Kingsbridge-trilogia on erittäin hyvä, mukavasti kehitetään miljöötä pitkällä janalla. Ensimmäinen osa oli kaikkein maittavin, kieltämättä käyrä laski loppua kohden, mutta hienosti viihdyin katedraalin varjossa. Taivaan pilarit olen näköjään lukenut jo 2015, kakkososan taisi mennä viime vuonna. Tuon esiosan jätän väliin, Kingsbridge jääköön rauhaan.@Ilmari Ahde tuossa mainitsi Ken Follettin Tulipatsaan. Sain tuon joululahjaksi 2017 (A Column of Fire nimellä eli alkuperäiskielellä kovakantisena) mutta vasta nyt loppuvuodesta sain sen kolmannella yrityksellä luettua loppuun.
Kovana Follett fanina tuo ei vain jotenkin lähtenyt käyntiin, mutta oli ihan ok loppujen lopuksi. Tuota ennen luin uusimman saman sarjan "Tuli ilta ja tuli aamu" eikä sekään oikein vakuuttanut. Taivaan pilarit on niin hyvä ettei sitä voi toistaa vaikka World Without End jatko-osa olikin vielä hyvä. Nuo pari seuraavaa aika turhia.
Aloitin muuten edellispäivänä Vuosisata-trilogian. Kaikki kolme kirjaa ovat olleet kaapissa odottamassa jo pitkään, mutta en ole saanut ensimmäistä aloitettua, vaan aina on ollut helpompi ottaa joku uusi pokkari luettavaksi. Ihminen on tosiaan heikko uusien kirjojen edessä.Kingsbridge-trilogia on erittäin hyvä, mukavasti kehitetään miljöötä pitkällä janalla. Ensimmäinen osa oli kaikkein maittavin, kieltämättä käyrä laski loppua kohden, mutta hienosti viihdyin katedraalin varjossa. Taivaan pilarit olen näköjään lukenut jo 2015, kakkososan taisi mennä viime vuonna. Tuon esiosan jätän väliin, Kingsbridge jääköön rauhaan.
Olisihan tabletilla odottelemassa Follettin Vuosisata-trilogia, mittava lukukokemus olisi sekin. Pitäisi tehdä lukujärjestys itselleen eikä siitä saisi lipsua, mutta kun ihminen on heikko uusien kirjojen edessä.
Piti lähteä lykkimään Patarouvan tekemää latua ja lukemaan Vuosisata-trilogia, vaan jäipä tekemättä. No ihan vaan siksi, kun Elisan kirjakaupasta sai sopuhintaan Follettin uutukaisen Ei koskaan ja aloin lukemaan sitä. Kirjassa kolmannen maailmansodan uhka leijuu yllämme, vaikka Turtiaisen Anon mukaan se on jo käynnissä.Aloitin muuten edellispäivänä Vuosisata-trilogian. Kaikki kolme kirjaa ovat olleet kaapissa odottamassa jo pitkään, mutta en ole saanut ensimmäistä aloitettua, vaan aina on ollut helpompi ottaa joku uusi pokkari luettavaksi. Ihminen on tosiaan heikko uusien kirjojen edessä.
Heh! Minulle tuli Suomalaisesta eilen viesti, että tilaamasi kirja on noudettavissa.Voi helevaton helevatto! Kun on kirja kesken, pitäisi läiskäistä itselleen kirjastoon lainauskielto, mutta kun kävin laittamassa muutaman valikoidun kirjan omasta hyllystä kierrätyskärryyn, niin pitipä sitä sisälläkin käydä.
Otin nyt Richard Shepherd - Epäluonnolliset syyt - oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat ja Timo Isoaho - Epe
Ei ole todellista enää tämmöinen. Sanopa vielä, että muissa kirjoissa on mukana Kauko Röyhkä - Vaeltava vitsaus, se on minulla kirjastossa varauksessa.Heh! Minulle tuli Suomalaisesta eilen viesti, että tilaamasi kirja on noudettavissa.
Kyseessä on tuo Richard Shepherdin kirja. En hakenut vielä sitä, kun odottelen, jos muut tilaamani kirjat saapuisivat niin saisin haettua ne kirjakaupasta samalla vaivalla.
Ei sentään.Ei ole todellista enää tämmöinen. Sanopa vielä, että muissa kirjoissa on mukana Kauko Röyhkä - Vaeltava vitsaus, se on minulla kirjastossa varauksessa.
Vankileirien saaristoa suosittelen lämpimästi. Kyseinen kirja on muuten erittäin suosittu ainakin Helmet-kirjastoissa, joten aika pitkään odotukseen kannattaa varautua.Foundation sarjan kaksi ensimmäistä osaa tykitelty läpi ja kolmas menossa. Siis se alkuperäinen trilogia. Tämän jälkeen voisi jatkaa Vankileirien saaristoa tai Rooman valtakunnan rappio ja tuho.
Minulla on se äänikirjana joten ei tarvitse kirjastosta odotella. Joskus sen lainasin, mutta materiaali oli sen verran rankkaa että ei saanut luettua laina-ajassa loppuun.Vankileirien saaristoa suosittelen lämpimästi. Kyseinen kirja on muuten erittäin suosittu ainakin Helmet-kirjastoissa, joten aika pitkään odotukseen kannattaa varautua.
Noita tuli ahmittua hämmentävään tahtiin kun käsiinsä sai, tuhat sivua meni että heilahti. Nyt ne odottelee hyllyssä tarinan loppua mitä ei varmaan koskaan saada, Yrjö-poika ei ole nuori kolli. Myyn perhana koko nipun!Parin vuoden aikana on tullut luettua aika suuri määrä kirjallisuuden klassikoita.
Viimeisin kirja tai oikeastaan kirjasarja, jonka luin, oli George R.R. Martinin Tulen ja jään laulu.
Ensimmäiset kolme kirjaa olivat erinomaisia, vaikkakin tolkuton sivuhenkilöiden määrä oli aikamoinen haaste.
On hyvä, ettei tv-sarja noudattanut juuri ollenkaan kirjojen juonta, sillä se teki näistä kahdesta median muodosta paljon helpommin sulatettavan. Ainakin minusta.
Vieläkään en muista yhtäkään Meereenin ja sitä ympäröivien alueiden sotalordien nimiä.
Martin osaa kyllä kirjoittaa, mutta henkilöiden luonnekuvaus on sitten vähän niin ja näin.
Lohikäärmetanssi päättyi komeaan cliffhangeriin, kun kaikki tapahtumat niin Westerosissa kuin muuallakin on avoinna.
Jos nyt pitäisi antaa arvosana kaikista lukemistani Tulen ja jään laulun kirjoista, niin se olisi siinä nelosen paikkeilla viisiportaisessa arvostelussa.
Follettin Ei koskaan on yhä kesken, ei ole enää kuin nelisensataa sivua jäljellä. Lupaan ja vannon juhlallisesti, että tämän vuoden puolella alan lukemaan Follettin Vuosisata-trilogiaa, jos ei henki mene. Jos niin käy, kyllä sitten harmittaa ettei tullut aloitettua.
Puolimatkan krouvista loppuun saakka meni livakasti. Olihan siinä aika kylmäävää kuvaa miten voisi käydä. Kiinan osio tarinasta tuntui alkupäässä varsin tylsältä, mutta sitten kun päästiin vauhtiin niin johan alkoi kyyti maittamaan, laitettiin vilkku vasemmalle ja mentiin muutamasta ohi. Jos jotain huonoa sanon, hahmojen ”lemmenleikit” ei uponnut vaan onneksi ei pääosassa ollut, Harlekiini-sarjaan tartun sitten jos alkaa kankea romantiikka kiinnostamaan. Hahmot oli toimivia, inhimillisiä tapauksia eikä mitään yli-ihmisiä.Täällä menossa kanssa Ei koskaan ja aikas lailla puolivälissä taidan olla. Follett kyllä osaa punoa tarinaa hyvin ja tehdä hahmoista mielenkiintoisia.