Ketju jonne kaikkien on pakko kirjoittaa, oli asia sitten mikä tahansa

  • 5 375 547
  • 66 963

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Tänään juttelin juniorin eli nuorisolaisen kanssa (toki hän on jo aikainen ihminen). Enimmäkseen keskustelu sujui normiperusjutuissa eli melko diipa-daapaa sisällöltään, mutta eihän se sisältö sinänsä vaan yhteys ylipäätään.

Keskustelimme myös Venäjä-Ukraina -sodasta. Olimme hyvin samaa mieltä kaikesta. Tämä keskustelu nosti esiin sellaisen ajatuksen, että syvästi tuntevat (emotionaaliset) henkilöt elävät normielämää hyvinkin voimakkaasti ja nauttivat siitä ja saavat siitä enemmän irti kuin rationaaliset ihmiset, mutta tällaisina vaikeina aikoina he myös "kärsivät" enemmän verrattuna rationaalisiin ihmisiin.

Oletko enemmän tunne- kuin järki-ihminen? Vääriä vastauksia ei ole.
 

Surukuku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sanaan Sepot ja muut jemeniläiset kiekkoseurat
...
Keskustelimme myös Venäjä-Ukraina -sodasta. Olimme hyvin samaa mieltä kaikesta. Tämä keskustelu nosti esiin sellaisen ajatuksen, että syvästi tuntevat (emotionaaliset) henkilöt elävät normielämää hyvinkin voimakkaasti ja nauttivat siitä ja saavat siitä enemmän irti kuin rationaaliset ihmiset, mutta tällaisina vaikeina aikoina he myös "kärsivät" enemmän verrattuna rationaalisiin ihmisiin.

Oletko enemmän tunne- kuin järki-ihminen? Vääriä vastauksia ei ole.
Olen huomannut itsessäni tuon. Vaikka olen insinööritieteiden alalla elämäntyöni tehnyt ja nautin työssäni matemaattisten ja tilastollisten ongelmien ratkaisuista, olen silti vahvasti tunneihminen ja tämä nykyinen maailmantilanne on horjuttanut pahasti turvallisuudentunnettani. Tilanteeseen vaikuttaa myös pitkäaikainen mt-ongelmani, joka osaltaan indikoi herkkyyttäni tunne-elämän puolella.
 

vetti

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, CAR, HIFK (salaa)
Mua pierettää ja siksi pieren. Pahanhautoja oli hyvä leffa.
Luin tuosta paskanhautoja. Ilmankos pierettää.

Vanhoilla päivillä se minäkin joudun opiskelemaan tilastomatikkaa. Mä inhosin aikoinaan sitä yli kaiken kauppakorkeassa eikä se inho vieläkään ole kaikonnut.

Kyllähän tämä kone laskee nuo luvut oikein, mutta kaippa se olisi hyvä ymmärtää miksi noista luvuista tulee oikea lopputulos. Siksi etäopiskelen Jypinkylän yliopistossa.

En mä muuten mutta pomo käski, ei kuulemma itse halua. Ei auttanut vaikka kysyin "onks pakko jos ei taho?".
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Voi pahus, nyt se sitten iski vielä silmätulehduksenkin kaiken muun lisäksi. Lääkäri piti jopa mahdollisena että tämä silmätulehdus olisi koronan jälkioireita. Käytiin tänään yhden osaston hoitajan kanssa silmälääkärille näyttämässä oikein tuota oikeanpuoleista silmääni.

Lääkäri totesi siinä silmässä olevan tulehduksen ja määräsi siihen tippoja laitettavan seuraavan kymmenen päivän ajan. Tänään hoitaja pisti jo ensimmäisen tipan eikä tuo nyt ainakaan niin pahalta tuntunut. Junnuna pelkäsin ja inhosin oikein tuota silmätippojen laittoa mutta ei se paha rasti kyllä silti ole.

Silmälääkärissä oli vain paha juttu tuo niin esitarkastuksessa kuin itse lääkärikäynnilläkin että inhoan aina kaiken maailman ronkkimista. Silmien avaamista suurimmilleen liikuttamalla tikulla sitä luomea ylöspäin ja vaikka sitä koronatestin ottoa pitkällä tikulla nenäsieraimesta. Siksi ei ollut helppoa aina olla tuolla lääkärissäkään mutta kyllä se lääkäri lopulta pystyi diagnoosinsa tekemään.

No toivotaan että tuo tulehdus menee ohi eikä iskisi myös toiseenkin silmään. Nukkumisen jälkeen silmä ei edes aina avautunut kokonaan vaan jäi suunnilleen puoliväliin asti auki että kyllähän se tulehdus aika pahana jo oli.
 
Kuvat - hankittu

Henkilökortti - Kysymyksiin vastattu (eihän se nainen kysellyt paljonkaan tunnistautumisessa, turhaan stressasin jälleen), henkilökortti (60e) maksettu. Haku asemalta suoraan, päivänä tiistai tai keskiviikko. Ilmoitus tulee tekstiviestillä kun henkilökortti on asemalta noudettavissa.

VITTU JES!
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Kuvat - hankittu

Henkilökortti - Kysymyksiin vastattu (eihän se nainen kysellyt paljonkaan tunnistautumisessa, turhaan stressasin jälleen), henkilökortti (60e) maksettu. Haku asemalta suoraan, päivänä tiistai tai keskiviikko. Ilmoitus tulee tekstiviestillä kun henkilökortti on asemalta noudettavissa.

VITTU JES!

Hyvä että sait asiasi hoidettua. Ja saat vihdoin tuon henkilökortin. Eikös se ole puuttunut sinulta melko pitkäänkin?

Tuo on varsin tuttua minullekin tuo turhaan stressaaminen. Se on vittumaista kun ei osaa olla stressaamatta asioista mitkä kyllä ajan kanssa järjestyisi ja jotka eivät stressaamista edes tarvitsisi.

Kyllä maailmalla tulee vastaan sitten suurempiakin murheen aiheita jotka vaatii ehkä vähän enemmän stressaamistakin. Pienempien asioiden kannalta pitäisi luottaa siihen että kyllä ne ajankin kanssa lutviutuu.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Tänään oli taas se aika vuodesta, jolloin kävin parturissa. Pyrin aina kokeilemaan eri vaihtoehtoja, mitä tulee partureihin ja olen havainnut, että kaikkein miellyttävimmät käynnit sijoittuvat aina pieniin putiikkeihin. Isoissa paikoissa eli sellaisissa, joissa on yli viisi istuinta, tulee sellainen olo kuin olisi jossain kokoonpanotehtaalla.

Valitsen nykyään aina koneella ajon, koska se on helpoin ja kaikkein nopein vaihtoehto eikä sen jälkeen tarvitse käydä parturissa ainakaan vuoteen. Tällä kertaa valintani oli parturi Kumpulassa. Omistaja oli ilmeisesti jostain Intian alueelta. Miellyttävä tyyppi ja hemmetin nopea, sillä hän sai kynittyä pääni siistin näköiseksi runsaassa kymmenessä minuutissa.

Minulla on yleisesti ottaen vaikeaa käydä partureissa siitä yksinkertaisesta syystä, että en koskaan keksi mitään puhuttavaa parturien kanssa. Useimmiten olen hiljaa koko operaation ajan, mutta joskus puhun heidän kanssaan. Aiheiden kanssa on aikamoista vaihtelua, koska en katso televisiota ja nykymusiikista en osaa sanoa oikein mitään, joten keskityn enimmäkseen yleisiin aiheisiin, esim. säähän.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
On tämä outoa kuinka tänne psykiatriselle osastollekin on ikään kuin jo kotiutunut. On oppinut olemaan täällä. Tai en minä mitään riehunut tai muuta vastaavaa koskaan ole täälläkään mutta tarkoitan sitä että on hyväksynyt että täällä sitä nyt jonkin aikaa ollaan ja sen sijaan että pistäisi vastaan niin koittaakin myös viihtyä täälläkin.

En minä tiedä saisiko tällaiselle osastolle koskaan sinänsä kotiutua, ettei myöskään laitostoudu sitä myötä. Mutta olen ainakin paremmin oppinut viihtymään myös täällä ja olo ei ole enää ihan niin rauhaton ja onhan se hyvä juttu varmaan. Täällä pitää kuitenkin jonkin aikaa olla niin parempi sitten että osaa täälläkin nyt jossain määrin viihtyä. Ettei ihan pakkopullalta maistu. Se olisi aika hirveää.

Kyllä täällä oleminen nyt vähän paremmalta maistuu kuin silloin joskus vuosina 2015-2016 kun viimeksi jouduin täällä olemaan. Silloin ei ollut edes älypuhelinta tai edes kännykkäliittymää, joten oleilu täällä oli silloin tosi kurjaa, pitkästyttävää. Joutui Hämeen Sanomistakin lukemaan kaikkein tylsimmätkin jutut että sai aikansa kulumaan edes jotenkin.

Tai kyllä minä yöllä joskus vielä havahdun uuniin jossa huudan että päästäkää minut pois, en ole hullu, olen syytön. Että kyllä vielä alitajuntaisesti pistän vastaan tälle kaikelle ja olemiselleni täällä mutta hereillä ollessani pystyn sen hyvin peittelemään.

Nyt kannattaa varmaan vaan heittäytyä kohtalon ja ajan vietäväksi ja toivoa että sitä myötä pääsee paremmin täältä sitten uloskin joskus. Mutta ei minulla onneksi enää niin suurta ikävää ole kotiinkaan kuin on ollut. Olo helpottanut.

Vointini onkin nyt tosi rauhallinen. Ja olen itse onnistunut myös siinä ettei levy junnaa enää samoja asioita päässä päivästä toiseen. Vieläkin kyllä joskus tulee ne ajatukset päähän jonkin takia, jokin nostaa vain kyseiset ajatukset päähän uudelleen ja hyvin huomaa kuinka raskailta ne ajatukset tuntuu edelleen. Ei sellaisia mielellään enää kuitenkaan päässään pyörittele. Kirjoittaminenkin nyt paljon mukavampaa kun kirjoittelee tekstejä avarakatseisemmin eikä jumittuneena johonkin tiettyyn ja samaan asiaan. Sellainen oli lopun perin tosi tunkkaista.
 

vilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Kauhajoen Karhubasket
Tänään jätin väliin täällä osastolla palveluihin kuuluvan päivällisen ja soitin lähikaupan kyljessä toimivaan Pitsa Hutiin. Pitsaa en ollut saanut pitkiin aikoihin eli yli kuukauteen niin oli vaan joskus saatava pitsaa.

Tuolta Hutista tilasin pitsan, hain sen itse sieltä niin sai vähän liikuntaakin samassa ja söin sen täällä osastolla. Ei järin iso pitsa, mutta kovasti muistutti pannupitsaa? Tuollainen barbeque-pitsa. Tosi hyvän makuinen kyllä ja oli hienoa saada vaihteeksi tosiaan pitsaakin.

Kyllä ruoalla voi mielestäni vaikuttaa mielialaankin. Nyt kun sai tuollaista herkkua mitä ei ollut aikoihin saanut niin mielialakin piristyi kummasti. Jaksaa taas paremmin tätä laitoselämää.

Tänään myös tapasin ennen tuota pitsanhakureissua täällä sairaalassa sosiaalityöntekijän. Sen vuoksi kun elämäni oli jymähtänyt paikoilleen niin oli jäänyt vähän rästiin asioita mitkä pitäisi hoitaa maaliin. Asumistukihakemus oli jäänyt puoli väliin, Pamista en ollut hakenut tukia jotka mahdollisesti voisin saada joulu-tammikuulta, sairauspäivärahaakin pitäisi hakea ja sairaalalaskuistakin selvittävä.

Vielä ei jännäpissat tullut, asioiden hoitoon pystyy vielä mahdollisesti vaikuttamaan kun nyt vaan lopulta vie asioita eteenpäin. Tuosta Pamin ansiopäivärahasta en ole varma maksaako ne sitä takautuvasti.

Mutta tulipahan tunne että asioilla on taas vain tapana ratketa. Ennemmin tai myöhemmin.
 
K

Kiekkokatsoja

Natsien sota Venäjää vastaan, tulee tänään telkusta kanavalla national geographic. Ukraina ei tosin ole "natsina", mutta samoilla suunnilla soditaan. Ainakin viime jaksossa vielä oltiin.
 

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
On se hyvä juttu, etten omista autoa. Nämä nykyiset polttoaineen hinnat ovat niin järkyttäviä, että vähäiset varani eivät riittäisi kuin ehkä yhteen menoo-paluu -matkaan Vaasaan jollain halvalla vuokra-autolla.
 
Myönnän että halusin vähän myös juhlistaa sitä kun saan vihdoin nuo henkkarit ja saatiin asia hoidettua. Se oli vaan tämä päivä, onneksi kauhea päivä alkaa olla ohi. Piti tänään ajatella järjellä ja jättää pankkikortti kotia kun lähdin aamulla kylälle maksaa velat, etten vaan kunnolla ratkea. Enkä ratkennut kuin 19 oluen verran joista 1 jäljellä. Samat ajatukset jälleen tutusti jäi tästäkin hommasta tälläkin kertaa: Alkoholi on kasa paskaa enkä saisi juoda sitä ensimmäistä kun siitä se aina lähtee.
 

ace

Jäsen
Ujostuttaa, mutta tekisi mieli aloittaa ketju: Mitä leluja kaipaat lapsuudestasi? Lelut olisi heittomerkeissä, koska on aika venyvä käsite, mutta asioita tai esineitä joiden kanssa viihdyit loputtomiin, joiden muisteleminen saa vieläkin hymyn suupieliin ja mietit, "Voiko näin aikuisena/vanhana/muuten vaan kalkkeutuneena enää kaipailla niitä, saati kokeilla?"

Edit pienen miettimisen jälkeen, kerrotaan nyt sitten mitä itselläni oli mielessä.

1. Stiga rattikelkka. Joku lähetti videon Iltapuluun Stigasta kolmannessa polvessa, josta tämä aihe tuli mieleeni. Oli ihan mahtava laite, omani oli musta Stiga GT, jonka myin sadalla markalla naapurin pikkupojalle. ( Hänen vanhemmat sen maksoivat, ei ollut mitään hämärää tässä kaupassa). Kehtaisiko sitä lähteä tänä päivänä laskemaan Stigalla, mieli kyllä tekisi.? Kestäisikö se tätä ruhoa?

2. Minisukset, "minarit". Ei löytynyt niin jyrkkää mäkeä tai isoa hyppyriä mistä ei niillä olisi uskaltanut laskea. Aivotärähdyksiä ja erilaisia ruhjeita muistan paljon minarikavereiden kanssa nähneeni, mutta ei koskaan mitään vakavampaa, murtumia tms. Meillä päin minareita lämmitettiin puhalluslampulla ja muotoiltiin perästä käyräksi ylöspäin. Näytti coolilta ja sai muutaman sentin nipistettyä mäkiennätyksestä.

3. Stiga jääkiekkopeli. Omani oli alkupään tuotantoa missä "ränni" kääntyi sisään maalin sivustoista, oma taktiikka pelaamiseen silläkin piti luoda. Kaveri sai joululahjaksi jossain vaiheessa sen oikean Stigan, jossa pääsi maalin taakse ja "jää" oli irroitettava ja helposti hajoava muovikerros. Häviön tunnkuohuksissa se "jää" sai pahoja kolhuja, kun vitutuksissa heitetty kiekko irroitti siitä palasia. Pelin omistaja ei ollut tyytyväinen, vaikka toimi itse samalla tavalla.

4. Radio ohjattava auto. Olin 5-7v. en tarkkaan muista, kun sain todella makean Lancia Stratos radio ohjattavan auton joululahjaksi. Kauko ohjaimesta sitä pystyi kuitenkin kääntämään vain yhteen suuntaan, joskus olen lukenut mistä tämä johtui, joku tekninen juttu. Auto oli todella siisti, mutta olihan se tylsää kääntyä vain yhteen suuntaan.

Kunniamaininta: Legot, ne aluperäiset joiden kanssa piti käyttää mielikuvitusta. Nämä nykyaikaiset on niin monimutkaisia ja valmiiksi pureskeltuja/muotoiltuja, että se alkuperäinen idea on mielestäni kuopattu. Silloin aikanaan piti löytää siitä miljoonalaatikosta se oikeanvärinen ja muotoinen palikka että sai rakennettua mitä halusi. Tosin jos olisin rikas, ostaisin Lego Millenium Falconin nyt ja heti.

Niin ja siis ujostuttaa aloittaa uusi ketju, ei muistella näitä asioita.
 
Viimeksi muokattu:

Minor

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
@ace pistä ihmeessä ketju pystyyn, hauska keskustelunaihe!

Omalle listalle tulis tod näk ainakin Stiga pöytälätkä, Legot, Matchbox-pikkuautot ja jotain muuta.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Mitä leluja kaipaat lapsuudestasi? Lelut olisi heittomerkeissä, koska on aika venyvä käsite, mutta asioita tai esineitä joiden kanssa viihdyit loputtomiin, joiden muisteleminen saa vieläkin hymyn suupieliin ja mietit, "Voiko näin aikuisena/vanhana/muuten vaan kalkkeutuneena enää kaipailla niitä, saati kokeilla?"
Barbiet... Niillä on monet leikit tullut leikittyä ja mekot vaihdettua. Joskus oli reilu kymmenen barbia mutta nykyään kokoelma on supistunut viiteen (ks. liite). Enhän minä tietenkään enää niillä leiki kuin joskus lasten kanssa... tai joskus ehkä tulee vähän puettua noita, laitettua kenkää ja käsilaukkua sävy sävyyn. Mutta sehän ei ole leikkimistä vaan kokoelman "huoltoa". ;-)
 

Liitteet

  • IMG_20201202_121455.jpg
    IMG_20201202_121455.jpg
    660,4 KB · kertaa luettu: 51
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös