Youtube Levyraati – arvostele edellistä biisiä

  • 212 117
  • 1 331

Redrose

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK Helsinki
Laitetaan sitten bändi, joka ollut kasassa -60-luvun alusta saakka!




Kunnioitettavaan ikään on ehtinyt hollantilaisbändi Golden Earring, jonka muistan hyvin lapsuus- ja nuoruusajoiltani. Tarkistin, että arvosteltavana oleva biisi on julkaistu kasarilla (1982). Twilight Zone ei ollut mikään huono kappale. Kitarat soivat hienosti ja psykedeelinen soundi toimii. Melodiakin oli ihan kiva, mutta progen ystävänä olisin odottanut hieman lisää variaatioita biisiin, jolloin se olisi toiminut vieläkin paremmin. Mutta hyvä näin. Annan pisteet 8+/10.

Seuraavaksi tulee arvosteltavaksi biisi progea soittavalta jenkkibändiltä, jonka musaan tutustuin n. kuukausi sitten.



 

33720

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jauhojengi


CIRRUS BAY - WALKING IN SHADOWS:

Uusi tuttavuus, josta ei tämän perusteella juuri mitään pahaa sanottavaa. Kaikki elementit toimi ja oli virkistävää kuulla naislaulajaa proge-genressä, (pääsi tässä tapauksessa jopa yllättämään). En katsonut biisin kestoa, kun avasin linkin, enkä vielä biisin aikanakaan, joten kun jossain 5min tienoilla/jälkeen, kun oli rakentumassa jotain mielenkiintoista, ajattelin, että "jaha, nyt päästään asiaan", niin biisin loppuminen pian sen jälkeen iski puun takaa. Siitä itse asiassa ainoat miinukset: loppui kesken! Mukava startti oli aamulle, joten 9.

Seuraavaksi:

Tämä toki genrensä jättiläisiä, mutta kun en tunne vähänkään tuoreempaa proge-musaa juuri Toolia, Opethia, Porcupine Treeta ja muutaman muun bändin joitakin hajanaisia biisejä enempää, niin mennäänpä tällä sitten:


 
Viimeksi muokattu:

Redrose

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK Helsinki
Seuraavaksi:

Tämä toki genrensä jättiläisiä, mutta kun en tunne vähänkään tuoreempaa proge-musaa juuri Toolia, Opethia, Porcupine Treeta ja muutaman muun bändin joitakin hajanaisia biisejä enempää, niin mennäänpä tällä sitten:




Porcupine Tree - Arriving Somewhere But Not Here oli laitettu arvosteltavaksi. Olen aina tykännyt tästä bändistä. Harmi, että bändi hajosi 2010 jälkeen, kun sen perustaja, laulaja-kitaristi Steven Wilson, halusi aloittaa uuden soolouraprojektin. Wilsonilla ei ole ollut tapana palata enää menneisyyteen, joten tämän loistavan bändin comeback ei taida toteutua. Biisistäkin tykkäsin paljon. Siinä oli monenlaista elementtiä psykedeelisestä rokista progen kautta progemetallin sävyttämään loppuun. Erinomainen biisi, jolle annan 9½/10 pistettä.

Jatketaan "poliittisella" progella, ja asialla on Marillionin entinen laulaja Fish.



 

33720

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jauhojengi
Porcupine Tree - Arriving Somewhere But Not Here oli laitettu arvosteltavaksi. Olen aina tykännyt tästä bändistä. Harmi, että bändi hajosi 2010 jälkeen, kun sen perustaja, laulaja-kitaristi Steven Wilson, halusi aloittaa uuden soolouraprojektin. Wilsonilla ei ole ollut tapana palata enää menneisyyteen, joten tämän loistavan bändin comeback ei taida toteutua. Biisistäkin tykkäsin paljon. Siinä oli monenlaista elementtiä psykedeelisestä rokista progen kautta progemetallin sävyttämään loppuun. Erinomainen biisi, jolle annan 9½/10 pistettä.

Jatketaan "poliittisella" progella, ja asialla on Marillionin entinen laulaja Fish.




FISH - THE PILGRIM'S ADDRES:

Biisin sanoma ainakin tuli hyvin selväksi, eikä siinä mitään - kantaa saa ja kuuluu ottaa. Tässä oltiin toki suuremmassa kuvassa alueella, joka on musiikissakin jo niin käsitelty, ettei siitä itse enää kuulijana(kuulin biisin ensimmäistä kertaa) mitään uutta irti saa, mutta eipä se tässä oleellista ookaan. Yli 7 minuutin biisissä olis mun makuuni saanut tapahtua enemmän, tai olla jotain selvempiä koukkuja. Nyt soiteltiin/laulettiin mukavan kuuloisesti läpi, eikä valittaa voi mistään, mutta jäi asteelle "ihan kiva". 7+.

Sinänsä hauska sattuma, että olin jo ennen tuota Fishin biisiä päättänyt, että seuraava oma biisini ketjuun on Marillionia - ei kuitenkaan Fishin aikaista, vaan Steve Hogartin. Tämä lienee biisi, joka joko uppoaa tai sitten ei :)


 

Redrose

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK Helsinki
Sinänsä hauska sattuma, että olin jo ennen tuota Fishin biisiä päättänyt, että seuraava oma biisini ketjuun on Marillionia - ei kuitenkaan Fishin aikaista, vaan Steve Hogartin. Tämä lienee biisi, joka joko uppoaa tai sitten ei :)




Marillion uppoaa meikäläiseen täysillä. Tämä biisi on Marbles-albumin yksi parhaista. Eniten tykkään ylipitkästä "Ocean Cloud" -nimisestä biisistä. Arvosteltavasta biisistä Neverland löytyy kauneutta, hyviä soundeja ja ennen kaikkea erinomaista soitantaa. Laitan sille komeat pisteet 9½/10.

Itse laitan arvosteltavaksi vähän pitemmän biisin bändiltä, joka valitettavasti tunnetaan huonosti täällä Koto-Suomessa. Bändi kuuluu mun uudempien progebändien kärkikaksikkoon. Jännitän kovasti, paljonko Mostly Autumn - Viking Funeral saa pisteitä.



 

33720

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jauhojengi
Marillion uppoaa meikäläiseen täysillä. Tämä biisi on Marbles-albumin yksi parhaista. Eniten tykkään ylipitkästä "Ocean Cloud" -nimisestä biisistä. Arvosteltavasta biisistä Neverland löytyy kauneutta, hyviä soundeja ja ennen kaikkea erinomaista soitantaa. Laitan sille komeat pisteet 9½/10.

Itse laitan arvosteltavaksi vähän pitemmän biisin bändiltä, joka valitettavasti tunnetaan huonosti täällä Koto-Suomessa. Bändi kuuluu mun uudempien progebändien kärkikaksikkoon. Jännitän kovasti, paljonko Mostly Autumn - Viking Funeral saa pisteitä.




MOSTLY AUTUMN -VIKING FUNERAL:

Komean kuuloista, eikä reilun 10 minuutin kesto haitannut yhtään, vaan tuntui jopa lyhyeltä, kun homma toimi. (Oon muutenkin pitkien, tätäkin paljon pidempien, biisien ystävä). Laulajasta en ainakaan vielä erityisesti innostunut, mutta ei häirinnytkään. Muilta osin pelkkää plussaa, eikä Pink Floyd-fiiliksistä oo koskaan haittaa :) Lopun maalailut tarttuivat ensikuulemalta parhaiten: hieno lopetus! 8 1/2.


Jatketaanpa aamua vaikka tällä:


 
Viimeksi muokattu:

Redrose

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK Helsinki


"The Alan Parsons Project - Ammonia Avenue" oli arvosteltavana tällä kertaa. Bändi on minulle erittäin tuttu 80-luvulta. Ammonia Avenue on mielestäni erittäin kaunis sinfoninen progebiisi. Tosin se on hieman tasapaksu, joka jonkin verran pudottaa pisteitä. Annan silti tälle biisille pisteitä 8½/10.

Seuraavaksi laitankin sitten tuleen liki 20 minsaa pitkän biisin bändiltä, jonka rankkaan tällä hetkellä ykkössijalle.



 

33720

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jauhojengi
"The Alan Parsons Project - Ammonia Avenue" oli arvosteltavana tällä kertaa. Bändi on minulle erittäin tuttu 80-luvulta. Ammonia Avenue on mielestäni erittäin kaunis sinfoninen progebiisi. Tosin se on hieman tasapaksu, joka jonkin verran pudottaa pisteitä. Annan silti tälle biisille pisteitä 8½/10.

Seuraavaksi laitankin sitten tuleen liki 20 minsaa pitkän biisin bändiltä, jonka rankkaan tällä hetkellä ykkössijalle.





IQ - FALLOUT

No niin, siinä oli minuutteja - muttei yhtään liikaa. Ehdin valitettavasti kuunteleen vain kerran, eikä siltä pohjalta kyllä tällaista järkälettä arvostella, (etenkin kun tiedän hyvin, että omista suosikkibiiseistäni moni sellainen, että avautuu kunnolla vasta useamman toiston jälkeen). Jos nyt kuitenkin jotain sanotaan, niin erittäin kaunis/hieno biisi, selvästi kovan luokan muusikoilta. Vähän lueskelin bändistä, niin Genesis mainittiin aina, (enkä ihmettele). Annetaan alkuarvosanana 9 ja päivitetään sitten, kun toistoja tulee lisää.


Sitten seuraava tulille. Tämä bändi se on imelää hittiäkin tehnyt, mutta myös todella mahtavaa tavaraa, ja jos multa kysytään, niin tässä kolmeosaisessa teoksessa esittää parastaan.


 

Redrose

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK Helsinki
Sitten seuraava tulille. Tämä bändi se on imelää hittiäkin tehnyt, mutta myös todella mahtavaa tavaraa, ja jos multa kysytään, niin tässä kolmeosaisessa teoksessa esittää parastaan.




Arvosteltavana oli Extreme-yhtyeen biisi Everything Under The Sun.

Muutamalla kuuntelukerralla tulin siihen tulokseen, että bändi tosissaan esitti parastaan. Eka osa biisistä oli loistava akustisine soitantoineen eikä kakkonenkaan jäänyt mitenkään varjoon jytinällään. Kolmas osa oli ihan hyvä finaali hienolle pitkälle biisille. Kuitenkaan se ei ihan yllä kymppiin, mutta kiitettävät 9/10 pistettä se ansaitsee.

Jatketaan pitkällä biisillä. Tämä jenkkibändi on hajonnut ainakin kaksi kertaa, mutta tänä vuonna se on kasattu uudelleen. Onkohan uutta levyä tulossa?



 

33720

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jauhojengi
TRANSATLANTIC - DUEL WITH THE DEVIL:

Neljä kertaa nyt kuunneltu, eikä siinä mennyt edes kahta tuntia. Biisi on tosiaan niin pitkä ja siinä on niin paljon elementtejä, että se vaatii muutaman toiston auetakseen kunnolla - pl. maalaileva loppuosa, joka teki kauneudellaan heti vaikutuksen.

Superbändistä siis kyse ja onhan kattaus kunnioitusta herättävä: Neal Morse, Mike Portnoy, Roine Stolt, Pete Trewavas

Biisi on todella hieno. Löytyy tarttuvaa melodiaa ja paljon kaikkea muuta, ennen kaikkea toki upeasti soitettua musiikkia melkoisella kavalkadilla eri soittimia.

9 1/2.

Nyt vähän vaihtuu tyyli siitä, mitä ketjussa on viime aikoina ollut. Faith No More on loistava bändi, eikä Mike Pattonista voi olla tykkäämättä. Itse pidän erityisen paljon levystä King for a Day... Fool for a Lifetime. Tämä biisi on mielestäni levyn parhaimmistoa. Mutta katsotaanpa, mitä arvostelija X sanoo:

P.S. Video on espanjalaisilla teksteillä johtuen siitä, että muistaakseni tämä on Youtubesta vähiten huono laadultaan ko. biisistä.


 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
Faith No More, meikältä taitaa löytyä kaikki pro-tason kuvatut livekeikat kyseiseltä bändiltä. Bändillä on paljon loistavia/hyviä biisejä, mutta bändin discografiasta löytyy ylättävän monta paskaakin biisiä mikä on odotettavaa kun bändi tekee niin alternativea musiikkia. Patton on tosiaan loistava niin levyllä kuin livenäkin niinkuin koko bändi. Itellä on ostettuna kyseinen cd-levy aikoinaan, mutta en muistanutkaan että tämä biisi on näin hyvä: 8/10

Lordi ei ole bändi, jonka tekemisiä seuraan, Tämä biisi vuodelta 2013, perus rockia.

Ps: 33720, hyvin olet mukana ketjussa, tervetuloa, mutta ei oman biisin hehkutuksia, kiitos.

Pss: Tiedän mitä kysyt, naisen nimi on Dominika Jandlova.
 
Viimeksi muokattu:

Stirner

Jäsen
Suosikkijoukkue
Che Guevara
Olen Lordin viime aikaisesta tuotannosta löytänyt hyvää meininkiä ja biisin nimeä mukaillen, kovia riffejä. Tämä biisi on kyllä valitettava poikkeus sillä saralla, ja jätti mut kohtalaisen kylmäksi. Tosi hienoja musiikkivideoita bändi tuuttaa ulos ja noi uudet hirviökostuumit on pirun hienot, mutta ei nyt silti vaan lähde. 5/10

Seuraavaksi sitten ihan jotain muuta:

 

peksa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Crystal Palace, Tappara ja HIFK
Olen Lordin viime aikaisesta tuotannosta löytänyt hyvää meininkiä ja biisin nimeä mukaillen, kovia riffejä. Tämä biisi on kyllä valitettava poikkeus sillä saralla, ja jätti mut kohtalaisen kylmäksi. Tosi hienoja musiikkivideoita bändi tuuttaa ulos ja noi uudet hirviökostuumit on pirun hienot, mutta ei nyt silti vaan lähde. 5/10

Seuraavaksi sitten ihan jotain muuta:



Nach - Palabras oli kyseessä. Ei kyllä uponnu meikäläiseen sillai mutta ei välttämättä genrestä tykkäävälle ole huono. 6/10

Nyt itseltä vanhempaa settiä mitä nuoriso ei ole kuullut.



 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät

Peksa, mielummin vähän pidempiä arvosteluita kuin yksi lause, osaat kyllä.

Bee Geesiltä löytyy parempia biisejä kuin tämä, vaikka tämä olikin hitti aikoinaan ympäri maailmaa. Kappale on tuttua ja varmaa, mutta samalla vähän liian tylsää, joka ei tuo mitään uutta bändiltä. Itseäni on aina huvittanut kaikesta huolimatta Barryn lauluääni, vaikka se onkin lapsellista huvittumista. Saturday Night Livessä oli aikoinaan hauskoja sketsejä Bee Geehen liittyen. Itse biisille vahva 7+

Sitten italialaista power-metallia, mitähän siitä voi seurata?
 
Viimeksi muokattu:

nummenkallio

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo
Peksa, mielummin vähän pidempiä arvosteluita kuin yksi lause, osaat kyllä.

Bee Geesiltä löytyy parempia biisejä kuin tämä, vaikka tämä olikin hitti aikoinaan ympäri maailmaa. Kappale on tuttua ja varmaa, mutta samalla vähän liian tylsää, joka ei tuo mitään uutta bändiltä. Itseäni on aina huvittanut kaikesta huolimatta Barryn lauluääni, vaikka se onkin lapsellista huvittumista. Saturday Night Livessä oli aikoinaan hauskoja sketsejä Bee Geehen liittyen. Itse biisille vahva 7+

Sitten italialaista power-metallia, mitähän siitä voi seurata?


No se oli power metallia. Ja Italiasta. Kiinnostaisi että mistä päin? Wikipedia ei kerro. Kiinnostaisi tietää, mitä futisjoukkuetta kannattavat. Jos kannattavat jotain AS Romaa, niin pisteet menevät miinukselle. Aika moni muu joukkue hyväksytään. Italia on kiva maa, kävin siellä viimeksi kesällä. Itse biisistä voisi sanoa sen verran, että power metalliahan se oli. Varmaan kivaa, jos tykkää. Sitten jos ei ole asiaan perehtynyt, kaikki kuulostaa samalta. Kovaa laukkaa ja korkeita vokaaleja. Tarvitaan minua kovempi asiantuntija erottamaan tämän skenen sävyjä. Arvosana voi olla kuuntelijasta riippuen mitä tahansa nollan ja kympin välillä, minä annan 7. Lähinnä siksi, että niin paljon huonompaakin musiikkia kuulee. Tämä on sentään musiikkia, ja siinä on jopa jotain melodiaa.

Air: Surfing On A Rocket


 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
Viimeksi muokattu:

Eddie

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät & kaikki karsintasarjat


Se oli siis Ilmaa ja raketilla surffausta. Kappale ei nimensä mukaisesti surffaa. Ennemminkin unenpöpperöistä pilvilinnoissa leijailua. Hieman liikaa saman toistoa noin lyhyeksi biisiksi. Mutta propsit siitä, että ovat rakentaneet melko olemattomasta ideasta kappaleen. Ehkä konemusiikin ystävät saavat siitä enemmän irti. Melko rohkeasti oletan sen olevan konemusiikkia. Genre ei ole hallussa. Rehellisesti sanottuna en ole vaikuttunut. Se liippaa melodiallisesti aika läheltä jotain josta pidän. Ehkä jotain herkempää progea tai vaikka Alcestia, mutta en nyt valitettavasti pitänyt. 4/10

DarkTower oli nopeempi...

En muista, milloin olen kuullut tylsempää ja tasapaksumpaa biisiä? Tiedän kyllä kyseisen ranskalaisen bändin, mutta onhan tämä täyttä kuraa. Kappaleessa ei ole mitään hyvää, kaikki on 4-

Seuraavaksi biisi hienosta leffasta.


Ehkä tämä biisi olisi tarvinnut sen leffan taustalle. Leffamusahan tästä tulee mieleen, eikä pelkkänä musana oikein iske. Kyllähän tuohon voi kuvitella niityllä juoksevia sotaratsuja tai vaikka fantasiamaailman avautumisen luonnonkauniina. Mutta mieli ei vain lähde mukaan. Voisi olla mistä tahansa leffasta, en koe erikoisena. 5/10

Andi Deris - Blind



 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät

Redrose

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK Helsinki
Skottilainen nainen ja yksinkertainen biisi:


Arvosteltavana oli Amy Macdonaldin biisi " This Is The Life". Biisissä oli tuttu melodia, joka on tyypillistä kansan syvistä riveistä peräisin olevasta folk-musiikista. Kitarat soivat mukavasti ja typykän ääni oli hyvässä sopusoinnussa soitannan kanssa. Jotenkin tällainen musiikki on aika lailla sellaista junnaavaa, jollaista on kuultu monessa muussakin biisissä, hyvää keskitasoa kuitenkin ja siitä pisteet 7/10.

Seuraavaksi sitten brittibändi Dare ja biisi nimeltä Cry Wolf kehiin.



 

Sokea Vartija

Jäsen
Suosikkijoukkue
Panthers, Ässät, HIFK
Seuraavaksi sitten brittibändi Dare ja biisi nimeltä Cry Wolf kehiin.

Helposti lähestyttävää kasari hard rockia. Hyvä laulaja ja onnistunut kertosäe, joka jäi kerrasta soimaan päähän. Eihän biisissä oikein omaperäisyyttä ollut, mutta ei aina tarvitse ollakaan. 7,5p.

Tuskassakin esiintynyt ranskalainen synthwave-artisti:

 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
Arvosteltavana oli Amy Macdonaldin biisi " This Is The Life". Biisissä oli tuttu melodia, joka on tyypillistä kansan syvistä riveistä peräisin olevasta folk-musiikista. Kitarat soivat mukavasti ja typykän ääni oli hyvässä sopusoinnussa soitannan kanssa. Jotenkin tällainen musiikki on aika lailla sellaista junnaavaa, jollaista on kuultu monessa muussakin biisissä, hyvää keskitasoa kuitenkin ja siitä pisteet 7/10.

Seuraavaksi sitten brittibändi Dare ja biisi nimeltä Cry Wolf kehiin.



Daren kappale on ihan kivaa 80-luvun rockia, syy miksi bändi ei ole ikinä noussut "pinnalle" ja eroittunut muista. Hyvää rockia jota kuuntelee mielellään, mutta ei sen enempää. 7

Def Leppardin vanhoja biisejä, silloin kun rumpalilla oli kaksi kättä:

(en osannut rajata loppua, sorry)
 

Redrose

Jäsen
Suosikkijoukkue
IFK Helsinki
Tuskassakin esiintynyt ranskalainen synthwave-artisti:



Tää arvostelu kohdistuu biisiin: Carpenter Brut - Looking For Tracy Tzu.

Musiikki edustaa syntikkamusan epic-genreä. Ihan kuunneltava biisi tämä oli mielestäni, koska se ei sisältänyt tälle tyylille tyypillistä tekno-jumputusta lainkaan. Ehkä tämän voi lukea myös new age -genreen monipuolisuutensa vuoksi. Annan biisille pisteitä 7½/10.

Def Leppardin vanhoja biisejä, silloin kun rumpalilla oli kaksi kättä:

(en osannut rajata loppua, sorry)


Kun sain vielä toisetkin arviot laittamastani biisistä, niin arvostelen tämänkin Def Leppardin biisin "Billy's Got A Gun". Def Leppard on mulle tuttu hard rockia soittava brittibändi. Biisikin on tuttu kasarilta, kun meikäläisen ikä alkoi vielä kakkosella. Hienosti bändi soittaa keikoillaan. Laitan tälle esitykselle pisteitä 8/10.

Seuraavaksi tuleekin sitten musiikkia lontoolaiselta monikansalliselta bändiltä, joka tunnetaan nimeltä Drifting Sun.



 

DarkTower

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pool, NHL, MMA, Kärpät
Viimeksi muokattu:
Nyt ihan jotain tylsää Sophieta......ja vähän kauhua.

En nyt tuota tylsäksi väittäisi. Sophie Ellis Bextor ei ole muuta kuin nimenä tuttu, joten en tiedä miten biisi artistin muuhun tuotantoon vertautuu. Mutta noin niin kuin valtavirtaan verrattuna piristävä poikkeus. Kiva fiilis biisissä ja Sophiella mukava ääni. Kasin jos antaisi.

Seuraava on ollut itsellä viime aikoina voimasoitossa
 

PataJaska

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, sympatiat HPK ja Kiekko-Espoo
Seuraava on ollut itsellä viime aikoina voimasoitossa


Ihan pikkunätti balladi, biisistä nauttii mutta ei tuosta nyt innostumaan pääse. Elize sitten taas tunnetusti sopii laulamaan mitä tahansa musiikkia, joten siitä ei kiinni jää. Annetaan nyt kompromissina kouluarvosana 7+, koska en osaa päättää onko tämä lähempänä seiskaa vai seiskapuolikasta..

Pistän itsekin ihan tuoretta materiaalia, eli tässäpä alkuvuoden paras yksittäinen biisi omissa papereissani. Yleensä en pidä duetoista, mutta tässä Russell Allen ja Anette Olzon tekevät hyvään biisiin komeat laulusuoritukset..


 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös