SHL:ään ymmärrettävästi paljon vertaillaan, mutta taitaa talous olla siellä astetta enemmän retuperällä. EY:n selvityksen mukaan 11/14 seuraa teki kaudella 23/24 tappiota, koko sarjan tilinpäätöksessä tappiota n. SEK65,8 milj. Pyöristettynä taitaa olla n. 6,5€ turskaa, yhteensä siis. Yleisöä käy, pelaajabudjetit nousee, lipunhinnat about samat mutta kaukalon ulkopuoliset tienestit eivät tuota suhteellisesti verrattuna ennätysyleisömääriin. EY:n arvion mukaan kaudelle 25/26 kuudella seuralla voi olla vaikeaa täyttää SHL:n lisenssikriteerit.
Sen verran täytyy korjata, ettei tuo 65,8 milj SEK ole kuin ~5,8 milj €. Eli vajaa puolet siitä määrästä, mitä kotoisessa Liigassa tehtiin viime vuonna tappioita. Seurojen palkkakustannukset (joihin tuossa raportissa viitataan, ei pelkät pelaajapalkat) nousivat 23 miljoonalla, joka vastaa noin 21% nousua. Tämä taas raportin mukaan johtuu siitä, että seurat haluavat sijoittaa pysyäkseen pääsarjassa. Esimerkiksi viime vuodeksi HA pudonnut Brynäs menetti noin 34 milj. SEK tuloja (käytännössä tv-tuloja, n. 44milj SEK SHL:ssä ja n. 4.5milj sek HA), vaikka mukaan on laskettu se noin 6 milj. SEK laskuvarjoraha joka pudonneelle joukkueelle myönnetään.
SHL:n lisenssiehdot ovat taas tulevalle kaudelle kiristymässä ja sen vuoksi osalla seuroista on vaikeuksia niitä täyttää. Muun muassa konsernien omavaraisuusastevaatimus nousee nykyisestä 8% -> 10%. On kiistatonta, että ilman suuria muutoksia taloudenhallintaan ja kustannusten leikkaukseen osa noista seuroista kaatunee omaan mahdottomuuteensa. Mutta sitähän tuo bisnes on, jos ei ole edellytyksiä täyttää lisenssin ehtoja niin sitten lähdetään rakentamaan uutta nousua alemmilta sarjatasoilta. Tästähän on viimeisen 15v ajalta parikin esimerkkiä, Karlskrona HK ei täyttänyt 20/21 ehtoja (taloudelliset vaikeudet alkoivat jo 19/20-kaudella ja silloin he saivat poikkeusluvan pelata kausi loppuun. Poikkeuslupa voidaan myöntää vain kerran viiden vuoden aikana) pelata HA tiputtuaan vuoden 2018 jälkeen SHL:stä -> pelaavat nykyään HockeyEttania. Leksand IF:n taasen pelasti kunta vuonna 2013 takaamalla lyhytaikaisen lainan seuralle. Eli sattuu ja tapahtuu sitä tuolla länsinaapurissakin.
Eikä paljon sen paremmin mene tuolla HA puolellakaan; 10/14 seuraa teki tappiollisen tuloksen viime kaudella. Ja muun muassa Tingsrydsin talouden ja nykyiselle kaudelle lisenssin pelasti Oliver Ekman-Larsson lahjoittamalla seuralle 1,5 milj SEK.
----
Nojoo se siitä, tuo ylläoleva nyt ei sinällään liittynyt kotoiseen Liigaan millään muotoa. Mutta jos nyt noita lukuja halutaan verrata Suomen ja Ruotsin välillä niin huomataan seuraavaa; Molempien sarjojen talousraporttien mukaan kustannusten nousu on ollut noin 20%, Liigan kokonaisliikevaihto oli viime kaudella noin 172milj €, Ruotsissa n. 200 milj € (2,3miljardia SEK) ja seurat tekivät Suomessa yhteensä 11 milj € tappiota, Ruotsissa jo mainitun 5,8milj € (65,8 milj SEK.)
Aika karuja lukemia molemmin puolin Pohjanlahtea kyllä. Tosin Suomessa pienemmällä liikevaihdolla tehdään lähes tuplat tappiota ja täällä ei oikeastaan tarvitse edes pelätä tippumista alaspäin eli ei tarvitse kilpavarustella joukkuetta pysyäkseen sarjassa. Toki on otettava huomioon, että Ruotsissa muun muassa tv-sopimuksen arvo on ihan toisissa sfääreissä täkäläiseen verrattuna ja onhan siellä nuo joukkueiden palkkakustannuksetkin ihan toista luokkaa kun vähiten rahaa käyttävät seurat siellä olisivat jotakuinkin kärkipäätä täällä.
Summasummarum jotain täytyisi keksiä vähän joka puolella, että toiminnasta saataisiin kannattavaa. Ja kyllä meillä täällä Suomessa olisi vielä potentiaalia saada esimerkiksi yleisöä enemmän halleihin, joka taasen lisäisi seurojen tulopuolta lipputuloineen ja oheismyynteineen. Vielä noista Liigojen lisenssiehdoista yleisesti, mikä järki tuollaisia ehtoja on edes olla jos niitä ei tarvitse noudattaa? Mielestäni tuo Ruotsin tyyli, jossa voi saada kerran viiden vuoden aikana "vapautuksen", on sinällään hyvä että siinä annetaan vuosi aikaa korjata toiminnan puutteet ja saada toiminta lisenssiehtojen mukaiseksi. Jos siinä ei onnistuta, on kaikkien kannalta parempi lähteä hakemaan vauhtia alemmilta sarjatasoilta ja rakentaa toiminta taloudellisesti kestäväksi. Tosin se vaatisi sitten sen, että täälläkin olisi sarja oikeasti auki ja nouseminen, sekä putoaminen käytännön tasolla mahdollista...
www.hs.fi
