Ok, kiitti vastauksesta. 35min/10000m vastaa noin 3430-coopervauhtia. Eli peruslenkkeilijälle olisi "ihan ok" vetää n.3 coopperia putkeen tota vauhtia.
No voi vittu. Lisää treeniä siis että pääsisi edes ihan ok tasolle. Nyt kun joutuu tosissaan painamaan että pääsee edes 3300-3400m väliin. Siis yhdellä 12min rykäisyllä. Ja noita siis pitäisi vetää 3 putkeen.
En mä nyt sanoisi että niin heikolta näyttävät. Näissä kisoissa kisaavat maailman parhaat ja lähtökohtaisesti suomalaiset eivät ole finaalitasoa, mutta kuitenkin lajinsa huippuja. Kuitenkin nämä suomalaiskilpailijat kuuluvat lajinsa eliittiin siihen promileen jotka pääsevät edes tälläisissä karkeloissa kisaamaan.
On siinä iso ero, juokseeko 10km 60 minuuttiin vai 35-40 minuuttiin. Ja siinäkin on lopulta iso ero, juostaanko 10000m 29 vai 27 minuuttiin. Eli Suomen ehdoton huipputulos vs. maailman tasolla ehdoton huipputulos.Aika kova vauhti on ihan "peruslenkkeilijälle" kymppi tuntiin, ainakin lenkillä. Varmaan tommonen massakisamediaani maratoneilla menee tuolla, mutta se nyt ei ole mikään lenkki se.
Toisaalta, onhan tuo Härköselle suhteellisen helppoa, kun suunnilleen Afrikan suurimmat erityislahjakkuudet tulevat mieluusti hänen talliinsa. Manyonga, Mokoena, Ihab Abdelrahman, Kenian juoksijoita olisi tarjolla pilvin pimein.
Ei tarvitse puurtaa lyhytjalkaisten suomalaisten kanssa pakkasten keskellä.
Suomalaisten "venymiset" tähän asti.
Kristiina Mäkelä karsinnan 16. Yksi kohtalainen hyppy joka jäi ennätyksestä.
Puhui etukäteen vähintään omasta ennätyksestä ja epäsuorasti paljasti että toivoi jopa SE:tä. Muutama ylimääräinen kilo oli tullut ja hyppääminen raskaan näköistä. Kauden paras ei ole hirveä meriitti, koska pohjalla vain yksi kisa jonka tulosta on helppo parantaa arvokisoissa. Jäi ennätyksestää 28 senttiä.
Minna Nikkanen jäi kauden parhaasta 25 senttiä ja ennätyksestä 45 senttiä. Vain yksi onnistunut hyppy aloituskorkeudesta, sijoitus 20.
Arttu Pajulahti karsinnan 29. Jäi ennätyksestä 61 senttiä! Olisi pitänyt hypätä vuoristossa 850 jotta olisi päässyt Lontoossa 8 metriä.
Meidän urheilijoita ja varsinkin lupaavia urheilijoita pitäisi viedä määrätietoisesti huippu-urheilun suuntaan. Rahan puutteen takana voidaan nyyhkiä loppuikä, mutta ainoa keino on luoda laadukkaat puitteet, saada laadukkaat valmentajat ja sitten kovia kisoja urheilijoille.
Laadukkaat puitteet, laadukkaat valmentajat ja kovia kisoja urheilijoille. Nämä kaikki vaativat sitä rahaa jonka perään nyyhkitään. Monessa yksilölajissa nuoret lähtevät arvokisoihin omakustannehintaan ja henkilökohtaiset valmentajat jäävät tietenkin kotiin. Tästä on kaksi viikkoa aikaa kun viimeksi juttelin erään ansioituneen valmentajan kanssa asiasta. Kovin oli turhautuneen oloinen.
En ole rasisti tms, mutta ihan aidosti kiinnostaa onko tuo naisten maratonin voittaja koskaan edes käynyt Bahrainissa vai annetaanko vain passi Lontoon suurlähetystössä.
Arttu suoriutui tilastosijoituksensa mukaisesti, Minna ja Kristiina pari sijaa paremmin, Anne-Mari 16 sijaa paremmin.Taitavat kaikki suomalaiset olla tähän mennessä suoriutuneet tilastosijoitustaan paremmin.
Ei se raha ole mikään selitys siihen, että Suomalaiset eivät pärjää arvokisoissa.
Kyllä se tavallaan monasti on. Vanha oravanpyörä pyörii edelleen urheilupiireissä. Menestyäkseen on treenattava täyspäiväisesti, täyspäiväinen treenaminen vaatii rahoitusta, rahoitusta saadakseen on menestyttävä... Oikotietä etsitään kielletyistä menetelmistä ja Suomessa urheillaan nykypäivänä suhteellisen puhtaasti.
En oikein niele tätä selitystä. Vai onko tosiaan niin, että ennen urheilijat saivat huomattavasti enemmän rahallista tukea, kuin nykyiset urheilijat? Kannattaa katsoa, vaikka esim. Tuhansien heittojen tarina youtubesta, niin saat osviittaa siitä, että ilman suurta määrää rahaa voi tulla menestystäkin, kun asenne harjoitukseen on oikea.
En oikein niele tätä selitystä. Vai onko tosiaan niin, että ennen urheilijat saivat huomattavasti enemmän rahallista tukea, kuin nykyiset urheilijat? Kannattaa katsoa, vaikka esim. Tuhansien heittojen tarina youtubesta, niin saat osviittaa siitä, että ilman suurta määrää rahaa voi tulla menestystäkin, kun asenne harjoitukseen on oikea.
Yhteiskunta ei pyöri enää samalla tavalla kuten Rädyn nuoruudessa. Varmasti joka suhteessa on parannettavaa, mutta kilpailu huipulla on entistä kovempaa. Olen seurannut läheltä yleisurheilua, varsinkin heittolajeja. Olen nähnyt urheilijan arkea ennen ja nyt. Ilman suurta rahaa voi tulla menestystä, kun on kyse poikkeuksellisista lahjakkuuksista. Nyt meillä on heitä eri lajien parissa enemmän kuin keskimäärin on ollut.
Kannattaa muistaa, että juoksussa voi pärjätä käytännössä vain yhdenlaisella ruumiinrakenteella, mutta hiihdossa se ei ole niin tarkkaa. Jotkut hiihtäjät, varsinkin sprinttihiihtäjät, ovat hyvinkin kookkaita ja painavia, liian raskastekoisia juoksijoiksi (vaikka olisivatkin jättäneet voimaharjoittelun tekemättä).Kaisa Mäkäräinen juoksi vuokatti Aateli Racen 3km:n maastojuoksuradan voittaen kaikki yleisurheilijat aikaan 10:30. Se on sellainen aika, jolla juostaisiin luultavasti Lontoossa 3km esteissä tai 5000m finaalissa jo ihan pelkällä maastohiihtoharjoittelulla. Samaa voidaan sanoa Iivo Niskasesta tai Aino-Kaisa Saarisesta. Kyllä täällä Suomessakin näitä juoksulahjakkuuksia löytyy, vaikka täällä on vain se 5 miljoonaa asukasta, mutta nämä eivät olekaan yleisurheiulijoita vaan muiden lajien ja alojen edustajia.
Olen monesti miettinyt, miksi urheilijat eivät vain heittäydy työttömiksi, jos haluavat panostaa täysipäiväisesti. Tai pari kuukautta vaikka kävisi töissä, ja lopun aikaa keskittyisi harjoitteluun. Onko ne kulut sitten niin isot. Eihän sillä 700 eurolla tietysti paljon juhlita, mutta samahan se on varsinaisilla työttömillä.Kyllä se tavallaan monasti on. Vanha oravanpyörä pyörii edelleen urheilupiireissä. Menestyäkseen on treenattava täyspäiväisesti, täyspäiväinen treenaminen vaatii rahoitusta, rahoitusta saadakseen on menestyttävä... Oikotietä etsitään kielletyistä menetelmistä ja Suomessa urheillaan nykypäivänä suhteellisen puhtaasti.
Ei se raha ole mikään selitys siihen, että Suomalaiset eivät pärjää arvokisoissa. Kyllä se kaikki lähtee omasta asenteesta ja halusta tehdä töitä menestyksen eteen. Vai onko tosiaan niin, että jokainen pitäisi lennättää lämpimään maahan talveksi treenaamaan? Kyllä sitä voi Suomessakin treenata, vaikka -30c pakkasessa. Ei siis raha ole mikään selitys.
Entisaikaan urheilijat olivat "töissä" niin puolustusvoimilla, rajavartiolaitoksella, poliisilla, kaupungeilla ja vaikka sun missä. Myös Tielaitoksella, Postilla ja VR oli omat urheilijat, joilla oli erivapauksia töiden suhteen.En oikein niele tätä selitystä. Vai onko tosiaan niin, että ennen urheilijat saivat huomattavasti enemmän rahallista tukea, kuin nykyiset urheilijat? Kannattaa katsoa, vaikka esim. Tuhansien heittojen tarina youtubesta, niin saat osviittaa siitä, että ilman suurta määrää rahaa voi tulla menestystäkin, kun asenne harjoitukseen on oikea.
Juuri tuon ylemmän takia. Kuitenkin koulutuksen avulla on mahdollisuuksia saada se työpaikka myöhemmin, mutta työttömyys on aika iso miinus cv:ssä. Vittu jos niillä työttömilläkin on vaikeaa tuon rahan kanssa elää niin mitäpä veikkaat, että miten se urheilu vielä tuohon mahtuu? Luuletko, että se on vain oleskelua ja salilla ja lenkillä käyntiä?Olen monesti miettinyt, miksi urheilijat eivät vain heittäydy työttömiksi, jos haluavat panostaa täysipäiväisesti. Tai pari kuukautta vaikka kävisi töissä, ja lopun aikaa keskittyisi harjoitteluun. Onko ne kulut sitten niin isot. Eihän sillä 700 eurolla tietysti paljon juhlita, mutta samahan se on varsinaisilla työttömillä.
No, varmaan moni on jossain vaiheessa tätä kokeillutkin. Monesti opiskellaan vain minimimäärä, mutta ei kai opintotuki ole sen isompi kuin työttömyysraha.
Kannattaa muistaa, että juoksussa voi pärjätä käytännössä vain yhdenlaisella ruumiinrakenteella, mutta hiihdossa se ei ole niin tarkkaa. Jotkut hiihtäjät, varsinkin sprinttihiihtäjät, ovat hyvinkin kookkaita ja painavia, liian raskastekoisia juoksijoiksi (vaikka olisivatkin jättäneet voimaharjoittelun tekemättä).
Mutta olisihan se tosiaan kiva, jos tietäisimme mitä Kerttu Niskanen, Mäkäräinen ja muutkin olisivat saaneet aikaan juoksuradoilla.
Olen monesti miettinyt, miksi urheilijat eivät vain heittäydy työttömiksi, jos haluavat panostaa täysipäiväisesti. Tai pari kuukautta vaikka kävisi töissä, ja lopun aikaa keskittyisi harjoitteluun. Onko ne kulut sitten niin isot. Eihän sillä 700 eurolla tietysti paljon juhlita, mutta samahan se on varsinaisilla työttömillä.
No, varmaan moni on jossain vaiheessa tätä kokeillutkin. Monesti opiskellaan vain minimimäärä, mutta ei kai opintotuki ole sen isompi kuin työttömyysraha.