Löytyykö kellään valistuneita arvauksia tulevan kauden pillipiiparilinjasta? Jäähymäärät ovat tasaisesti laskeneet sitten edellisen työsulun.
Jotenkin olen yllättynyt, kun Saros pääsi 20-vuotiaana NHL-peliin. No, eihän yksi ottelu vielä mitään, mutta minulle on tullut sellainen mielikuva, että alle 25-vuotias NHL-vahti on nuori, ja yleensä se paikka vakiinnutetaan 26-28 -vuotiaana. Ja seurojen on vaikea löytää hyvää, pitkäaikaista maalivahtia. Vaikka luulisi, että kun niitä työpaikkoja on niin vähän niin kaikille riittäisi ainakin yksi hyvä maalivahti.Tuosta Saroksesta tuli mieleen, että kuinka usein ekaa AHL-kautta pelaavat maalivahit pääsee ylhäällä koittaa?
Ja silti pitää reenata kauden ympäri täydellä teholla, vaikka joutuisi istumaan lähes koko kauden penkillä. Maalivahdinhan kuuluisi olla koko joukkueen kovakuntoisin kaveri.Ja monestihan siellä ei tarvitse muuta kun seisoskella, tehdä muutama torjunta ja kyykistellä laittamaan hanskaa jäässä olevan kiekon päälle.
Tuosta Saroksesta tuli mieleen, että kuinka usein ekaa AHL-kautta pelaavat maalivahit pääsee ylhäällä koittaa?
Vastataanpa tähän itse, katsoin draftit vuodesta 2010 tähän päivään ja vaikuttaa siltä, että näitä on 3-4 kappaletta joka draftivuotta kohti jotka pääsevät aloittamaan vähintään pelin NHL:ssä ekalla täydellä AHL/NHL- kaudellaan.
Tässä nimet alla, jotka ovat tähän yltäneet:
2010
Kent Simpson
Sami Aittokallio
Philip Grubauer
Peter Mrazek
2011
John Gibson
Nathan Lieuwen
Anton Forsberg
2012
Andrei Vasilevsky
Chris Driedgrer
Linus Ullmark
Marek Mazanec
2013
Juuse Saros
Mackenzie Skapski
Ja Kristers Gudlevskis mahtuu tuohon listaan kolmantena. Pelasi jo draftia seuraavana kautena AHL:ssä ja ekan matsin Tampassa.2013
Juuse Saros
Mackenzie Skapski
Se raja on 35%, minkä palkka voi vaihdella vuodesta toiseen. Mutta sitä rajaa ei ole, jos sopimuksen jälkimmäinen puolisko on arvokkaampi (tai yhtä arvokas) kuin ensimmäinen puolikas. Eli Tarasenkon tapauksessa palkka on ekat 4 vuotta pienempi tai yhtä suuri kuin viimeisten 4 vuoden osalta.Minulta on tainnut jotakin jäädä oppimatta. Luulin, että nykyään voi pelaajan palkka muuttua enintään 33 prosenttia kaudesta toiseen, mutta ei se taida niin ollakaan. Kun Vladimir Tarasenkolla on eräällä kaudella 9,5 miljoonaa ja seuraavalla 5,5. Ja sitten taas 9,5. Ja sitten 5,5. Eli ei taida olla minkäänlaisia rajoituksia tuossa, kunhan palkka on vähintään 550 000 ja enintään 20% palkkakatosta, eli tällä kaudella 14,28 miljoonaa. Näinkö tämä pitää ymmärtää.
Joo, toki ei se miten sattuu voi vaihdella, mistään millistä kymppimilliin ei voi pompsahtaa. Ja muutenkin kaikki mitä sanoit pitää paikkansa.Tarasenkon sopimuskaan ei voi vaihdella kuitenkaan miten sattuu, vaan siihen pätee "The 100 Percent rule". Tämän säännön mukaan sopimus voi kasvaa vuodessa korkeintaan sen summan, mikä on pienempi kahden ensimmäisen vuoden palkoista (Tarasenkon tapauksessa kumpikin on 8 milliä, mikä on siis maksimi Tarasenkon palkankorotukselle yhdessä kaudessa). Palkka voi puolestaan vähentyä maksimissaan puolet tästä (eli Tarasenkon tapauksessa 4 milliä), mikä toteutuukin Tarasenkolla kahtena kautena.
On muuten ovelasti rakennettu tuo Tarasenkon sopimus. Tai ainakin hauskasti, sillä en tiedä mikä hyöty noilla viimeisten vuosien vaihtelulla on.
Gaborikin ja Moulsonin tapauksessa sovelletaan eri pykälää kuin Tarasenkon kohdalla. Ensin pitää katsoa, onko sopimus etupainotteinen vai ei. Jos ei ole, kuten Tarasenkolla, niin silloin on "100% rule" voimassa, mistä palstatoveri FiFi93 kertoi ylempänä.Varmaan tuossakin on joku erikoissääntö, kun Marian Gaborikin sopimuksessa on eräänä vuonna palkka 4,575 ja seuraavana 3,175. Siinä kasvu pienemmästä isompaan on 44 prosenttia, vaikka saisi olla tavallisesti 35%.
Tai no joo, Moulsonillakin 5 miljoonaa ja seuraavalla kaudella 3. Joten eipä noissa kai ole mitään tiukkoja rajoituksia.
No voi video. Kohta kolme vuotta ollut voimassa tämä nykyinen systeemi, enkä tiennyt noita(kaan) juttuja. Mutta onneksi palstalla on näitä todellisia asiantuntijoita.A) Palkan vuosittainen vaihtelu saa olla korkeintaan 35% ensimmäisen vuoden palkasta, joko ylöspäin tai alaspäin.
B) Sopimuksen pienin vuosipalkka ei saa olla alle 50% sopimuksen suurimmasta vuosittaisesta palkasta.
Niin vaivaa minuakin. Sarjataulukossa nousu on helvetin vaikeaa jo vaikka 7-8 pisteen takamatkalta. Toisen konferensskn joukkuetta ei ole mitään syytä yrittää väkisin voittaa varsinaisella peliajalla. Onhan perusteluna tuolle systeemille ollut mm. se, että sarjataulukosta tulisi liian hankalalukuinen... Tai erot kasvavat liikaa joukkueiden välillä.Mua vaivaa ihan helvetisti tää NHL:n typerin ikinä pistelaskusysteemi, jossa siis yliajalla ratkenneista peleistä jaetaan enemmän pisteitä, kun 60 minuutissa ratkenneista. Minkä takia tätä ei muuteta?
Väitän että suuri syy vähäisiin maalimääriin ja siten tasureihin on juuri se että kaikista voitoista saa sen kaksi pistettä eikä ole mitään syytä voittaa väkisin varsinaisella peliajalla. Kolmansien erien loppupuolella tasatilanteissa hiihdellään sitten varmistellen, kun lisäpisteen ollessa saatavilla sitä haettaisiin isommalla sykkeellä. Lisäksi tuo nyt on muutenkin aivan perseestä että matseissa on jaossa eri määrä pisteitä. Miksi?
Jep, ihan hyvin noilla rajoituksilla saadaan ne vanhan mallin rankasti "hännästä ohuet" -kikkailusopimukset kitkettyä. Ja hämäähän se kun sopimuksiin sovelletaan kahta eri sääntöä riippuen siitä onko sopimus etupainotteinen (Moulson) vai ei (Tarasenko).Luulin tosiaan näiden asioiden olevan yksinkertaisempia. Kyllähän nuo säännöt sallii melko isotkin vaihtelut kausipalkoissa, mutta ei sitten kuitenkaan mitään 10+1+0,5+0,5=4/kausi.
Tai onhan tuo kuitenkin aika merkittävä rajoitus, että ei saa pienin palkka olla alle puolet isoimmasta palkasta.
Tämä. Monena aamuna putkeen katsonut, kuinka naurettavan moni peli venyy jatkoajalle. Tänäänkin taisi olla 6 peliä allekkain (järjestys pelin alkamisajan mukaan) mennyt jatkoajalle ja osa jopa rankkareille.Mua vaivaa ihan helvetisti tää NHL:n typerin ikinä pistelaskusysteemi, jossa siis yliajalla ratkenneista peleistä jaetaan enemmän pisteitä, kun 60 minuutissa ratkenneista. Minkä takia tätä ei muuteta?
Väitän että suuri syy vähäisiin maalimääriin ja siten tasureihin on juuri se että kaikista voitoista saa sen kaksi pistettä eikä ole mitään syytä voittaa väkisin varsinaisella peliajalla. Kolmansien erien loppupuolella tasatilanteissa hiihdellään sitten varmistellen, kun lisäpisteen ollessa saatavilla sitä haettaisiin isommalla sykkeellä. Lisäksi tuo nyt on muutenkin aivan perseestä että matseissa on jaossa eri määrä pisteitä. Miksi?
Väitän että suuri syy vähäisiin maalimääriin ja siten tasureihin on juuri se että kaikista voitoista saa sen kaksi pistettä eikä ole mitään syytä voittaa väkisin varsinaisella peliajalla. Kolmansien erien loppupuolella tasatilanteissa hiihdellään sitten varmistellen, kun lisäpisteen ollessa saatavilla sitä haettaisiin isommalla sykkeellä. Lisäksi tuo nyt on muutenkin aivan perseestä että matseissa on jaossa eri määrä pisteitä. Miksi?
Kuulemma discon kultakausi oli 70-luvulla, ja sinne on näköjään jäänyt myös disco-stu.Väitän että suuri syy vähäisiin maalimääriin ja siten tasureihin on juuri se että kaikista voitoista saa sen kaksi pistettä eikä ole mitään syytä voittaa väkisin varsinaisella peliajalla.
Ei Detroitilla ole yhtään tasapeliä kun ottelut pelataan nykyään voittoon saakka. Näin on itse asiassa toimittu jo jonkusen aikaa.
Pistesysteemin vaihdosta on spekuloitu meren tuollakin puolen, ja on laskettu miltä sarjataulukot olisivat näyttäneet oikealla kolmen pisteen systeemillä. Yleensä samat joukkueet olisivat menneet playoffeihin, eli vaikutukset siinä mielessä olisivat minimaaliset. Sillä tosin olisi käytännön vaikutuksia itse peleihin, kun se motivoisi ratkomaan pelejä enemmän varsinaisella peliajalla.
Sarjataulukossa piste-erot näyttäisivät isommilta, kun nykysysteemillä ne näyttävät pieniltä, mutta käytännössä pieniäkin eroja on nyt vaikea kuroa kiinni tuon pistesysteemin takia. Se tuo siis sellaista näennäistä jännitystä kun piste-erot näyttävät pieniltä. NHL:ään ja pohjoisamerikkalaiseen urheilukulttuuriin kuuluu tuo 'parity' fetissi, eli kaikki joukkueet pitää yrittää saada samalle viivalle (tai saada se edes näyttämään siltä).
Kuka on väittänyt, että ei ole merkitystä voittaako jatkoaika/rankkareilla vai varsinaisella peliajalla? En minä ainakaan. Totta kai niillä on merkitystä, varsinkin jos pelaa oman divisioonan vastustajaa vastaan. Ja mikäs vika tuossa minun vastauksessani oli? Ihan tottahan se on.Kuulemma discon kultakausi oli 70-luvulla, ja sinne on näköjään jäänyt myös disco-stu.
Katsos kun nykyään ei ole olemassakaan noita juttuja mitä sinä kutsut vanhanaikaisesti "tasureiksi". Aina joku voittaa jääkiekko-ottelun. Sillä ei ole mitään merkitystä, voittaako 10-0 vai 3 vastaan 3-vaiheessa vai rangaistuslaukauksilla.
Tällaisen vastauksen sain vain muutama päivä sitten, kun mainitsin, että Detroitilla oli "tasapelejä" 12/25 eli puolet peleistä: