Se on sitten eri asia maksaisiko uusi halli kuinka monessa vuodessa sitten itsensä takaisin, olisihan se aikamoinen riski jos halli pitäisi yksin rakentaa ja kaupunki tai mikään muu taho ei mukana. Jos olisi joku 20 vuoden maksusuunitelma, halli maksaisi sen n. 20 miljoonaa + parkkihalli niin se yli miljoona vuodessa. Kyllä se aika paljon kuitenkin vaatii että lippu ja oheismyynti nousee ja hallissa olisi eri tapahtumia.
Siis nyt sä olet ilmeisesti laskenut, että koko 20 miljoonaa olisi lainarahoitusta?
Hartwall Areenan lainarahatarve oli muistaakseni vain 25%. Osuutta sanottiin tuolloin todella vähäiseksi, mutta Hjallis näytti, kuinka mahdottomasta tehdään mahdollista. Tarvitaan vain riittävästi halua. Samalla logiikalla laskien 20.000.000EUR halli tarvitsisi "vain" 5.000.000EUR lainarahoitusta. Tälle kun tehtäisiin vaikkapa se 20 vuoden maksusuunnitelma, niin lyhennykset olisivat vuodessa 250.000EUR + korot.
Mä en todellakaan ole mikään expertti näissä asioissa. Siinä Hjalliksen Hartwall Areena -kirjassa kerrottiin helvetin mielenkiintoisesti ja yksityiskohtaisesti nuo Hjalliksen rahoituspuuhat. Se äijähän on mestari puhumaan yhteistyökumppaneille. Sitä samaa liikemiesvaistoa esiteltiin jo aiemmin ilmestyneessä kirjassa, jossa esiteltiin Hjalliksen yksinpurjehduspuuhia. Kuinka Hjallis hankki rahoituksen uskomattomalle hankkeelleen.
Vetäisen ulkomuistista Hjalliksen to do -listan, kuinka Hartwall Areenan rahoitus järjestettiin:
- hallille pääsponsori (=hallin nimi)
- panimotuotteiden yksinmyyntioikeus - panimoyhtiönä Hartwall sattui olemaan kiinnostunut molemmista
- ravintolapalveluiden yksinmyyntioikeus
- hallin tietoliikennejärjestelmien yksinoikeus
- aitiomyynti
- klubituolimyynti
- parkkihallimyynti jne. jne. jne.
Vedän lisää lukuja hatusta - näissä voi olla tiettyjä heittoja, kun mulla ei ole mitään lähdemateriaalia tällä hetkellä.
- perustetun halliyhtiön pääoma oli 10% hallin rakennuskustannuksista
- aitio-, klubituoli- ja parkkihallimyynti oli ehdottomasti suurin - niillä katettiin yli kolmasosa hallin kokonaiskustannuksista
- yhteistyö- ja yksinmyyntisopimukset kattoivat parisenkymmentä prosenttia kustannuksista
- valtio tukee yleensä tämäntyyppisiä yleishyödyllisiä rakennushankkeita kymmenellä prosentilla
- lainarahan osuus on neljännes
Jotenkin näin se rakentui eli käytännössä Hjallis keräsi reilusti yli puolet hallin rakennuskustannuksista myymällä aitioita ja yksinmyyntioikeuksia. Tällainen vaatii sitä todellista liikemiesvaistoa, tahtoa ja uskallusta. Jollain aivan samanlaisella kaavalla Hjallis hankki rahoituksen myös yksinpurjehdukselleen. Sen kirjan lukemisesta on tosin niin kauan aikaa, että en ala heittää ulkomuistista yhtään mitään sen tarkempaa. Ilmeisesti Jyväskylän seudulta ei siis tällaista liikemiesvaistoa, tahtoa ja uskallusta löydy?