Suomi-Salama
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
varjo
Nimimerkki harva tuossa jo esittikin erittäin hyviä pointteja, jotka minäkin allekirjoitan. Koska vastauksesi oli suunnattu kaiketi minulle, vastaan sitten vielä itsekin.
"Siis suurin ongelmahan tässä on se että kasvun ihannointi on tapa motivoida ihmisiä. Miten luulet että ketään kiinnostaa tehdä mitään uutta jos uusi keksintö lytätään sen takia että se ei edistä kestävää kehitystä tms."
Jälleen palaamme lähtötilanteeseen. Me näemme kasvun laadun erilailla. Siinä missä sinä tuijotat pelkän materian ja energiankulutuksen kasvuun hyvinvoinnin mittarina, minä näen terveen kasvun liittyvän siirtymiseen kohti kestävää kehitystä. Se ei tapahdu yhtäkkiä vaan asteittain. Esitän vastakysymyksen. Mitä luulet tapahtuvan teollisuudelle, kun sen kehittelemät uudet ympäristöteknologian innovaatiot otetaan riemumielin vastaan? Luuletko, ettei teollisuutta siinä tilanteessa kiinnosta satsata alalle?
"Siis jos aletaan miettiä sitä miten voisimme tehdä asiat paremmin ja ympäristöä miettien se on helppoa tehdä kun tietyt perusedellytykset ovat kunnossa. Entä sitten jossain Afrikassa jossa ainoa vaihtoehto on hakata metsät maahan polttopuuksi tms. koska vaihtoehtoja ei ole."
Kärjistät jälleen. Juuri sen takia, että meillä on länsimaissa perusedellytykset kunnossa, meidän on kannettava vastuuta kestävään kehitykseen siirtymisessä. Helpotettava osaltamme painetta sille, että kehitysmaissa siirtymä käy hitaammin ja sen johdosta esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttö saattaa väliaikaisesti lisääntyä paljonkin. Rikkaiden länsimaiden olisi kannettava vastuuta myös kehitysmaista, autettava niitä jaloilleen. Oikeata kehitysapua ei ole mielestäni se, että heitetään lentokoneesta viljasäkki nenän eteen ja ollaan olevinaan laupiaita hyväntekijöitä. Oikea kehitysapu on sitä, että mennään paikanpäälle; opetetaan paikallisia viljelemään, rakentamaan kaivoja, kehittämään infrastruktuuria, jne. jotta he itse kykenevät sen jälkeen kantamaan huolta itsestään ja ympäristöstään. Lukutaito on tässä asiassa myös erittäin keskeistä. Ihan kuriositeettina heitän tuohon loppukärjistykseesi, että jos Afrikassa ei olisi käyttöä aurinkovoimalle niin missäs sitten?
"Kestävä kehitys on sinänsä pelkkä vitsi tällä hetkellä koska sitä ei todellisuudessa ole mahdollista toteuttaa laskematta liikaa elintasoa."
Ei siirtyminen kestävään kehitykseen kädenkäänteessä käykään, se on selvä. Mutta jossain vaiheessa siihen on pakko mennä. Järkevämpää olisi suunnitella ja toteuttaa siirtyminen maltillisesti sekä vakaasti, kun toinen vaihtoehto on katastrofaalinen kertarysäys...
"Miksi sellaisen jolla on rahaa maksaa sähköstään täytyisi välittää säästämisestä."
Koska hän ei ole täällä yksin. Lainsäädännön kautta säästämiseen kyllä löydetään aseet, jos halua vaan on.
"Kallistunut sähkön hinta taasen estäisi teollisuutta investoimasta uusiin tuotantoyksikköihin tai vaihtoehtoisesti kehitystyöhön."
Havaitsen edelleen tämän perustavanlaatuisen eron ajatteluissamme, mikä estää yhteisymmärrykseen pääsyn. Sinä katsot "oikean" teollisuuden edustavan pääosin jatkossakin raskasta ja voimakkaasti energiaa kuluttavaa teollisuutta. Minä taas viittaan siihen mistä harvakin jo mainitsi, länsimaat ovat rytinällä siirtymässä kohti jälkiteollista yhteiskuntaa, missä palveluiden ja uuden teknologian tuottaminen ovat perinteistä savupiipputeollisuutta paljon merkittävämmässä asemassa. Toki Suomi on jatkossakin paperimaa, sitä en halua kiistää. Mutta tuo huolesi investointien lakkaamisesta on turha, koska uusi teknologia ja teollisuus on aivan varmasti kiinnostunut myös uusista investoinneista. Ei halpaa sähköä tarvitse kuin raskas teollisuus, heidän intresseissään vain Suomeen on rakentaa lisäydinvoimaa. Katso työllisyystilastoja ja huomaat, miten palveluala ja uusi teknologia on vienyt valtavan siivun perinteiseltä raskaalta teollisuudelta...
"Miksi kehittää jotain uutta ja parempaa jos uusi ja parempi tuote sattuisi kuluttamaan enemmän sähköä."
Täytynee sitten kehittää uutta ja parempaa, mikä vie vähemmän sähköä tai on ainakin energiankäytöltään tehokkaampi... Siinä mielessä luotan kyllä insinööreihin.
"Kännykän akut ovat hyvä esimerkki päinvastaisesta kehityksestä kuin te maalailette. Akkujen kestävyys on noussut jatkuvasti valtavan kasvun siivittämien kehitystyöinvestointien ansiosta. Ilman niitä rahoja joita yhtiöt saivat mielipuolisilta osakemarkkinoilta ym. värinäytöt saattaisivat olla kaukaista tulevaisuutta. Tietenkin voi kysyä mihin värinäyttöjä tarvitsee tms. Vastaus siihen on että miksi tyytyä paskaan vain sen takia että ei haluta kehittää parempaa."
Nyt en kyllä ihan käsittänyt, mikä tuossa on ristiriitaista "meikäläisten" maailmankuvan kanssa? Nokia on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on ohittanut Suomessa perinteisen raskaan teollisuuden mennen tullen. Kysymys on siitä, mihin investoi. Kumifirmasta uuden teknologian huippuyritykseksi, melkoinen harppaus. Eikä olisi onnistunut, jos noin 15 vuotta sitten Nokian silloinen johto olisi kuunnellut vain ja ainoastaan raskaan teollisuuden nimiin vannovien naurua, kun esittelivät visioitaan kännyköistä... Ei tässä käsittääkseni kukaan ole vaatinut osakemarkkinoiden poistamista ja siirtymistä oravannahkatalouteen... Kuka on sitä paitsi väittänyt, ettei siirtyminen kestävään kehitykseen olisi samalla halua kehittää parempaa? Juuri siitähän on kysymys, halusta kehittää laadullisesti parempaa!
"Se että jatkuvasti tähdätään eteenpäin mahdollistaa myös sen että taaksejääneitä asioita kyetään rationalisoimaan jotta niistä ei tarvitse välittää enää sitten tulevaisuudessa."
Jos tuon "ei tarvitse välittää enää" korvaisi vaikkapa sanoilla "voisi oppia", allekirjoitan tuon täysin.
"- Koska raaka-aineiden hinnat tulevat nousemaan niin kauan kuin öljy on uusiutumaton luonnonvara niin miten vastustaa siitä johtuvaa inflaatiota jos ei ole talouskasvua jolla korottaa palkkoja tms."
En ole talouden asiantuntija, en siksi kykene antamaan tuohon yksiselitteistä vastausta. Lupaan kuitenkin kysyä asiaa ystävältäni, joka toimii pörssianalyytikkona. Sen sijaan tässä kohtaa esitän jälleen vastakysymyksen. Kumpi on parempi vaihtoehto, siirtyä asteittain kohti kestävää kehitystä, joka on välttämättä edessä jossain vaiheessa vai antaa mennä vaan, kunnes tulee jyrkkä seinä vastaan ja kaikki päätyy kaaokseen?
"- Kuinka hoitaa se 100 TWh:n energiavaje ilman kasvua jonka Öljyn mahdollinen väistyminen aiheuttaa jo pelkästään autoliikenteessä"
Ymmärtääkseni sinun tarkoittamasi kasvu juuri lisää energiantarvetta entisestään. Sinultahan tätä asiaa pitäisi ennemminkin kysyä. Autoilussa on kehitettävä ilman muuta korvaava polttoaine ennen pitkää, tämä on selvä asia, muuten autoilua ei kohta ole. Siksi siinäkin olisi panostettava kestävän kehityksen teknologiaan eikä pelkkään lyhytnäköiseen voitontavoitteluun vanhoilla menetelmillä.
"- Kuinka kyetä nostamaan kehitysmaiden elintasoa jos kasvua kyetään hillitsemään."
Länsimaiden pyrkimys kestävään kehitykseen ei tarkoita sitä, etteivätkö kehitysmaat voisi kehittyä. Järjetöntä asettaa nämä asiat vastakkain. Sadannen kerran haluan sanoa, että kysymys on laadullisesta kasvusta. Kestävä kehitys ei pysäytä kasvua, mutta muuttaa sen suuntaa kestävämpään suuntaan.
"- Kuinka hankkia tarpeeksi energiaa uusiutuvilla energiamuodoilla(jos siis ydinvoimalat eivät ole sellaisia, tai siis eihän uraani uusiudu mutta luokittelen itse yv:n sellaiseksi) koko maailman tarpeiksi. Etenkin jos koko maailma lopettaa bensa-autoilun."
Tässä on pähkinää purtavaksi. Juuri siksi uusiutuvien ja korvaavien energiamuotojen kehittelyyn olisikin satsattava paljon enemmän kuin nyt tehdään. Valitettavasti vain lisäydinvoima hidastanee tuota kehitysta Suomessa halvan sähkön muodossa. Omana ratkaisunani olen esittänyt välivaiheelle maakaasua. Kun se poltetaan joka tapauksessa, parempi olisi polttaa se Suomessa korkealla teknologialla kuin Venäjällä taivasalla. Tiedät kyllä miksi.
"- Mikä on kestävän kehityksen mukaista energiantuotantoa? Säästämistäkään ei voida tehdä loputtomasti koska lämmitysvastuksen energiankulutus on aika vakio.
jne."
Kai tuon tiedät sanomattakin, mikä on kestävää kehitystä. Ellet tiedä, ota selvää. Kuinka muuten olet voinut harata vastaan koko ajan?
Loppuun vastaan myöhemmin...
Nimimerkki harva tuossa jo esittikin erittäin hyviä pointteja, jotka minäkin allekirjoitan. Koska vastauksesi oli suunnattu kaiketi minulle, vastaan sitten vielä itsekin.
"Siis suurin ongelmahan tässä on se että kasvun ihannointi on tapa motivoida ihmisiä. Miten luulet että ketään kiinnostaa tehdä mitään uutta jos uusi keksintö lytätään sen takia että se ei edistä kestävää kehitystä tms."
Jälleen palaamme lähtötilanteeseen. Me näemme kasvun laadun erilailla. Siinä missä sinä tuijotat pelkän materian ja energiankulutuksen kasvuun hyvinvoinnin mittarina, minä näen terveen kasvun liittyvän siirtymiseen kohti kestävää kehitystä. Se ei tapahdu yhtäkkiä vaan asteittain. Esitän vastakysymyksen. Mitä luulet tapahtuvan teollisuudelle, kun sen kehittelemät uudet ympäristöteknologian innovaatiot otetaan riemumielin vastaan? Luuletko, ettei teollisuutta siinä tilanteessa kiinnosta satsata alalle?
"Siis jos aletaan miettiä sitä miten voisimme tehdä asiat paremmin ja ympäristöä miettien se on helppoa tehdä kun tietyt perusedellytykset ovat kunnossa. Entä sitten jossain Afrikassa jossa ainoa vaihtoehto on hakata metsät maahan polttopuuksi tms. koska vaihtoehtoja ei ole."
Kärjistät jälleen. Juuri sen takia, että meillä on länsimaissa perusedellytykset kunnossa, meidän on kannettava vastuuta kestävään kehitykseen siirtymisessä. Helpotettava osaltamme painetta sille, että kehitysmaissa siirtymä käy hitaammin ja sen johdosta esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttö saattaa väliaikaisesti lisääntyä paljonkin. Rikkaiden länsimaiden olisi kannettava vastuuta myös kehitysmaista, autettava niitä jaloilleen. Oikeata kehitysapua ei ole mielestäni se, että heitetään lentokoneesta viljasäkki nenän eteen ja ollaan olevinaan laupiaita hyväntekijöitä. Oikea kehitysapu on sitä, että mennään paikanpäälle; opetetaan paikallisia viljelemään, rakentamaan kaivoja, kehittämään infrastruktuuria, jne. jotta he itse kykenevät sen jälkeen kantamaan huolta itsestään ja ympäristöstään. Lukutaito on tässä asiassa myös erittäin keskeistä. Ihan kuriositeettina heitän tuohon loppukärjistykseesi, että jos Afrikassa ei olisi käyttöä aurinkovoimalle niin missäs sitten?
"Kestävä kehitys on sinänsä pelkkä vitsi tällä hetkellä koska sitä ei todellisuudessa ole mahdollista toteuttaa laskematta liikaa elintasoa."
Ei siirtyminen kestävään kehitykseen kädenkäänteessä käykään, se on selvä. Mutta jossain vaiheessa siihen on pakko mennä. Järkevämpää olisi suunnitella ja toteuttaa siirtyminen maltillisesti sekä vakaasti, kun toinen vaihtoehto on katastrofaalinen kertarysäys...
"Miksi sellaisen jolla on rahaa maksaa sähköstään täytyisi välittää säästämisestä."
Koska hän ei ole täällä yksin. Lainsäädännön kautta säästämiseen kyllä löydetään aseet, jos halua vaan on.
"Kallistunut sähkön hinta taasen estäisi teollisuutta investoimasta uusiin tuotantoyksikköihin tai vaihtoehtoisesti kehitystyöhön."
Havaitsen edelleen tämän perustavanlaatuisen eron ajatteluissamme, mikä estää yhteisymmärrykseen pääsyn. Sinä katsot "oikean" teollisuuden edustavan pääosin jatkossakin raskasta ja voimakkaasti energiaa kuluttavaa teollisuutta. Minä taas viittaan siihen mistä harvakin jo mainitsi, länsimaat ovat rytinällä siirtymässä kohti jälkiteollista yhteiskuntaa, missä palveluiden ja uuden teknologian tuottaminen ovat perinteistä savupiipputeollisuutta paljon merkittävämmässä asemassa. Toki Suomi on jatkossakin paperimaa, sitä en halua kiistää. Mutta tuo huolesi investointien lakkaamisesta on turha, koska uusi teknologia ja teollisuus on aivan varmasti kiinnostunut myös uusista investoinneista. Ei halpaa sähköä tarvitse kuin raskas teollisuus, heidän intresseissään vain Suomeen on rakentaa lisäydinvoimaa. Katso työllisyystilastoja ja huomaat, miten palveluala ja uusi teknologia on vienyt valtavan siivun perinteiseltä raskaalta teollisuudelta...
"Miksi kehittää jotain uutta ja parempaa jos uusi ja parempi tuote sattuisi kuluttamaan enemmän sähköä."
Täytynee sitten kehittää uutta ja parempaa, mikä vie vähemmän sähköä tai on ainakin energiankäytöltään tehokkaampi... Siinä mielessä luotan kyllä insinööreihin.
"Kännykän akut ovat hyvä esimerkki päinvastaisesta kehityksestä kuin te maalailette. Akkujen kestävyys on noussut jatkuvasti valtavan kasvun siivittämien kehitystyöinvestointien ansiosta. Ilman niitä rahoja joita yhtiöt saivat mielipuolisilta osakemarkkinoilta ym. värinäytöt saattaisivat olla kaukaista tulevaisuutta. Tietenkin voi kysyä mihin värinäyttöjä tarvitsee tms. Vastaus siihen on että miksi tyytyä paskaan vain sen takia että ei haluta kehittää parempaa."
Nyt en kyllä ihan käsittänyt, mikä tuossa on ristiriitaista "meikäläisten" maailmankuvan kanssa? Nokia on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on ohittanut Suomessa perinteisen raskaan teollisuuden mennen tullen. Kysymys on siitä, mihin investoi. Kumifirmasta uuden teknologian huippuyritykseksi, melkoinen harppaus. Eikä olisi onnistunut, jos noin 15 vuotta sitten Nokian silloinen johto olisi kuunnellut vain ja ainoastaan raskaan teollisuuden nimiin vannovien naurua, kun esittelivät visioitaan kännyköistä... Ei tässä käsittääkseni kukaan ole vaatinut osakemarkkinoiden poistamista ja siirtymistä oravannahkatalouteen... Kuka on sitä paitsi väittänyt, ettei siirtyminen kestävään kehitykseen olisi samalla halua kehittää parempaa? Juuri siitähän on kysymys, halusta kehittää laadullisesti parempaa!
"Se että jatkuvasti tähdätään eteenpäin mahdollistaa myös sen että taaksejääneitä asioita kyetään rationalisoimaan jotta niistä ei tarvitse välittää enää sitten tulevaisuudessa."
Jos tuon "ei tarvitse välittää enää" korvaisi vaikkapa sanoilla "voisi oppia", allekirjoitan tuon täysin.
"- Koska raaka-aineiden hinnat tulevat nousemaan niin kauan kuin öljy on uusiutumaton luonnonvara niin miten vastustaa siitä johtuvaa inflaatiota jos ei ole talouskasvua jolla korottaa palkkoja tms."
En ole talouden asiantuntija, en siksi kykene antamaan tuohon yksiselitteistä vastausta. Lupaan kuitenkin kysyä asiaa ystävältäni, joka toimii pörssianalyytikkona. Sen sijaan tässä kohtaa esitän jälleen vastakysymyksen. Kumpi on parempi vaihtoehto, siirtyä asteittain kohti kestävää kehitystä, joka on välttämättä edessä jossain vaiheessa vai antaa mennä vaan, kunnes tulee jyrkkä seinä vastaan ja kaikki päätyy kaaokseen?
"- Kuinka hoitaa se 100 TWh:n energiavaje ilman kasvua jonka Öljyn mahdollinen väistyminen aiheuttaa jo pelkästään autoliikenteessä"
Ymmärtääkseni sinun tarkoittamasi kasvu juuri lisää energiantarvetta entisestään. Sinultahan tätä asiaa pitäisi ennemminkin kysyä. Autoilussa on kehitettävä ilman muuta korvaava polttoaine ennen pitkää, tämä on selvä asia, muuten autoilua ei kohta ole. Siksi siinäkin olisi panostettava kestävän kehityksen teknologiaan eikä pelkkään lyhytnäköiseen voitontavoitteluun vanhoilla menetelmillä.
"- Kuinka kyetä nostamaan kehitysmaiden elintasoa jos kasvua kyetään hillitsemään."
Länsimaiden pyrkimys kestävään kehitykseen ei tarkoita sitä, etteivätkö kehitysmaat voisi kehittyä. Järjetöntä asettaa nämä asiat vastakkain. Sadannen kerran haluan sanoa, että kysymys on laadullisesta kasvusta. Kestävä kehitys ei pysäytä kasvua, mutta muuttaa sen suuntaa kestävämpään suuntaan.
"- Kuinka hankkia tarpeeksi energiaa uusiutuvilla energiamuodoilla(jos siis ydinvoimalat eivät ole sellaisia, tai siis eihän uraani uusiudu mutta luokittelen itse yv:n sellaiseksi) koko maailman tarpeiksi. Etenkin jos koko maailma lopettaa bensa-autoilun."
Tässä on pähkinää purtavaksi. Juuri siksi uusiutuvien ja korvaavien energiamuotojen kehittelyyn olisikin satsattava paljon enemmän kuin nyt tehdään. Valitettavasti vain lisäydinvoima hidastanee tuota kehitysta Suomessa halvan sähkön muodossa. Omana ratkaisunani olen esittänyt välivaiheelle maakaasua. Kun se poltetaan joka tapauksessa, parempi olisi polttaa se Suomessa korkealla teknologialla kuin Venäjällä taivasalla. Tiedät kyllä miksi.
"- Mikä on kestävän kehityksen mukaista energiantuotantoa? Säästämistäkään ei voida tehdä loputtomasti koska lämmitysvastuksen energiankulutus on aika vakio.
jne."
Kai tuon tiedät sanomattakin, mikä on kestävää kehitystä. Ellet tiedä, ota selvää. Kuinka muuten olet voinut harata vastaan koko ajan?
Loppuun vastaan myöhemmin...