Ylioppilaskirjoitukset

[anatsu]

17 pisteellä kyllä C:n saat unohtaa mielestäni aika varmasti. Viimeisenä neljänä keväänä 17 pisteellä on saanut kahtena keväänä A:n ja kahtena keväänä B:n.Tästä YTL:n sivuilta noita rajoja voi tutkailla, kannattaa kiinnittää huomiota lähinnä noihin aikaisempien keväiden pisterajoihin, syksyn rajoilla kun ei ole oikeastaan mitään tekemistä kevään rajojen kanssa, ainakaan matikan suhteen.
Meikäläisellä ehkä E tulossa matikasta, ja huomiselta lähdetään vielä kemiasta L:ää hakemaan. Sitten se on lukion osalta homma paketissa.

Juuh. No tälle on aivan sama, ei tarvi mennä edes läpi. B olisi toki ihan kiva, mutta ei A:kaan huono ole. Matemaattista lahjakkuutta kun minulle ei paljoa ole suotu, mutta tulipahan kirjoitettua. :)

 

[Lättfil]

17 pisteellä kyllä C:n saat unohtaa mielestäni aika varmasti. Viimeisenä neljänä keväänä 17 pisteellä on saanut kahtena keväänä A:n ja kahtena keväänä B:n.Tästä YTL:n sivuilta noita rajoja voi tutkailla, kannattaa kiinnittää huomiota lähinnä noihin aikaisempien keväiden pisterajoihin, syksyn rajoilla kun ei ole oikeastaan mitään tekemistä kevään rajojen kanssa, ainakaan matikan suhteen.
Meikäläisellä ehkä E tulossa matikasta, ja huomiselta lähdetään vielä kemiasta L:ää hakemaan. Sitten se on lukion osalta homma paketissa.

Itte kirjotin 2005 keväällä ja silloin sain C:n 18 pisteellä. Se onkin varmaan niitä harvoja kokeita missä on noin alhaalla rajat ollu.

 

[regularflex]

Urakasta suoriuduttu kohtalaisesti ja Ässien tippumisesta toipuminenkin on jo hyvässä vauhdissa joten uskalsi tänään käydä koulussa katsomassa alustavia pisteitä. Syksyllä B-ruotsi ja A-englanti tuli jo suoritettua ja E tuli omaa tasoa mukaillen molemmista. Keväällä kirjoitin hissan, äikän, pitkän matematiikan ja yhteiskuntaopin. Äikän ja hissan pisteet oli tänään jo koululla ja hissasta tuli 33p alustavia (L/E raja) ja äikästä 65p (eli M). Äikässä haaveilin jopa E:stä, mutta kyllä tuo M vastaa paremmin omaa tasoa, vaikka prelissä taisin juuri ja juuri E:n verran pisteitä saada. Yh ja pitkä matikka meni myös hyvin ja Eximiaa molemmista odotan.

edit. Sinänsä noilla nyt sen suurempaa väliä, jossei jaksa nyt pääsykokeisiin lukea.

 

[MrMacmanaman]

Miten on mahdollista, että kaikki jatkislaiset vetää L/E?

Tänääk tuli kanssa käytyä koululla tarkistamassa tulokset ja äikästä tuli 58p eli hyvällä munkilla M, jos sattuu olemaan matalat pisterajat tai jos pisteet vähän nousisivat. Maantiedosta tuli 16p eli B, joka on hyvä, kun tavoitteena oli läpäisy. Matikkaa ei vielä ollut. Enkusta (pitkä) tuli 206,5p eli toivottavasti C. Koe meni aika lailla pilalle jo kuuntelussa, kun tuli 53,5p. Aineestakin tuli vain 73, vaikka vedin prelissä 85 tiukalla arvostelulla ja kaksi sitä edellistä ainetta 90p. En kuitenkaan nuolaise vielä, vaan jään odottamaan virallisia pisteitä ja pisterajoja.

 

[Mentos]

Joo, aika NoLife porukkaa tuntuu olevan :D

Mutta itselläni kirjoitukset meni tasoni mukaisesti.
Ruotsin ja Pitkän Englannin kirjottelin jo syksyllä saaden ruotsista M:n ja englannista C:n.

Nyt keväällä kirjoitukset menikin sitten playoff-kiimassa ja sielläkin tuli sitä perussuorittamista.
Äidinkielestä odottelin esseestä parempaa kuin 30 pistettä, mutta näillä mennään, ja yhteispisteet ovat alustavasti 63p, jolla melko varmasti M irtoaa. On vähän sama asia kuin tällä mananamanmanmnamnamn miehellä, että E:hen olisin voinut onnistuessani päästä, mutta M kuvaa juuriki tasoani.
Pitkästä matikasta 40p ja melko varma M.
Fysiikasta 33p ja silläkin aika varma M.
Kemian tuloksia en tiedä, mutta oletan kokeen menneen hyvin, ja siitä voisi tulla jopa E, mutta M kelpaa.

Näillä tuloksilla sitten oikeustieteen pääsykoekirjojen kimppuun!

 

[Nume]

Ei kannata masentua huonoista ylioppilaskirjoiutksista, itse sain enkusta ja terveystiedosta A:n. Matikasta, yht.opista ja äidinkielestä C:n. Mutta viime vuoden ylioppilaana hain Tampereen yliopistoon kunta- ja aluejohtamista opiskelemaan ja yhden paikan päähän jäin vähällä lukemisella, kun motivaatio ei riittänyt enää kirjoitusten jälkeen. Nyt tänä vuonna olen yrittänyt lukea todella hyvin niin jospa pääsisin sisään! :) YO-kirjoituksista olisin odottanut C-E kaikista muista paitsi enkusta, joten kovia pettymyksiä osa kyllä oli, mutta kun tsemppaa hyvin pääsykokeisiin niin ei mitään hätää!

 

[Hasse]

Netti jutut on mitä on. Ei kannata niellä kaikkea mitä kirjoitetaan, toki onnea niille jotka sen oikeasti tekivät. 2005, 10. luokan ja 4. lukiovuoden jälkeen taisin kirjoittaa A - B - C -E paperit ja saada päättötodistuksen keskiarvolla noin 6 (toki keskiarvoa alensi se, että kaikki mahdolliset neloset oli käytetty jotta kurssit saatu kasaan).

Lukio kertoo tasan sen ketä kiinnostaa opiskella silloin ja ketä ei. Sielä ei käytännössä mahdottomuuksia vaadita. Omalta kohdalta lukioaika meni kahviloissa ja baareissa pyörien joka jälkeen päin kaduttanut. Kieliä olisi varmasti voinut painottaa kahden sijasta vaikka neljää.

Kuitenkin ensimmäisellä yrityksellä Valtsikaan sisään ja kandidaatiksi valmistuin keskiarvolla noin 3.5, saattoi olla jopa vähän ylikin. Masterit edelleen kesken ja ka. kutakuinkin sama. Tarkoittaen ainoastaan sitä, että ihmiset pystyvät saamaan juuri semmoisia arvosanoja joita haluavat niin lukiossa kuin yliopistollakin.

Lukiolle en muutenkaan hirvittävästi panisi painoarvoa. Kukaan ei koskaan ole ollut kiinnostunut näkemään lukiopapereitani tai todistustani työhaastatteluissa. Vielä armeijan jälkeenkin kyseltiin enemmän palvelutodistusta kuin perusopintoja. Kukaan ei saa hyvää duunia sen takia että on ollut hyvä lukiossa. Toki olemalla hyvä lukiossa saattaa helpottaa tietään yliopistoon. Toki jos päätyy vanhojen lukiolaisten hautausmaalle AMK:hon, voi lukiosta olla suurikin hyöty kun papereilla mennään.

Myöhemmässä elämänvaiheessa CV itsessään on todistus jota esitettään ja toki koulutus näyttelevät täysin eri roolia johtuen jo tehtävistä johon haetaan. Lukiossa tärkeintä on läpäisy, möyhemmissä vaiheissa ehkä jo pääaineet. Parhaan hyödyn lukiosta saa varmasti jos jaksaa ahkerasti opettella kieliä (myös SUOMEA).

 

[tomageeni]

Tarkoittaen ainoastaan sitä, että ihmiset pystyvät saamaan juuri semmoisia arvosanoja joita haluavat niin lukiossa kuin yliopistollakin.

No sen verran tartun tähän että pitkästä matikasta ei kirjoiteta laudaturia, eikä yliopistossa teoreettisen fysiikan kursseja läpäistä hyvällä arvosanalla (jos lainkaan) ilman jonkinlaista matemaattista lahjakkuutta.

Sikäli pointtisi on kyllä paikkansa pitävä, että mm. reaaliaineista ja jossain määrin myös kielistä saa heikommillakin lahjoilla hyviä numeroita jos oikeasti kärsivällisyyttä opiskeluun riittää. Se vaaditun työnteon määrä vain vaihtelee yksilöstä (eli lahjakkuudesta) riippuen ja joillekin sinne hyviin arvosanoihin vaadittava työnteon määrä on kohtuuton.

 

[sampio]

Lukiosta saa parhaan hyödyn mihin tahansa olemalla ahkera opiskelija. Aivan samalla tavalla se tieto tarttuu päähän siellä kuin myöhemminkin ja pohjustaa näin tulevaa. Ei lukiolle voi liikaa ladata painoarvoa, mutta turha ajatella niinkään, että luistelee sen lävitse matalien aitojen kohdalta ja sitten pääsykokoissa tsemppaa. Kaikki mahdollinen hyöty kannattaa ottaa irti, olipa aine ja kiinnostus mikä tahansa. Kieliä ehkä painottaisin itsekin.

Lukioaika on siinä mielessä ainutkertaista aikaa, että harva enää sen jälkeen asuu ilmaiseksi ja opiskelee täysipäiväisesti samaan aikaan. Ottakaa nyt se hyöty irti tilanteestanne. Kohta painaa taloushuolet ja opintopisteet niskaan.

 

[Randall Flagg]

Toki jos päätyy vanhojen lukiolaisten hautausmaalle AMK:hon, voi lukiosta olla suurikin hyöty kun papereilla mennään.

Haluaisitko vähän avata tätä kohtaa tekstistäsi. Oma kokemukseni esimerkiksi työhönottotilanteissa AMK:n ja yliopiston suoritaneiden välillä ei ole läheskään noin raju. Itse asiassa AMK:n käytännönläheisemmän koulutuksen suorittaneet ovat olleet parempi valinta moneen paikkaan joihin olemme rekrytoineet. Jokaiseen vaativampaankaan työhön ei ole tarpeen eikä järkevääkään valita automaattisesti yliopistosta valmistunutta.

 

[Hasse]

Haluaisitko vähän avata tätä kohtaa tekstistäsi. Oma kokemukseni esimerkiksi työhönottotilanteissa AMK:n ja yliopiston suoritaneiden välillä ei ole läheskään noin raju. Itse asiassa AMK:n käytännönläheisemmän koulutuksen suorittaneet ovat olleet parempi valinta moneen paikkaan joihin olemme rekrytoineet. Jokaiseen vaativampaankaan työhön ei ole tarpeen eikä järkevääkään valita automaattisesti yliopistosta valmistunutta.

Varmasti työ ja tehtävä kohtaista. Olisi kuitenkin hulluutta verrata tutkintoja keskenään. Vaatimustasot ovat jo sisään pääsyssä aivan eritasolla - minkä varmasti tiedätkin. Kun jossain vaiheessa katsellaan etenemis mahdollisuuksia pohjakoulutus painaa suhteellisen paljon. Useissa työtehtävissä miksi valittaisi AMK opiskelija jos voidaan valita ylipoistolta valmistunut vastaava?
Tietysti persoona vaikuttaa paljon ja koulutus ei automaattisesti ratkaise mitään, mutta antaa suuren edgen.

Esimerkkinä; Liiketalouden opinnot varsinkin useissa kouluissa ovat semmoista lukion jatkoaikaa ettei mitään tolkkua. Tietysti kaikki riippuu tavoitteista, AMK opiskelijoillekkin on paikkansa ja loppu on kiinni itsestään, mutta paljon tasoitusta annetaan koulutuksessa. Kuitenkin on lapsellista sanoa että käytännön läheinen koulutus sitä ja tätä. Kuitenkin nimenomaan tiukat faktat ja teoriaosuus antavat pohjaa myöhemmän vaiheen töissä opittaville taidoille (joita voi oppia vaikka yliopisto-opiskelun ohessa osa-aikatöissä ) suuremman pohjan luoda uraa.

AMK:han on vanha opistotaso, jolle luotiin hienompi nimi jotta koulutus saataisiin suositummaksi.

Jos useissa työnhauissa yritykset keskittyvät hyvistä kouluista (Suomen tapauksissa Helsingissä valmistuneissin yo-opiskelijoihin) tuleviin hakijoihin. Pelkästään tietäen, että pääsääntöisesti parhaat ovat hakeneet ja päässeet näihin kouluihin - miten AMK voisi kilpailla sitten tutkintonsa kanssa. Varmasti ns. ensimmäiset työt saattavat vielä mennä edes tasaisesti, mutta myöhemmin ero tulee ilmi - ellei lisä lue itselleen MBA:ta. MBA:n tekeminen taas amk pohjalla on hurja efortti johtuen lukemattomuuden ja rutiinin puutteesta.

Toisaalta, eihän kaikkien tarvitse hakea ylimpiin tehtäviin, vaan kuten sanoin, tavoitteista kiinni. AMK tutkinnolla varmasti pärjäisi jos on myyntiihminen tai ei niin etenemis suuntautunut.

 

[Randall Flagg]

Varmasti työ ja tehtävä kohtaista. Olisi kuitenkin hulluutta verrata tutkintoja keskenään. Vaatimustasot ovat jo sisään pääsyssä aivan eritasolla - minkä varmasti tiedätkin. Kun jossain vaiheessa katsellaan etenemis mahdollisuuksia pohjakoulutus painaa suhteellisen paljon. Useissa työtehtävissä miksi valittaisi AMK opiskelija jos voidaan valita ylipoistolta valmistunut vastaava?
Tietysti persoona vaikuttaa paljon ja koulutus ei automaattisesti ratkaise mitään, mutta antaa suuren edgen.

Esimerkkinä; Liiketalouden opinnot varsinkin useissa kouluissa ovat semmoista lukion jatkoaikaa ettei mitään tolkkua. Tietysti kaikki riippuu tavoitteista, AMK opiskelijoillekkin on paikkansa ja loppu on kiinni itsestään, mutta paljon tasoitusta annetaan koulutuksessa. Kuitenkin on lapsellista sanoa että käytännön läheinen koulutus sitä ja tätä. Kuitenkin nimenomaan tiukat faktat ja teoriaosuus antavat pohjaa myöhemmän vaiheen töissä opittaville taidoille (joita voi oppia vaikka yliopisto-opiskelun ohessa osa-aikatöissä ) suuremman pohjan luoda uraa.

AMK:han on vanha opistotaso, jolle luotiin hienompi nimi jotta koulutus saataisiin suositummaksi.

Jos useissa työnhauissa yritykset keskittyvät hyvistä kouluista (Suomen tapauksissa Helsingissä valmistuneissin yo-opiskelijoihin) tuleviin hakijoihin. Pelkästään tietäen, että pääsääntöisesti parhaat ovat hakeneet ja päässeet näihin kouluihin - miten AMK voisi kilpailla sitten tutkintonsa kanssa. Varmasti ns. ensimmäiset työt saattavat vielä mennä edes tasaisesti, mutta myöhemmin ero tulee ilmi - ellei lisä lue itselleen MBA:ta. MBA:n tekeminen taas amk pohjalla on hurja efortti johtuen lukemattomuuden ja rutiinin puutteesta.

Toisaalta, eihän kaikkien tarvitse hakea ylimpiin tehtäviin, vaan kuten sanoin, tavoitteista kiinni. AMK tutkinnolla varmasti pärjäisi jos on myyntiihminen tai ei niin etenemis suuntautunut.

Kiitos vastauksestasi. Tekstistäsi saa käsityksen että sinulla on kokemusta niin opistotason, AMK kuin yliopisto-opiskelustakin? Muutenhan et voisi verrata vaikkapa MBA:n tekemistä AMK-pohjalta? Itse sain paperit ulos kauppatieteellisestä jo kymmenisen vuotta sitten, eikä opiskelun tasosta opistotasolla tai AMK:ssa ole tietoa, kokemus pohjaa AMK-valmistuneisiin kollegoihin, joiden tiedot ja valmiudet olen todennut olevan hyvällä tasolla. Etenemisessäkään koulutus ei ainakaan omassa organisaatiossa paina mitään, kyvyt ratkaisevat. Luulisi, että näin saadaan myös parhaat kyvyt esiin, verrattuna tilanteeseen jossa tuijotetaan pohjakoulutukseen? AMK-järjestelmää nyt tuskin luotiin ainoastaan entisen opistotason houkuteltavuuden lisäämiseksi, opistotasollehan esimerkiksi pääsi opiskelemaan suoraan peruskoulusta. Se miksi viestiisi alun perin tartuin on seikka joka on ärsyttänyt jo pidempään, oman koulutuksen nostaminen jalustalle verrattuna muihin, vaikkei vertailukohdista tarkempaa tietoa olekaan. Sama voisi päteä kommenttiisi hyvistä kouluista, Suomen tapauksissa ainoastaan Helsingissä valmistuneisiin yliopisto-opiskelijoihin.

 

[Hasse]

Kiitos vastauksestasi. Tekstistäsi saa käsityksen että sinulla on kokemusta niin opistotason, AMK kuin yliopisto-opiskelustakin? Muutenhan et voisi verrata vaikkapa MBA:n tekemistä AMK-pohjalta? Itse sain paperit ulos kauppatieteellisestä jo kymmenisen vuotta sitten, eikä opiskelun tasosta opistotasolla tai AMK:ssa ole tietoa, kokemus pohjaa AMK-valmistuneisiin kollegoihin, joiden tiedot ja valmiudet olen todennut olevan hyvällä tasolla. Etenemisessäkään koulutus ei ainakaan omassa organisaatiossa paina mitään, kyvyt ratkaisevat. Luulisi, että näin saadaan myös parhaat kyvyt esiin, verrattuna tilanteeseen jossa tuijotetaan pohjakoulutukseen? AMK-järjestelmää nyt tuskin luotiin ainoastaan entisen opistotason houkuteltavuuden lisäämiseksi, opistotasollehan esimerkiksi pääsi opiskelemaan suoraan peruskoulusta. Se miksi viestiisi alun perin tartuin on seikka joka on ärsyttänyt jo pidempään, oman koulutuksen nostaminen jalustalle verrattuna muihin, vaikkei vertailukohdista tarkempaa tietoa olekaan. Sama voisi päteä kommenttiisi hyvistä kouluista, Suomen tapauksissa ainoastaan Helsingissä valmistuneisiin yliopisto-opiskelijoihin.

Myönnän, että väitteeni on varmasti kärkäs, ja täydelliseen objektiiviseen vertailuun en pysty. Perustan näkemykseni keskusteluille ja erikouluissa opiskeleville ihmisille, sekä sille mitä he ovat tehneet koulussaan. Useita kavereitan on opiskellut tai opiskelee AMK:ssa ja vaatimukset ovat huomattavasti eritasoisia verrattessa tradenomi - ktm tai insinööri - dippa insinööri opinnoissa. Sosiaalitieteilijänä tiedän, että ylikoulutus on ongelma Suomessa, mutta opiskelijoiden keskuudessa kuitenkin elää aina usko omasta menestyksestä joka ajaa eteenpäin ja parempaa tutkintokohti helposti.

Uskon myös, että omat kyvyt ratkaisevat loppujen lopuksi, mutta aina on ns. parempia ihmisiä tai yhtähyviä ihmisiä. Tällöin koulutuksesta tulee edge. (Näsäviisastellessa taidealoillehan on yhä mahdollista päästä opiskelemaan ilman toisen asteen koulutusta, niin AMK kuin yliopistotasolle). Varsinkin tulevaisuudessa kun ekonomeja valmistuu liukuhihnalta, on entistä vaikeampi varmasti edetä AMK- pohjalla (ainakaan nimitys tehtäviin) kun hyviä ekonomejankin on liikaa. Nämä toki vain jossain määrin uskomuksia.

Varmasti oman koulutuksen nostaminen jalustalle on perisynti jota en kiellä. Uskaltaisin sanoa, että pidän omaa koulutustani paperilla tasoitusta antavaiksi. Valtiotieteen opinnot ovat osoittuivat suureksi pettymykseksi. Ranskalaiset filosofia ja muun "tieteenfilosofian" opiskelu ainakin toistaiseksi tuntuu turhalta. Silti kaikessa turhuudessaan VTM paperi näyttää hyvälle vaikkapa tradenomin rinnalla. Kuitenkin akateeminen koulutus on akateemisesti (johtotehtävät yleensä) koulutettujen ihmisten silmissä etu.

Kuitenkin koulutuksessahan taitaa olla perustaltaan kyse ihmisen kyvyistä näyttää pystyvänsä oppimaan ja sisäistämään erilaisia asioita, erilaisilla vaatimustasoilla. Työelämään päästessä - kuten sanoit - persoona ja teot ratkaisevat tiettyy pisteeseen asti.

Mitä tulee parhaisiin kouluihin, on silkkaa (empiiriisesti todistamaani) faktaa useiden yritysten keskittävän rekrynsä Suomessa (ainakin Helsingissä, jossa eniten töitä on) Helsingistä valmistuneisiin. Tämä on suorastaan dorkaa, mutta tapahtuu kun rajauksia on tehtävä. Varmasti on poikkeuksiakin, mutta koulutus on nykyään eriarvoistavaa. Metropolian rehtorin(?) jokunen aikaa sitten antama lausunto kuvastaa hyvin tilannetta.

 

[Muhkea]

En ollut jaksanut käydä katsomassa opettajien arvioita YO-kirjoituksista, mutta päätin muuten vaan käydä tänään tsekkaamassa ne.

Yhteiskuntaopista olisi tulossa 24 pistettä ja englannista 249 pistettä. Mitä me tästä opimme: yhteiskuntaopista varma C ja englannista varma M. Molemmat täysin hilkulla paremmille arvosanoille. Kylläpä jää jännitystä...

 

[anatsu]

En ollut jaksanut käydä katsomassa opettajien arvioita YO-kirjoituksista, mutta päätin muuten vaan käydä tänään tsekkaamassa ne.

Ite en ole käynnyt kysymässä matikan tuloksia. Jotenkin hienoa vetää tällälailla, ettei tiedä ennen kuin tulee lappu YTL:stä..

Syksyllä lähti YH 24 pisteellä, tuli 25:nä. Sanotaanko, että onhan sitä joskus tuuletettu vähemmänkin. Tosin nyt keväällä olisin varmaan kirjoittanut sen paremmin, kun on oikeastaan alkanut vasta aivan täysillä panostamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Historiakin lähti E:nä, kun motivaatio oli oikeilla raiteilla näin keväällä. Toivottavasti sullakin kääntyy sinne M:n puolelle YH. :)

 

[#71]

Kirjoittikos joku jatkislainen fysiikkaa? Kinnostaisi tietää kokeesta, ja menestyksestä suhteessa kurssien arvosanoihin. Entä mitä osa-alueita painotettiin?

Lähitulevaisuudessa olisi itsellä fysiikan kirjoitukset edessä, ja tällä hetkellä ko. aineen opiskelu yliopistossa kiinnostaa paljon.

 

[Rolli92]

Kirjoittikos joku jatkislainen fysiikkaa? Kinnostaisi tietää kokeesta, ja menestyksestä suhteessa kurssien arvosanoihin. Entä mitä osa-alueita painotettiin?

Lähitulevaisuudessa olisi itsellä fysiikan kirjoitukset edessä, ja tällä hetkellä ko. aineen opiskelu yliopistossa kiinnostaa paljon.

Tänä keväänä kirjoitettuna, kurssien keskiarvo hitusen päälle ysin, ja E on alustavien pisteiden suhteen tulossa. Viimeiseen rutistukseen ennen kirjoituksia ei oikein löytynyt sitä viimeistä potkua, muuten olisi voinut L:kin olla mahdollinen.
Tarkoitatko tuolla painottamisella mitä tänä vuonna kokeessa painotettiin?
Yleisesti ottaenhan kurssit ovat samanarvoisia, ja YO-kokeissa lähes aina jokaisesta kurssista on yksi tehtävä, muutamasta kurssista kaksi. Niin tänäkin vuona, mielestäni mikään kurssi ei vallannut koetta. Kitkaan liittyviä tehtäviä oli kaksi, mutta nekin sitten lasku tyypiltään täysin erilaisia. Abitreenien sivuilla on nuo vanhat yo-kokeet, jos et vielä tiennyt : Abitreenit

 

[#71]

tekstiä

Kiitos, juuri tuota tarkoitin "painottamisella". Ylen abitreeni-sivustolla olen kyllä käynyt, mutta nuo vanhat kokeet on jäänyt huomaamatta, pitääkin heti vilkaista.

 

[Theofilus]

Nojoo, tulokset siis tulleet ja itselläni meni aikalailla penkin alle, mikä toisaalta kävi jo ilmi aikaisemmin. Toisaalta ihan sama, koska lakin saanti varmistui ja parin vuoden päästä ei varmaankaan tarvitse ajatella näitä juttuja. Toki täytyy olla iloinen lakista.

Äidinkielestä C (putosi 13 pistettä sensorien alla, olisi muuten ollut M...), yhteiskuntaoppi C, keskipitkä ruotsi ja pitkä englanti B sekä pitkästä matematiikasta A, joka putosi pisteen ja jäi juuri pisteen päähän B:stä, heh.

Syksyllä tosiaan tuli kirjoitettua hissasta M ja kemiasta B, joten rivi muodostui näin:

MCCBBBA

Ainahan sitä voi jossitella, että jos olisi panostanut neljään aineeseen, jotka olisivat kiinnostaneet eniten (tässä tapauksessa historia, yhteiskuntaoppi, äikkä(pakko), pitkä englanti ja tietysti aikalailla pakosta pitkä matematiikkakin, niin ainakin englannin ja YH:n panostamiseen olisi ollut enemmän aikaan. No, whatever.

Mites muut jatkislaiset? Muistaakseni ainakin anatsulla lähti aika kovat paperit eteenpäin.

 

[jokeripokeri]

Pitkästä enkusta lasse ja äidinkieli tipahti varmasta pisteen päähän. Kaupan päälle ämmiä sen verran, notta veivi-Mikkekin olis kateellinen. Parin viikon päästä lakki päähän ja työttömäksi. Ohi on! :)

 

[MrMacmanaman]

Äidinkieli C, putosi 11 pistettä ja sain juuri C:hen oikeuttavan pistemäärän eli 47. Pitkässä englannissa oli ilmeisen vaikea koe tänä vuonna ja harmittaa, että en käyttänyt tilaisuutta vaan jäin C:hen, 5 pisteen päähän M:stä. Maantiedon valitsin lähinnä sen takia, että muut aineet olivat vaikeampia ja sain siitä B:n. Nousi kolme pistettä verrattuna alustaviin ja tässä aineessa oli tavallista korkeammat pisterajat. Lyhyestä matematiikasta sain M ja jäi pisteen E:stä ja putosi kolme pistettä verrattuna alustaviin. Pyydän matematiikasta tarkistuslaskentaa, jos vaikka saisi nostettua E:hen.

 

[Temptation]

Yhteiskuntaopin parissa alkoi oma ylioppilastaival, eli olen vielä kakkonen. Noh, korkeat odotukset sitten tulivat lautakunnasta Magnana... Pisteitäkin E:hen jäi puuttumaan reilusti, koska lähes tasan M irtosi, joten ei paljoa voi jossitellakaan. Ehkäpä ensi kevällä uudestaan, koska rahkeita riittää aina Laudaturiin saakka, kunhan jaksaa panostaa.

Mutta pitäähän se olla tuohonkin tyytyväinen, meinaan oli erittäin kova kiire ja seitsemän kurssin jakso samaan aikaan + kaikenlaista muuta häslinkiä, niin lukeminen jäi aikalailla kertauskirjaan ja siihen mitä vuoden aikana opetettiin yh. kursseilla. Että semmosta minulla :D

 

[Joghey]

Keskipitkästä ruotsista ja äidinkielestä sain M:n, C tuli fysiikasta, maantieteestä, englannista ja pitkästä matematiikasta. Periaatteessa ihan ok rivi, mutta fysiikan, mantsan ja matikan arvosanat olivat kaikki kahden pisteen päässä M:stä, joten vähän jäi harmittamaan. Tosin mantsasta pudotus alas B:hen oli yhtä lähellä.

Eihän tuo lukulomakaan yllättäen saanut minua kunnon lukijaksi, vaikka sitä koko kolmosvuosi uhottiinkin. Fysiikkaan panostin "paljon", mutta en kuitenkaan ikinä päässyt edes viimeisimpiä kursseja lukemaan. Muuten lukeminen rajoittui melkeinpä koetta edeltävään päivään.

 

[Marwin]

Löytyykös täältä tämän syksyn kirjoittajia? Oma urakka alkoi tänään historialla (toki enkun kuuntelu oli jo viime viikolla). Lievästi yllätti kokeen vaikeus esim. Suomen osalta kysymykset olivat nuijasodasta ja 1800-luvulta, joka hieman harmitti. Varsinkin tuo 1900-luvun tapahtumat olisivat olleen erinomaisesti hanskassa. Ja olihan Suomesta myös tuo jokeri, mutta en edes yrittänyt vastata vaikka nyt jälki käteen ajateltuna ei ihan mahdoton olisi ollut. Yhteiskuntatietoa olisi kuitenkin vaatinut paljon.

Toisesta maailmansodastakaan ei varsinaisesti kysytty mitään, paitsi toinen jokeri, joka käsitteli toisen maailmansodasta jälkeistä aikaa Euroopassa. Vastasin tuohon ja suhteellisen nappiin meni, mitä nyt kattelin tuolta YLE abitreenin vastauksia aiheesta.

Vähän pettynyt fiilis jäi, kun oli enemmän sellaisia aihealeuita mitä en juuri parhaiten hallinnut. Esim. löytöretket olivat aika isossa roolissa tässä kokeessa. E oli alunperin tavoitteena, mutta nyt kokeen jälkeen hylkäsin tuon tavoitteen ja olen tyytyväinen jo M tulee. Vastailin kysymyksiin 1, 2, 3, 5, 8, +9.

edit: Ja tosiaan syksyn urakka päättyy keskiviikkona A-englannin kirjalliseen osuuteen. Vähän jänskättää ku ei oo toi enkku ikinä ollu mikään vahva osa-alue... läpipääsy puhtaasti tavoitteena.

Keväällä olis ohjelmassa yhteiskuntaoppi, äidinkieli, B-ruotsi (ja ehkä lyhyt matematiikka).

 

[Lynx canadensis]

Nyt syksyllä enkku ja kemia. Keväällä sitten odottaa matikka, fysiikka, äikkä ja A-ranska.

On tullut tällä lukulomalla vaan nukuttua pitkään ja pelattua änäriä. Aloitin sentään juuri kahden päivän tehokertauksen enkun kirjalliseen. Kuuntelusta sain oman arvioni mukaan 65-75 pistettä, onko noita tuloksia jossain koulun seinällä vai? C pitäisi olla aika varma nakki ja se on se ainoa tavoite, ei enempää eikä vähempää.

Kemiasta en uskalla suuria odottaa, läpi pitäisi päästä noin kymmenellä pisteellä joten olkoon se vaikka kunnianhimoinen tavoitteeni. Jos nyt ottaisi itseänsä niskasta kiinni ja tosissaan käyttäisi tuon seuraavan viikon aktiiviseen laskemiseen.