Toisaalta populaarimusiikki on nykypäivänä aiempaa "muovisempaa".
Nykymusiikin ongelma on juuri tässä muovisuudessa ja kertakäyttöisyydessä. Tarjontaa on, mutta määrä korvaa laadun. Tuskin 2010-luvun biisejä kuunnellaan tulevina vuosikymmeninä samalla tavalla kuin nyt kuunnellaan menneiden vuosikymmenten tuotoksia. Se on surullista.
Tämä digi-ja nettiaikaan siirtyminen on monipuolistanut tarjontaa hurjasti, mutta toisaalta samanlaisia suuria massoja heilauttaneita ilmiöitä ei pääse oikein tapahtumaan kuin esim. 90-luvun grunget ja lollapalooza-kiertueet vielä olivat. Ne suurimmat ilmiöt tuppaavat nykyään olemaan sitten tätä lähinnä teineille suunnattua roskaa, jolla täytetään eetteri. SItten on massaviihteen puolella nostalgianälkäisille tietysti omat kanavansa missä soitetaan Jail Breakia ja Trooperia niin, että tulee korvista pihalle.
Ernestipotsin kanssa samoilla linjoilla, että kyllähän sitä kuranttia tavaraa löytyy netin kautta vaikka suoraan artistien sivuilta nykyisin vaikka kuinka paljon. Aikaa joutuu vaan käyttämään entistä enemmän bongailuun. Radion muuttuminen näin helvetin suppean porukan intressejä palvelevaksi on varmasti osaltaan tämä aiheuttanut. Kunnon musiikkijournalismia ei oikein massaviihteen puolella ole, vain 20 biisin soittolistoja ja sitten kaikenlaista klikkihuoraukseen verrattavissa olevaa sensaationhakuista paskaa ja julkkisjuorujen läpikäyntiä. Syy, miksi itse lopetin radion kuuntelun täysin.
Tosin kaiken rehellisyyden nimissä, kyllä jonkun ilmiön pulpahtaminen massaviihteen puolelle on aina saanut rahastajatkin liikkeelle. Jonkun kärkinimen viitoittamana on sitten sata muuta vääntänyt jotain saman kuuloista totaaliripulia rahan kiilto silmissä. Näinhän sille rockillekin tapahtui aikanaan.
Enkä vähättelisi nykyään valloillaan olevan loudness warina tunnetun, dynamiikat musiikista litanneen ilmiön merkitystä. Ehkä puuroinen soundi on yksi asia, joka karkoittaa ihmiset nykymusiikin parista. Ja tekee musiikista niin saman kuuloista. En oikein ymmärrä mitä järkeä on maksaa itsensä kipeäksi jostain huippustudiosta ja höpistä haastatteluissa jostain "parhaista soundeistaan" ja sitten suoltaa pellolle tuote, jonka aaltomuoto on tiiliskiven mallinen. Koita nyt siitä tappiin limitoidusta melusaasteesta löytää jollekin artistille tyypillisiä pikkuhienouksia.