Yliarvostetuimmat bändit

[Osmo Rapeli]

Niin, ei siinä sinällään mitään että ei uudistu, mutta kun samaan aikaan Bono leikkii Jeesus Kristusta ympäri maailmaa, tai siis vielä isompaa ja suositumpaa, niin voi kysyä olisiko taitoa ja energiaa sittenkin keskittyä myös musiikin uudistamiseen, vai onko missio pelastaa koko maailma suurempi?

 

[Zednik]

U2 ja Rollarit??? Perustele, saan viihdettä päivään!

Jooh elikkäs tosta U2:sestahan tässä ollaanki jauhettu et 15 vuoteen ei oo mitää mullistavaa tullu ja niinpä se onkin...se arvostus on vaa sit jääny päälle. Ja kyl mä ymmärrän et jos sä oot kova U2 fani ni varmaan ärsyttää lukee et U2 sitä,U2 tätä tällases ketjus...ite oon kova AC/DC fani ja se on saanu täs ketjus aika paljo paskaa seki niskaan, mut en nyt ite pahemmin jaksa välittää.
Rollareille sama teksti ku U2:selle.

 

[Rod Weary]

Ns. isommista nimistä mieleen tulevat nopeasti ainakin Pink Floyd, Queen, The Beatles, Rush, King Crimson, Yes, Led Zeppelin, Deep Purple ja Black Sabbath.

Ööö, millä tavalla esim. Rush, Zeppelinit, Sabbathit, Purplet ja Queen ovat uudistaneet musiikkimaailmaa >10-levytyksillään? Musiikkia ovat tehneet, ovat uudistuneet - kyllä. Mutta minusta huonompaan suuntaan ja ilman mullistuksia. Menivät kaikki mielestäni vain kevyempään suuntaan. Ei kelpaa siis vastaukseksi. Beatlesiin ja King Crimsoniin jätän varauksen. Ei riitä paukut itsellä vastata.

 

[Mats Bedö]

Vanhetessa ihmisten musiikkimaku yleensa menee kevyempaan suuntaan, kun se nuoruuden angsti ja "kapina" vaistyy viisauden ja elamankokemuksen edessa.

Musiikki ei silti valttamatta mene huonompaan suuntaan, jos se kevyemmaksi muuttuu. Painvastoin. Loppuu se huumeilla rapeltely ja ruvetaan keskittymaan itse asiaan.

Olen myos eri mielta siita, etta bandin pitaisi koko ajan uudistua, jotta sen respecti sailyisi. Siita musiikissa ei ole kysymys.

 

[Ted Raikas]

Musiikki ei silti valttamatta mene huonompaan suuntaan, jos se kevyemmaksi muuttuu. Painvastoin. Loppuu se huumeilla rapeltely ja ruvetaan keskittymaan itse asiaan.

Aivan totta. Siinä vaiheessa voi todellakin alkaa kiinnostamaan esim. teknisempi ote, taidokkaammat sävellykset ja laajemmat tasot. Toki se varmaan pudottaa faneja pois, kun osa on jäänyt sille nuoruuden rähinätasolle, eivätkä hyväksy uutta. Sen tilalle tulee varmasti uusia diggaajia, tässäkin ketjussa jo muutamia kertoja mainittu CMX lienee Suomessa eräs esimerkki tälläisestä bändistä, varmasti niitä on monia muitakin.

Ihan luonnollistahan se on, että kun muusikko ikääntyy, niin ei sitä nuoruuden vihaisuutta enää vaan yksinkertaisesti ole, kun siihen ei ole tarvetta. Tai muussa tapauksessa tälläinen muusikko todennäk. potkaisee tyhjää jo varhain.

 

[Jeda]

The Rolling Stones

Vittu mitä paskaa nämä eläkeläiset jaksavat suoltaa. Päälle 40 vuotta yrittäneet saada saundeja kohdalleen, turhaan. Miljoona live-levyä julkaistu ja kaikki samaa mökellystä. Kuka vittu ostaa vielä lipun niiden koserttiin? Mulle sais maksaa siitä kärsimyksestä.

 

[Osmo Rapeli]

Ööö, millä tavalla esim. Rush, Zeppelinit, Sabbathit, Purplet ja Queen ovat uudistaneet musiikkimaailmaa >10-levytyksillään? Musiikkia ovat tehneet, ovat uudistuneet - kyllä. Mutta minusta huonompaan suuntaan ja ilman mullistuksia. Menivät kaikki mielestäni vain kevyempään suuntaan. Ei kelpaa siis vastaukseksi. Beatlesiin ja King Crimsoniin jätän varauksen. Ei riitä paukut itsellä vastata.

En oikein sanoisi että Queenin loppupään levyt olisivat merkittävästi kevyempiä kuin osa korkeintaan tuotantonsa puolesta, "Kind of Magic" ainakin on hiukan liian kevyesti tuotettu, kuitenkin nuo viimeisen kolmanneksen levyt sisältävät myös lukuisia tiukkoja rockbiisejä (mm. One Vision, Tear it Up, Hammer To Fall), jotka lukeutuvat Queenin parhaimmistoon, eikä vakavia hitaita biisejäkään (mm. Show Must Go On, Who Wants to Live Forever) voi pitää mitenkään kevyinä. Jos tuntuu ettei bändi noilla biiseillään mullistanut musiikkimaailmaa se johtuu korkeintaan siitä ettei kukaan pystynyt samaan, eikä ole pystynyt sen jälkeen. Tuon ajan ja heidän jälkeisensä ajan rockartistien mielipidettä asiasta voi kuitenkin kysyä. Eivät nuo biisit unohdu koskaan.

 

[Rommeli]

Ei Ozzy säveltänyt ole, ja Black Sabbathin aikaisista biiseistäkin muistaakseni lähinnä Geezer Butler sanoitti isoimman osan, ainakin sitten kun kokaiini nosti hattuaan Ozzyn elämässä. Soolouralla taas Sharon on tehnyt lujasti töitä että Bill Daisleyn ja kumppanien merkitystä biisinteossa vähäteltäisiin mahdollisimman paljon. Muuten Ozzyn merkitystä hevimusiikille en silti ikinä väheksyisi, koskaan, yhtään. Ainutlaatuinen ääni jota kukaan ei voi kopioida.

Joku ansio Ozzyllä niiden biisien tekemisessä varmasti on, koska nimi löytyy papereista. Sitä on vaikea sanoa kuinka paljon on itse sävellykseen osallistunut. Käsittääkseni Black Sabbathin biiseistä ainakin Black Sabbath on nimenomaan Ozzyn käsialaa. Kahdella ensimmäisellä soololevyllä uskoisin Randy Rhoadsin käytännössä säveltäneen kaikki biisit, mutta edelleen se Ozzyn nimi siellä komeilee myös. Vaikea uskoa, että nimi pelkästään muodon vuoksi olisi, koska on paljon bändejä joiden tuotannossa ne nimet vaihtelevat huomattavastikin.

 

[Osmo Rapeli]

Joku ansio Ozzyllä niiden biisien tekemisessä varmasti on, koska nimi löytyy papereista. Sitä on vaikea sanoa kuinka paljon on itse sävellykseen osallistunut. Käsittääkseni Black Sabbathin biiseistä ainakin Black Sabbath on nimenomaan Ozzyn käsialaa. Kahdella ensimmäisellä soololevyllä uskoisin Randy Rhoadsin käytännössä säveltäneen kaikki biisit, mutta edelleen se Ozzyn nimi siellä komeilee myös. Vaikea uskoa, että nimi pelkästään muodon vuoksi olisi, koska on paljon bändejä joiden tuotannossa ne nimet vaihtelevat huomattavastikin.

Ozzyn soolouran osalta syy löytyy tästä nimestä: Sharon Osbourne. Remasteroidut alkupään soololevyt, en nyt muista mitkä kaikki, on osittain raidoiltaan jopa uudelleenäänitetty etteivät Bob Daisley ja kumppanit saisi penniäkään, niin ahne syöjätär on kyseessä.

Sabbathin osalta kyse on mielestäni eniten "yhteishengestä" eli kun biisit jammailtiin kokoon yhdessä, myös kaikki olivat tekijälistassa sen kummemmin erittelemättä, vaikkei Ozzy ole niitä sen kummemmin säveltänyt, niinkuin kirjoitamalla nuotteja jne. Joku saa korjata jos erehdyn mutta olen aika vahvasti vakuuttunut asiastani :)

 

[Ted Raikas]

Eiköhän Ozzyn ansio hevimetelissä parissa ole nimenomaan ikonipohjainen, tyylillisesti luonut älyttömän paljon pohjaa tyylilajille. Tummanpuhuvuus, meikit, mahtipontisuus jne.

Sävellyspuolen ansioita ei miehelle kaiken kuullun perusteella uskalla oikein myöntää. Sanoituksista en tiedä, niissä voi olla hänenkin panostaan mukana, mutta en tiedä siitäkään.

Puhtaasti ikonina hänen merkitystään ei voi mitenkään kai kiistää, tai väittää yliarvostetuksi. Lahjakkaana muusikkona puhuminen miehen kohdalla on kyllä ehkä solvaus oikeasti lahjakkaita kohtaan. Esim. hänen aikalaisiaan, kuten Black Sabbathin muita jäseniä ja Ronnie James Dioa.

 

[Rod Weary]

No joo. Tuskin kukaan on enää kymmenennellä levyllään uudistanut musiikkimaailmaa. Mielestäni musikaalisesti mielenkiintoisena, relevanttina artistina säilymiseen riittää se, että pystyy jatkuvasti uudistamaan omaa musiikkiaan, löytämään erilaisia tapoja ilmaista itseään ja säilyttämään kokeilun- sekä seikkailunhalunsa. Sillä, miellyttääkö jonkun bändin myöhempi tuotanto juuri sinua tai minua, ei tässä kontekstissa ole merkitystä.

Aivan. Siksi minua huvittaakin suuresti, kun U2:sta dissataan juuri siksi, kun "ne tekevät aina vaan sitä samaa paskaa". Bändillä oli kuitenkin aika paljon sanottavaa ja annettavaa 80-luvulla. Minkä he sille voivat, että levyt myyvät yhä suurina määrinä. Tarkoitukseni ei ollut missään nimessä dissata ainuttakaan bändiä. Jätän sen muille. (kuten myös Rushin myöhäisemmän tuotannon, Moving Pictures on viimeinen hyvä levy heiltä).

 

[Rommeli]

Ozzyn soolouran osalta syy löytyy tästä nimestä: Sharon Osbourne. Remasteroidut alkupään soololevyt, en nyt muista mitkä kaikki, on osittain raidoiltaan jopa uudelleenäänitetty etteivät Bob Daisley ja kumppanit saisi penniäkään, niin ahne syöjätär on kyseessä.

Sabbathin osalta kyse on mielestäni eniten "yhteishengestä" eli kun biisit jammailtiin kokoon yhdessä, myös kaikki olivat tekijälistassa sen kummemmin erittelemättä, vaikkei Ozzy ole niitä sen kummemmin säveltänyt, niinkuin kirjoitamalla nuotteja jne. Joku saa korjata jos erehdyn mutta olen aika vahvasti vakuuttunut asiastani :)

Sharonin suhteen lienet aivan oikeassa ja tiesin kyllä niistä uusista (surkeista) remasteroinneista. Tai ainakin Crazy Train kuulosti omaan korvaan alkuperäistä huonommalta. Ilmeisesti asiaan sisältyi jotain muitakin kaunoja, joista ei taida kukaan ottaa selvää. Kysymyksessä olivat siis Daisley ja Kerslake. Omituista sinänsä, että Daisley on ollut Ozzyn kanssa tekemisissä vielä monilla myöhemmilläkin levyillä. Jollain tavalla omituinen yhtäly, kun kuitenkin vaan kaksi ensimmäistä levyä soitettiin uudelleen.

Luettuani Ozzyn elämänkerran, en oikeen jaksa "yhteishenkeen" uskoa. Black Sabbath oli suurimman osan 70-luvusta melkoisen hajanainen yhtye erinäisistä syistä. Mutta joo... Tuskinpa Ozzy paljon nuotteja on rustannut, mutta jonkunlaisia kehitelmiä taatusti. Esimerkiksi Randy Rhoadsin riffin bongaus Suicide Solutioniin. Saman riffin kuulee muuten Randyn soittamana jo Quiet Riot -aikana.

 

[Kaivanto]

Kuinka monta esimerkkiä löydätte yhtyeistä, jotka ovat alkumenestyksen jälkeen uudistaneet itseään ja musiikkimaailmaa vielä kymmenennellä levyllään?

Kymmenennellä levyllään Aarteeni, juokaamme likööri! Saksalaisia ja amerikkalaisia jatseja M. A. Numminen uudisti swing-ilmaisua muun muassa vaihtamalla saksofonin hanuriin ja trumpetin mandoliiniin. Vauhtiin hän alkoi varsinaisesti päästä yhdennellätoista levyllään.

 

[Näkkäri]

(kuten myös Rushin myöhäisemmän tuotannon, Moving Pictures on viimeinen hyvä levy heiltä).

Ei ainakaan viitsi alkaa puhumaan Metallicasta tai Iron Maidenista.

Sen verran nyt kuitenkin mainittakoon, että itse olen kumpaisenkin orkesterin suuri ystävä, mutta onhan noita "huonompia" aikoja sitten 80-luvun sattunut muillekin isoille yhtyeille.

 

[emiilioo]

HN taisi mainita The White Stripesin.

Bändi on musiikkilehtien suosiossa, eikä suotta. Kaksikko on luonut omanlaisensa saundin, joka pohjautuu pitkälti bluesiin ja countryyn. Jack White ei ole paska kitaristi, vaan ehkä hieman omalaatuinen. Keikoilla hän missaa jonkin verran nuotteja, mutta se ei menoa haittaa. Meg Whiten hieman epärytmikäs rumputyöskentely tukee hienosti Jackin tarjoamaa rosoista riffitarjontaa sekä trubaduurimaista tulkintaa. Tämä orkesteri tarjoaa joka levyllään jotain uutta ja yllättävää. Hieno tunnelman luoja ja tyylikäs pumppu kaikenkaikkiaan. Ymmärrän kyllä, ettei kaikille aukea.

http://www.youtube.com/watch?v=Y6WVD3PqeNY

KÄSITTÄMÄTTÖMÄN HIENO ORKESTERI!

 

[Osmo Rapeli]

Jeff Beck on myös esiintynyt The White Stripesin kanssa.

'nuff said.

Luettuani Ozzyn elämänkerran, en oikeen jaksa "yhteishenkeen" uskoa. Black Sabbath oli suurimman osan 70-luvusta melkoisen hajanainen yhtye erinäisistä syistä. Mutta joo... Tuskinpa Ozzy paljon nuotteja on rustannut, mutta jonkunlaisia kehitelmiä taatusti.

Joo, siis viittasin yhteishengellä sitä että levyn teksteissä koko bändi on merkitty tekijäksi, vaikka esim. aika harvalla nelihenkisellä bändillä kaikki ovat biisintekijöinä läheskään tasavertaisia.

 

[M10]

Heitänpä offtopikkina tähän väliin, että Lars Ulrich on yliarvostettu rumpali.

 

[Blackie]

Onko sitten hyvä laulaja, jää jokaisen itsensä päätettäväksi, mutta omasta mielestäni mies on loistava laulaja.

Ozzy on mahtava tulkitsija. Se tunnelataus, jonka mies kappaleisiin saa on jotain sellaista, mihin ei kuka tahansa pysty.

 

[Monte-Cristo]

Paitsi ettei kukaan arvosta sitä.

Minullakin oli sellainen käsitys, että Ulrichia pidetään yleisesti keskinkertaisena (heavy)rumpalina.

 

[Zednik]

Minullakin oli sellainen käsitys, että Ulrichia pidetään yleisesti keskinkertaisena (heavy)rumpalina.

Täyttä totta...enemmä pidetää nykyään show-miehenä Larssia...

 

[olkikuukkeli]

Eikös se niin ollut, että Liam Callagher oli/on oikeasti hullu John Lennon-wannabe ja veljensä Noel lähes yhtä hullu.

Liam taisi antaa pojalleen etunimeksi Lennon.

(What's The Story) Morning Glory? oli kyllä hyvä albumi. Biisit olivat tosin melko toisteisia ja haippi näiden Callagherien herrojen ympärillä oli "hieman" yliampuvaa. Liam Callagherin Lennonia matkiva habitus ärsytti meikäläistä ankarasti, vaikka levystä pidinkin.

Levyn ansioksi on laskettava se, että se myi/on myynyt uskomattosti 14-kertaisesti platinaa UK:ssa (4,3 miljoonaa) ja USA:ssakin 4-kertaisesti, eli quattro-platinaa™.

Lättymyynti on kaikkien aikojen kolmannella sijalla UK:ssa. Onko tämä sitten yliarvostusta vai ei, miettiköön sitä kukin tykönänsä.

Oasiksen levymyynti on ollut kyllä kieltämättä aivan älytöntä. Mutta paskahan myy.

No joo, ei Oasis nyt ehkä paskaakaan ole, mutta sellaista niin perusperusrokkia, ettei mikään. On vaikea löytää mitään muuta omaperäistä tuosta bändistä kuin loputon vaikutusten ammentaminen esim. juuri Beatlesilta.

 

[Zednik]

-Tom Jones vaikka nyt mikään bändi ei olekkaan
-Ozzy Osbourne, hirvee hehkutus vaikka nykykunnol hyvää levyä ei pysty tekeen,ennen oli toisin
-Negative&Sunrise Avenue&Poets of the fall,aika nobody rockia en nää mitää hienoo näis,ihqut kyl tykkää ja markkinoi
-Indica,vois mennä jo paskat bändit osastoon tämä
-Guns`roses
-The Clash
-Bob Dylan,yks hyvä biisi mistä muu arvostus?
-Avril Lavigne, tyttö rockista aina hirvee mainostus ollu,varmaa ku nii harvinaista
-Ramones
-Evanescence

 

[Sininen Lanka]

-Tom Jones vaikka nyt mikään bändi ei olekkaan
-Avril Lavigne, tyttö rockista aina hirvee mainostus ollu,varmaa ku nii harvinaista

Lavignen toinen levy on pirun hyvä, ei ainakaan yliarvostettu.

 

[Zednik]

Lavignen toinen levy on pirun hyvä, ei ainakaan yliarvostettu.

No sen täytyy sit olla hyvä ku niin sanot...

 

[Raúl]

Ei pilkata Avrilia. Se on kivan näköinen ja sillä on hyviä biisejäkin. Ei tällaista voi koskaan arvostaa liikaa.