Olen ollut suht pessimistinen Ukrainan hyökkäyskyvystä koko sodan aikana muutamasta syystä. Ukrainalla aselajien yhteistoiminta ei mun käsittääkseni ole yhtään sen paremmalla tolalla kuin Venäjälläkään. Toisin kuin puolustussodassa, hyökkäyssodassa pitäisi pystyä saavuttamaan merkittävä ylivoima jollain rintamasuunnalla eikä Ukraina koko sodan aikana ole näyttänyt sen olevan mahdollista - Ukrainan voitot ovat puolustusvoittoja. Puolustuksesta hyökkäykseen lähteminen on minusta ihan toisenlainen juttu: se tarvii yllätyksen, se tarvii ison ylivoiman, se vaatii tahtoa ja voimaa.
Niin paljon kuin haluaisin Ukrainan voittavan sodan, se ei tule onnistumaan ilman sitä, että Ukraina pystyy vastaiskujen lisäksi vyöryttämään isolla voimalla rintamalinjoja. Luulisin, että kaikkki meistä tietävät, mitä se tarkoittaa - se tarkoittaa samaa kuin mitä Venäjä teki, mutta toiseen suuntaan, eli siis isoja ja syviä iskuja rintamaan, ja iskun sivustojen puolustamista.
Ilman jotain muutosta Ukrainan armeijassa, minusta tuo jää piippuun. Hyvä puoli asiassa on se, että Venäjä on aivan yhtä onneton hyökkääjä. Sen hyökkäys tyrehtyy saman tien, kun vastassa on jotain kovempaa. Huono uutinen on se, että itse en ainakaan tiedä kuin yhden tahon, joka todella osaa hyökkäyssodan ja voi murtaa rintamalinjat, eikä Ukraina ainakaan vielä kuulu niihin.