Faktoja on, niiden kattavuus vaan ei ole vielä tarpeeksi laaja ratkaistakseen kysymyksen. Ainakin on todettu erään hypotalamuksen osan olevan homomiehillä pienempi kuin heteromiehillä, ja identtiset kaksoset ovat useammin molemmat homoja kuin erimunaiset kaksoset.
No, pikaisella googletuksella paljastuu, että tämä ensimmäinen ei todennäköisesti ole geneettinen selitys. Asiaa alunperin tutkinut esitti, että odottavan äidin stressi aiheuttaisi homomiehen hypotalamuksen naismaisuuden.
Toinen voisi viitata geneettisyyteen, mutta ei kuitenkaan selityksenä puolusta geenien määräävyyttä kovin hyvin. Itse asiassa päin vastoin, jos identtisetkään kaksoset eivät täysin samasta geenipankista huolimatta ole molemmat homoja kuin väitetyn noin 50-60%:sti. Ei-identtisten kaksosten korrelaatiosta en löytänyt tietoa, mutta näin häthätää veikkaisin senkin olevan huomattavan suuri.
Uskon että homous on synnynnäistä ja uskon että jos geneettinen syy, ns. "homogeeni" löytyisi, olisi homojen asema tulevaisuudessa parempi, sillä kukaan ei voisi väittää homoseksuaalisuutta valinnaksi tai harjoittaa varsinkin ääriuskovaisten keskuudessa suosittua "käännyttämistä".
Tämän hetkisten tutkimusten valossa näyttää siltä, että geeneillä saattaa olla jotakin merkitystä siinä kenestä kasvaa homoseksuaali ja kenestä ei, mutta mitenkään määräävä geenien asema ei nyt ole. Itse luulen, ettei se tule sitä koskaan olemaan. Muilla kuin geenipohjaisilla synnynnäisillä seikoilla saattaa sitten olla enemmän merkitystä.
Tämä kenties on joillekin ongelma - jos siis todistetaan, että esimerkiksi odottavan äidin stressi aiheuttaa pojan homoseksuaalisuuden. Mutta ongelmia pelkäävät ovat väärässä, sillä ei tuollainen syntyprosessi tekisi homoseksuaalisuudesta sairautta tai poikkeavuutta, jos sitä ei sellaiseksi haluta muiden syiden nojalla määritellä.
Muuten ymmärrän jotenkin yskän halusi takana, mutta esittämistä syistä tuo ei ole mitenkään tarpeellista. Vaikka homous ei olisikaan synnynnäistä, se ei tarkoita, että sitä voisi väittää valinnaksi. On täysin varmaa, ettei se sitä ainakaan yleensä ole. Tai no, ihmisen lopulta määrittävä identiteetti on jossakin määrin valittavissa. Taipumus homouteen on kuitenkin kiistatta sellaisen kasvuprosessin ja kenties myös joidenkin synnynnäisten seikkojen tulos, joihin ihminen ei itse voi vaikuttaa millään tavalla.