Miten tällainen lapsellinen retoriikka sopii yhteen sen kanssa, että olet koko ajan huhuillut vastakkainasettelua vastaan? Mitä tällaisen kaakkoon ja vähän yli vedetyn vassujargonin tuoma lisäarvo tähän keskusteluun mielestäsi on?
Kuinka monen keskiluokkaisen ja ylöspäin olet henk. koht. kuullut vakavissaan sanoneen tekevänsä tarkoituksellisest työnsä huonosti, koska on niin pieni tai sama palkka kuin kaverilla?
Kiinteistönhoitaja -tehtävänimikkeellä mediaanipalkka on 2 350 euroa, joka on Oikotien datan perusteella suurempi kuin palkansaajilla keskimäärin tänä vuonna.
- Kuinka monen kiinteistönhuoltajan itse tiedät käyvän iltapäivisin sossunluukulla tosielämässä?
Täällähän koko ajan on kerrottu, kuinka ei ihmisiä ei motivoi tehdä työtään, tai juuri muutakaan, jos ei siitä palkkiona ole alati kasvava rahapino joka mielellään on isompi kuin toisilla. Laittelin vaan vastapainoa tuolle ajatukselle, että maailmaa jotenkin erityisesti palvelisi rahan keskittyminen.
Ja kyllä, siinä mielessä voin sitten vaikka olla se vasuri, vaikken itse osaa lokeroida itseäni poliittisen suuntautumisen pohjalta, koska en koe oikeastaan minkään puolueen retoriikan kohtavaan itselleni sopivasti, enkä oikeastaan näe sen niiden retoriikan kohtaavaan edes toimiensa kanssa, joten vaikeaahan siinä on valita.
Edelleen pidän kuitenkin kiinni ajatuksesta, että huonointa rahaa on sellainen raha joka ei liiku, joten en näe yhtäkään hyvää syytä sille, että rahan valta ohjaa vaikkapa sitä politiikkaa, tai että siksi se "lakikin" saattaa olla erilainen sen suhteen, mitä yhteiskuntaluokkaa edustat. Tai paremminkin sanoen, sen lain toteutuminen konkreettisesti tai luonteensa suhteen.
Ja kiitos kun kaivoit esiin tuon kiinteistönhuollon mediaanin, joka sekään ei vielä ole mitenkään kovin hyvä, ja näkyy myös sen työn laadussa ajoittain erinomaisesti. Mutta mietin kuitenkin juuri ennen postausta, että olisiko ammatti pitänyt vaihtaa, mutta syytä en löytänyt, sillä hyvin on tullut nähtyä nykyisen kiinteistöhuollon tila, jossa eittämättä palkkaus lienee yksi motivaatio sille, ettei se kautta linjan ole innostanut tekijöitään.
Kai heillä on se sama tauti ettei työ maistu, mutta sillä erolla kuitenkin, että eivät niin keskity siihen, onko muilla sama palkka, vaan enemmänkin siihen, että se oma palkka olisi riittävä sen tulevaisuuden rakentamiseen.
Sekä tietenkin on huomioitava sekin, että sen työn tuotto olisi suhteessa senkin asettamiin vaatimuksiin, kun osan tekijöistä niskaan laitetaan liian iso kuorma hallittavaksi siten, että asiakas saisi sen mistä maksaa. Tämähän on muuten juurikin se yksi iso muutos, joka on tullut tuolta aiemmista ajoista, että nykyään myydään työtä ja palvelua, jossa laatu ei kohtaa enää siihen panostettua rahaa.
Tähän toivottavasti tulee muutosta ajan kanssa siinä, että sopimuksia tehdään enemmän suoraan sen työn tuottavan tahon kanssa, jolloin motivaatioikin lienee kohdallaan. Eriyisesti aloilla, joissa tämä on mahdollista toteuttaa, joista se kiinteistönhuoltokin voisi kyllä olla hyvä esimerkki.
Mutta kyllähän se näyttää pitävän paikkansa näemmä kautta linjan se sanonta, että kahdella tonnilla saa kahden tonni miehen ja kymppitonnilla kymppitonnin miehen. Ongelma tulee vasta siinä, kun sillä sadallatonnillakin saa enää vain se kymppitonnin miehen, eli jossakin kohtaa taittuu se, ettei se raha tuo enää yhtään enempää osaamista, mutta halvemmallakin sen joku tekisi.
Jostakin syystä kuitenkin sellainen pienipalkkaisten vastakkainasettelu ja sen korostaminen, tuovat yrityksille parhaan pohjan tinkiä sieltä palkkojen alapäästä pois, koska siellä ollaan palstan täydeltä toistensa kraiveleissa kiinni vähintäänkin verbaalisesti, kun on opetettu ajattelemaan elämän olevan vain jatkuvaa kilpailua toista vastaan. Eli se, että toinenkin saa hyvää palkkaa on jotenkin poissa minulta.
Sitten aletaan tölvimään siitä "kateudesta", joka siis toimiikin ajoittain loogisesti katsoen takaperoisesti, eli se saman tai enemmän tienaavan elämä kuluu ajatuksessa, jossa tärkeintä on tienata sitä toista enemmän. Hulluinta siinä on sitten vieläpä se, että tämä jatkuu myös siellä toimeentulon toisessa ääripäässä, jossa koskaan ei mikään ole riittävästi.
Edelleenkään en usko maailman, jossa kaikki on yksityisessä omistuksessa, olevan se parhaiten maailmaa palveleva vaihtoehto, ja ei varsinkaan jos ei ole vahva valtio siinä taustalla, joka toimillaan uskaltaa laittaa sen rahan liikkeelle. Eiköhän sitä kasvua synny, kun on rahaa millä mällätä.
Ja ei, en näe vaurastumisessa mitään pahaa, mutta kuten sanoinkin jo, niin ylisukupolvisten rahojen siirtyileminen ei juurikaan palvele ketään muuta kuin perijää. Se myös vähentää osaltaan sitä suorittavaa työtä, sekä sen tekijöitä, kun osin jo mihinkään kyvytön sukupolvi odottaa vain lisää tuottoa rahalle, jonka eteen eivät ole tehneet yhtään mitään, kun voisivat toisaalta ihan itse rakentaa oman toimeentulonsa. Mitä vähemmän rikkaita, ja nimeomaan ultimaalisesti rikkaita, niin sitä vähemmän on myös taloudellista toimeliaisuutta.
Tokihan sijoittelevat ja blaa blaa, mutta sitähän se raha tekisi myös ollessaan kierrossa.
Eli vielä kerran. Yhteiskunnan on ihan hyvä tukea sellaista vaurastumista, mutta en näe mitään syytä tukea ultimaalista rikastumista, kun se ei juurikaan hyödytä sitä yhteiskuntaa juurikaan millään tavalla. Kuten sanoin jo, niin paska kyllä valuu alaspäin, mutta raha ei, kuten jo on nähty.
Onko btw, esim sinulla jonkinlainen etuoikeus mahdollisestikin päättää siitä, mitä on se "lapsellinen retoriikka", ja onko siis niin, että jos ei näe ja ajttele kuten vaikkapa sinä, niin sitten se on lapsellista retoriikkaa?
Tokihan minä joudun varmaankin sinuun nähden ja verraten, katsomaan asioita enemmän sieltä kokemusperäisestä perpektiivistä, enkä niinkään siitä miten se vaikkapa koulukirjassa lukee. Koulukirjojenkin, kuin sen opetuksenkin, ajatusmaailma kun kuitenkin aina kumpuaa vähintäänkin jossakin määrin vallitsevista paradigmoista, ajatusmaailmoista sekä käsityksistä, eikä välttämättä niinkään kokemuksesta tahi siitä totuudestakaan kuten itäisessä naapurissamme varsin hyvin nähdään.
Mutta en tietenkään voi kiistää, etteikö näkemykseni voisi olla täysin väärä, mutta en ole vielä nähnyt mitään pitävää senkään puolesta, että se ei voisi olla myös oikein, tai etteikö se järki voisi kohdata jossakin tässä välissä näiden asioiden suhteen.
Miksi siis vain yksi aatesuunta olisi absoluuttinen totuus, kun senkin sisälle on rakennettu merkittävissä määrin ihmisten hyväksikäyttöä sekä muitakin epäkohtia, ja voidaankin siksi myös todeta, ettei se omaisuus välttämättä perustu minkäänlaiseen ultimaaliseen ahkeruuteen, jonka turvin se on rakennettu. En siis näe yhtymäkohtaa sille, että kasvavassa määrin tapahtuva rahan ja vallan keskittyminen pienen ryhmän käsiin, toisi oikeasti mitään hyvää tullessaan. Itseasiassahan se voi tehdä hyvin radikaalistikin päinvastoin, jos huonosti käy.
Edit. Lisätty muutamia ykistyiskohtia, ja unohtuneita juttuja.