Onneksi Ylellä on tuo verovaroilla pidettävä Yle Areena, jonne voi dumpata nämä leffat pyörimään. Ei siis tarvitse tätä skeidaa laittaa Ylen kanavapaikoille pyörimään. Toki jonkin verran niitä kaiketi Teemaltakin tulee, mutta kuitenkin.Onhan nämä jo nähty. Nyt näemmä tulemme näkemään ohjelmakaaviossa jatkuvalla syötöllä. Onneksi ei ole kansalaisvelvollisuus katsoa.
Onneksi Ylellä on tuo verovaroilla pidettävä Yle Areena, jonne voi dumpata nämä leffat pyörimään. Ei siis tarvitse tätä skeidaa laittaa Ylen kanavapaikoille pyörimään. Toki jonkin verran niitä kaiketi Teemaltakin tulee, mutta kuitenkin.
Ihan hyvällä sykkeellä tulee. Pitääkin varata Elisan "boxilta" tilaa. Noin muutoin voisi luulla, että yhden Suomen kaikkien aikojen merkittävimmän ohjaajan tuotannon hankkiminen kaikkien iloksi olisi näitä YLE:n ydintehtäviä.
Aki Kaurismäen pitkien elokuvien esityspäivät Teemalla
Teeman lahjapaketit klo 12
Kino Suomi tiistaisin noin klo 22
- to 28.12. Juha (kinokonserttien lahjapaketissa)
- la 30.12. Kaurismäkipaketti: Työläistrilogia: Varjoja paratiisissa, Ariel, Tulitikkutehtaan tyttö
- su 31.12. Kaurismäkipaketti: Suomi-trilogia: Kauas pilvet karkaavat, Mies vailla menneisyyttä, Laitakaupungin valot
Sunnuntaimatineaelokuvat klo 12
- 2.1. Leningrad Cowboys go America
- 9.1. Leningrad Cowboys meet Moses
- 16.1. Pidä huivista kiinni Tatjana, Total Balalaika Show
- 23.1. I Hired a Contract Killer
Lauantaina 30.12. kaikki 17 elokuvaa julkaistaan Areenaan ja ne ovat katsottavissa koko ensi vuoden 2018.
- 7.1. Rikos ja rangaistus, Calamari Union
- 14.1. Le Havre
- 21.1. Boheemielämää
- 28.2. Hamlet liikemaailmassa
– En osaa ottaa kantaa tuotantoni taiteelliseen tasoon, mutta varmaa on, että se dokumentoi suomalaista todellisuutta ja maisemaa viimeisen 35 vuoden ajalta ja saattaa tämän vuoksi kiinnostaa tulevia sukupolvia.
Ylellä riittää rahaa, mutta niin paljon sitä ei ole, että sen kaikkien aikojen paras sarja Uutishuone saataisiin jollain tapaa ostettavaksi tai levitykseen. Vedotaan aina siihen, että sarjassa käytettävän materiaalin (musiikkia ja kuvaa) oikeudet ovat niin kalliita. Saattaahan noilla hintaa olla, mutta usein asiat pystyy sopimaan, ja jos joku on liian kallista, niin senkin voi kiertää monin tavoin.
Mutta ei siellä jakseta persettä liikuttaa ehkä sen takia, että tämä ei edistä monikulttuurisuutta mitenkään.
Tänään päästään sitten Urheilu-Suomessa meidän suomalaisten jos ei nyt lempipuuhaan, mutta ainakin siihen mistä on kokemusta, eli piehtaroimaan katkerien tappioiden aiheuttamassa kollektiivisessa surussa.
”Ai-jai jai jai… hirveältä näyttää, voi luoja!” – Suomen surullisin klippi katkerana palana urheilun historiaa | Urheilu-Suomi | TV | Areena | yle.fi
TV2 tänään klo 21 ja Areenassa jo nyt.
Hyvä pointti, tämän allekirjoitan itsekin. Ei ole painotettu esimerkiksi naisnäkökulmaa, vaan on menty aiheen ehdolla. Valkoisten miesten suuri lukumäärä saattaa ahdistaa tv-kanavan brändipettereitä, mutta sellaista näkymää urheilun peräpeilistä näkyy. Kattauksen kruunaa someilun puute ja tapa kuvata esihistorialliseen tyyliin istuvia ihmisiä. Haastateltavat saattavat sanoa useankin lauseen putkeen samaan kameraan katsoen. On niin retroa, että on jo melkein modernia!Ei ole myöskään väkisin lähdetty keksimään jotain "uutta ja raikasta" näkökulmaa suomalaiseen urheiluun, vaan annettu kunniaa maamme urheiluhistorialle sellaisena kuin varmasti aika moni sen ymmärtää.
Hyypiäkin yritti omaa maalia. Huikea sekoilu kaikkinensa.Unkari-matsi!!!!
Vittu mitä idiootteja tuonne on päästetty. Huutavat ja taputtavat kesken keskustelun.
...
Yle on mennyt alas. Kun studiossa on samanaikaisesti Marja Sannikka ja elävä studioyleisö, ei voida puhua laadusta. Twitter-syöte vain puuttuu.
Olin jo kirjoittamassa, kuinka mainio toimittaja Seija Rautio on, mutta hänhän on nykyään Vaaherkumpu.
Kunnon pohjatyöt eli hyvät kysymykset, luonnetta eli itseluottamusta ja kyky kuunnella,reagoida poliitikon vastauksiin nopeasti.
Parasta Ylen toimittajakaartia.
Minä pidän myös Radio Yle yhden ykkösaamua usein toimittavasta Päivi Neitiniemestä. Kuuntelen ohjelmaa usein työmatkalla.On harmi että Ylellä on niihin vähän Rautio-Vaaherkummun tapaisia toimittajia, sillä vain siksi tilaa löytyy Marja Sannikalle ja Sakari Kilpelälle.
Minä pidän myös Radio Yle yhden ykkösaamua usein toimittavasta Päivi Neitiniemestä. Kuuntelen ohjelmaa usein työmatkalla.
Yle järjestää Tohlopissa helmikuun alkupuolella parin tunnin seminaarin aiheesta ”Miten saavutamme uusia yleisöjä”. Alustuksien aiheena ovat:
Kutsusta päätellen uusilla yleisöillä tarkoitetaan tässä 15-29 -vuotiaita suomalaisia. En tiedä miten teillä, mutta minun tuntemat 15-29 -vuotiaat eivät katso YLEä lainkaan, vaan pitävät sitä ”turhana laitoksena”, jos heillä edes mitään mielipidettä on.
- Kioskin tarina – tyhjästä menestystuotteeksi parissa vuodessa (Antti Hirvonen, päällikkö, nuorisomediat)
- Tapaus DragonSlayer666 – kuinka hardcore gamerit saatiin innostumaan televisiosta (Riikka Takila, tuottaja)
- Tubekulttuurin nousu – nuorten idolit, sisällöt ja vuorovaikutus (Mikko Silvennoinen, tuottaja)
Otos ei ole kovin suuri, muutama korkeakoulutettu ja opiskelija, mutta mikäli he ylipäänsä katsovat televisiota, niin eivät ainakaan YLEn kanavia.
En tiedä muuttuuko YLE tai muuttuvatko nuorten aikuisten mediakulutustottumukset, mutta vaarana on, että täydellinen eriytyminen jatkuu hamaan tulevaisuuteen.
Nykynuoret ovat katsos viisaita. He ymmärtävät sen perustavanlaatuisen ongelman YLE:n toiminnasta, että heidän on pakko rahoittaa sitä ja antaa YLE:lle siivu palkastaan, vaikka he eivät haluaisi. Noh, olemmehan me historiallisesti Neuvostoliittolaisia.
Ainahan toki voidaan katsella vaihtelevan ja laadukkaan sisällön sijasta realitysarjojen uusintoja Neloselta, JIMiltä, FOXilta, MTV3:lta, LIViltä, AVAlta,... Tiedän että tämä painottui nyt televisiopuolelle, mutta itselleni jo tuo riittää mainiosti syyksi maksaa siivu palkasta YLElle.