Lalli68 kirjoitti:Käsitteenähän "voittava maalivahti" kuuluu pohjois-amerikkalaiseen retoriikkaan ja diskurssiin. Pohjois-amerikka on ranking-listojen, top3- listojen, paras-tulokkaiden-leftin-puolen-hyökkäävä-puolustaja -palkintojen jne. luvattu maa. "Voittava maalivahti", kun se kärjistäen ahtaasti tulkitaan vain hyväksi maalivahdiksi jonka joukkue on voittanut jonkin mestaruuden, diskriminoi mahdollisesti muut veskarit - ja paremmat sellaiset. Amerikkalaistyyppiseen hypetykseen ja markkinointiin kuuluu sankarihahmojen rakentelu, ja sankareille sitten annetaan julkisia arvonimiä tyyliin "voittava maalivahti", ja toisaalta aiheetta dissataan muita tyyliin "ei ole ikinä voittanut mitään". Tämä on, kuten sanottu, amerikkalaista tuontitavararetoriikkaa jonka substanssiarvo on aika alhainen. Viimeksi olympialaisissa nähtiin mikä arvo sillä on ettei ole voittanut mitään: helvetin kovan voittamisen nälkä sekä ruotsilla että suomella. Eipä ole Temekään sitten voittava hyökkääjä kun ei ole voittanut mitään muuta kuin narreissa Suomen mestaruuden. Silti Selänne jos kuka on voittajatyyppiä, jos kuka.
Toki ymmärrän että "voittavalla maalivahdilla" tarkoitetaan maalivahteja joiden henk.koht panos otteluissa, ottelusarjoissa tai kokonaisissa sarjoissa voi olla suurimpia yksittäisiä tekijöitä koko joukkueen menestymiseen. Silti kutsuisin mieluummin hyviä maalivahteja hyviksi ja huonoja huonoiksi eikä kukaan ole "ei-voittava-maalivahti" vain siksi ettei edustamansa joukkue ole hänen henk.koht. urotöidensä takia voittanut mestaruutta.
En ole koskaan pitänyt esim. Ari Sulanderia kovinkaan suuressa arvossa, sillä aikakautena jolloin hän kohosi "voittavaksi maalivahdiksi" hänen edessään seisoi Euroopan senaikainen paras puolustus. En nähnyt Sulon päästävän montaa helppoa sisään muttei hän myöskään ollut mitenkään sellainen tretjak joka kovan puolustuksen pohjimmaisen lukkona torjuu vuorenvarmasti ne kiekot mitä joku maalia päin pääsee lähettämään. Naganon kisoissa Sulo kyllä torjui hyvin pronssipelissä (muistanko nyt kisat oikein), eli sillä kertaa hermo piti ja taso pysyi kovassakin paikassa. Mutta kuka tahansa nyky-sm-liigan veskareista olisi päässyt voittavaksi maalivahdiksi 90-luvun narreissa.
Janneen HIFK ei tule hpk-sarjassa kaatumaan, vaikka joutuukin paljon kovemmille kuin Saipaa vastaan. Toisaalta, Janne ei tule myöskään viemään HIFKiä jatkoon mikäli muun jengin peli yskähtelee.
Äärimmäisen hyvä kirjoitus sanasta sanaan!
Vaikka Jannelle niitä helppoja lurahtelee, se ei tee hänestä ei-voittavaa maalivahtia, jos tuolla termillä nyt ylipäätänsä on mitään merkitystä. Täällä usein puhutaan, että tiukan paikan tullen se "vanha Janne" tulee taas esiin ja sitten ollaan hävitty tää kausi... Itselleni vanha Janne tuo lähinnä mieleen nuo kauan kauan sitten IFK:ssa pelatut pelit, jolloin hänestä ei vielä voitu käydä vertailua liigan ykkösmaalivahtien kanssa.
Tänä päivänä kun ajattelen Lundelia mieleeni tulee se maalivahti, joka vuodesta toiseen on ollut kakkosveska, joka kuitenkin käytännössä on ollut HIFK:n paras maalivahti jo useamman kauden ajan. Tiukoissa paikoissa hälytetty maalille ja pelastanut sen, mitä pelastettavissa on ollut.
Kun ajattelen tulevaa play-off sarjaa HPK:ta vastaan, muistaen kuinka IFK joukkueena pelasi Saipaa vastaan, pidän Lundelia juuri sinä miehenä jonka on ratkaistava ottelut meille, ollen "voittava maalivahti", vaikka se ei vastaavalla pelillä tule todellakaan helppoa maalivahdille olemaan.
Oma mielipiteeni kuitenkin on (jos ei jo selväksi tullut:), että "voittavan joukkueen" takana meillä on ehdoton "voittava maalivahti."