Minkä kirjan luit viimeksi / mitä luet nyt?

[Patarouva]

Marraskuussa luin kuusi kirjaa.

- Juha-Pekka Raeste - Hannu Sokala:
Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä

Mielenkiintoinen ja viihdyttävä kirja.

- Johanna Pohjola: Isä pullossa. Matka alkoholistin mieleen ja maailmaan.

Tytär kertoo isänsä alkoholismista ja käsittelee aihetta myös yleisemmin. Vaikka
aiheesta en mitään varsinaista uutta saanut niin välillä on hyvä katsoa asioita muiden silmin.

- Erik Axl Sund: Nukkemestari

Synkkä kirja rankasta aiheesta. Kirjaa lukiessa minulle tuli välillä todella huono olo.

Erik Axl Sund (Jerker Eriksson ja Håkan Axlander Sundquist) on minulle tuttu Varistyttö-trilogiasta. Synkkiä kirjoja nekin olivat, mutta jollain tapaa kiehtova kokonaisuus, ja mietin pitäisikö jossain välissä lukea se uudestaan.

- Sara Medberg: Kamarineitsyt

Koska kaksi edellistä lukemaani kirjaa olivat sen verran raskaita aiheiltaan niin päätin lukea jotain kevyttä. Historiaa ja romantiikkaa. Medberg heitti sokeria niin isolla kauhalla, että tämäntyyppisistä kirjoista pitävänä huomasin lukiessani ajoittain pyöritteleväni silmiäni tyyliin ”Nyt jotain rajaa!”

- Sofie Sarenbrant: Lepää rauhassa.

Hyvä dekkari. @Eddie Tämä oli Emma Sköld-sarjan ensimmäinen osa ja tästä on hyvä jatkaa.

- Michael Connelly: Yön pimein hetki.

Erinomainen kirja. Harry Bosch ja Renee Ballard ovat onnistunut pari ratkomaan rikoksia.

 

[nummenkallio]

Tamara Lund: Lohikäärmeen pahvikulissit

Siis Tamara Lundin elämäkerta. Hän oli oikeasti todella kiinnostava ihminen, joka eli värikkään elämän. Tamara Lund oli Suomessa kansainvälinen tähti ennen kuin Suomessa sellaisia edes oli. Elämäkerrasta välittyy vahva tunteella eläminen, olivat päätökset sitten jälkikäteen arvioituina oikeita tai ei. Samoin välittyy myös vahva itsetietoisuus, Tamara Lund tiesi olevansa hyvä.

Kiehtovinta antia kirjassa on 60-luvun puoliväli, kun lyhyen ajan sisään tapahtuu aika paljon: kihlattu Rami Sarmaston kuolema auto-onnettomuudessa, jossa Tamarakin oli osallisena. Sen seurauksena Tamara halusi tappaa itsensä, ja sitten kuitenkin samoihin aikoihin oli myös koekuvaus Bond-tytöksi Lontoossa. Sean Connery oli kuulemma upea mies. Kirjassa on myös kuvia noista Bond-tyttökuvauksista, ja täytyy sanoa, että kyllä Tamara Lundista olisi siihenkin ollut. Hänhän oli edustavan ulkonäkönsä lisäksi hyvin kielitaitoinen ja kansainvälisesti suuntautunut, mikä ei ollut kovin tavallista tuon ajan Suomessa.

Mielenkiintoinen elämäkerta, suosittelen lukemaan. Se tulee selväksi, että tunteella on eletty, ja siinä voi välillä rapakin roiskua, mutta ehkä sellainen suurempi itsetutkiskelu jää silti teoksesta puuttumaan. Se ei kuitenkaan hirveästi haittaa, koska muuten Tamara Lund osaa kertoa elämästään hyvin värikkäästi omasta näkökulmastaan. Hän on teoksessa hyvin läsnä eikä myöskään kaunistele asioita.

 

[Amerikanihme]

Tamara Lund: Lohikäärmeen pahvikulissit

Siis Tamara Lundin elämäkerta.

Mielenkiintoista. Äitini oli kuulemma Tamara Lundin nuoruuden ystäviä, joten pitänee kysyä, jos hän on kuullut tästä kirjasta ja olisi kiinnostunut sen lukemaan (tai ehkä jo lukenutkin). Kiitos tiedosta.

 

[Kilgore Trout]

Alastair Raynolds: Inhibitor Phase

Revelation Space (Ilmestysten avaruus) -universumiin sijoitettu tarina, tuttua Raynoldsin juonenkuljetusta avaruusoopperan mittakaavassa. Tästä on varmaan suomennoskin tulossa, Raynolds taitaa olla käännetyimpiä kovan tieteiskirjallisuuden nimiä, mutta en malttanut odottaa.

 

[Kilgore Trout]

Rinnan Alalstair Raynoldsin kanssa luen täysin toisentyyppistä teosta, korealaisen Han Kangin kirjaa Ihmisen teot - luen usein kahta tai kolmea kirjaa rinnakkain.

Se on minusta jopa parempi kuin hänen Booker-palkittu Vegetaristinsa. Kirja kertoo vuoden 1980 kansannoususta Gwangjun kaupungissa Etelä-Koreassa ja sijoittuu myös nykypäivään.
Täällä ei taida olla laumoittain k-poppiin ja k-draamaan ihastuneita ihmisisiä, mutta suosittelisin tätä varsinkin heille. Eteläkorealaisiltakin sujuu hyvin omien kansalaisten tappaminen ja kiduttaminen, se ei ole pelkästään pohjoisen naapurin yksinoikeus, vaikka se toki on siellä viety ihan eri tasolle.

 

[Rod Weary]

Alastair Raynolds: Inhibitor Phase

Revelation Space (Ilmestysten avaruus) -universumiin sijoitettu tarina, tuttua Raynoldsin juonenkuljetusta avaruusoopperan mittakaavassa. Tästä on varmaan suomennoskin tulossa, Raynolds taitaa olla käännetyimpiä kovan tieteiskirjallisuuden nimiä, mutta en malttanut odottaa.

Tää on varmaan Reynolds? Noita on Elisa kirjassa tarjouksessa tasaisin väliajoin. Onko suositeltavaa luettavaa?

 

[Kilgore Trout]

Tää on varmaan Reynolds? Noita on Elisa kirjassa tarjouksessa tasaisin väliajoin. Onko suositeltavaa luettavaa?

Joo toki Reynolds. Minulla on noita omassakin hyllyssä metrin verran, osa suomeksi, osa englanniksi. Eli olen tykännyt kovasti.

 

[Ollakseni]

A. W. Yrjänän Rota tuli luettua läpi. Näin sen myynnissä 5 eurolla niin ostin ja sen. Nyt se on luettu. Sisältää hyvin mielenkiintoista runoutta. Tämä oli ehkä lempipätkäni:

"Katedraaliin ei pääse
Se on remontissa
Kirkko pitää korjata jos se menee epäkuntoon" - Sevillana runon kolmas säe

 

[Sistis]

Itse en ole mikään erityinen dekkarien ystävä. Otin kuitenkin lukuun dekkareiksi jostain syystä mainitun Mikko Porvalin Karelia Noir -trilogian. Trilogia alkaa hieman sisällissodan päättymisen jälkeisestä ajasta ja päättyy 1950-luvulle. Ensimmäinen osa, Sinisen kuoleman kuva, käsittelee pitkälti kieltolain aikaista salakuljetusta sekä myös muuta hämärää toimintaa Viipurissa ja muualla Kannaksella. Toisessa osassa, Veri ei vaikene, teemana on alkuun Lapuan liikkeen tekemä murha ja sen jälkeen talvisota ja sen vaikutukset Viipuriin. Kolmas ja viimeinen osa, Kadonneen kaupungin varjo, alkaa välirauhasta, käsittelee Viipurin takaisinvaltauksen ja jälleenmenetyksen melko nopeasti ja vie sitten vaaran vuosiin.

Kirjat perustuvat löyhästi tositapahtumiin. Niissä käsitellään mm. todellisia rikoksia ja muitakin historiallisia tapahtumia, toki kirjallisia vapauksia käyttäen.

Kyllä tälle voi lukusuosituksen antaa. Ensimmäinen osa on vielä vähän käynnistymistä, mutta toinen ja kolmas ovat jo oikein päteviä.

Ja täytyy todeta, että vaikka näitä dekkareiksi kutsutaan, niin minusta nämä ovat kyllä puhtaasti historiallisia romaaneja, jotka vain käsittelevät tapahtumia poliisiorganisaation näkökulmasta. Sellainen dekkareille tyypillinen "kuka on murhaaja?"-teema loistaa näissä poissaolollaan. Kiinnostavaa näissä on nimenomaan historian sekä erityisesti Viipurin ja Kannaksen kuvaus.

 

[Skruf]

Sebastian Fitzek: - ikkunapaikka 7A

Sujuvaa ja koukuttavaa tekstiä jälleen kerran...

 

[Ilmari Ahde]

Pallomme kierros alkaa olemaan loppusuoralla. Seuraavat kirjat on sinä aikana tullut avattua, pari kepeämpää tietokirjaa puuttuu kun en niitä ole laittanut ylös. Muutamia on jäänyt kesken siksi koska ne on ollut paskoja tai ei ole muuten vaan uponnut, en pahaa ruokaakaan syö väkisin. Mukana on mieleen painuneita teoksia, toiset haihtuu muistista hyvin nopeasti, osan kanssa on surettanut kun tämä loppuu kohta ja toisten kanssa on saanut painia totisemmin.

Ylimpänä on omasta hyllystä paperikirjat, sitten e-kirjat omalta tabletilta, kirjastosta lainatut ja lopuksi Storytelin ilmaiskokeilun sato.

M. A. Numminen - Kaukana väijyy ystäviä
M. A. Numminen - Helsinkiin
M.A. Numminen - On syytä muistaa
Michelle McNamara - Katoan yön pimeyteen
Helena Ruuska - Hugo Simberg - Pirut ja enkelit
Stephen King - Ulkopuolinen
Wayne Gretzky - Tarinoista jääkiekosta
Adrian McKinty - Ketju
Tommi Liimatta - Rollo
Jo Nesbø - Mustasukkainen mies

E-kirja

Miika Nousiainen - Pintaremontti
Timo T. Tuikka - Kekkosen salaiset päiväkirjat
Tommi Liimatta - Hautajaiskengät
Antti Tuomainen - Jäniskerroin
Antti Tuomainen - Hirvikaava
Mick Wall - Lemmy
Tommi Saarela - Pave Maijanen - Elämän nälkä
Pierre Lemaitre - Tulen varjot
Hanya Yanagihara - Pieni elämä
Panu Rajala - Unio Mystica - Mika Waltarin elämä ja teokset
Stuart Turton - Pimeitten vetten paholainen
Colson Whitehead - Nickelin pojat
Haruki Murakami - Tanssi, tanssi, tanssi
Ken Follett - Tulipatsas

Kirjasto:

Juhani Tamminen - My life
Rob Halford - Tunnustan
Heidi Köngäs - Dora, Dora
Svetlana Aleksijevits - Tsernbylista nousee rukous
Otto Henning - Panssaritiedustelija
Herbert A. Werner - Rauta-arkut
Joni Skiftesvik - Perämies Jokelan kotiinpaluu
Saku-Pekka Sundelin - Brittifutis
Pertti J. Rosila - Herrahissin kyydissä
Pertti J. Rosila - Arkadianmäen kirstunvartija
Ljuba Vinogradova - Yön noidat (keskeytys)
Bea Uusma - Naparetki - Minun rakkaustarinani
Jussi Konttinen - Siperia
Wendy Dio & Mick Wall - Ronnie James Dio
Timothy Stuart - Tappotanner
Francesco Totti - Rooman kuningas
Jacob Israel - Sadistin päiväkirja (keskeytys)
Elton John - Minä, Elton John
Tommi Liimatta - Rautanaula
Annie Proulx - Ässä Hihassa
Juha Seppälä - Sankariaika
Heikki Herlin - Tuollapäin on highway
Hilary Mantel - Margaret Thatcherin salamurha
Haruki Murakami - Suuri lammasseikkailu
Haruki Murakami - Pimeän jälkeen
Dan Carlin - Loppu on aina lähellä - Hardcore historiaa
Katja Bargum & Hanna Kokko - Kutistuva turska ja muita evoluution ihmeitä
Neal Bascomb - Tähtäimessä Eichmann
Bill Bryson - Muistiinmerkintöjä pieneltä saarelta
Robert Seethaler - Kokonainen elämä
Ernest Hemingway - Joen yli puiden siimekseen
Anssi Arohonka - Longe raris
Timothy Stuart - Tappotanner
Tuomas Marjamäki - Kummeli
Olli Mustonen - Tuntematon huoltaja ja muita Ilves-tarinoita 1970-2020

Storytel:

Mark Lanegan - Sing backwards and weep
Teemu Keskisarja - Kyllikki Saari
Colin Rushton - Auschwichin sabotööri
Masani Ishikawa - Pako helvetistä
Luke Harding - Venäjän vakoojaverkosto
Mikko Moilanen - Kohtalona mestauslava (keskeytys)
Tapani Koivunen - Amerikkalainen painajainen (keskeytys)

 

[Patarouva]

Joulukuussa luin seitsemän kirjaa.

- Jessica Fellowes: Nuori kaunis ja kuollut

Murhamysteeri, joka sijoittuu 1920-luvulle. Alkuun meni energiaa siihen, että mietin, kuka on kuka. Netistä löytyi tietoa Mitfordin sisaruksista, mikä helpotti lukemista ja antoi hyvää taustatietoa.

- Leif GW. Persson: Edunsaajat

Perinteinen poliisiromaani, joka toimii omassa genressään hyvin.

- Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Tallinnan kronikka
- Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Gotlannin piru

Tykkään näistä kirjoista ja jään odottamaan jatkoa. Mielenkiintoista nähdä mm. miten käy Melchiorin pojalle.

- Sofie Sarenbrant: Kuoleman kintereillä
- Sofie Sarenbrant: Avoimet ovet

Viihdyttäviä ja kerronnaltaan jopa koukuttavia kirjoja.

- Christer Pursiainen: Trotski

Populaaristi kirjoitettu elämänkerta, joka antoi sopivasti pohdittavaa.


Vuoden aikana lukemiselle oli mukavasti aikaa ja jossain vaiheessa päätin, että tavoittelen viidenkymmenen kirjan lukemista.

Löin omat tavoitteeni ja loppujen lopuksi sain luettua 60 kirjaa.

En laita niitä enää tänne, kun olen jo kuukausittain laittanut lukemani kirjat tähän ketjuun.

 

[Czescku]

@Ilmari Ahde tuossa mainitsi Ken Follettin Tulipatsaan. Sain tuon joululahjaksi 2017 (A Column of Fire nimellä eli alkuperäiskielellä kovakantisena) mutta vasta nyt loppuvuodesta sain sen kolmannella yrityksellä luettua loppuun.

Kovana Follett fanina tuo ei vain jotenkin lähtenyt käyntiin, mutta oli ihan ok loppujen lopuksi. Tuota ennen luin uusimman saman sarjan "Tuli ilta ja tuli aamu" eikä sekään oikein vakuuttanut. Taivaan pilarit on niin hyvä ettei sitä voi toistaa vaikka World Without End jatko-osa olikin vielä hyvä. Nuo pari seuraavaa aika turhia.

Nyt menossa taas FitzUljaan tarina puolessa välissä eli vitonen yhdeksästä menossa (en ole lukenut väliosia). Kun vain kerran lukenut viimeisen trilogian niin näistä alkuosista huomaa yllättäviä asioita, jotka viittaavat silloin vielä kirjoittamattomiin tarinoihin. Paras fantasiatarina mitä on olemassa. Robin Hobb on nero.

 

[Rod Weary]

Rokkareiden muistelmilla mennään taas. Dave Grohlin Tositarinoita tällä kertaa. Laneganiin verrattuna huomattavan kevyttä luettavaa. Ihan vekkuleita tarinoita ainakin ekat sata sivua. Tuskin tyyli muuttuu loppua kohti kovinkaan radikaalisti.

 

[Ilmari Ahde]

@Ilmari Ahde tuossa mainitsi Ken Follettin Tulipatsaan. Sain tuon joululahjaksi 2017 (A Column of Fire nimellä eli alkuperäiskielellä kovakantisena) mutta vasta nyt loppuvuodesta sain sen kolmannella yrityksellä luettua loppuun.

Kovana Follett fanina tuo ei vain jotenkin lähtenyt käyntiin, mutta oli ihan ok loppujen lopuksi. Tuota ennen luin uusimman saman sarjan "Tuli ilta ja tuli aamu" eikä sekään oikein vakuuttanut. Taivaan pilarit on niin hyvä ettei sitä voi toistaa vaikka World Without End jatko-osa olikin vielä hyvä. Nuo pari seuraavaa aika turhia.

Kingsbridge-trilogia on erittäin hyvä, mukavasti kehitetään miljöötä pitkällä janalla. Ensimmäinen osa oli kaikkein maittavin, kieltämättä käyrä laski loppua kohden, mutta hienosti viihdyin katedraalin varjossa. Taivaan pilarit olen näköjään lukenut jo 2015, kakkososan taisi mennä viime vuonna. Tuon esiosan jätän väliin, Kingsbridge jääköön rauhaan.

Olisihan tabletilla odottelemassa Follettin Vuosisata-trilogia, mittava lukukokemus olisi sekin. Pitäisi tehdä lukujärjestys itselleen eikä siitä saisi lipsua, mutta kun ihminen on heikko uusien kirjojen edessä.

 

[Individual]

Katja Ketun Ismo Alanko-elämänkerta, jonka pukki toi. Suht alussa vielä, mutta mielenkiinnolla odotan kyllä sitä, miksi kirja sai niin totaalisen murskakritiikin lehdistössä. Jo nyt on selvää, että kuinka oman tien kulkija Ismo on ollut aivan pienestä saakka. Se kai taitelijoille on tyypillistä.

 

[Patarouva]

Kingsbridge-trilogia on erittäin hyvä, mukavasti kehitetään miljöötä pitkällä janalla. Ensimmäinen osa oli kaikkein maittavin, kieltämättä käyrä laski loppua kohden, mutta hienosti viihdyin katedraalin varjossa. Taivaan pilarit olen näköjään lukenut jo 2015, kakkososan taisi mennä viime vuonna. Tuon esiosan jätän väliin, Kingsbridge jääköön rauhaan.

Olisihan tabletilla odottelemassa Follettin Vuosisata-trilogia, mittava lukukokemus olisi sekin. Pitäisi tehdä lukujärjestys itselleen eikä siitä saisi lipsua, mutta kun ihminen on heikko uusien kirjojen edessä.

Aloitin muuten edellispäivänä Vuosisata-trilogian. Kaikki kolme kirjaa ovat olleet kaapissa odottamassa jo pitkään, mutta en ole saanut ensimmäistä aloitettua, vaan aina on ollut helpompi ottaa joku uusi pokkari luettavaksi. Ihminen on tosiaan heikko uusien kirjojen edessä.

 

[Surukuku]

Jäin pitkäksi aikaa miettimään, mitä ja miten kertoisin viimeksi lukemastani kirjasta, Tara Langen "Tikapuut rakkauteen Tunne elämäsi". .
KIrja on samalla kovin työläs ja osin raskastakin luettavaa, mutta samalla jotenkin koukuttavaa enkä voinut lopettaa sen lukemista, kun kerran aloitin.
Kirjan perussanoma on silti selvä, logiikka outo mutta kiehtova ja kerronta suorastaan pursuilevaa kielikuvineen. Kirjan lukeminen aiheutti minussa tunnemyrskyjä laidasta laitaan ja teki jälkikäteen kovin mietteliääksi.
Järki sanoo: "Ei tommonen onnistu... Ei oo mahdollista..."
Sydän sanoo: "Miksi ei... Mitä hävittävää minulla enää voi olla..."

 

[Useful Idiot]

Estonian salaisuudet - J.K. Tamminen

Ihan mielenkiintoista uutta tarinaa tuosta turmayöstä muutaman haastattelun kera. Myös liika foliohattuilu loistaa ainakin vielä poissaolollaan.

 

[Ilmari Ahde]

Aloitin muuten edellispäivänä Vuosisata-trilogian. Kaikki kolme kirjaa ovat olleet kaapissa odottamassa jo pitkään, mutta en ole saanut ensimmäistä aloitettua, vaan aina on ollut helpompi ottaa joku uusi pokkari luettavaksi. Ihminen on tosiaan heikko uusien kirjojen edessä.

Piti lähteä lykkimään Patarouvan tekemää latua ja lukemaan Vuosisata-trilogia, vaan jäipä tekemättä. No ihan vaan siksi, kun Elisan kirjakaupasta sai sopuhintaan Follettin uutukaisen Ei koskaan ja aloin lukemaan sitä. Kirjassa kolmannen maailmansodan uhka leijuu yllämme, vaikka Turtiaisen Anon mukaan se on jo käynnissä.

 

[Ilmari Ahde]

Voi helevaton helevatto! Kun on kirja kesken, pitäisi läiskäistä itselleen kirjastoon lainauskielto, mutta kun kävin laittamassa muutaman valikoidun kirjan omasta hyllystä kierrätyskärryyn, niin pitipä sitä sisälläkin käydä.

Otin nyt Richard Shepherd - Epäluonnolliset syyt - oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat ja Timo Kanerva - Epe

Edit: Nimihän oli Kanerva eikä Isoaho, mistä lie juolahti väärä mies mieleen

 

[Patarouva]

Voi helevaton helevatto! Kun on kirja kesken, pitäisi läiskäistä itselleen kirjastoon lainauskielto, mutta kun kävin laittamassa muutaman valikoidun kirjan omasta hyllystä kierrätyskärryyn, niin pitipä sitä sisälläkin käydä.

Otin nyt Richard Shepherd - Epäluonnolliset syyt - oikeuspatologin elämä ja monet kuolemat ja Timo Isoaho - Epe

Heh! Minulle tuli Suomalaisesta eilen viesti, että tilaamasi kirja on noudettavissa.

Kyseessä on tuo Richard Shepherdin kirja. En hakenut vielä sitä, kun odottelen, jos muut tilaamani kirjat saapuisivat niin saisin haettua ne kirjakaupasta samalla vaivalla.

 

[Ilmari Ahde]

Heh! Minulle tuli Suomalaisesta eilen viesti, että tilaamasi kirja on noudettavissa.

Kyseessä on tuo Richard Shepherdin kirja. En hakenut vielä sitä, kun odottelen, jos muut tilaamani kirjat saapuisivat niin saisin haettua ne kirjakaupasta samalla vaivalla.

Ei ole todellista enää tämmöinen. Sanopa vielä, että muissa kirjoissa on mukana Kauko Röyhkä - Vaeltava vitsaus, se on minulla kirjastossa varauksessa.

 

[Patarouva]

Ei ole todellista enää tämmöinen. Sanopa vielä, että muissa kirjoissa on mukana Kauko Röyhkä - Vaeltava vitsaus, se on minulla kirjastossa varauksessa.

Ei sentään.

Mutta ehkä Anneli Kannon Veriruusut ja Lahtarit riittävät molemmat menneiden aikojen elämän vitsauksia ilmentämään.

 

[SamSpade]

Kesytön Jim Morrison työn alla. Tarkastin juuri ja viime vuonna 77 kirjaa, fiktiota tuli luettua ja siihen päälle noin 20 koulukirjaa.