltä koskaan häviää. Silloin kun häviää, on aika pistää hokkarit naulakon puolelle.

 

[jopas]

Mutta tuohon on pakko puuttua - Kärpillä massu täynnä menestystä. Aivan bullshittiä tuo tarina. Minkä vuoksi sitten mm. kokenuttakin kokeneempi ja useita mestaruuksia voittanut Kalle Sahlstedt oli poru kurkussa kun Ässät lähetti suurimman mestaruussuosikin lauluun keväällä 2006. Kyllä Kärpät tuolloin janosi mestaruutta siinä kuin Ässätkin.

Joo, no siellä olikin lopussa se kysymysmerkki pientä varausta osoittamassa..

Olen kuitenkin sitä mieltä, että Kärpät pelasi heikosti välieräsarjan Ässiä vastaan. Ei se suinkaan poista Ässien suorituksen ansiota ja johtuikin varmasti suurelta osin juuri Ässien hyvästä pelistä. Mutta tripla on ollut paha voitettava ja nälkäisemmän Kärppä- joukkueen olen nähnyt useasti, ennen ja jälkeen. Mitä tulee pelaajien itkuun ja vaikerrukseen, niin huonosti olisi jos pelaaja finaalista pudottuaan ei olisi pettynyt. Sanokaapa, itkeekö pelaaja yllättävää ja katkeraa tappiota kaikkensa antaneena vai väsymystään ja turhautumistaan siitä, ettei saanut itsestään ja joukkueestaan kaikkea parasta tehoa irti.

Toisen epäonni on toisen onni, Ässien konttaaminen on antanut sarjapisteitä muille ja sarjataulukossa paikan yhtä pykälää ylempänä, 2006 muutaman ison seuran heikko peli avasi ennakkoon pienemmille paikan finaaliin. Ei kai Kerhokaan paperilla mikään finaalijoukkue ollut ennen kauden alkua.

No, tämähän nyt oli tällaista "tajunnanvirtaa" alun alkaenkin.

 

[jopas]

Vielä yksi seikka, silläkin uhalla, että ketju täyttyy allekirjoittaneen "tajunnavirrasta"

Takaraivossa kierteli ajatus, joka palasi mieleen ja oikeastaan kristallisoitui tuota Kiekko-Kansan juttua lukiessa.

Teemasta patajätkät, äijäkiekko, porilainen hulluus versus pitkäjänteisyys, kehittäminen ja voittaa kulttuuri:

2006 menestys oli ehkä sittenkin nimen omaan hengen voittoa, yhteishenkeä ja lujaa tahtoa mutta myös itseluottamusta, vai kuinka? Ei siis materiaalista tai pelillistä ylivoimaa. Jokaisella fanille ja jopa vihaajillekin huuma oli hienoa seurattavaa, pakko tunnustaa, mutta voiko huuman varaan rakentaa tulevaisuutta. Se vaati hirveän määrän energiaa ja menestystä joka ruokki menestystä ja itseluottamusta. Missään nimessä se ei mielestäni ole huonojen aikojen resepti. Pitkäjänteisen kehittämisen ideana lienee kaiketi se, että Ässiin haluttaisiin ominaisuuksia (= pelitapa?) jolla pärjätään myös hiukan heikompinakin päivinä, silloin kun on tappioita alla ja henki hukassa.

Olisiko tosiaan näin, Ässät on pari edellistä kautta rakennettu huuman ja yhteishengen varaan ja kun sitä ei sitten ole tullutkaan pelataan viimeisistä sijoista. Tämän asiantilan korjaamiseksiko Ape ja toimisto lanseeraavat pitkän linjan ammattimaisuuden rakentamista? Voittavaa virkamieskiekkoa Isonmäen kaukaloon? Mitä fanit pidätte ajatyksesta?

 

[Tuamas]

Ja tuosta pelikirja-asiasta vielä. Tapaa, jolla joukkue lähtee kauteen ja yksittäiseen otteluun voittamaan vastustajiaan, voidaan kutsua pelikirjaksi tai sitten ei. Kaikilla joukkueilla on kuitenkin joku systeemi, toisilla varmastikin parempi kuin toisilla. Pelikirja ei puutu sen tähden, että tuota systeemiä ei vain kutsuta pelikirjaksi valmentajan suulla.

Itse en ole nostanut huolta pelitavasta esille sen takia, etta Suhonen olisi mediassa vahatellyt sen merkitysta tai kieltanyt sen olemassaolon. Syyna siihen miksi itse olen niin huolissani Assien valinnasta ovat olleet joukkueen otteet sen jalkeen kun Suhonen astui ruoriin.

Sen jalkeen kun Suhonen otti vallan Assissa, on joukkueelta puuttunut totaalisesti jarjestelmallinen tapa pelata. Tama on nakynyt pelin kannalta todella kriittisissa kohdissa, kuten viisikon etaisyyksissa, pelia avaavissa syotoissa, syottoketjuissa ja siniviivan ylityksissa.
Viisikkopuolustus ei toimi lainkaan ja viisikon etaisyydet kentalla ovat sen verran huimia, etta vain Orr tai Lindstrom pystyisi menestyksellisesti avaamaan pelia. Syottoketjut typistyvat viimeistaan kahden syoton jalkeen ja siniviivan yli ei paasta edes Kalpaa tai Saipaa vastaan kuin pitkilla kuljetuksilla tai roikkusyotoilla ristikulmaan.
Jos peli nayttaisi edes etaisesti nykyaikaiselta jaakiekolta, en olisi juurikaan huolissani siita etta Suhonen jatkaa "toistaiseksi" Assien perasimessa.

 

[San Jose Shark #50]

Olisiko tosiaan näin, Ässät on pari edellistä kautta rakennettu huuman ja yhteishengen varaan ja kun sitä ei sitten ole tullutkaan pelataan viimeisistä sijoista. Tämän asiantilan korjaamiseksiko Ape ja toimisto lanseeraavat pitkän linjan ammattimaisuuden rakentamista? Voittavaa virkamieskiekkoa Isonmäen kaukaloon? Mitä fanit pidätte ajatyksesta?

Mitä virkaa on virkamieskiekolla. Turussa on nähtävissä mihin se virkamieskiekko lopulta johtaa: Konkurssin partaalle kun kansaa ei vaan kiinnosta lähtee hallille katsomaan kun jätkät pelaa kuin entiset TVH:n miehet tienpäällä...
Mieluummin diggaa joukkueesta, joka pelaa Apen hyljeksimällä "AHL-kiekolla" sijoista 6-10 kuin Apen steriilillä virkamies-/"taito"kiekkoilulla sijoista 1-5. Porilaiseen kiekkokulttuuriin on ammoisista ajoista lähtien kuulunut tietty hulluus - jopa siihen asti, että miehiä on väliin enemmän jäähy- kuin vaihtoaitiossa ja vastustajalla on löysät housuissa kun joka helkkarin tilanteessa pitää varoa ettei joku patapaita aja täysillä päin vähänkään välittämättä onko selkä tulosuuntaan tai muuten vaan muniinpuhaltelu tauko menossa.. Ja saa mielellään kuulua vastakin. Ylenmääräinen neitikiekko on häpeäksi patapaidoille. Ei porissa koskaan ole isommin tykätty jostain esakeskisistä ja möllikeinosista jotka kiemurtelee keskialueella enemmän tai vähemmän kusi sukassa. Jysky, Japa, Korppi, Sheptak, Niko Mikkola, Fobba ja Nickerson on sen sijaan saaneet osakseen yleisön tuen.

 

[Janiz80]

Sen jalkeen kun Suhonen otti vallan Assissa, on joukkueelta puuttunut totaalisesti jarjestelmallinen tapa pelata. Tama on nakynyt pelin kannalta todella kriittisissa kohdissa, kuten viisikon etaisyyksissa, pelia avaavissa syotoissa, syottoketjuissa ja siniviivan ylityksissa.

Mikä tuossa on erilaista Härkälän Ässiin verrattuna? Aika pitkälti samoja asioita muistan kironneeni lokakuusta asti. Tuo viisikon etäisyyksien venähtäminen on koko kaudella aiheuttanut sen, että avauspeli on ajoittain täysin mahdotonta. Kun syöttöpaikat on helposti katkaistu tukkimalla keskialue, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin puskea kiekon kanssa väkisin punaiselle asti, jonka jälkeen kiekko luovutetaan päädyn kautta vastustajalle.

Tämä ongelma oli hyvin nähtävissä jo syksyn viimeisessä (?) harkkapelissä TuToa vastaan. Kun viisikko ei liiku yhdessä, vastustaja torjuu helposti hyökkäyksen jo keskialueella. Mikäli kiekko saadaan lyötyä päätyyn asti, useimmiten sinne ei ehditä millään ennen vastustajaa (jostakin syystä omassa päässä vastustaja ON usein ensimmäisenä päädyssä...). Monesti taas vastustaja katkaisee hyökkäyksen viimeistään punaisella ja kääntää laitojen kautta pelin nopeasti toiseen suuntaan. Tässä kohtaa taas osasto Tieranta-Toivonen-Peltonen on pahoissa vaikeuksissa.

 

[Kawalski]

Ylenmääräinen neitikiekko on häpeäksi patapaidoille. Ei porissa koskaan ole isommin tykätty jostain esakeskisistä ja möllikeinosista jotka kiemurtelee keskialueella enemmän tai vähemmän kusi sukassa. Jysky, Japa, Korppi, Sheptak, Niko Mikkola, Fobba ja Nickerson on sen sijaan saaneet osakseen yleisön tuen.

Ja liigan pisteautomaatti joka taklaa kovaa on nyt sitten jotenkin maagisempi juttu kuin se että oikeasti tapeltaisiin nykykiekkoa pelaamalla sijoista 1-5? Mut mikäs siinä on se varmaan joillekin hieno juttu olla hitaan ryhmän nopein, tai divarin 1-5 AHL-kiekolla.

 

[ensio]

Mitä virkaa on virkamieskiekolla. Turussa on nähtävissä mihin se virkamieskiekko lopulta johtaa: Konkurssin partaalle kun kansaa ei vaan kiinnosta lähtee hallille katsomaan kun jätkät pelaa kuin entiset TVH:n miehet tienpäällä...

Olisiko kyseessä kuitenkin enemmän siitä, kun talouspuolella eletään liian kauan riskin päälle, ja lopulta se kostautuu? Ja kyllähän tuo turkulainen "virkamieskiekko" toi seuralle noin kymmenessä vuodessa kuusi mestaruutta. Jos virkamieskiekko tarkoittaa sitä, niin Poriin semmoinen, kiitos, ja vähän äkkiä! :)

Porilaiseen kiekkokulttuuriin on ammoisista ajoista lähtien kuulunut tietty hulluus - jopa siihen asti, että miehiä on väliin enemmän jäähy- kuin vaihtoaitiossa ja vastustajalla on löysät housuissa kun joka helkkarin tilanteessa pitää varoa ettei joku patapaita aja täysillä päin vähänkään välittämättä onko selkä tulosuuntaan tai muuten vaan muniinpuhaltelu tauko menossa.. Ja saa mielellään kuulua vastakin. Ylenmääräinen neitikiekko on häpeäksi patapaidoille. Ei porissa koskaan ole isommin tykätty jostain esakeskisistä ja möllikeinosista jotka kiemurtelee keskialueella enemmän tai vähemmän kusi sukassa.

Kivenmäki sitten pois ja vähän äkkiä, pieni mies eikä yhtään taklaa? Kyllä meikäläinenkin pitää fyysisestä kiekosta, mutta eiköhän se fyysisyyskin siihen peliin löydy silloin, kun joukkueella on aidosti hyvä meininki ja yhteishenki; peliin siis keskitytään myös sillä lailla, että kiekko liikkuu, luistin käy, tilanteita syntyy ja maalejakin tulee. Taklaaminen ja fyysisyys ovat tässä vain kaksi elementtiä kuudesta. Väittäisin, että noiden muiden kautta se taistelutahto ja sitä kautta syntyvä railakas taklauspelikin syntyvät.
Eihän siinä huvita edes taklata, kun on jo valmiiksi lusikka nurkassa, minkä huomaa tämän kauden Ässistä varsin hyvin.

Ei porissa koskaan ole isommin tykätty jostain esakeskisistä ja möllikeinosista jotka kiemurtelee keskialueella enemmän tai vähemmän kusi sukassa.

Niin, eipä kai vierasjoukkueen taitopelaajista ikinä pidetä. Teemu Selännehän totesi jossain Iltalehden haastattelussa keskeyttävänsä rallihommissa aina, jos reitti menee 80 kilometriäkään lähempää Poria. Silloin 1990-luvun taitteessa Teukka taisikin saada täällä aika kylmää kyytiä. Noh, loppu on sitten historiaa. Poriin syntyessään sellaista pelimiestä muisteltaisiin tälläkin palstalla joka päivä, varsinkin nyt, kun mies on sopimuksettomassa tilanteessa. Voi vain kuvitella, montako sivua Hirsimäen ja Takon haukkumista tälläkin palstalla olisi jo tässäkin vaiheessa...

Ja vielä fyysisyydestä: itsellä ei ole ainakaan ikävä sellaista muutaman vuoden nuorempaa Peltosen Pasia, jonka väkivaltaisuuskakkoseen yleensä lopullisesti ratkesi monikin tiukka kotiottelu. Tällainen ajanjakso sattui noin 1990-luvun loppuun, eli vastaavia tapauksia sattui selvästi enemmänkin kuin kerran. Monesti oikein kyrsi lähteä hallilta, kun matsi on 54 minuutin kohdalla Jokereille 2-3, Ässille tulee ylivoima ja kun hommaa pitäisi alkaa tasoittamaan, kuumenee Peltonen (tai vaihtoehtoisesti Korpisalo) siihen malliin, että ottaa väkivaltaisuuskakkosen - yleensä tuohon päälle vielä mussutusta siihen malliin, että suihku kutsui käytöskympin siivittämänä. Muistan monesti miettineeni, että kun paidassa lukee C, pitääkö näyttää tuollaista esimerkkiä nuoremmille? Arvostin äijien taistelutahtoa, mutta se että hermoja ei hallita tuollaisessa paikassa, oli minusta jo enemmänkin häviäjän meininkiä kuin "porilaisten rakastamaa fyysistä peliä".

Sittemminhän Peltsi on rauhoittunut selvästi, ja on nykyisellään mielestäni ihan selvä kapteeni, lukee paidassa sitten C tai ei. No question. Tosin Pitsiturnauksessa Peltsi olisi hyvinkin voinut näyttää edes vähän hauista Toporowskille, ettei ihan niin surutta olisi antanut takoa. Toisaalta, uran tässä vaiheessa voisi jo olettaa jonkun muun tulevan apuunkin.

 

[Vteich]

Mikä tuossa on erilaista Härkälän Ässiin verrattuna? Aika pitkälti samoja asioita muistan kironneeni lokakuusta asti. Tuo viisikon etäisyyksien venähtäminen on koko kaudella aiheuttanut sen, että avauspeli on ajoittain täysin mahdotonta. Kun syöttöpaikat on helposti katkaistu tukkimalla keskialue, ei jää muuta vaihtoehtoa kuin puskea kiekon kanssa väkisin punaiselle asti, jonka jälkeen kiekko luovutetaan päädyn kautta vastustajalle.

Eihän Härkälän Ässiä yksinkertaisesti voi pitää vertailupohjana Suhosen Ässille. Kyllä nykykiekosta perillä oleva valmentaja samantien näkee mahdolliset puutteet pelitavassa ja lähtee korjaamaan niitä, oli mukana sitten muita ongelmia (kuten fysiikassa) tai ei. Siinäkään mielessä Suhonen ei ole antanut mitään todisteita omasta ammattitaidostaan tällä kaudella. No, ensi syksynä joka tapauksessa nähdään, onko Suhonen kollegoineen onnistunut luomaan Ässille toimivan pelitavan ja pelaajille hyvän fyysisen kunnon pelitavan takeeksi. Itse en olisi tähän kovinkaan luottavainen.