Yleisradio Oy – YLE

[finnjewel]

Jotkut muistanevat vielä ajan, jolloin uutislähtykset alkoivat sanoilla: "Suomen tietotoimiston uutisia".
Vuonna 2006 YLE irtisanoi sopimuksen STT:n kanssa ja alkoi tuottaa itse uutisia. Tosin radion yöuutiset YLE taitaa yhä saada STT:ltä.
Muistelen, että STT:n puolueettomuuskin toisinaan kyseenalaistettiin, mutta lienee ollut lähellä kepu/sdp-linjaa.

YLE lopettaa sopimuksensa STT:n kanssa

Yleisradion johtoryhmä on päättänyt luopua Suomen Tietotoimiston palveluista vuoden 2006 lopussa.

yle.fi

 

[Noppa10]

Muistelen, että STT:n puolueettomuuskin toisinaan kyseenalaistettiin, mutta lienee ollut lähellä kepu/sdp-linjaa.

YLE lopettaa sopimuksensa STT:n kanssa

Yleisradion johtoryhmä on päättänyt luopua Suomen Tietotoimiston palveluista vuoden 2006 lopussa.

yle.fi

Kepu/SDP-linja olisi huomattavasti parempi kuin tämä nykyinen vihervasemmisto-unelmahöttö, jota Ylen kanavilta pusketaan ulos joka tuutista. On sillekin paikkansa, mutta ei se saisi olla silti koko puljua ohjaava asia, puhutaan kuitenkin veronmaksajien rahoilla pyörivästä talosta.

 

[lihaani]

Me tarvittaisiin valtiollinen uutislähde, joka ei ole kallellaan mihinkään poliittisesti, ideologisesti tai muutenkaan. Nyt meillä ei ole sellaista.

Sinä ponnekkaasti olet saarnannut vihervasemmistolaisesta unelmahötöstä YLE:llä.
Jos sanot, että etsi itse, teet itsestäsi pellen. Joten esimerkkejä kehiin! Kiitos.

 

[Noppa10]

Sinä ponnekkaasti olet saarnannut vihervasemmistolaisesta unelmahötöstä YLE:llä.
Jos sanot, että etsi itse, teet itsestäsi pellen. Joten esimerkkejä kehiin! Kiitos.

Onhan niitä tämä ketju pullollaan, toki muiden nimimerkkien esilletuomana.

Ihan jo vaikkapa nyt tämä Halla-ahoon kohdistunut naurettavuus. Ei varmaan ollut mitään poliittista tai ideologista suuntausta takana, eihän? Sanna Mariniakin tentattiin YLEN toimesta ihan yhtä paljon jauhojengigaten yhteydessä, eikös vain?

 

[Dynamo]

Sinä ponnekkaasti olet saarnannut vihervasemmistolaisesta unelmahötöstä YLE:llä.
Jos sanot, että etsi itse, teet itsestäsi pellen. Joten esimerkkejä kehiin! Kiitos.

Ei ollut mulle, mutta vastaan silti.

Kuinka kauan menee siihen, että Argentiinan talousuudistuksista kerrotaan jotain positiivista? Meinaan, että jos jokin linja johtaa kasvavaan talouteen, siitä voisi ottaa opiksi täälläkin. Ei vaan tunnu sopivan YLE:lle (eikä Hesarille).

Edellinen juttu, minkä YLE julkaisi, ei ollut miltään osin positiivinen.

Suomen uutiset on tietysti persujen äänenkannattaja, eikä edes yritä esittää puolueetonta. Tuo juttu Argentiinan talousuudistuksista sitaatteineen kannattaa kuitenkin lukea.

 

[Lystikäs]

Sinua tuntuu kovasti pilluttavan, että YLE:ä pitää luotettavana niin suuri osa kansaa. Pitäisikö kansa vaihtaa, että tuntisit olosi kotoisaksi?

Mistä näin päättelet? En edellä väitä, etteikö Yle voisi olla luotettava. Totesin vain faktan. Maissa, joissa kansalaiset saavat pääosan informaatiostaan yhdestä mediasta, kansalaisten luottamus kyseiseen mediaan on suuri. Syykin on looginen. Ei ole toista saman statuksen mediaa kertomasta eriävää näkemystä, joten kun mikään ei haasta valtamedian kertomaa tarinaa, sen luotettavuuttakaan ei osata epäillä - ainakaan samassa määrin kun moniäänisessä mediakentässä operoivia tahoja. Kun kukaan ei ole kertomassa kansalle kuulivatko he osatotuuksia, he yleensä olettavat kuulleensa koko totuuden (varsinkin jos ovat koko ikänsä varttuneet kuunnellen heidän näkemyksiään). Näin ollen tällaisessa maassa, jossa on iso valtion omistama media, kansalaisten luottamusluvut kertovat lähinnä siitä, että valtaosa kansalaisista kuulee lähinnä vain yhden näkökulman asioihin. Länsimaissa on paljon hyviä, todella ammattitaitoisia, luotettavia uutismedioita, mutta nekään ei yllä lähelle YLE:n luottamuslukemia. Suurten yksiäänisten valtiomedioiden maissa sen sijaan päästään.

En ole ottanut kantaa siihen onko meillä vallitseva vähäisten näkökulmien mediakenttä hyvä asia vai ei. Siinä on todennäköisesti hyvät ja huonot puolensa.

 

[Osmo Rapeli]

Ei ollut mulle, mutta vastaan silti.

Kuinka kauan menee siihen, että Argentiinan talousuudistuksista kerrotaan jotain positiivista? Meinaan, että jos jokin linja johtaa kasvavaan talouteen, siitä voisi ottaa opiksi täälläkin. Ei vaan tunnu sopivan YLE:lle (eikä Hesarille).

Edellinen juttu, minkä YLE julkaisi, ei ollut miltään osin positiivinen.

Suomen uutiset on tietysti persujen äänenkannattaja, eikä edes yritä esittää puolueetonta. Tuo juttu Argentiinan talousuudistuksista sitaatteineen kannattaa kuitenkin lukea.

Ei todellakaan kannata Suomen Uutisten propagandan perusteella vetää tuollaisia johtopäätöksiä. Persujen puoluelehti nyt on löytänyt sieltä persuja muistuttavan ehdokkaan, ja käyttänyt mielikuvitustaan että tässä on taas yksi osa Ylen salaliittoa ja puolueellisuutta.

Yleltähän ON tullut Argentiina-juttua senkin jälkeen. Tunnin Ulkolinja-dokkaria nyt ei ehkä parin kuukauden välein joka maasta julkaista, tai ylipäänsä joka maasta joka kuussa. Julkaistaanko edes kaikista Euroopan maista joka kuukausi?

Tässä on esitelty Milein taloustavoitteet: Argentiinan presidentti haluaa budjetin alijäämän nollaan
Tässä on jeesattu Brasiliaa: Argentiina määrää yli 60 brasilialaista pidätettäväksi viimevuotisesta vallankaappausyrityksestä
Tässä on äänestelty väärin ja erotettu ulkoministeri: Argentiinassa presidentti erotti ulkoministerin YK-äänestyspäätöksen vuoksi

Hesarilla puolestaan varovaisen optimistinen kolumni ja iso artikkeli jo syyskuussa. Entinen Jatkoajan päätoimittajahan on tuossa innostuneen oloinen valtion kokoisesta ihmiskokeesta.

Kommentti | Suomenkin taloudessa leikkaussakset voivat vaihtua raivaussahaan, jos Javier Milei onnistuu suunnitelmassaan

Argentiinassa on pelissä paitsi yhden valtion talous, niin myös Björn Wahlroosin ja muiden pienen valtioiden kannattajien uskottavuus. Javier Milein kokeilua kannattaa seurata Euroopassa tiiviisti, kirjoittaa HS Vision toimittaja Emil Elo.

www.hs.fi

HS Visio | Köyhyyteen luhistunutta maata johtaa ”Hullu”, ja jälki on sen näköistä

Javier Milei on hallinnut Argentiinaa kohta vuoden. Moottorisahaa heilutteleva presidentti on leikannut kaikesta ja tehnyt Argentiinasta vapaan talouden testilaboratorion – toimiiko se?

www.hs.fi

Se nyt vain sattuu sopimaan persujen narratiiviin vääristellä milloin mitäkin, kun uskotellaan että perussuomalaisten leikkaukset Suomessa ovat tarpeen.

Inflaatio näyttää laskeutuneen samalle tasolle, kuin se oli ennen tuota poikkeuksellista käyrää. Lähteekö kuitenkaan köyhyys? Eiköhän sieltä taas isompaakin päivitystä tule, kun uusi kokonaiskuva muodostuu, ja viimeistään enemmän kun seuraavat vaalit lähestyvät. Pidän vain totaalisena opportunismina Suomen Uutisilta sovitella tuota johonkin salaliittoon, kun uutisointi on joka tapauksessa rajallista.

LISÄKSI voisi miettiä, julkaisisiko Suomen Uutiset yhtään mitään, jos Mileillä menisi nyt päin kiikunkaakkelia. Tai ylipäänsä niistä maista, joissa vastaava politiikka ja sopivat ehdokkaat eivät pärjää. Hesari ja Yle luotettavina medioina julkaisevat, kuten linkeistä näkyy.

 

[Dynamo]

Ei todellakaan kannata Suomen Uutisten propagandan perusteella vetää tuollaisia johtopäätöksiä. Persujen puoluelehti nyt on löytänyt sieltä persuja muistuttavan ehdokkaan, ja käyttänyt mielikuvitustaan että tässä on taas yksi osa Ylen salaliittoa ja puolueellisuutta.

Yleltähän ON tullut Argentiina-juttua senkin jälkeen. Tunnin Ulkolinja-dokkaria nyt ei ehkä parin kuukauden välein joka maasta julkaista, tai ylipäänsä joka maasta joka kuussa. Julkaistaanko edes kaikista Euroopan maista joka kuukausi?

Tässä on esitelty Milein taloustavoitteet: Argentiinan presidentti haluaa budjetin alijäämän nollaan
Tässä on jeesattu Brasiliaa: Argentiina määrää yli 60 brasilialaista pidätettäväksi viimevuotisesta vallankaappausyrityksestä
Tässä on äänestelty väärin ja erotettu ulkoministeri: Argentiinassa presidentti erotti ulkoministerin YK-äänestyspäätöksen vuoksi

Hesarilla puolestaan varovaisen optimistinen kolumni ja iso artikkeli jo syyskuussa. Entinen Jatkoajan päätoimittajahan on tuossa innostuneen oloinen valtion kokoisesta ihmiskokeesta.

Kommentti | Suomenkin taloudessa leikkaussakset voivat vaihtua raivaussahaan, jos Javier Milei onnistuu suunnitelmassaan

Argentiinassa on pelissä paitsi yhden valtion talous, niin myös Björn Wahlroosin ja muiden pienen valtioiden kannattajien uskottavuus. Javier Milein kokeilua kannattaa seurata Euroopassa tiiviisti, kirjoittaa HS Vision toimittaja Emil Elo.

www.hs.fi

HS Visio | Köyhyyteen luhistunutta maata johtaa ”Hullu”, ja jälki on sen näköistä

Javier Milei on hallinnut Argentiinaa kohta vuoden. Moottorisahaa heilutteleva presidentti on leikannut kaikesta ja tehnyt Argentiinasta vapaan talouden testilaboratorion – toimiiko se?

www.hs.fi

Se nyt vain sattuu sopimaan persujen narratiiviin vääristellä milloin mitäkin, kun uskotellaan että perussuomalaisten leikkaukset Suomessa ovat tarpeen.

Inflaatio näyttää laskeutuneen samalle tasolle, kuin se oli ennen tuota poikkeuksellista käyrää. Lähteekö kuitenkaan köyhyys? Eiköhän sieltä taas isompaakin päivitystä tule, kun uusi kokonaiskuva muodostuu, ja viimeistään enemmän kun seuraavat vaalit lähestyvät. Pidän vain totaalisena opportunismina Suomen Uutisilta sovitella tuota johonkin salaliittoon, kun uutisointi on joka tapauksessa rajallista.

LISÄKSI voisi miettiä, julkaisisiko Suomen Uutiset yhtään mitään, jos Mileillä menisi nyt päin kiikunkaakkelia. Tai ylipäänsä niistä maista, joissa vastaava politiikka ja sopivat ehdokkaat eivät pärjää. Hesari ja Yle luotettavina medioina julkaisevat, kuten linkeistä näkyy.

Tältä näyttää päättely silloin, kun lopputulos on etukäteen päätetty, ja pitää esittää perusteet haluamalleen lopputulokselle. Alkaen ensimmäisestä kappaleesta, jossa kerrotaan, ettei ole merkitystä mitä sanotaan, vaan kuka sanoo. Toisen kappaleen viittaukset: ensimmäinen ei ole kovin positiivinen ja muut eivät liity Argentiinan talouteen.

"Innostuneen oloinen" ei mulle tullut mieleen kuvauksena HS:n jutuista.

Sitten taas lyödään persulehden uskottavuutta isolla lekalla...

 

[Osmo Rapeli]

Tältä näyttää päättely silloin, kun lopputulos on etukäteen päätetty, ja pitää esittää perusteet haluamalleen lopputulokselle. Alkaen ensimmäisestä kappaleesta, jossa kerrotaan, ettei ole merkitystä mitä sanotaan, vaan kuka sanoo. Toisen kappaleen viittaukset: ensimmäinen ei ole kovin positiivinen ja muut eivät liity Argentiinan talouteen.

"Innostuneen oloinen" ei mulle tullut mieleen kuvauksena HS:n jutuista.

Sitten taas lyödään persulehden uskottavuutta isolla lekalla...

No todellakin puoluelehteen tulee suhtautua normaalia kriittisemmin, kuten tässäkin nuo jutun vääristeleväksi osoittavat linkit kertovat.

Mitä perusteita voisi olla muuta kuin Hesarin ja Ylen juttujen läpikäyminen? Vastaatko Ulkolinja-aiheeseen, odotatko reportaasia parin kuukauden välein? Odotatko Hesarilta tuonkokoisia juttuja monta kertaa vuodessa?

Kaikki jutut liittyvät Argentiinan/Milein hallintoon, ja näyttävät samalla sitä, kuinka paljon tai vähän yhdestä E-Amerikan maasta yleensä uutisoidaan. Lisätään aiempaan vielä se, että Suomen Uutiset on itse valinnut juuri Argentiinasta positiivisesti kertovat jutut tältä ajalta. Onko se koko kuva, jonka perusteella kaikkien pitäisi asiaa lähestyä? Olisin varovainen sen suhteen. Luotettavia lähteitä siellä pari oli, nämä journomedian linkit, ja sitten Twitter-möyhöä.

Haluat pitää kiinni Suomen Uutisten salaliittoväitteistä.

 

[Andromeda]

Onhan niitä tämä ketju pullollaan, toki muiden nimimerkkien esilletuomana.

Ihan jo vaikkapa nyt tämä Halla-ahoon kohdistunut naurettavuus. Ei varmaan ollut mitään poliittista tai ideologista suuntausta takana, eihän? Sanna Mariniakin tentattiin YLEN toimesta ihan yhtä paljon jauhojengigaten yhteydessä, eikös vain?

Valikoiva on ihmisen muisti. Pari päivää kesti tämä viimeisin Halla-ahoa koskeva median kiinnostus, kun taas Marinin huumeisiin liittyvä uutisointi kesti ainakin viikon. Joka tuutista tuli uutista epäillystä huumeiden käytöstä. Jopa Yle uutisoi asiasta jatkuvasti.

Kuin se Yle nyt sillain, puolueellinen vihervassarikommari media. Huomioittako tätä siellä laitaoikealla silloin?

 

[finnjewel]

Valikoiva on ihmisen muisti. Pari päivää kesti tämä viimeisin Halla-ahoa koskeva median kiinnostus, kun taas Marinin huumeisiin liittyvä uutisointi kesti ainakin viikon. Joka tuutista tuli uutista epäilystä huumeiden käytöstä. Jopa Yle uutisoi asiasta jatkuvasti.

Kuin se Yle nyt sillain, puolueellinen vihervassarikommari media. Huomioittako tätä siellä laitaoikealla silloin?

Tässä esimerkki miten Marinia säälimättömästi grillattiin:
Tosin ei YLE:n toimesta.

Näin Sanna Marin kommentoi kohuttua ”jauhojengi”-termiä – toinenkin lausahdus herättänyt huomiota

Pääministeri Sanna Marin ei osaa sanoa, mitä kohuvideolla joidenkin tulkintojen mukaan kuultavalla ”jauhojengi”-termillä tarkoitetaan.

www.is.fi

 

[Normandia]

Näin kommentoitiin Marinin kohun aikana YLE:llä. En itse suurta eroa näe Iltasanomien tai YLE:n toimesta.

Kuuletko tällä tallenteella "jauhojengin" vai "jallujengin"? Fonetiikan professori ei ota kantaa, äänisuunnittelija ei osaa sanoa

Fonetiikan professori Martti Vainion mukaan odotukset ja asenteet vaikuttavat siihen, mitä kuulemme. Tämän takia ihmiset voivat kuulla puheen tai ääniraidalla olevan sanan eri tavalla.

yle.fi

Pääministeri Sanna Marin sanoo olevansa valmis huumetestiin, videoilla puhutaan hänen mukaansa muusta kuin "jauhojengistä"

Pääministeri Sanna Marinista on levinnyt somessa videoita, joissa hän juhlii suomalaisjulkkisten kanssa.

yle.fi

Kotibileiden villistä tanssista lööppeihin ja huumetestiin – näin pääministeri Sanna Marinin piinaavat päivät ovat edenneet

Sanna Marinin vuotaneet juhlintavideot ovat herättäneet kysymyksiä muun muassa pääministerin työn ja vapaa-ajan rajoista. Yle kertoo tapahtumista, koska pääministeri on Suomen suurin vallankäyttäjä.

yle.fi

 

[Cobol]

Näin kommentoitiin Marinin kohun aikana YLE:llä. En itse suurta eroa näe Iltasanomien tai YLE:n toimesta.

Ja on sanottava, että aivan karmeaa toimintaa kaikilta. YLE putosi roskasankoon muun median mukana. Suomalaisen journalismin musta päivä oli silloin kun YLE julkaisi äänitteen Marinin hauskanpidosta, kaivoi esille äänten ammattilaiset "jauho se on tai jallu" ja kehotti suomalaisia kuuntelemaan, mitä äänitteestä kuuluu.

Miten tässä näin kävi? Moni uskoi, että kun asialla on YLE (ja toki muu valtamedia), jotain pahaa on tapahtunut. Vastuutonta.

(Itse olen jo aikaa sitten haukkunut median ja ihmetellyt, miten valtamedian päätoimittajat kehtasivat antaa itse itselleen hyvä arvosanan jauhocasen käsittelystä).

 

[Normandia]

Ja on sanottava, että aivan karmeaa toimintaa kaikilta.

Niin, mahdollisimman negatiivinen uutisointi tuo klikkauksia ja myy lehtiä jne.. Vaikka näin olisi tapahtunutkin.

 

[Cobol]

Niin, mahdollisimman negatiivinen uutisointi tuo klikkauksia ja myy lehtiä jne.. Vaikka näin olisi tapahtunutkin.

Näinpä. Mutta kun YLE:n ei olisi tarvinut verorahoitteisena jauhoon ripustautua, julkaista äänitettä hauskanpidosta, antaa se ammattilaisille arviointiin, kehottaa ihmisiä kuuntelemaan äänite ja pohtimaan mitä sieltä oikein kuuluu...

 

[Dynamo]

No todellakin puoluelehteen tulee suhtautua normaalia kriittisemmin, kuten tässäkin nuo jutun vääristeleväksi osoittavat linkit kertovat.

Luen (pyrin lukemaan) aika kriittisesti kaiken media jutut. Toki puoluelehdet ovat uutisoinnissaan omilla painotuksillaan, se on selvä. Media, joka sanoo olevansa sitoutumaton, on mielestäni yhtä lailla kriittisen suhtautumisen kohde, sillä sellaista mediaa ei olekaan, jonka linja olisi täysin puolueeton.

Mitä perusteita voisi olla muuta kuin Hesarin ja Ylen juttujen läpikäyminen? Vastaatko Ulkolinja-aiheeseen, odotatko reportaasia parin kuukauden välein? Odotatko Hesarilta tuonkokoisia juttuja monta kertaa vuodessa?

Yksi syy, missä olen ollut pettynyt YLE:n ja Hesarin toimintaan on juuri olematon ulkomaiden tapahtumien uutisointi. Ulkomaanuutisten osio on normaalisti about yksi aukeama Hesarissa. Ukrainan sota ja USA:n pressanvaalit ovat tietysti lisänneet pariin aiheeseen liittyvää ulkomaanuutisten määrää, mutta kokonaisuus on edelleen hyvin vajaa. Tässä suomalaisella medialla olisi parannettavaa reippaasti. Esim. Espanjan aurinkorannikolla jaetaan ilmaiseksi (kerran tai pari viikossa) englanninkielistä sanomalehteä, jossa yhdellä aukeamalla on parikymmentä tai enemmän (EU-maat?) uutisia. Siis joka maasta joku viime viikon puheenaihe. Siis "tuon kokoisia" on väärä termi mulle. Odotan ja toivon, että ulkomaanuutisten osiota ylipäätään kasvatetaan meidän mediassa. Emme elä muusta maailmasta erillään.

Kaikki jutut liittyvät Argentiinan/Milein hallintoon, ja näyttävät samalla sitä, kuinka paljon tai vähän yhdestä E-Amerikan maasta yleensä uutisoidaan. Lisätään aiempaan vielä se, että Suomen Uutiset on itse valinnut juuri Argentiinasta positiivisesti kertovat jutut tältä ajalta. Onko se koko kuva, jonka perusteella kaikkien pitäisi asiaa lähestyä? Olisin varovainen sen suhteen. Luotettavia lähteitä siellä pari oli, nämä journomedian linkit, ja sitten Twitter-möyhöä.

Noh, Matti Viren on kuitenkin X:ssä omalla nimellään ja on talostieteen professori. Ei ihan pahimmasta päästä möyhöäjä. Toki ymmärrän, ettei professorin status välttämättä kerro mitään (vrt. prof Scheinin).

Haluat pitää kiinni Suomen Uutisten salaliittoväitteistä.

Onko tämä argumentointi syyllistämistä assosiaatiolla? En ainakaan noista linkeistä huomannut mitään salaliittoteoriaan viittaavaa. Jos joukko henkilöitä uskoo vaikka sosialismiin ja äänestävät sen mukaan, se ei varmaankaan ole mikään salaliitto. Jos YLE:ssä on joukko vasemmistoon kallellaan olevia toimittajia, se ei ole salaliitto. Samoin, jos joukko ihmisiä pitää YLE:ä puolueellisena, ei sekään ole salaliitto. Siis vastaus: en. (En lue ko. mediaa kuin satunnaisesti, joten en tiedä onko siellä jotain tällaista.)

 

[Osmo Rapeli]

Onko tämä argumentointi syyllistämistä assosiaatiolla? En ainakaan noista linkeistä huomannut mitään salaliittoteoriaan viittaavaa. Jos joukko henkilöitä uskoo vaikka sosialismiin ja äänestävät sen mukaan, se ei varmaankaan ole mikään salaliitto. Jos YLE:ssä on joukko vasemmistoon kallellaan olevia toimittajia, se ei ole salaliitto. Samoin, jos joukko ihmisiä pitää YLE:ä puolueellisena, ei sekään ole salaliitto. Siis vastaus: en. (En lue ko. mediaa kuin satunnaisesti, joten en tiedä onko siellä jotain tällaista.)

Toimittajien ja Ylen toimittajien vasemmistolaisuus sekä puolueellisuus ovat tässä se toteen näyttämätön narratiivi ja salaliittoteoria, jota Suomen Uutiset ja perussuomalaiset pyrkivät yleisen median vihollisluonteen kera ylläpitämään.

 

[finnjewel]

Toimittajien puoluekannan selvittäminen ei todellakaan ole helppoa. Ohessa Journalisti-lehden päätoimittajan asiaa valaiseva kirjoitus:

Journalistin kysely puoluekannoista ei toteudu – ainakaan vielä - Journalisti

Kerroimme maaliskuun Journalistin pääkirjoituksessa, että teemme Journalistiliiton työikäisille, toimituksellista työtä tekeville jäsenille heidän puoluekantojaan koskevan kyselyn. Tarkoitus oli selvittää, mitä...

journalisti.fi

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Toimittajien puoluekannan selvittäminen ei todellakaan ole helppoa. Ohessa Journalisti-lehden päätoimittajan asiaa valaiseva kirjoitus:

Journalistin kysely puoluekannoista ei toteudu – ainakaan vielä - Journalisti

Kerroimme maaliskuun Journalistin pääkirjoituksessa, että teemme Journalistiliiton työikäisille, toimituksellista työtä tekeville jäsenille heidän puoluekantojaan koskevan kyselyn. Tarkoitus oli selvittää, mitä...

journalisti.fi

Arvelisin, että laitavasemmistolaiset journalistit ovat sen verran epäluuloisia ja tyhmiä, ettei heitä onnistuttu vakuuttamaan siitä, että sopivan kyselyohjelmiston kautta esimerkiksi sähköpostitse kohdistettuun kyselyyn vastaaminen anonyymisti on luotettavasti mahdollista. Yleensä tuollainen epäluuloinen vastaan jurputtaminen on kommarimainen piirre. Kyllä sen jokainen täysijauhoinen ymmärtää.

 

[hulkster19]

Yksi syy, missä olen ollut pettynyt YLE:n ja Hesarin toimintaan on juuri olematon ulkomaiden tapahtumien uutisointi. Ulkomaanuutisten osio on normaalisti about yksi aukeama Hesarissa. Ukrainan sota ja USA:n pressanvaalit ovat tietysti lisänneet pariin aiheeseen liittyvää ulkomaanuutisten määrää, mutta kokonaisuus on edelleen hyvin vajaa. Tässä suomalaisella medialla olisi parannettavaa reippaasti. Esim. Espanjan aurinkorannikolla jaetaan ilmaiseksi (kerran tai pari viikossa) englanninkielistä sanomalehteä, jossa yhdellä aukeamalla on parikymmentä tai enemmän (EU-maat?) uutisia. Siis joka maasta joku viime viikon puheenaihe. Siis "tuon kokoisia" on väärä termi mulle. Odotan ja toivon, että ulkomaanuutisten osiota ylipäätään kasvatetaan meidän mediassa. Emme elä muusta maailmasta erillään.

Henkilökohtaisesti olen tismalleen samaa mieltä kanssasi, mutta tutulta ex-ulkomaantoimittajalta kuultuna analytiikka näyttää, etteivät ulkomaan uutiset juuri kiinnosta. Kotimaan kärkijutuille kertyy useimmiten monikymmen- tai jopa monisatakertainen klikkimäärä verkossa kuin ulkomaiden, marginaalisemmista jutuista puhumattakaan. Ukrainan sodan alkukuukaudet ja Trump saattavat toki olla poikkeuksina tähän sääntöön.

Tuo tuttu tykkäsi kirjoittaa juurikin latinalaisesta Amerikasta, mutta juuri sitä maailmankolkkaa käsittelevät jutut (Afrikan ohella) jäävät kaikkein vähiten luetuiksi. Ei ole kovin palkitsevaa työstää mahdollisesti useampi päivä kuranttia ja kiinnostavaa juttua, kun sen klikkimäärät jäävät verkossa muutamaan sataan.

Kun tähän yhdistetään se, että varsinkin tänä päivänä lehdistön resurssit ovat kovin rajalliset, ei ymmärrettävästi suurempaa panostusta ulkomaihin tehdä. Semminkin, kun oikeasti laadukas ulkomaanjournalismi vaatisi myös paikallaoloa. Mikä taas maksaa, ja paljon.

Yle ja Hesari ovat ylipäätään ne ainoat puljut tässä maassa, jotka vielä laittavat edes jonkinlaisia paukkuja ulkomaiden uutisointiin. STT:ltä tulee tietysti jotain päivittäin ja muut lehdet tyytyvät pitkälti siihen. Keskisuomalainen taitaa Ylen, STT:n ja Hesarin lisäksi olla ainoa lehtitalo tässä maassa, jolla on oma ulkomaantoimituksensa, ja sielläkin se toimitus on yhden ihmisen kokoinen.

Lehdistö voisi tässä ottaa enemmänkin roolia uutisagendan määrittelyssä, nimenomaan ulkomaanuutisten osalta. Minusta (tutuilta toimittajilta kuullun perusteella) verkkoanalytiikka määrittää jo liiaksi sitä, mistä lehdet lähtevät kirjoittamaan. Jos jokin aihe koetaan aiemman analytiikan perusteella epäkiinnostavaksi, juttu voi jäädä tekemättä, vaikka kyseessä olisi sinänsä tärkeä uutinen. Tällaisia ovat usein juuri uutiset Etelä-Amerikasta. Ei kiinnostavuus voi olla ainoa uutikriteeri, vaan sen pitäisi olla yksi muiden joukossa. Tai kai se vielä onkin, mutta turhan paljon painotettu joka tapauksessa. Käsittääkseni tämä ongelma on suurempi (ja ymmärrettävämpi, kun elävät tänä päivänä pitkälti tilaajista) kaupallisen median puolella, vaikka kyllä Ylelläkin analytiikkaa seurataan todella tarkkaan, ja se seuranta tuskin voi olla vaikuttamatta aiheiden valintaan.

 

[Dynamo]

Henkilökohtaisesti olen tismalleen samaa mieltä kanssasi, mutta tutulta ex-ulkomaantoimittajalta kuultuna analytiikka näyttää, etteivät ulkomaan uutiset juuri kiinnosta. Kotimaan kärkijutuille kertyy useimmiten monikymmen- tai jopa monisatakertainen klikkimäärä verkossa kuin ulkomaiden, marginaalisemmista jutuista puhumattakaan. Ukrainan sodan alkukuukaudet ja Trump saattavat toki olla poikkeuksina tähän sääntöön.

Tuo tuttu tykkäsi kirjoittaa juurikin latinalaisesta Amerikasta, mutta juuri sitä maailmankolkkaa käsittelevät jutut (Afrikan ohella) jäävät kaikkein vähiten luetuiksi. Ei ole kovin palkitsevaa työstää mahdollisesti useampi päivä kuranttia ja kiinnostavaa juttua, kun sen klikkimäärät jäävät verkossa muutamaan sataan.

Kun tähän yhdistetään se, että varsinkin tänä päivänä lehdistön resurssit ovat kovin rajalliset, ei ymmärrettävästi suurempaa panostusta ulkomaihin tehdä. Semminkin, kun oikeasti laadukas ulkomaanjournalismi vaatisi myös paikallaoloa. Mikä taas maksaa, ja paljon.

Yle ja Hesari ovat ylipäätään ne ainoat puljut tässä maassa, jotka vielä laittavat edes jonkinlaisia paukkuja ulkomaiden uutisointiin. STT:ltä tulee tietysti jotain päivittäin ja muut lehdet tyytyvät pitkälti siihen. Keskisuomalainen taitaa Ylen, STT:n ja Hesarin lisäksi olla ainoa lehtitalo tässä maassa, jolla on oma ulkomaantoimituksensa, ja sielläkin se toimitus on yhden ihmisen kokoinen.

Lehdistö voisi tässä ottaa enemmänkin roolia uutisagendan määrittelyssä, nimenomaan ulkomaanuutisten osalta. Minusta (tutuilta toimittajilta kuullun perusteella) verkkoanalytiikka määrittää jo liiaksi sitä, mistä lehdet lähtevät kirjoittamaan. Jos jokin aihe koetaan aiemman analytiikan perusteella epäkiinnostavaksi, juttu voi jäädä tekemättä, vaikka kyseessä olisi sinänsä tärkeä uutinen. Tällaisia ovat usein juuri uutiset Etelä-Amerikasta. Ei kiinnostavuus voi olla ainoa uutikriteeri, vaan sen pitäisi olla yksi muiden joukossa. Tai kai se vielä onkin, mutta turhan paljon painotettu joka tapauksessa. Käsittääkseni tämä ongelma on suurempi (ja ymmärrettävämpi, kun elävät tänä päivänä pitkälti tilaajista) kaupallisen median puolella, vaikka kyllä Ylelläkin analytiikkaa seurataan todella tarkkaan, ja se seuranta tuskin voi olla vaikuttamatta aiheiden valintaan.

Vähän eri mieltä, mutta tästä aiheesta opin mielelläni lisää.
1. Jo nyt eri aiheet saavat uutisissa tilaa paitsi yleisen kiinnostavuuden, niin myös muiden seikkojen perusteella. Mun on vaikea uskoa, että esim. seksuaalivähemmistöjä koskevat aiheet olisivat niin kiinnostavia kuin näistä olevien juttujen määrä osoittaa. Voi tietysti olla, että olen tässä väärässä.
2. Laatujournalismi voi itse määrittää aihealueensa. Hesari on päätynyt life-style -juttujen tekoon, vähentämällä uutisten määrää. Sekin on valinta. Hesarin tilaajamäärät ovat laskussa, enkä ihmettele. Jos haluan lukea avotakkamaisia juttuja tilaisin Avotakan.
3. Nettitila ei maksa mitään. Vaikka juttua ei laitettaisi painettuun lehteen, voisi sillä olla lisäarvoa lehden tilaajalle nettiversiossa.
4. Lehdet tekevät käsittämättömän vähän kv-yhteistyötä. Jos jossain ulkomaisessa lehdessä on hyvä juttu, niin eivätkö kustantajat osaa sopia käännösoikeuksista? (Hesarin toimitukseen tulee ilmeisesti The Guardian, koska niin monet jutut on sieltä haettuja, parin kolmen päälähteen lisäksi HS käyttää muita lähteitä yhteensä vähemmän kuin The Guardiania.)
5. "Yhteistoiminta" näyttää olevan nykyään enemmänkin sitä (ainakin kotimaan jutut), että lehti A varastaa lehden B jutun pääpointit ja tekee niistä oman juttunsa. Sitten lopussa kerrotaan, että uutinen kerrottiin lehdessä B ensin, tai haastattelujen osalta alussa kerrotaan, että hlö X kertoi lehti B:ssä... (haastattelun pihvi). Surkeaa, mutta tähän kai klikkijournalismi on alan ajanut.
6. Kaupalliset lehdet toimivat eri periaatteella kuin YLE, ja sen huomaa vaikka siitä, kuinka paljon iltakakkojen lööpeissä on juttuja eri sairauksista: "onko sinulla mahdollisesti X, tässä oireet". Ei kai noita paperilehtiä enää osta kuin lähinnä eläkeläiset, ja se sitten näkyy lööpeissä. YLE:ltä voisi odottaa enemmän.

 

[Cobol]

Toimittajien puoluekannan selvittäminen ei todellakaan ole helppoa. Ohessa Journalisti-lehden päätoimittajan asiaa valaiseva kirjoitus:

Johan oli ongelmallista... Sanotaan ATK:ta hieman tuntevani, että faxilla saadut vastaukset voisi kieltämättä olla ongelmallisia. ATK:n avulla verkkokysely voidaan a) suunnata vain jäsenille ja b) tallentaa vastaukset ilman mitään linkkiä vastaajan henkilötietoihin. Emmehän ole kiinnostuneita siitä, onko Marja vassari, Pena viherkommari ja Tiina lapasen hylännyt kokkaripersu vaan siitä, millainen poliittinen jakauma toimittajissa vallitsee.

Mielenkiintoinen oli pohdinta: "Yhtä tärkeä on käydä keskustelua siitä, vaikuttavatko toimittajien mielipiteet ja arvot journalistisiin valintoihin – ja jos, millä tavalla. Tämä keskustelu voi olla vaikea ja ikäväkin, mutta sitä ei voi siksi vältellä".

Journalistiliitto voisi a) tutustua asiasta jo tehtyyn kohtuullisen kattavaan selvitykseen ja b) aloittaa keskustelun! Todettakoon, että ko. selvityksen mukaan nuoremmat toimittajat lataavat agendaansa juttuihin kun taas vanhempi sukupolvi pyrkii enemmän ns. riippumattoman tiedon tuottamiseen.

YLE:n osalta jakauma olisi todella mielenkiintoinen.

 

[verikuut]

Toimittajien ja Ylen toimittajien vasemmistolaisuus sekä puolueellisuus ovat tässä se toteen näyttämätön narratiivi ja salaliittoteoria, jota Suomen Uutiset ja perussuomalaiset pyrkivät yleisen median vihollisluonteen kera ylläpitämään.

Analyysi: Suomalaisten rasismin paljasti nainen, jolta revittiin silmät päästä lähes 2000 vuotta sitten

Luciaan kohdistuva loanheitto ei kerro Daniela Owususta, mutta se kertoo karuja asioita meidän yhteiskunnastamme ja sen arvoista, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Pia Parkkinen.

yle.fi

Toimittaja kertoo trollauksen ja rasististen hyökkäysten lisääntyneen sekä muistaa kyllä mainita 612 kulkueen, jolle järjestäjät olivat hakeneet ja saaneet luvan. Jostain syystä vastamielenosoittajien hyökkäykset ja kiinniotot jäivät kertaamatta. Ne ainoat hyökkäykset, joita tuolloin tapahtui. Varmaan loppui kulttuuritoimittajalta vaan aika kesken juttua kirjoittaessa, koska muutoin voisi luulla hänen poimivan vain agendaan sopivia faktoja.

 

[Osmo Rapeli]

Analyysi: Suomalaisten rasismin paljasti nainen, jolta revittiin silmät päästä lähes 2000 vuotta sitten

Luciaan kohdistuva loanheitto ei kerro Daniela Owususta, mutta se kertoo karuja asioita meidän yhteiskunnastamme ja sen arvoista, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Pia Parkkinen.

yle.fi

Toimittaja kertoo trollauksen ja rasististen hyökkäysten lisääntyneen sekä muistaa kyllä mainita 612 kulkueen, jolle järjestäjät olivat hakeneet ja saaneet luvan. Jostain syystä vastamielenosoittajien hyökkäykset ja kiinniotot jäivät kertaamatta. Ne ainoat hyökkäykset, joita tuolloin tapahtui. Varmaan loppui kulttuuritoimittajlta vaan aika kesken juttua kirjoittaessa, koska muutoin voisi luulla hänen poimivan vain agendaan sopivia faktoja.

Ajattelet, että tällä ratkeaa Ylen toimittajien puoluehajonta.

 

[verikuut]

Ajattelet, että tällä ratkeaa Ylen toimittajien puoluehajonta.

Kyllä, juuri noinhan minä tosiaan ajattelenkin. Luulin laittavani vain esimerkin tästä "toteen näyttämättömästä narratiivista", mutta eihän tuota tarvitsekaan sitten huomioida.