Ja johtaa hallitusta, tekee valtiovierailuja, käy neuvotteluja tulevista päätöksistä jne. Vaikka miten tietty demografia haluaisi nähdä hänet pelkästään jonain bile-tyttösenä - mikä on hämmentävän aliarvioivaa Marinin uraan nähden.
Ei minulla ole koskaan ollut vaikeuksia myöntää, että en halua maahan ulkomaalaisia rikollisia ja sosiaalipummeja, koska meillä on niitä ihan riittävästi omasta takaa ja resurssit ovat rajalliset. En ole halunnut niitä tänne sen enempää 1990, 2000, 2010 tai 2020-luvulla ja ongelmat ovat vuosi vuodelta menneet pahempaan suuntaan. Ja voin myöntää suoraan, että ulkomaalaisten rikollisten maasta karkoituksissa linjan tulisi olla täysin säälimätön.
En nyt yleisesti viitsisi alkaa luennoimaan näistä suomalaisen yhteiskunnan toimijoista, mutta EK on yhtä puolueeton taho kommentoimaan tätä kuin ay-liike. EK on elinkeinoelämän edunvalvontajärjestö, jonka tarkoitus on maksimoida suomalaisen elinkeinoelämän tuottavuutta. Siinä ei ole mitään väärää, mutta turha EK:ta on tässä esittää minään puolueettomana tahona. EK haluaa Suomeen ja Suomessa työlle tekijöitä halvemmalla ja matalamman järjestäytymisasteen, kun taas ay-liike taas haluaa rajoittaa sitä, jotta suomalaisten, tai lähinnä omien liittojen jäsenten, palkat nousisivat ja työmarkkinoilla olisi mahdollisimman vähän järjestymätöntä työvoimaa.
Miten ajattelisit edistää sitä että ihmiset hankkisivat lisää lapsia? Jos unohdetaan "trendikkyys", koska lasten hankkiminen sen takia että se on trendikästä onkin ihan saatanan fiksu idea. Ei varmasti aiheuta mitään ongelmia lapsille kun niitä hankitaan vain sen takia että olisi kiva lisä asuun ja instagramiin. Tai vaihtoehtoisesti sen takia että saisi verohelpotuksia.
No kerroppa mitä ongelmia lapselle aiheutuu, jos toisen lapsen jälkeen äidin tuloveroaste pienenisi siihen saakka kunnes lapsi on täysi-ikäinen ja esimerkiksi kolmannen jälkeen poistuisi kokonaan? On ilmeisesti aika vieras asia se, että vaikka mentäisiin lyhyimmän kaavan mukaan, niin silti lapsen äiti joutuu useamman kuukauden olemaan pois työelämästä tai opiskeluista.
Missä maassa matalapalkka-alalla työskentelevä pärjää paremmin kuin Suomessa? Esimerkiksi vaikka siivooja?
Jeps, se oli sitä puhdasta sosiaalidemokraattista yhteiskuntamallia - nyt menemme yhä enemmän globaalin talouden ehdoilla, eikä yhä vaikustusvaltaisemmalla pääomalla ole mitään sitä vastaan, että matalia palkkoja joudutaan täydentämään tulonsiirroilla. Päinvastoin. En näe, että me Suomessa pystyisimme tätä kehitystä mitenkään pysäyttämään tai kääntämään. Mitä esim. sinä ehdottaisit ratkaisuksi, palkkasääntelyä, aikakonetta?
Ei varmaan kovinkaan monessa juurikin niistä tulonsiirroista johtuen.
Jos ei tulonsiirtojakaan oteta huomioon vaan vertaillaan siivoojan keskipalkkaa sekä asumis- ja muita kuluja. Missä maassa se siivooja eläisi paremmin?
Sitten siinä vertailussa pitäisi huomioida myös kyseisen maan hintataso, asumiskustannukset, verotus jne.
1500 euron nettopalkka ja 1000 euron vuokra? Siivoojan keskipalkka taitaa olla bruttona yli 2000 euroa. Jos sitten googlailee vaikka Tukholman, Kööpenhaminan tai Lontoon siivoojan palkkoja sekä vuokratasoa, niin aika heikolta näyttää sielläkin. Eli summa summarum. Matalapalkkaisen on hyvä asua Suomessa, vaikka se ei varmasti siltä aina tunnu.
En nyt ymmärrä mistä kiistellään, kun olen tästä samaa mieltä. Yleistäen Suomessa se tulovajaus hoituu tulonsiirroilla, Lontoossa tekemällä tarjoilija-extraa.
Miksi työnantajat eivät tahtoisi vahvistaa kehitystä, jossa he saavat halpaa työvoimaa, koska yhteiskunta maksaa osan työntekijän palkasta? Millaisena näet kehityksen päätepisteen? Eikö raja tule koskaan vastaan?
Ei ollut tarkoitus kiistellä. "sori siitä" kuten entinen pääministerimme sanoisi. Olisi pitänyt vastata jonkun toisen viestiin, jossa valitettiin kuinka matalapalkkaiset eivät enää tule toimeen. Minä kun lähden aina miettimään verrokkimaita, että missä tämä olisi hoidettu paremmin.
thl.fi
Sinun ehkä tulisi kääntyä EK:n puoleen näine perussuomalaishuolinesi - veikkaan että on sujuvia vastauksia tarjota. Vaan skenaariosi on siis se, että Suomessa päätettäisiin ryhtyä jotenkin laajalti kannustamaan työperäistä halpatyövoimamuuttoa ilman että kannustinloukkuihin puututtaisiin mitenkään? Osaatkos yhtään arvioida miten todennäköinen juuri tämä yhdistelmä olisi?
Tuo on itse asiassa hyvä kysymys - itse pidän tämän globalisaation ajan kvartaalitalous-ajattelun viimeisenä takarajana sitä ajankohtaa, kun laajat ympäristötuhot lopulta laukeavat muuttoliikkeinä, paikallisina konflikteina ja jatkuvina syvinä talous- ja yhteiskuntakriiseinä. Silloin voi toki olla jo liian myöhäistä, mutta en menisi lyömään mitään vetoa sen puolesta, että jotenkin hallitusti pystyisimme tuon välttämään. Elleivät sitten tiede ja teknlogia tee ihmeitä. Pääoma niitä ei tule tekemään.
Ei ole. Suomen elinkeinoelämän edunvalvonta ei ole sama asia kuin "Maan taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen". Toki hyvinvoiva elinkeinoelämä on kukoistavan yhteiskunnan merkki, mutta edelleen EK on puolipoliittinen edunvalvontajärjestö kuten ay-liikekin.
Tämä on sangen hyvä kysymys. Mitähän Riikka Purra vastaisi?
