Saa millainen vääntö EU:n puolustuksen vahvistamisesta tulee, kun jokaisella 27 jäsenmaalla on omat painotuksensa puolustuksen vahvistamisesta. Toisaalta siitä, mihin nämä mahdolliset 150 miljarin yhteislainarahat ohjataan ja mihin nämä mahdolliset 800 miljardin puolustusrahat ohjataan.
Komission keskeisimpien uudistusten joukossa on puolustuksen ”valkoinen kirja”, joka listaa toimet, miten EU voi merkittävästi rahoittaa puolustuksen vahvistamista. Valkoinen kirja julkistetaan ensi viikolla (19.3.), mutta Trumpin toimet ovat jo nopeuttaneet komission toimia, sillä 4. maaliskuuta komissio esitti suunnitelman Euroopan uudelleen aseistamisesta.
Esitykseen kuuluu 150 miljardin euron yhteislaina, jota jäsenmaat voivat käyttää puolustusmenojensa rahoittamiseksi.
Viime torstaina EU-johtajat hyväksyivät komission suunnitelmat, joiden avulla voidaan saada liikkeelle yhteensä 800 miljardia euroa puolustuksen vahvistamiseen.
Ilman jäsenmaiden välistä kovaa vääntöä EU:n puolustuksen vahvistamisesta ei kuitenkaan selvitä.
Piru piilee yksityiskohdissa, kun tiedetään, että jokaisella 27 jäsenmaalla on omat painotuksensa puolustuksen vahvistamiseksi.
Esimerkiksi Saksan mukaan komission esittämät nykyiset alijäämäsäännön höllennykset eivät riitä EU:n puolustuksen pitkäaikaiseen vahvistamiseen.
Italia, Espanja ja Puola haluavat, että alijäämäkriteerien soveltaminen olisi nyt esitettyä väljempää.
Lisäksi 11 EU-maata vaatii, että puolustusrahoja pitää käyttää myös kriittisten lääkehankintojen varmistamiseen.
Ursula von der Leyenin johtaman komission 100 päivää tuli täyteen. Brysselissä arvioidaan, että puolustuksen osalta ”homma etenee nyt tosi lujaa”, mutta Suomea huolettaa yksi luku, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Kreeta Karvala.
www.uusisuomi.fi